Odotuksen aika päättyi vihdoin 10.6.1944 Stalinin aloitettua suurhyökkäyksensä Karjalan kannaksella.
Lähempiä tietoja rintaman murtumisesta sisärengas sai vasta 14.6.1944 puolustusministeri Waldenin palattua päämajasta. Ylipäällikkö oli ollut pessimistinen todeten Suomen armeijan tulleen lyödyksi.
Pessimisminsä voittaneen Mannerheimin mielestä rauhanneuvotteluihin tuli ryhtyä vasta sitten, kun rintama oli ensin saatu vakiinnutetuksi. Se taas edellytti Saksasta saatavaa sotilaallista apua, jonka mahdollisuutta hän oli presidentin luvalla jo tiedustellut.
Pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen päätettiin lähettää Ruotsin UD:n välityksellä Kollontaille edelleen toimitettavaksi viesti, jonka mukaan Suomi oli valmis luopumaan sodasta ja tiedusteli siten Neuvostoliiton rauhanehtoja
Kreml ei hukannut aikaa reagoiden jo muutaman tunnin kuluttua:
»Kun Neuvostoliitto useat kerrat on joutunut suomalaisten pettämäksi, toivomme Suomen hallitukselta saavamme presidentin ja ulkoministerin allekirjoittaman selityksen, että Suomi on valmis antautumaan ja pyytämään rauhaa Neuvostohallitukselta.
Rouva Kollontai arveli »antautumisen» ehkä saattavan tarkoittaa pelkkää »taistelun lopettamista», mutta ei voinut sanoa asiasta mitään varmaa. Tähän luottaen Ryti ja Tanner olivat valmiita solmimaan kontaktin Moskovaan. Linkomies ja Mannerheim olivat jyrkästi eri mieltä saaden tuekseen sisärenkaan enemmistön.
Antautuminen oli antautuminen, eikä siihen voitu mennä.
Puolustuskyvyttömäksi joutumisen lisäksi ratkaisu merkitsisi maan luovuttamista Saksan ja Neuvostoliiton taistelutantereeksi, mihin oli turha kuvitella kansan ja armeijan suostuvan. Kuten Moskovassa kesäkuussa 1944 valmistunut yksityiskohtainen ja rankka ohjelma antautumisen jälkeisistä toimenpiteistä osoittaa, Linkomies ja Mannerheim olivat Kremlin tuonhetkisiä tavoitteita ajatellen oikeassa.
Juhannuksena 1944 Suomen hallitus joutui näin valitsemaan Kremlin esittämän antautumisvaatimuksen ja Saksalle annettavan sitoumuksen välillä. Muita vaihtoehtoja ei ollut, sillä Suomen kykyyn jatkaa vastarintaa ilman Saksan sotatarviketoimituksia ei kukaan enää uskonut.
Mannerheimin käsityksen mukaan, jonka presidentti ja hallituksen enemmistö olivat hyväksyneet, rintamatilanteen vakiintuminen loisi neuvottelumahdollisuuden ilman antautumisvaatimusta. Heinäkuun puoliväliin tultaessa laskelma osoittautui pitäväksi. Suomalaisten torjuntavoiton varmistuttua Stalin teki 12.7.1944 päätöksen Karjalan kannaksen offensiivin keskeyttämisestä, vaikka neuvostojoukot silloisessa vahvuudessaan ja operaatioon varatussa ajassa eivät olleetkaan saavuttaneet asetettuja tavoitteita: Suomen kenttäarmeijan lyömistä, Imatran ja Lappeenrannan valtausta sekä etenemistä Kouvolan – Kotkan linjalle. Täältä olisi tarvittaessa jatkettu maan sisäosiin sekä tärkeimpiin asutuskeskuksiin, mm. Helsinkiin.
Strategisesti johdonmukaista oli, että hyökkäyksen lopettamisesta tehtiin myös poliittiset johtopäätökset; antautumista ei enää vaadittu.
https://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen-elamantyo-3/jatkosodan-paasikivi/4/
Lähempiä tietoja rintaman murtumisesta sisärengas sai vasta 14.6.1944 puolustusministeri Waldenin palattua päämajasta. Ylipäällikkö oli ollut pessimistinen todeten Suomen armeijan tulleen lyödyksi.
