laajentunut tarpeeksi.
Tässä ote Helsingin Sanomista:
USA:ssa alkoi jo kriittinen keskustelu Naton avointen ovien politiikasta – Voisivatko Naton ovet sittenkin sulkeutua?
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008563221.html
Viime päivinä on kuitenkin saatu lukea jonkin verran spekulointia Nato-oven sulkeutumisesta ainakin osittain.
Ulkopolitiikkaan keskittyneessä Foreign Affairs -lehdessä julkaistiin viime viikolla kirjoitus, jossa kylmään sotaan erikoistunut yhdysvaltalainen historian professori Michael Kimmage arvioi sotilasliiton kasvaneen liian suureksi ja ”provokatiiviseksi” jopa omiin tavoitteisiinsa nähden.
”Yksinkertaistaakseen strategista tarkoitustaan ja parantaakseen puolustuskykyään Naton pitäisi julkisesti ja selkeästi luvata luopuvansa jäsenten lisäämisestä”, Kimmage kirjoitti.
The New York Timesin kolumnisti Ross Douthat puolestaan peräänkuulutti uudelleenarviointia siitä, missä määrin Naton laajentumispyrkimykset ovat nykytilanteessa järkeviä.
Politico-lehdessä kaksi kansainvälisten suhteiden asiantuntijaa pohti vastikään, voitaisiinko Nato-kysymyksen suhteen muodostaa sittenkin jonkinlainen kompromissi. He arvelivat, että Ukrainan ja Georgian Nato-ovi voitaisiin kenties tilanteen rauhoittamiseksi sulkea määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi.
Presidentti Biden yllytti spekulaatioita kommentoidessaan asiaa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla.
”Ei ole todennäköistä, että Ukraina liittyisi Natoon lähiaikoina”, hän sanoi.
Tämä on tietysti tiedetty hyvän aikaa, mutta Biden ilmaisi asian ensi kertaa näin suoraan julkisuudessa. Ukraina on korruptoitunut, ja sen ote demokratiasta on hatara. Siksi on ilman Venäjän uhitteluakin hyvin epätodennäköistä, että Ukraina todella hyväksyttäisiin Naton jäseneksi seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana.
Bidenin lausahdus saatettiin kuitenkin tulkita eräänlaisena viestinä Venäjälle – että katsokaa, ainakin vuosikymmenen ajan Ukraina pysyy Naton ulkopuolella.
Tässä ote Helsingin Sanomista:
USA:ssa alkoi jo kriittinen keskustelu Naton avointen ovien politiikasta – Voisivatko Naton ovet sittenkin sulkeutua?
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008563221.html
Viime päivinä on kuitenkin saatu lukea jonkin verran spekulointia Nato-oven sulkeutumisesta ainakin osittain.
Ulkopolitiikkaan keskittyneessä Foreign Affairs -lehdessä julkaistiin viime viikolla kirjoitus, jossa kylmään sotaan erikoistunut yhdysvaltalainen historian professori Michael Kimmage arvioi sotilasliiton kasvaneen liian suureksi ja ”provokatiiviseksi” jopa omiin tavoitteisiinsa nähden.
”Yksinkertaistaakseen strategista tarkoitustaan ja parantaakseen puolustuskykyään Naton pitäisi julkisesti ja selkeästi luvata luopuvansa jäsenten lisäämisestä”, Kimmage kirjoitti.
The New York Timesin kolumnisti Ross Douthat puolestaan peräänkuulutti uudelleenarviointia siitä, missä määrin Naton laajentumispyrkimykset ovat nykytilanteessa järkeviä.
Politico-lehdessä kaksi kansainvälisten suhteiden asiantuntijaa pohti vastikään, voitaisiinko Nato-kysymyksen suhteen muodostaa sittenkin jonkinlainen kompromissi. He arvelivat, että Ukrainan ja Georgian Nato-ovi voitaisiin kenties tilanteen rauhoittamiseksi sulkea määräajaksi, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi.
Presidentti Biden yllytti spekulaatioita kommentoidessaan asiaa lehdistötilaisuudessaan viime viikolla.
”Ei ole todennäköistä, että Ukraina liittyisi Natoon lähiaikoina”, hän sanoi.
Tämä on tietysti tiedetty hyvän aikaa, mutta Biden ilmaisi asian ensi kertaa näin suoraan julkisuudessa. Ukraina on korruptoitunut, ja sen ote demokratiasta on hatara. Siksi on ilman Venäjän uhitteluakin hyvin epätodennäköistä, että Ukraina todella hyväksyttäisiin Naton jäseneksi seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana.
Bidenin lausahdus saatettiin kuitenkin tulkita eräänlaisena viestinä Venäjälle – että katsokaa, ainakin vuosikymmenen ajan Ukraina pysyy Naton ulkopuolella.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tähän olisi hyvä lisätä myös hyvä artikkeli ja mielenkiintoinen henkilö.
Yksi tällainen henkilö on Thomas Graham, joka toimi Venäjän johtavana johtajana kansallisen turvallisuusneuvoston henkilökunnassa George W. Bushin hallinnon aikana.
