Tuulivoima

Paljonko tuossa tulee häviötä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljonko tuossa tulee häviötä.

- Kunnollisen verkkoinvertterin hyötysuhde pyörii 96,5-98,2% paikkeilla.

Pitää kytkeä rinnakkain, jotta jännite ei nouse. Esimerkiksi kaksi 1,5 voltin patteria sarjassa tuottaa 3 voltin jännitteen, mutta rinnakkain vain 1,5 volttia. Virtaa saa sitten tuplasti.

Vaihtovirtasysteemissä pitää tietysti laittaa synkroniin. Vaiheiden mennessä väärin päin jännite pahimmillaan nollautuisi, kuten käy laittaessa kaski 1,5 voltin patteria eri päin.

Kaikki säätyy automaattisesti. Toimii ihan kuin tuhannen veturin tarkasti 50 km:n vakionopeudella kulkeva juna. Veturi yrittää tietysti mennä hiukan nopeammin kuin koko juna. Se ei tietysti koskaan onnistu, koska kaikki (liikaa) kuorma siirtyisi sille.

Generaattoreissa ja verkkoon liitetyissä isoissa moottoreissa on valtava liike-energia. Niiden kaikkien nopeus vastaa tarkasti 50 Hz:n taajuuttaa. Kuinka paljon tehoa yksittäinen generaattori (tai taajuusmuuttaja) saa verkoon syöttää, on sitten hiukan vaikeampi juttu. Vaihtelee koko ajan. Riippunee hinnosta ja eri asiakkaiden kulutuksesta ja erilaisista sopimuksista.

Kyllä jännitteen nostolla saadaan virta kulkemaan verkkoon päin. Vaikkakin se jännitteen nousu onkin siinä syöttöpisteessä aika minimaalista, mutta muuten ei tehoa siirry jakeluverkkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki säätyy automaattisesti. Toimii ihan kuin tuhannen veturin tarkasti 50 km:n vakionopeudella kulkeva juna. Veturi yrittää tietysti mennä hiukan nopeammin kuin koko juna. Se ei tietysti koskaan onnistu, koska kaikki (liikaa) kuorma siirtyisi sille.

Generaattoreissa ja verkkoon liitetyissä isoissa moottoreissa on valtava liike-energia. Niiden kaikkien nopeus vastaa tarkasti 50 Hz:n taajuuttaa. Kuinka paljon tehoa yksittäinen generaattori (tai taajuusmuuttaja) saa verkoon syöttää, on sitten hiukan vaikeampi juttu. Vaihtelee koko ajan. Riippunee hinnosta ja eri asiakkaiden kulutuksesta ja erilaisista sopimuksista.

Lue lisää

Tarkasti 50 Hertsin taajuus on joku taajuus väillä 45–50 Hz. Tällä hetkellä sähköverkon taajuus näyttää olevan 49,986 hertsiä ja se aikapoikkeama 6,513 sekuntia.

Jos sähköverkkoon syötetään vähemmän tehoa kuin mitä kulutetaan, niin sen taajuus lähtee laskemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkasti 50 Hertsin taajuus on joku taajuus väillä 45–50 Hz. Tällä hetkellä sähköverkon taajuus näyttää olevan 49,986 hertsiä ja se aikapoikkeama 6,513 sekuntia.

Jos sähköverkkoon syötetään vähemmän tehoa kuin mitä kulutetaan, niin sen taajuus lähtee laskemaan.

Lue lisää

Korjaus, lukuarvo 50 tarkoittaa siis jotain välillä 45–55.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus, lukuarvo 50 tarkoittaa siis jotain välillä 45–55.

Kantaverkon standadilaatu:
"95 % mittauksista välillä 50 Hz ± 1% ja kaikki
50 Hz 4% / -6 %. "

Anonyymi kirjoitti:

Kantaverkon standadilaatu:
"95 % mittauksista välillä 50 Hz ± 1% ja kaikki
50 Hz 4% / -6 %. "

Ja pitkän ajan kuluessa aina keskimäärin tasan 50 Hz.

Kuinka pitkä tuo pitkä aika on minimissään? Minuutti vai tunti vai päivä?

