On aivan luonnotonta, että pitäisi JT vaatimusten mukaan tehdä sellaisten kanssa yhdessä asioita, joiden ei ole mitään kemiaa tai yhteistä. Ja suurin osa JT ovat sellaisia, että hyvän päivän tervehdykset riittää. Joutuuhan sitä työssäkin olemaan erilaisten ihmistennkanssa tekemässä yhdessä vai? Kyllä, niin joutuu. Ja jos kemiat eivät toimi useimpien kanssa, sitä alkaa etsiä uutta työpaikkaa. Tiedän monia tapauksia tuttavapiirissäni, jotka kärsivät työkaverien takia työssään. Joskus on ollut vakavampaskin ongelmaa, mutta kemioiden puuttuminen on yksi tärkeimmistä syistä jättää työpaikka. JT ajattelee, että sama usko riittää. Ehkä joillekin, mutta ei kaikille. Olen ollut tekemisissä monien JT kanssa, jotka ovat aivan erilaisia kuin itse olen. Ne ihmissuhteet eivät ole tuoneet virkistystä, vaan ovat tuntuneet väkinäiseltä pakkopullalta. Näytin läheiselleni erään JT ystäväni kuvaa. Hän sanoi huvittuneena, että eihän hän ole yhtään sinun tyyppisesi ihminen. Jopa sivulliset näkevät ja ajattelevat, että mitenkähän nuokin ovat yhdessä. En yhtään suoraan sanoen viihtynyt hönen serassaan. Eikä siinä ollut muusta kyse kuin samasta uskosta, joten lopetin koko suhteen. Enkä ole kaivannut yhtään. Olen mieluummin yksin kuin leikin väkinäisesti ystävää. Kerran olin erään toisen ystävän kanssa kaupungilla kävelemässä, ja eräs tuttu JT tuli vastaan, ja juttelimme siinä sitten. Hänkin oli hämmästynyt, miten me olimme yhdessä. Hän oli enemmän sellainen, jonka kanssa oli edes jotakin. Mutta ei oikein hänenkään kanssaan niin paljon. Jopa sivulliset näkevät, että kaikki eivät sovi yhteen. Eikö nyt joku sentään. Voin sanoa suoraan, että koskaan ei ole ollut kuin yksi ainoa sellainen, jonka kanssa tunsin saman henkisyyttä. Hänkin on kuollut. Sitä ei todellakaan nauti yhdessä tekemisestä ihmisten kanssa, joiden kesken ei synkkaa. Siitä huolimatta JT yhteisössä korostetaan yhdessä tekemistä väkisin, vaikka yksinkin on paljon parempi olla ja tehdä kuin väärässä seurassa. Saeura voi olla huonoa ja väärää myös siksi, että ei ole kemiaa. Olen päättänyt, että en koskaan enää seurustele kenenkään kanssa, jos samanhenkisyys puuttuu. Enkä myöskään tee mitään muutakaan. Tuollainen väkinäinen liian erilaisten ihmisten yhdistäminen toimimaan yhdessä on henkistä väkivaltaa. Tässä on yhden kokemus. Vastaansanojia tietysti riittää.
Yhdessä tekeminen
Anonyymi
1659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No sinä et ole onnistunut kehittämään uutta persoonallisuutta, joka on perusedellytys että jehovantodistajissa oikeasti jaksaisi olla ja tehdä yhdessä asioita.
Olet liian itsenäinen. Et anna jehovantodistajien järjestön ohjailla itseäsi, etkä suostu mielenhallintaan.
Jos ei halua alistua uskonnollisille johtajille niin kannattaa puhailla jotain aivan muuta kuin uskontoa - elämässään.
Jokainen päivä jehovantodistajissa on hukaanheitettyä aikaa, jos ei oikeasti alistu sen uskonnon orjaksi.
Jos ei saa olla oma itsensä, ja tehdä sitä, missä tuntee voivansa hyvin, ja on pakotettu tekemään asioita, jotka aiheuttavat vain pahoinvointia, etäisyyden ottaminen on seurausta sellaisesta, missä voi huonosti. Se tapahtuu vaistomaisesti ja automaattisesti.