Moratorioehdotuksessaan Graham selittää, että jotta mikä tahansa sopimus toimisi, sen on täytettävä ETYJ-valtioiden turvallisuushuolet.
Hän väittää, että "molempien osapuolten olisi myös neuvoteltava moratorion ehdoista, joiden olisi sovitettava yhteen Moskovan hylkääminen länsimaisista turvallisuussuhteista Ukrainan kanssa, jotka voitaisiin tulkita jäsenyyteen valmistautumiseksi, lännen päättäväisyyteen tarjota Ukrainalle keinot. puolustaakseen itseään."
Hän tunnistaa kolme keskeistä tekijää:
"moratorio Naton laajentamiselle entiseen Neuvostoliittoon 20-25 vuodeksi… Se muodollistaisi sen, mitä kuka tahansa länsimainen virkamies sanoisi yksityisesti – ja jotkut ovat sanoneet julkisesti – ettei mikään entinen neuvostovaltio, mukaan lukien Ukraina, tule valmiina jäsenyyteen tulevina vuosina. [Huomaa myös: Presidentti Bidenin kommentit tämän vuoden kesäkuussa, joissa hän sanoi: "Tämä on poissa tästä kysymyksestä. Nähtäväksi jää", kun Nato kutsuu Ukrainan jäseneksi."]
"Jatkuvien ja jäätyneiden konfliktien osalta tehtävänä on kehittää sovittu menettelytapa, joka legitimoisi tietyn alueen erottamisen olemassa olevasta valtiosta Etyjin jäsenten silmissä. Ne sisältäisivät jonkinlaisen äänestyksen tahdon määrittämiseksi. paikallisväestöä ja joitakin yleisiä sääntöjä, jotka ohjaavat neuvotteluja rauhanomaiseen poliittiseen eroon liittyvien teknisten ongelmien ratkaisemiseksi."
"Kompromisseilla pyritään varmistamaan, että tätä kilpailua käydään sellaisissa puitteissa, jotka minimoivat katastrofaalisen sotilaallisen konfliktin riskin ja keskittävät molemmat osapuolet keräämään lisäetuja ajan mittaan. Tällainen vastuullinen kilpailu on varmasti lännen etujen mukaista – ja Venäjän.
Tulevat päivät ja viikot tulevat olemaan äärimmäisen koettelevia rauhan etsinnässä.
Kuten Mary Dejevsky totesi tällä viikolla Independent-lehdessä: "Viime kuussa Venäjä esitti Yhdysvalloille ja Natolle sopimusluonnokset, jotka sisälsivät käytännössä Moskovan toivelistan Euroopan turvallisuudesta ja tekivät samalla selväksi, että Ukrainan Nato-jäsenyys edustaisi Venäjälle "punaista". linja". Moskovan punaisen linjansa selkeyttäminen saattaa auttaa selittämään, mikä on nykyisen sotakeskustelun takana. Siihen asti oli ollut mahdollista teeskennellä, että Venäjä voisi hiljaa kaatua Naton etenemisen edessä. Tällä kertaa Venäjä sanoi "Stop" .
Ei Venäjän tavoite olekaan NATO:n laajentumisen estäminen, vaan NATO:n hajottaminen. Ja siksi se esittää mahdottomia ja järjettömiä vaatimuksiaan, joihin se tietää saavansa kielteisiä vastauksia. Tarkoitus onkin siis saada juuri tuollaisia epäileviä tuomaksia astumaan esiin ja kyseenalaistamaan NATO:a ja sen tarkoitusta.
Tämä kirjoitus vahvistaa sen että Suomea ei oteta Natoon
koska USA haluaa rauhoittaa Venäjän ja ojentaa Venäjälle
käden että rauha tulee maailmaan.
Hyvä artikkeli Hesarilta pitkään aikaan.
NATO itse on eri mieltä kirjoituksessa mainitun historian professori Michael Kimmagen kanssa ja ilmoittaa, että Suomi on tervetullut halutessaan NATO:n jäsenksi.
Historian professorit ovat sivusta huutelijoita. Naton perustamisasiakirjassa todetaan, että mikä tahansa ehdot täyttävä valtio voi hakea jäsenyyttä..
Suomen valtion johto sulki Nato-oven, jottei ilmapiiri pilaantuisi.
Ei Suomi ole sulkenut mitään, päinvastoin ilmoitti ettei nyt.ole tarvetta
Naton tehtävät ovat muuttuneet Neuvostoliiton ajoista.
Nato itse myöntää että Naton riveissä on epädemokraattisia
maita kuten Turkki,Puola ja Unkari.Myös päätöksenteko
Naton kaltaisessa järjestössä on hankalaa ja yksimielisyyttä
ei helposti löydy.Yhtenä esimerkkinä Saksan haluttomuus asettua
Venäjää vastaan ja pahemmassa skenariossa että saksalaiset
joutuisivat välikohtaukseen venäläisten kanssa.
Saksalla on myös hyvät suhteet Israeliin ja ei tarvitse olla
Einstein ja kysyä miksi kun tutkitaan historiaa.