Anonyymi kirjoitti:

Kantaverkon standadilaatu:
"95 % mittauksista välillä 50 Hz ± 1% ja kaikki
50 Hz 4% / -6 %. "

Tuollainen taajuudenvaihtelua kuin joku 45- 55 Hz ei yksinkertaisesti ole suomen kantaverkossa mahdollinen, tuon suuruusluokan vaihtelu ei ole sallittua. Jos taajuus jostakin syystä laskisi edes hetkellisesti vaikka 49 HZ:n, aiheuttaisi se kaikkien verkkoon sillä hetkellä kytkettyjen voimaloiden suojausjärjestelmien toimimisen ja voimaloiden laukeamisen pois tuotannosta. Eli käytännössä seurauksena olisi vääjäämättä verkon täydellinen "alasajo" ja sähköntuotannon ja - syötön lakkaaminen.
En lähde täällä selostamaan millaiset taajuudenvaihtelut ovat sallittuja tms. mutta ette tule milloinkaan esim. Fingridin nettisivujen seurannassa näkemään taajuuslukuja 45- 48 HZ tai 52-55 Hz tms!

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen taajuudenvaihtelua kuin joku 45- 55 Hz ei yksinkertaisesti ole suomen kantaverkossa mahdollinen, tuon suuruusluokan vaihtelu ei ole sallittua. Jos taajuus jostakin syystä laskisi edes hetkellisesti vaikka 49 HZ:n, aiheuttaisi se kaikkien verkkoon sillä hetkellä kytkettyjen voimaloiden suojausjärjestelmien toimimisen ja voimaloiden laukeamisen pois tuotannosta. Eli käytännössä seurauksena olisi vääjäämättä verkon täydellinen "alasajo" ja sähköntuotannon ja - syötön lakkaaminen.
En lähde täällä selostamaan millaiset taajuudenvaihtelut ovat sallittuja tms. mutta ette tule milloinkaan esim. Fingridin nettisivujen seurannassa näkemään taajuuslukuja 45- 48 HZ tai 52-55 Hz tms!

Lue lisää

Se 45–55 liittyi alkuperäiseen väitteeseen, jonka mukaan taajuus on tarkalleen 50 hertsiä.

Luvussa 50 ei ole kuin yksi merkitsevä numero, joka on 5. Sen vuoksi luku 50 voi olla mitä tahansa välillä 45...55.

Suorittakaa pojat joskus fysiikan laboratoriotöitä, niin opitte.

Ei se ole ongelma niin kauan kuin sähköllä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Ja nimenomaan Suomessa se ei ole ongelma, koska Suomessa on vahva kantaverkko.

Tuulivoima sen sijaan säästää säätövoimaa vuosittain tällä hetkellä noin Loviisan ydinvoimaloiden verran, koska sen verran vähemmän tarvitaan sähköä. Siinä missä altaat olivat aikaisemmin tyhjiä jo helmikuun pakkasilla, niin selvitään tuulivoimaloiden ansiosta pitkälle kevääseen, kun altaat alkavat taas täyttymään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole ongelma niin kauan kuin sähköllä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Ja nimenomaan Suomessa se ei ole ongelma, koska Suomessa on vahva kantaverkko.

Tuulivoima sen sijaan säästää säätövoimaa vuosittain tällä hetkellä noin Loviisan ydinvoimaloiden verran, koska sen verran vähemmän tarvitaan sähköä. Siinä missä altaat olivat aikaisemmin tyhjiä jo helmikuun pakkasilla, niin selvitään tuulivoimaloiden ansiosta pitkälle kevääseen, kun altaat alkavat taas täyttymään.

Lue lisää

Näin on. Tuulivoima tarvitsee avukseen tasan samanverran säätövoimaa kuin on tyrkyllä tuulivoimaakin. Suomessa tosin säätöenergiaa tarvitaan reilusti enemmän kuin on asennettua tuulivoimaa koska tuulivoima on täällä todellista tuurivoimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. Tuulivoima tarvitsee avukseen tasan samanverran säätövoimaa kuin on tyrkyllä tuulivoimaakin. Suomessa tosin säätöenergiaa tarvitaan reilusti enemmän kuin on asennettua tuulivoimaa koska tuulivoima on täällä todellista tuurivoimaa.

Lue lisää

Isompi ongelma tulee olemaan 1600 MW:n tehoinen OL3, joka tarvitsee saman verran varavoimaa.