Jatkan vielä, että mitä olen seurannut JT uskonnosta käytyä keskustelua, niin paljon ihmisiä voi huonosti JT uskonnossa. Kun on kyse elämästä ja kuolemasta, ja siitä huolimatta ei voi olla niissä kuvioissa mukana, niin on siellä silloin todella vakavaa henkistä pahoinvointia, kun elämänsä laittaa vaakalaudalle.
Uskonnoille pitäisi laittaa K-60-60 (täydellisessä toivotaan toivotaan maailmassa)
Mutta kyllä se aika tekee kuitenkin tehtävänsä ja ihmiskunta lopulta jättää valistuksen myötä nämä jumaluskonnot taakseen.
Ei kyllä vielä lähivuosisatoina, mutta pikkuhiljaa kuitenkin.
Toisin sanoen täytyy olla tyhmä ja sokea, että voi olla JT.
Se tyhmyys ja sokeus on vähän sellainen epämääräinen määritelmä.
Jehovantodistajissa on mukana myös korkeasti koulutettuja syntymäjehovantodistajia, jotka eivät oikeasti pysty uskomaan järjestön suoltamiin raamatuntulkintoihin.
He ovat menneet kasteelle kun vanhemmat ja sukulaiset ovat heitä patistaneet ottamaan sen askeleen. Eiväthän he teini-iässä ja varhais teini-iässä osanneet ajatella sitä omassa mielessään, että he voisivat jatkaa kiinnostuneen statuksella - jopa ikikiinnostuneen statuksella - joutumatta mitenkään moitittaviksi ja kartetuiksi.
Vain hyvin harvat syntymäjehovantodistajat älyävät tämän ja pitävät suunsa tästä asiasta visusti kiinni seurakunnassa. He luovivat seurakunnassa taitavasti ja näyttelevät kiinnostunutta asiasta ja yhtäkkiä sitten vain menevät kutsuntoihin ja armeijaan - jos kyse on nuoresta miehestä.
Nuori nainenkin voi tietysti mennä armeijaa nykyään. Nämä nuoret miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneen statuksella voivat edelleen olla tekemisissä perheensä vanhempien ja muun kasteella käyneen sukunsa kanssa, koska eivät kasteella käyneet ja sen vuoksi heitä ei voi karttaa.
Näin ainakin ennen. En tiedä nykyään miten on, että pitääkö syntymäjehovantodistajaakin alkaa karttamaan vain sen takia, ettei mennyt kasteelle. Voi olla että näin on - en tiedä. Mutta ainakin tällainen kastamaton syntymäjehovantodistaja on joka tapauksessa huonoa seuraa. Jos ei nyt karteta niin ainakin vältellään olemasta liikaa tekemisissä.
Täytyykö kaikkien hyväksyttyjen Jehovantodistajien olla koko ajan tekemisissä toisten Jehovantodistajien kanssa? Täytyykö siellä olla koko ajan ovet auki valmiina vastaanottamaan kotiinsa toisia Jehovantodistajia, jotka saattavat soittaa ovikelloa? Entä onko Jehovantodistajien elämä sitä, että ovikellot soi koko ajan, ja aina on joku tai jotkut tulossa vierailemaan, vaikka ei niin läheisiä olikaan? Sellaisen käsityksen saa Jehovantodistajista, että sosiaalinen elämä on hyvin vilkasta.
"Vierailemaan"?
Ehei. Siellä katsotaan kalenterista, koska sopisi tulla. "Hmm. . .ensikuun lopulla 21 pv.klo 18.00."
Vika on varmaankin sinussa. Et ole kehittänyt uutta persoonaa.
Onko uusi persoona sitä, että ei ole omaa tahtoa ollenkaan?
