Englannin kuningatar Elisabeth II on sunnuntaina tullut olleeksi kuningattarena 70 vuotta. Meitä tasavaltalaisia ihmetyttää ehkä hieman kuninkaallisten vallassaolo, sillä tasavaltaa pidetään demokraattisempana valtiomuotona kuin monarkiaa. Periytyyhän monarkia aikakaudelta, jolloin poliittisesta päätöksenteosta päätti kuningas, eikä demokraattisesti valittu parlamentti. Kysymys kuuluukin: ”Eikö aika ole muuttanut monarkian rakennetta niin, että monarkki ei enää puutu poliittiseen päätöksentekoon, ja valta on täysin parlamentilla?”
Onko aika siis muuttanut monarkiaa siten, että sen valta on neutraloitunut ja monarkia ei tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta ole enää mikään ongelma? Näin on epäilemättä käynyt, sillä Euroopan monarkkien käytössääntöihin kuuluu nykyisin se, että monarkki ei puutu poliittiseen päätöksentekoon, vaan on ilmaisematta poliittista mielipidettään julkisuudessa. Esimerkiksi prinssi Charlesia on moitittu vakavasta virheestä, kun hän on lähetellyt poliitikoille kirjeitä eri kysymyksiin liittyen.
Jos monarkia on aiemmin ollut epätasa-arvoinen hallintomuoto, niin eikö voida katsoa, että ajan kuluessa monarkia on päässyt eroon tästä taakastaan ja monarkian vastustus nykyisin tasa-arvovaateiden perusteella on turhaa? Mutta eikö samanlainen kehitys ole käynyt patriarkaatin kohdalla. Patriarkaatin voima on kuivahtanut ja surkastunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä, ja entinen miesten ylivalta on neutraloitunut samalla tavalla kuin monarkian kohdalla on tapahtunut. Monarkian ja patriarkaatin vastustaminen menneisyyden synteihin perustuen on nykyaikana turhaa puhetta. Etenkin kun naisten koulutustaso nykyisin yltää miesten koulutustason ja päättäjistäkin yli 40 % on jo naisia.
Monarkia ja patriarkaatti jatkavat kyllä epätasa-arvoista elämäänsä kehittyvissä maissa. Botswanassa ja Saudi-Arabiassa jatkuvat sekä monarkian epätasa-arvoinen valta, että myös patriarkaatin valta, mutta se ei merkitse sitä, etteikö ongelma olisi jo poistunut länsimaisista demokratioista.
Onko aika siis muuttanut monarkiaa siten, että sen valta on neutraloitunut ja monarkia ei tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta ole enää mikään ongelma? Näin on epäilemättä käynyt, sillä Euroopan monarkkien käytössääntöihin kuuluu nykyisin se, että monarkki ei puutu poliittiseen päätöksentekoon, vaan on ilmaisematta poliittista mielipidettään julkisuudessa. Esimerkiksi prinssi Charlesia on moitittu vakavasta virheestä, kun hän on lähetellyt poliitikoille kirjeitä eri kysymyksiin liittyen.
Jos monarkia on aiemmin ollut epätasa-arvoinen hallintomuoto, niin eikö voida katsoa, että ajan kuluessa monarkia on päässyt eroon tästä taakastaan ja monarkian vastustus nykyisin tasa-arvovaateiden perusteella on turhaa? Mutta eikö samanlainen kehitys ole käynyt patriarkaatin kohdalla. Patriarkaatin voima on kuivahtanut ja surkastunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä, ja entinen miesten ylivalta on neutraloitunut samalla tavalla kuin monarkian kohdalla on tapahtunut. Monarkian ja patriarkaatin vastustaminen menneisyyden synteihin perustuen on nykyaikana turhaa puhetta. Etenkin kun naisten koulutustaso nykyisin yltää miesten koulutustason ja päättäjistäkin yli 40 % on jo naisia.
Monarkia ja patriarkaatti jatkavat kyllä epätasa-arvoista elämäänsä kehittyvissä maissa. Botswanassa ja Saudi-Arabiassa jatkuvat sekä monarkian epätasa-arvoinen valta, että myös patriarkaatin valta, mutta se ei merkitse sitä, etteikö ongelma olisi jo poistunut länsimaisista demokratioista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.