Tuulivoimaloiden etu on ennustettavuus, eikä yksittäisen voimalan rikkoontuminen näy juuri missään. Kun sähköverkosta putoaa silmänräpäyksessä pois 1600 MW ilman ennakkovaroituksia, niin alkaa taajuus laskemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Isompi ongelma tulee olemaan 1600 MW:n tehoinen OL3, joka tarvitsee saman verran varavoimaa.

Tuulivoimaloiden etu on ennustettavuus, eikä yksittäisen voimalan rikkoontuminen näy juuri missään. Kun sähköverkosta putoaa silmänräpäyksessä pois 1600 MW ilman ennakkovaroituksia, niin alkaa taajuus laskemaan.

Lue lisää

Minkälaisella laskulla saadaan OL3/ 1600 MW isommaksi ongelmaksi kuin >3000 MW tuulivoimaa joka sahaa äärestä toiseen jatkuvasti?
Tällä hetkellä tuulivoiman (310 MW) vaatima "varavoima" olisi lähes tuo 3000 MW jos se laskettaisiin samalla kriteerillä.
Varavoimaa vaativat kaikki tuotantotavat, joten se ei ole yksin ydinvoiman tarvitsema varokeino.
Tuulivoiman edullisuus olisi todellakin arvioitava sen ennustettavuuden perusteella.
Kun ennustamisen lähtökohtana pidetään ydinvoiman tutantovarmuutta koko maailmassa, asettuu se hyvin lähelle vesivoimaa ja Suomessa koko toiminta-aikana varmuus on maailman tilastoja parempi.
Ettei väite tuulivoiman ennustettavuudesta jäisi aivan kevennykseksi, saisimmeko nähtäväksi joitain ennusteita vaikka seuraavan vuorokauden, viikon ja kuukauden ajalle?
Annetaanpa ydinvoimalle ennuste 2800 MW samoille jaksoille ja seurataan sen toteutumista.
Tai jos vaikka seuraaville kahdelle tunnille ja katsotaan ennuteen ja toteutuneen suhdetta kummallakin tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Minkälaisella laskulla saadaan OL3/ 1600 MW isommaksi ongelmaksi kuin >3000 MW tuulivoimaa joka sahaa äärestä toiseen jatkuvasti?
Tällä hetkellä tuulivoiman (310 MW) vaatima "varavoima" olisi lähes tuo 3000 MW jos se laskettaisiin samalla kriteerillä.
Varavoimaa vaativat kaikki tuotantotavat, joten se ei ole yksin ydinvoiman tarvitsema varokeino.
Tuulivoiman edullisuus olisi todellakin arvioitava sen ennustettavuuden perusteella.
Kun ennustamisen lähtökohtana pidetään ydinvoiman tutantovarmuutta koko maailmassa, asettuu se hyvin lähelle vesivoimaa ja Suomessa koko toiminta-aikana varmuus on maailman tilastoja parempi.
Ettei väite tuulivoiman ennustettavuudesta jäisi aivan kevennykseksi, saisimmeko nähtäväksi joitain ennusteita vaikka seuraavan vuorokauden, viikon ja kuukauden ajalle?
Annetaanpa ydinvoimalle ennuste 2800 MW samoille jaksoille ja seurataan sen toteutumista.
Tai jos vaikka seuraaville kahdelle tunnille ja katsotaan ennuteen ja toteutuneen suhdetta kummallakin tavalla.

Lue lisää

Sotket kaksi asiaa, varavoiman ja säätövoiman.

Varavoima on se vara, joka tarvitaan välittömästi käyttöön korvaamaan sähköverkosta pudonnut voimalayksikkö.

Varavoimaa tarvitaan siis vähintään sen verran, mitä on suurin voimalayksikön koko. Tuulivoimaloissa ne ovat muutaman megawatin luokkaa. Eli käytännössä tuulivoimalat eivät tarvitse yhtään varavoimaa, koska yksittäinen voimala hukkuu ns. kohinaan.

Tuulivoimatuotanto pystytään ennustamaan riittävällä tarkkuudella sääennustusten perusteella. Kokoluokka tiedetään etukäteen. Muistaakseni Fingridin sivuilta jopa näkee ennusteen. Tuulivoimaloiden tuotannon muutokset ovat siis sen verran hitaita, että niihin ehditään varautua ajoissa hitaammallakin säätövoimalla.

