On kiinnostava asia miten hiljaa suomalainen sotahistoria on siitä sotavankimäärästä minkä suomalaiset saivat kesän 1944 taisteluissa. Esim Tiihosen kirjassa näytetään samoja ukkoja kuvissa ja SA-propaganda kuvasi ahkerasti joka ainoan sotavangin minkä sai. Kuvissa tuskin edes 100 miestä. Ilomantsin taistelujen sotavankimäärästä ollaan hiljaa.
Suomalaisia sotilaita taisi jäädä sotavangiksi paljon enemmän. On kirjoitettu jopa 2 000 miehen jääneen vangiksi.
Suomalaisia sotilaita taisi jäädä sotavangiksi paljon enemmän. On kirjoitettu jopa 2 000 miehen jääneen vangiksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eihän niitä juuri tullut, koska KGB hoiti hoipertelijat!
Puna-armeija hyökkäyksiä kannusti pakko! Sen perustaja, Trotski, sanoi aikoinaan: puna-armeijalainen on hyökätessään pantava valitsemaan edestä tulevan todennäköisen kuoleman ja takaa tulevan VARMAN kuoleman välillä!
Näin lisättiin hyökkäyshenkeä!
Sotavankeja saatiin vähän koska suomalaiset perääntyivät 250 kilometriä muutamassa viikossa. Ilomantsin motituskin epäonnistui.
34 lentomiehistön jäsentä 24 koneen tapauksessa jäi sotavangiksi kesä-heinäkuussa 1944. Esimerkiksi Kannaksella suomalaisia hävittäjälentäjiä jäi sotavangiksi 5 ja neuvostoliittolaisia 7. Melko tasan siis meni.
Niistä ollaan hiljaa koska vähäinen sotavankimäärä herättäisi Suomessa ajatuksia että menikö se loppusota ollenkaan niin hyvin kuin mitä uusisänmaalliset hörhöt ovat toisilleen uskotelleet. Puna-armeija sai paljon enemmän suomalaisia sotavangiksi kesällä 1944.
Suomalaisia+jäi+kesän-44+ajoittaisessa+kaaoksessakin+aika+vähän+vangeiksi,johtuen+siitä,että+taistelutahdon+pettäessä+lähdettiin+kohti+kotikontuja,ei+antautumaan+viholliselle.
..Viipurin nopea valtaus johti mm. sotasairaalan potilaineen ja yhden heitä hoitamaan jääneen lääkintävääpelin jäämiseen vihollisen käsiin. Yksikään näistä ei palannut sotavankien vaihdossa. Ilmakuvissa jotka otettiin muutama päivä Viipurin menetyksen jälkeen näkyy sotasairaalan piha-alueella laaja vastakaivettu ja peitetty alue. Mitähän sinne on mahdettu haudata ?
Kannaksella vetäydyttiin 100 km kymmenessä päivässä!
Viipurin menetyksen jälkeen 20.6.1944 puolustus sitkistyi ja vihollinen epäonnistui hyökkäyksissään Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja koki lopuksi täystyrmäyksen Ilomantsissa!
Aselepo solmittiin 4.9.1944 ja rauhanehdoissa Neuvostoliitto joutui pudottamaan sotakorvaukset puoleen kevään vaatimuksiin verrattuna.
Rauhanteon jälkeen Suomi toipui, maksoi sotakorvaukset ja vähitellen vaurastui pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi!
Voittajalle kävi huonommin. Se köyhtyi ja riutui kunnes romahti 1991!
Suomalaisia jäi Timo Malmin tutkimusten mukaan jatkosodassa sotavangiksi yli 3 500 joista valtaosa kesä-heinäkuussa 1944. Neuvostoliittolaisia sotavankeja saatiin tuskin edes tuhatta samana aikana. Monet sotavangeista oli SA-sotapropagandan syytäkin kuvata useaan kertaan eri kuvakulmista.
Neukkusotavangin kohtalo kotimaahan palautuksen jälkeen.
NEUVOSTOLIITOSSA odotti kuitenkin uusi leiri, sillä sotavangiksi joutuneita kohdeltiin puna-armeijassa kuin maanpettureita. Fjodor Besshtankon osittaiseksi pelastukseksi koitui se, että hän oli todistettavasti haavoittunut, mistä hänellä oli jäljellä arvet kehossaan.
– NKVD:n alainen sotatribunaali antoi hänelle lopulta viiden vuoden leirituomion ”sotilasvalan rikkomisesta”. Jos hän olisi jäänyt sotavangiksi ilman haavoittumista, tuomio olisi ollut 10 vuotta.
No löytyykö tietoa montako sotavankia Suomi sai kesällä 1944?
Kyllä löytyy. Pitää osata käyttää hakukoneita.