Pessimisminsä voittaneen Mannerheimin mielestä rauhanneuvotteluihin tuli ryhtyä vasta sitten, kun rintama oli ensin saatu vakiinnutetuksi. Se taas edellytti Saksasta saatavaa sotilaallista apua, jonka mahdollisuutta hän oli presidentin luvalla jo tiedustellut.
Pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen päätettiin lähettää Ruotsin UD:n välityksellä Kollontaille edelleen toimitettavaksi viesti, jonka mukaan Suomi oli valmis luopumaan sodasta ja tiedusteli siten Neuvostoliiton rauhanehtoja
Kreml ei hukannut aikaa reagoiden jo muutaman tunnin kuluttua:
»Kun Neuvostoliitto useat kerrat on joutunut suomalaisten pettämäksi, toivomme Suomen hallitukselta saavamme presidentin ja ulkoministerin allekirjoittaman selityksen, että Suomi on valmis antautumaan ja pyytämään rauhaa Neuvostohallitukselta.
Rouva Kollontai arveli »antautumisen» ehkä saattavan tarkoittaa pelkkää »taistelun lopettamista», mutta ei voinut sanoa asiasta mitään varmaa. Tähän luottaen Ryti ja Tanner olivat valmiita solmimaan kontaktin Moskovaan. Linkomies ja Mannerheim olivat jyrkästi eri mieltä saaden tuekseen sisärenkaan enemmistön.
Antautuminen oli antautuminen, eikä siihen voitu mennä.
Puolustuskyvyttömäksi joutumisen lisäksi ratkaisu merkitsisi maan luovuttamista Saksan ja Neuvostoliiton taistelutantereeksi, mihin oli turha kuvitella kansan ja armeijan suostuvan. Kuten Moskovassa kesäkuussa 1944 valmistunut yksityiskohtainen ja rankka ohjelma antautumisen jälkeisistä toimenpiteistä osoittaa, Linkomies ja Mannerheim olivat Kremlin tuonhetkisiä tavoitteita ajatellen oikeassa.
Juhannuksena 1944 Suomen hallitus joutui näin valitsemaan Kremlin esittämän antautumisvaatimuksen ja Saksalle annettavan sitoumuksen välillä. Muita vaihtoehtoja ei ollut, sillä Suomen kykyyn jatkaa vastarintaa ilman Saksan sotatarviketoimituksia ei kukaan enää uskonut.
Mannerheimin käsityksen mukaan, jonka presidentti ja hallituksen enemmistö olivat hyväksyneet, rintamatilanteen vakiintuminen loisi neuvottelumahdollisuuden ilman antautumisvaatimusta. Heinäkuun puoliväliin tultaessa laskelma osoittautui pitäväksi. Suomalaisten torjuntavoiton varmistuttua Stalin teki 12.7.1944 päätöksen Karjalan kannaksen offensiivin keskeyttämisestä, vaikka neuvostojoukot silloisessa vahvuudessaan ja operaatioon varatussa ajassa eivät olleetkaan saavuttaneet asetettuja tavoitteita: Suomen kenttäarmeijan lyömistä, Imatran ja Lappeenrannan valtausta sekä etenemistä Kouvolan – Kotkan linjalle. Täältä olisi tarvittaessa jatkettu maan sisäosiin sekä tärkeimpiin asutuskeskuksiin, mm. Helsinkiin.
Strategisesti johdonmukaista oli, että hyökkäyksen lopettamisesta tehtiin myös poliittiset johtopäätökset; antautumista ei enää vaadittu.
https://jkpaasikivi.fi/book/valtiomiehen-elamantyo-3/jatkosodan-paasikivi/4/
Vastaukset 58
Vanhimmat
Mannerheim halusi vakiinnuttaa Saksan avulla rintamatilanteen mikä hänen mielestään johtaisi siihen että NL luopuisi antautumisvaatimuksestaan. Niin kävikin.
https://www.histdoc.net/historia/1941-1948/ehdoton_antautuminen.html
Joku tyhmä stallari täällä irrottaa Mannerheim lauseen asiayhteydestään.