Jonkun OL3:n putoaminen pois "täydestä vauhdista" aiheuttaa ison häiriön sähköverkkoon. Sellaista ei tapahdu hajautetun tuulivoiman kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Sotket kaksi asiaa, varavoiman ja säätövoiman.

Varavoima on se vara, joka tarvitaan välittömästi käyttöön korvaamaan sähköverkosta pudonnut voimalayksikkö.

Varavoimaa tarvitaan siis vähintään sen verran, mitä on suurin voimalayksikön koko. Tuulivoimaloissa ne ovat muutaman megawatin luokkaa. Eli käytännössä tuulivoimalat eivät tarvitse yhtään varavoimaa, koska yksittäinen voimala hukkuu ns. kohinaan.

Tuulivoimatuotanto pystytään ennustamaan riittävällä tarkkuudella sääennustusten perusteella. Kokoluokka tiedetään etukäteen. Muistaakseni Fingridin sivuilta jopa näkee ennusteen. Tuulivoimaloiden tuotannon muutokset ovat siis sen verran hitaita, että niihin ehditään varautua ajoissa hitaammallakin säätövoimalla.

Jonkun OL3:n putoaminen pois "täydestä vauhdista" aiheuttaa ison häiriön sähköverkkoon. Sellaista ei tapahdu hajautetun tuulivoiman kanssa.

Lue lisää

Jos tuossa jotain on sotkettu, se on tuulivoiman ja ydinvoiman toimitusvarmuus.
Täysin keinotekoista inttää että tuulivoimasta voi vain yksi mylly jäädä pois pelistä.
Aika iso yksikkö on kai sitten tällä hetkellä alhaalla kun sitä hajautettua tuulivoimaa tulee vaivaiset 299 MW eli taas puuttuu lähes 3000MW.
Jossitttelemalla saa tietysti uskoteltua itselleen mitä tahansa mutta saataisiinko nyt edes jonkinlainen "riittävällä tarkkuudella" tehty ennuste sille toimistusvarmalle tuulivoimalle?

Anonyymi kirjoitti:

Isompi ongelma tulee olemaan 1600 MW:n tehoinen OL3, joka tarvitsee saman verran varavoimaa.

Tuulivoimaloiden etu on ennustettavuus, eikä yksittäisen voimalan rikkoontuminen näy juuri missään. Kun sähköverkosta putoaa silmänräpäyksessä pois 1600 MW ilman ennakkovaroituksia, niin alkaa taajuus laskemaan.

Lue lisää

Tuulivoiman etu on se, että ennustuksia ja arvauksia voi tehdä ihan kuinka paljon tahansa.
Paskaa saa pyytämättäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuossa jotain on sotkettu, se on tuulivoiman ja ydinvoiman toimitusvarmuus.
Täysin keinotekoista inttää että tuulivoimasta voi vain yksi mylly jäädä pois pelistä.
Aika iso yksikkö on kai sitten tällä hetkellä alhaalla kun sitä hajautettua tuulivoimaa tulee vaivaiset 299 MW eli taas puuttuu lähes 3000MW.
Jossitttelemalla saa tietysti uskoteltua itselleen mitä tahansa mutta saataisiinko nyt edes jonkinlainen "riittävällä tarkkuudella" tehty ennuste sille toimistusvarmalle tuulivoimalle?

Lue lisää

Ojennan inttämisvaltikkasi takaisin sinulle. Opettele ensin mitä eroa on säätö- ja varavoimalla.

Totta kai tuulivoiman tuotanto vaihtelee. Eihän sitä kukaan ole koskaan kieltänytkään. Tiedetään kuitenkin tuulivoiman keskimääräinen tuotanto, jonka perusteella voidaan laskea minkä verran tuulivoimaa saadaan vuositasolla. Samalla tavalla seurataan vesivoiman osalta altaiden täyttöastetta.

Olkiluoto 3:n piti aloittaa säännöllinen sähköntuotanto jo 13 vuotta sitten. Aika paljon varmemmin ovat tuulivoimalat tuottaneet sähköä tuona ajanjaksona. Viimekin vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin Loviisan molemmat ydinvoimalayksiköt yhteensä.

Mistäpä inttäjä tuulivoiman vihaaja olisi ottanut sen sähkön? Veikkaanpa, että nyt tuli tähän ketjuun hiljainen hetki.

Anonyymi kirjoitti:

Ojennan inttämisvaltikkasi takaisin sinulle. Opettele ensin mitä eroa on säätö- ja varavoimalla.