Turkki oli sekulaari demokratia liittyessään Natoon. Unkarissa ja Puolassa on haasteita erityisesti oikeusvaltion riippumattomuuden alalla. Mutta kyllä ne ovat vielä demokratioita. Ongelma todennäköisesti poistuu, kun vallasta kynsin hampain pitävät vanhat kääkät eläköityvät. Nuoret kannattavat kaikkialla eurooppalaisia arvoja.
Kesällä on Espanjassa NATO kokous jolta odotetaan paljon.
Siellä keskustellaan että onko järkevää hankkia uusia jäseniä.
Ja myös siitä että NATOn agendalle tulee myös muita maailmassa
olevia ongelmia kuin Välimeren ylittävät pakolaiset,Lähi-Itä
ja myös Afganistan sekä sen kehitys jotta maasta ei tulisi uhkaa
Lännelle ja myös Kiinan ja Lännen välinen suhde.
Keskustellaan Usan ja Euroopan yhteistyöstä ja siitä
mihin Usan ulkopolitiikkaa nojaa.Nojaako se demokratiaan
vaiko talouden kilpailuun jossa Kiina on vakava peluri ja uhka Usalle.
Huippukokouksissa keskustellaan aina myös Naton tulevaisuudesta. Ennen Bidenin ja Putinin tapaamista järjestettiin etäkokous, jossa kaikki valtiot vahvistivat avoimien ovien politiikan. Käytännössä valtioiden lähtökohdat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Suomi ja Ruotsi ovat vakaita demokraattisia ja Nato-yhteensopivia. Ukraina taas vaatisi vähän pitemmän valmennusjakson, ennen kuin se täyttää jäsenyyden kriteerit.
Nyt on kova lobbaus Naton puolesta.
Toivottavasti.
Olin Nato kannattaja mutta kun
luin tarkemmin niin nyt katson
että EI natoon
Luin vielä tarkempaan ja huomasin Naton olevan Suomelle luonteva turva länsimaisin arvoin.
Nato on päättänyt laajentua jopa entisen Neuvostoliiton alueelle, joka alkuunsa tuntuu väärältä, koska se oli sitä ennen Länsimaiden liitto. Onhan meillä Turkkikin Natossa.
Globaali puolustusliitto olisi vielä tehokkaampi; nykyistä kun uhkaa maailmansota. Kyse olisi rauhanturvaamisesta ja oikeudesta.
Kun joku Nato-maa, esim. Turkki, sitten pokkuroi, kun on turvassa hyökkäykseltä, niin ei se ole hyvä juttu, vaikka Turkki tosin muutti Syyrian strategiaansa, kun mm. USA sanoi sitten viimein, että lopettaa, ja Turkki lopetti. Muutoin ei olisi.
Natossa pitäisi muuttaa sääntöjä niin, että jos hyökkäys omaan maahan on oma syy, niin Nato ei tule apuun.
Jopa Venäjän liittämistä Natoon voidaan harkita, ja onhan ne jo rauhankumppaneita, kuten Suomi. Venäjä nyt vain haluaa estää Naton laajentumisen, ja nyt siis USA.ssakin aletaan funtsia samaa, etteivät joudu sotaan, joka on sen ainoa motiivi, tai nyt ne toisinajattelijat nousee puhujakorokkeille, kun näkevät tilaisuutensa tuleen, ja moni pelkuri tai uudestisyntynyt kääntää takkiansa, kun Venäjä liittoinen pelottaa, varsinkin juuri nyt, Venäjän pullisteluiden jälkeen.
Venäjä tekee kaiken tarvittavan ja mahdollisen, estääkseen Natoa laajentumasta rajojensa ympärillä, eivätkä he tule sallimaan Suomen ja Ruotsin littymistä Natoon, ainakaan Putinin aikakaudella.
Tiltujen hölötyksiä. Ei sitä Putinilta kysytä vaan Suomelta Ruotsilta ja Natolta.
Juuri TV:ssa vihreiden edustaja itsekkin selvästi epäillen yrittää vakuuttaa että Nato lisäisi Suomen ja Itämeren vakautta.
Sitä natottajan on jankattava silmät kiinni , niin posketon ja totaalisen väärä kuvitelma on.
Tänne kirjoittaminen on niin helppoa että siitä pystyy järkevämpikin ihminen kuin moolokki.
"pystyy"lue selviää.
Viimein vihreätkin alkavat ymmärtää miten suuri ongelma venäjän hyökkäävä politiikka on euroopalle.
Venäjä haluaa vallata ja hallita naapurimaita, siksi se vastustaa Naton laajenemista. Venäjän eväät laajeta katoaisivat.
Täytyy myös muistaa ettei Natolla ole politiikkana laajeta vaan on paljon maita jotka etsivät Natosta turvaa venäjän uhkaa vastaan.
Jos siis venäjä olisi rauhanomainen ja tasavertainen naapurimaa, ei naapurimaiden tarvitsisi hakea Nato jäsenyyttä. Venäjän pitäisi kysyä itseltään miksi näin on. Vastauksen se tietää itsekkin muttei tietenkään voi sitä myöntää, halua hallita ja ryöstää naapurimaita.
Nato on aikansa elänyt järjestö
Ei vielä, venäjä on pystyssä.