Suurhyökkäyksen alettua Mannerheim oli aluksi pessimistinen, mutta voitti pessimisminä ja torjui antautumisen ja halusi vakiinnuttaa rintamatilanteen jolloin NL luopuisi vaatimasta antautumista.
Niin kävikin.
Lauseiden irrottamisella asiayhteydestään historiaa voidaan väärentää.
Suomi hyljättiin, petettiin jo teheranissa, kun usa ja englanti antoi Suomen NL peliin....
Länsi hylkäsi Suomen silloin jo.
Ja mikään ei ole muuttunut, Suomi on yksin, ja se petollinen busines länsi ei ole Suomen asialla nykyäänkään!!
Vain nettomaksajan osa kelpaa eu- ja nato puuhissa!!
”Suomi hyljättiin, petettiin jo teheranissa, kun usa ja englanti antoi Suomen NL peliin....”
Mihin ihmeen ’peliin’? Osaatko täsmentää?
”Länsi hylkäsi Suomen silloin jo.”
Mitä palvelusta stallari odotti tuolloin länneltä Suomelle?
”Ja mikään ei ole muuttunut, Suomi on yksin, ja se petollinen busines länsi ei ole Suomen asialla nykyäänkään!!”
Tietenkin! Mehän EMME KUULU Natoon olen samaa mieltä stallarin kanssa, että on syytä liittyä!
”Vain nettomaksajan osa kelpaa eu- ja nato puuhissa!!”
ETTÄ MITÄ. Mitä tarkoittaa lmaisu ”nettomaksaja”? Me emme kuulu Natoon eli emme NYT maksa mitään!
Kun liitymme on vuotuonen jäsenmaksu kiinteä 30-40 miljoonaa €, jolla ylläpidetään Brysselin pääkonttoria! Mitään muita maksuja ei ole eikä liioin nettomaksaja!
Stalin delegoi Suomen antautumissitoumuksen täysin Molotoville, joka oli Ramsayn ruotsalaisille antamien ilmoitusten vaqrassa, koska Ramsay sai Rytin ja Ribbentroppin sopimaan liitosta, ei Stalinin edellyttämää Linkomiehen hallituksen eroa tarvinnut toteuttaa. Mannerheim hyvin tunsi Ramsayn, joten hallitus ei rauhaan olisi suostunut. Suomi ei ollut sotilasdiktatuuri, vaikka maata IKL:n sanelun takia fasistiseksi luonnehdittiin.
Ei IKL Suomessa mitään ”sanellut”! Sen merkitys kulahti Mäntsälän kapinaan!
Tannerin mukaan saneli.
Mäntsälän kapina oli 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.
Ja joka epäonnistui surkeasti!
Makuasia! Mäntsälän kapina tapahtui 1932 ja siihen loppui IKL:n valtaM
Lapuan liike lakkautettiin, sen tilalle perustettiin saman tien uusi järjestö, Isänmaallinen Kansanliike, joka oli hallituksessa vielä 1943.
Suomi 1944 verkkosivustolla on tietoa seuraavista pääaihealueista:
Neuvostoliiton neljäs strateginen isku Karjalan Kannaksella ja Itä-Karjalassa kesä- heinäkuussa 1944.
10.6.1944 Neuvostoliitto aloittaa Karjalan kannaksella jalkaväen suurhyökkäyksen, ja murtautuu läpi suomalaisten päälinjasta Valkeasaaren ja Rajajoen lohkoilla.
24.6.1944 Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista, mikä olisi merkinnyt Suomen itsenäisyyden menettämistä. Suomi ei hyväksynyt ehtoja.
29.8.1944 Puna-armeijan hyökkäysten pysähdyttyä Karjalan kannaksella ja Laatokan Karjalassa Suomen lujaan puolustukseen Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista, jolloin rauhanneuvottelut voitiin käynnistää.
Aselepo alkoi 4. - 5. 9.1944 ja välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19.9.1944.
https://suomi-1944.weebly.com/
Suomi on ainoa maa joka toisessa maailmansodassa onnistui torjumaan Neuvostoliiton strategisen hyökkäyksen jopa kahdesti.