Nostit esiin merkityksellisen, ajallemme keskeisen aiheen, jonka kanssa ollaan tekemisissä myös koululuokissa sekä sukuyhteyksissä. Se mukava yhdessäolo, jonka ryhmiin osallistuvat Taivaan Isän luomat erilaiset yksilöt synnyttävät keskuuteensa on hävinnyt someaikana. Joskus tuntuu siltä, että puhelimella olo voittaa "tyhmän" odottelun - ei jakseta innostua toisen ihmisen ajatuksista Jumalan luomistyön ihmeinä vaan osallistumista yhteisiin lukuhetkiin tai Jumalan palvontaan ei pidetä viihdyttävänä Nämä somemallit ovat imeneet hapen esim. yhdessä veisaamisesta ja esilukijan sanomaan keskittymisestä. Haluammeko enää oppia yhdessä ihmisenä taivaltamiseta toinen toistamme tukien?
Jehovan todistajilla on omat kriteerinsä jotka he laittavat "taivaltamisen "edelle.
He määrittelevät: "sulla on asenne ongelma" tai "olet huonoa seuraa".
Heidän vartiotorniuskonsa on satua ja turhamaisuutta, jolla ei ihmisiä auteta.
Vasta kun olet mielistellyt ja nuoleskellut heitä sopivasti voit päästä "piiriin".
Anonyymi 16.02.2022 21:34
"Täytyykö kaikkien hyväksyttyjen Jehovantodistajien olla koko ajan tekemisissä toisten Jehovantodistajien kanssa?"
-Se kuuluu lahkon mielenhallintaan.
He valvovat toisiaan ja heillä on käräytysvelvollisuus lahkorikkeistä, joista törkein on ajattelurikos, elikkä vartiotornin epäileminen.
Tuota käräytysvelvollisuutta noudatetaan lahkossa niin pitkälle, että puolisoidenkin uskoutuminen ei tapahdu puolisoiden välillä, vaan kumpikin erikseen lahkon vanhimmalle.
"Täytyykö siellä olla koko ajan ovet auki valmiina vastaanottamaan kotiinsa toisia Jehovantodistajia"
-Kyllä periaatteessa. Mökötystuomion saaneita ei tietenkään päästetä, eihän heidän tervehdykseensäkään saa vastata.
Ja tuolla toisen kotiin pääsemisellä lahkoa mainostetaankin värväyksessä jos hyväksi nähdään.
" Entä onko Jehovantodistajien elämä sitä, että ovikellot soi koko ajan, ja aina on joku tai jotkut tulossa vierailemaan, vaikka ei niin läheisiä olikaan? "
Kyllä siellä luonnollisia suhteitakin syntyy, harvemmin niin syvällisiä ja luottamuksellisia, että keskusteltaisiin jopa uskonnosta (keskustelu tästä on todistajilla muotoa että mitä muistaa vartiotornin kirjoittaneen).
Herätyskristillisissä suunnissa on jo vuosia kokoonnuttu ns. soluihin, pienryhmiin, joissa oma persoona pääsee paremmin esiin kuin salikokouksissa. Tutustu Ristin Voiton uudessa RV-Podcast -palvelussa mielenkiintoisiin, ajankohtaisiin aiheisiin!
https://www.youtube.com/channel/UC8lYC6gwdrUnAcSx-gnjw6Q
Onneksi seurakunnan voi valita Suomessa itse, oman maun mukaan!
Jos minä olisi "himppelipoika", niin mikä ryhmä olisi minulle sopiva?
Revitäänkö siinä ryhmässä raamatun sivuja pois k.o. aiheesta?
Esim. kansankirkon sateenkaarimessut ovat kaikille avoimia hengellisiä tilaisuuksia. Raamattua ei pidä lähteä repimään, vaan lukemaan. Yhteiskunnallinen keskustelu käy mm. 2022 vuoden Suomessa kierroksilla - tämä kertoo Raamatun ajankohtaisuudesta! Messuissa ja niihin liittyvissä tilaisuuksissa voi tavata ihmisiä yhteisen otsikon alla ja löytää uusia, mielenkiintoisia ystäviä!