Totta kai tuulivoiman tuotanto vaihtelee. Eihän sitä kukaan ole koskaan kieltänytkään. Tiedetään kuitenkin tuulivoiman keskimääräinen tuotanto, jonka perusteella voidaan laskea minkä verran tuulivoimaa saadaan vuositasolla. Samalla tavalla seurataan vesivoiman osalta altaiden täyttöastetta.

Olkiluoto 3:n piti aloittaa säännöllinen sähköntuotanto jo 13 vuotta sitten. Aika paljon varmemmin ovat tuulivoimalat tuottaneet sähköä tuona ajanjaksona. Viimekin vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin Loviisan molemmat ydinvoimalayksiköt yhteensä.

Mistäpä inttäjä tuulivoiman vihaaja olisi ottanut sen sähkön? Veikkaanpa, että nyt tuli tähän ketjuun hiljainen hetki.

Lue lisää

Uskonto- ja huuhaajutut ilmastonlämpenemispalstalle.

Anonyymi kirjoitti:

Uskonto- ja huuhaajutut ilmastonlämpenemispalstalle.

Tervemenoa sinne.

Meillä vaan ei ole suuria eikä edes pieniä akustoja siihen taajuuden ylläpitämiseen!
Jos taajuus on sopiva, pyörivä massa saa olla mitä tahansa tai olla olemattakin!
Pian toimintansa aloittavan OL3:n teholtaa noin 1600 MW generaattorin pyörivä massa eli roottori on suurempi kuin kaikkien Suomen tuulivoimaloiden generaattorien pyörivä massa yhteensä mutta ei sekään yksinään kantaverkon taajuutta kykene säätämään, eli ei sillä pyörivän massan määrällä asiaa hoideta. Mutta useiden säätöön osallistuvien voimaloiden yhteistyönä se hoituu, voimaloiden tajjudensäätö vaatisi kirjan verran selostusta eikä se menisi maallikoille siltikään jakeluun joten ei mennä siihen!

Meillä ei ole missään olemassa suruusluokaltaan sellaisia akustoja että niillä olisi mitään merkitystä ja vaikutusta kantaverkon taajuudensäädössä!
Kun taajuus on sopiva, ei se tunnista massoja, ei pyöriviä eikä pyörimättömiä, taajuus on hyvä kun jännite on hyvä ja verkkoon syötetty sähkömäärä sama kuin kulutettu. Verkon ja syöttävän generaattorin vaihejärjestyksien tulee tietysti myös olle samat mutta sellaiseen istestäänselvyyteen ei kai tarvitse paneutua eikä käytännössä muu olisi edes mahdollista?

Kun OL3 alkaa tuotannon, sen yli 1600 MW:n generaattorin roottorin pyörivä massa on suurempi kuin suomen kaikkien tuulivoimaloiden vastaava yhteensä mutta ei sekään yksin kykene verkon taajuudensäädöstä huolehtimaan, siis pyörivien massojen suuruudella tässä ei pelata. Taajuudensäätö tapahtuu käytännössä kaikkien voimaloiden yhteispelinä sovituilla tavoilla, kaiken siihen liittyvän selvittäminen olisi kirjan verran tekstiä vaativa juttu eivätkä maallikot sitä silti ymmärtäisi joten ei mennä siihen!

Pohdintasi ei liity mitenkään fysiikkapalstalle.

Anonyymi kirjoitti:

Pohdintasi ei liity mitenkään fysiikkapalstalle.

Kyllä tuo tähän ketjuun kuuluu aivan tasan tarkkaan.
Se, kuuluuko joku tuulivoimapaska fysiikkapalstalle, on aivan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo tähän ketjuun kuuluu aivan tasan tarkkaan.
Se, kuuluuko joku tuulivoimapaska fysiikkapalstalle, on aivan eri asia.

Tuuri- aurinko- ja muulle huuhaavoimalle on omat palstansa tuolla:
https://keskustelu.suomi24.fi/koti-ja-rakentaminen/rakentaminen-ja-remontointi/lammitys-ja-sahko

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo tähän ketjuun kuuluu aivan tasan tarkkaan.
Se, kuuluuko joku tuulivoimapaska fysiikkapalstalle, on aivan eri asia.

Ei kuulu, joten voit poisuta häiriköimään sinne huuhaa-palstallesi.