Eikö Suomi oppinut?

Taas mennään pääedellä hirttoköyteen.

1. Meni mallikkaasti, 2. Meni vituiksi ja nyt 3. On Saksan kannalta kyllä heikko, ei kannata ylittää rajaa tällä kertaa, Saksa tarjosi pelkkää solidaarisuutta tällä kertaa.

Liika veljeily vihollis valtion kanssa kävi kalliiksi ja valtio löi päänsä Karjalan pehmeeseen mäntyyn on se ikävää Suomelle?

Trollille tiedoksi.
Suomi on oppinut Novgorodin/Moskovan/tsaarien Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa.
Toistuvia hyökkäyksiä, isoviha, pikkuviha, sortokaudet, Talvisota, Jatkosota, noottikriisi...

Oppi kai. Nyt ollaan menossa Venezuelan tyyliin.

Tää ketju on herkkä aihe,
kommentteja poistuu rivakasti.

sa ksaa ei saa vissiin kritisoida

Järjestetäänkö semmoinen KunVoi - mielenosoitus Helsingissä??

Ehkä 1939 joulukuun oppi on jäänyt mieleen, kun yksin lähinnä suksin, polttopulloin ja pystykorvin varustautuneen puolusti miljoonan kokoista tykistö/panssariarmeijaa vastaan itsenäisyyttä. Britit ja ranskalaiset sitten varusti muutaman divisioonan pienen Suomen avuksi, mikä hillitsi kummasti Stalinia. Ei käynyt kuin Balttian maille. On muutama tuttu baltti, joiden vanhemmat oli NL:lle 90 luvulla melko katkeria.

Koskakohan Saksa alkaa vaatimaan kaasukammioita suomeen?

Tätä samaa ihmettelen, etteikö tuo kerta jo kunnolla opettanut!

Syy voi olla myös se, ettei nuoremmalle suomalaispolvelle ole kerrottu vanhempien ja heidän vanhempiensa omia sota-ajan kokemuksia. Niitä tosin on traumaattista myös kuulla, mutta se on pienempi trauma, kuin itse koettava, tämän päivän uusi ja teknisempi sodankäynti.

Itselläni on sotatraumat, myös perhehistoriantieto vanhempieni ja isovanhempieni kokemuksista, jo 1800-luvulta alkaen. Suomalaisuusaatteen nousu. Sitten tuo nk. Kapina (sisällissota 1918). 1930-luvun Hitlerin valtaannousu, kuinka se perheissämme koettiin. Sitten itse sota 1939-1945. Eri kaupunkien pommitukset, sireenien ääni, pommi tuli suoraan päälle! Tuolloin viholliseksi kääntyneen, suuren Itänaapurin lentokoneet Helsingin taivaalla. Kuinka koneet lähestyivät, ihmiset juoksivat... Vietnamin sota, nk. Itäblokin eri tapahtumat. Neuvostoliiton hajoaminen ja kommunistien uudelleen vallankaappausyritys: tuijotin shokissa tv-uutisia.

Olen myös itse maailmaa matkatessani kokenut vieraiden valtioiden keskinäiset sotatoimet. Kuullut eri valtioiden / kansojen omat, erilaiset sotakertomukset. Nähnyt lukemattomia painajaisia. Sota on ollut merkittävästi osa elämääni.

He, jotka eivät ole omassa elämässään ja hengessään tätä kaikkea itse kokeneet, eivät enää "muista". Mutta Niinistön kyllä pitäisi muistaa, hän on jo 7-kymppinen, syntynyt kai juuri sodan jälkeen. Hänen muistikuvansa ja ymmärryksensä kai rajoittuvat ainoastaan siihen, "kuinka kasakat hyökkäsivät". Mutta ei ilm. ole välittänyt kuunnella ja ottaa huomioon myös ja etenkään juuri niiden "kasakoiden" omia näkemyksiä, miksi niin tapahtui. Ja edes vaivautua itsenäisesti vastaamaan heiltä kohteliaasti lähetettyihin kirjeisiin.

Venäjän kansoja ei kannattaisi vain jatketusti halveksia, vaan jo kuunnella ja kunnioittaa myös heidän mielipiteitään. Heitä on moninkertainen ihmismäärä, joihinkin pikkutärkeisiin suomalaisiin ja täällä näiden vastaisiin, kiistoja lietsoviin vierasporukoihin nähden. Eikö vajaan parinsadan miljoonan ihmisen toisenlainen näkemys yhtään kiinnosta tuota jo itseään joksikin messiaaksi luulevaa, pöyhkeää vapaamuuraria?