Talvella 1939-1940 ja kesällä 1944.
Kaikki muut hyökkäyksensä NL onnistui viemään perille saakka.
Miksi stallari vajakki ei ole vieläkään käynyt korjaamassa allaolevaa wikipedian tekstiä jota pitää valeena ???
"Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista
Suomen hallitus ilmoitti 22. kesäkuuta 1944, rintaman ollessa luhistumaisillaan, Moskovaan olevansa halukas luopumaan sodasta ja katkaisemaan suhteensa Saksaan. Neuvostoliitto vaati vastauksessaan ehdotonta antautumista.
Yleisimmän arvion mukaan kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Talin–Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Joidenkin historioitsijoiden mielestä Saksan tuki oli torjuntataistelun onnistumiselle ratkaisevan tärkeää.
Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Bäckman väärentää historiaa jättämällä siitä pois kaikki Neuvostoliitolle epäedulliset faktat.
Tekstiä olisi helppo muuttaa klikkaamalla "muokkaa wikitekstiä" kohtaa.
Stallarit ja russat pelkää että heidät voidaan jäljittää jos käyvät muuttelemassa wikipedian tekstejä.
Pietarin trollitehtaalle tai Viipuriin tai Venäjän lähetystöön Helsinkiin.
Osa on aitoja hyödyllisiä idiootteja.
Ethän sinä puupää näköjään vieläkään ymmärrä, että mitä se strateginen isku tarkoittaa:
Strateginen isku on vihollisen suorittama yllätykseen pyrkivä hyökkäys jonka tarkoituksena on lamauttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai sen puolustus. Tällä pyritään pakottamaan valtakunnan johto vihollisen haluamiin valintoihin.
Mites siinä oikein sitten kävi?
Istunto 78 lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 18
Pöytäkirja: 78. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944
Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Se on jatkoa niille selonteoille, jotka edellinen hallitus oli antanut 29. helmikuuta, 14. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta eduskunnalle. Rauhankysymys oli jäänyt keväällä avoimeksi, kun hallitus ei voinut hyväksyä Neuvostoliiton esittämiä välirauhan ehtoja, joita se kokonaisuutena piti liian raskaina.
Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä.
Hallitus on tullut siihen käsitykseen, että toimenpiteisiin välirauhan tai rauhan aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille olisi kaikesta huolimatta viipymättä ryhdyttävä niillä edellytyksillä, jotka nyt näyttävät olevan tarjolla. Neuvottelujen aikaansaamiseksi on Suomen ilmoitettava Saksalle, että sen on pakko katkaista suhteensa Saksaan ja pyydettävä, että Saksan hallitus siirtää pois joukkonsa.
Hackzellin mukaan hallituksen kantaa määrittäessä on ollut mukana Suomen marsalkka, jolle kuukausi sitten oli yksimielisesti uskottu valtionpäämiehen raskas tehtävä.
Hallitus toivoo, että eduskunta kuultuaan tämän selonteon hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen. Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka samana iltana klo 20. Istunto lopetetaan klo 19.
Linkki ei edes aukea.
Stallari vajakki kieltää tutkijoiden yleisesti käyttämän "Stalinin neljäs strateginen isku"
määritelmän NL:n suurhyökkäyksestä kannaksella kesällä 1944.
Suomalaiset onnistuivat sen torjumaan ainoina toisessa maailmansodassa.
Tuossa englanninkielisessä tekstissä ei sanota sitä faktaa että Suomelta vaadittiin antautumista.
Se puute on nyt korjattu tässä keskustelussa.
Hehehe pöhveIi luulee olevansa tutkija:-D
Ei, vaan tietää olevansa keskustelija!
Kannaksella vetäydyttiin 100 km kymmenessä päivässä!
Viipurin menetyksen jälkeen 20.6.1944 puolustus sitkistyi ja vihollinen epäonnistui hyökkäyksissään Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja koki lopuksi täystyrmäyksen Ilomantsissa!
Aselepo solmittiin 4.9.1944 ja rauhanehdoissa Neuvostoliitto joutui pudottamaan sotakorvaukset puoleen kevään vaatimuksiin verrattuna.
Rauhanteon jälkeen Suomi toipui, maksoi sotakorvaukset ja vähitellen vaurastui pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi!
Voittajalle kävi huonommin. Se köyhtyi ja riutui kunnes romahti 1991!
” Kerropas nyt, että minkähän ihmeen välirauhan se Stalin oikein solmi 4.9.1944?”
Muutin tekstiä hieman tuolta osin. Näet muutetun version varmuudella jatkossa kun taas vastaan johonkin mojovaan trollaukseesi!
Martti Turtola Risto Ryti Elämä isänmaan puolesta kirjasta:
"28.4.1944 Stalin vahvisti päätöksen jonka mukaan neljäs strateginen isku suoritetaan Karjalan kannaksella ja Aunuksessa.
Neuvostoliiton rauhan ehtona oli ennalta antautuminen kapitulaatio.
Marsalkka Mannerheim oli Jägesrskiöldin tutkimuksen mukaan selkeästi antautumista vastaan."
https://books.google.fi/books?id=CIRXEAAAQBAJ&pg=PT329&lpg=PT329&dq=neljäs strateginen isku stalin&source=bl&ots=dzfoYCAgLh&sig=ACfU3U2j2xSU3H-J7jdIhDhVsa3ueo8_gw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzqOv-Yj2AhXWRvEDHYfNDHkQ6AF6BAgdEAM#v=onepage&q=neljäs strateginen isku stalin&f=false
Uskon Turtolaa.
Kerropas nyt, että minkähän ihmeen välirauhan se Stalin oikein solmi 4.9.1944?
Minähän kerroin jo, että solmi aselevon ja korjatun tekstinbsaa lillukanvarsi vastaaottaa aina kun möläyttää taas mojovan valeen! Eli todella usein;-D
----- hyökkäyksen lopettamisesta tehtiin myös poliittiset johtopäätökset; antautumista ei enää vaadittu.-------
Tuo on sikäli harhaanjohtavaa, että ennen hyökkäystä 10. kesäkuuta ei Suomelle ollut antautumisvaatimusta esitetty. Se nousi esiin vasta Suomen armeijan yllättävästi romahdettua eli tavallaan me itse saimme sen aikaan.
Tällä ehdotuksellaan N-liitto halusi lyhentää sotaa ja vähentää molemminpuolista verenvuodatusta jota se piti turhana eli ei se ollut pelkästään pahassa tarkoituksessa tehty kuten yleensä esitettään. Ja ainahan sodassa voi kokeilla kepillä jäätä josko vastapuoli olisi menettänyt hermonsa ja lopettaisi sodan. Miksi neukun olisi pitänyt haluta pitkittää sotaa vielä siinä vaiheessa kun peli näytti jo selvältä ?
Merkillistä?
hitler,mannerheim sekä ryti aikoinaa aloittivat
jatkosodan.
mannerheimin kuuluisat sanat olivat:
"en laita miekkaani tuppeen ennenkuin
suomi on saanut talvisodassa menetetyt maat takaisin"!
1920 syntynyt Isä vainajani (KRH lataaja) tappeli jatkosodassa koko sen keston ajan
tosin hänen ei tarvinnut lähteä lapinsotaa
koska hänellä todettiin marssimurtuma.
Lukekaa Tannerin ja Linkomiehen muistelmia... Niissä annetaan äkkipikaisesta ja hermoheikosta Mannerheimista kokonaan toisenlainen kuva kuin propagandassa "suurimmasta suomalaisesta".
Päämaja luuli jopa kiväärinpatruunoiden loppuneen kun Perkjärven isot varikot jäi sellaisenaan naapurin haltuun. Suomihan menetti mm. kymmeniä miljoonia kiväärinpatruunoita kesällä 1944. Samaten tykistön ammuksia jäi kaikkiaan noin 100 000 viholliselle, yksin Perkjärvellä noin 80 000. Walden oli aluksi siinä uskossa, että jopa kiväärin patruunatkin on loppumaisillaan.
Suosittelen lukemaan Linkomiehen Vaikea aika -muistelmat, jotka hän kirjoitti 2 kuukaudessa muistinvaraisesti vankilassa.
Linkomies kertoo Waldenin itkeneen kuinka hänen paras poikansa on kuollut. Toinen poika oli jo aiemmin (1941) kuollut jäätyään kuorma-auton takapyörän alle lomalle lähtiessään. Pahat kielet kertoivat hänen pudonneen humalassa auton kyydistä. Kuolema oli siis tapaturmainen Waldenin elämänkerran (Juva) mukaan.
2.D oli huono paikka kenraalien pojille. 2. Divisioonassa palvellut luutnantti Jouko Sihvo, 10.D:n komentajan Jussi Sihvon poika, kaatui 1944. JR 7 kuului 2.D:aan ja siellä meni Waldenilta "paras poika".
Kenraali Waldenin 2 poikaa kuoli sodassa. Rudi kuoli tapaturmaisesti, erään lähteen mukaan hän jäi kuorma-auton alle. Virallista syytä ei ole koskaan julkisesti kerrottu. Toinen poika Lauri, joka oli luutnantti, kuoli Siiranmäessä ja häne ylennettiin postuumisti kapteeniksi.
Linkomiehen kirjassa Vaikea aika kerrotaan kuinka puolustusministeri Walden oli aivan sekaisin "parhaan poikansa" kuoleman takia juuri kriitisimmillöä hetkillä 1944 kerällä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden
Mannerheimin luottolahtari, sellainen jo vuoden 1918 putshissa ollut, Walden oli muutenkin poissa tolaltaan kun sen pojista jo toinen kuoli kun "se parempi" Lauri kaatui Siiranmäessä.
Jopa pitkään jankutat yhtä ja samaa? Onko ihmeellistä sinulle se, että isä suree kaatunutta poikaansa hyvyydestä tai sen puutteesta riippumatta?
Kremliin siis ainoa yhteys oli Ruotsin ulkoministeri. Ryti, Mannerheim ja hallitus söivät sananmukaisesti Hitlerin kädestä.
Ja höpö höpö! Stallari syö yhä Kremlin oven vieressä olevasta kupista!
Ei sotaa käyvässä maassa ole yleensäkään kummoisia yhteyksia vastapuolen sotijaan!
Höpö ittelles, kyllä kyllin korkeassa asemassa oleva aina yhteytensä löytää.
Hölynpölyä
Suomi asioi Kremliin NL:n Ruotsin lähetystön ja sen päällikön madame Kollontain kautta.
Vain Saksasta saattoi sodan aikana saada sotavarustusta,viljaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Saksa takasi ne Suomen liittyessä sotaan.
Stallarin on sitäkin liian vaikea ymmärtää.
-----Mannerheim ei halunnut antautua kesällä 1944------
Antautua silti piti. Stalin ei kauhiasti Suomen herrojen haluja kysellyt.
Mikä oli Suomen antautumisen päivämäärä? Minne kerättiin antautuneert sotilaat ja luovutetut aseet? Kuka nimitettiin antautuneen Suomen miehitysjoukkojen komentajaksi?
1. Pvm on 19.9.1944
2. Aseet koottiin varastoihin jotka kerrottiin Valvontakomissiolle ja jotka se tarkasti. Jokainen ase ja sen sijainti oli Valvontakomission tiedossa. Sotilaiden neukku antoi mennä koteihinsa. Sillä oli saksalaisvankeja ihan riittävästi.
3 Andrei Zdanov ja Valtontakomissio. Miehitysjoukot sijoitettiin Porkkalaan, pääkaupungin kupeeseen.
Miksi kysyt, etkö näitäkään helppoja tiennyt ?
Presidentti Mannerheim lähetti Kremliin viestin NL:nTukholman lähetystön kautta 25.8. 44 tiedustellen aselevon mahdollisuutta ja ilmoittaen Suomen hvyäksyvän NL:n rauhanehdot.
Hitlerille Marski lähetti kohteliaan erokirjeen kiittäen saadusta avusta.
Hitler ei vastannut.
Lisäksi vastasi väärin. Mitään antautumisasiakirjoja ei löydy päivämäärältä 19.9.1944. Suomen armeija säilytti aseensa myös tuon päivämäärän jälkeen ja kävi jopa yhden sodan. Myös presidentti ja ylipäälliikkö säilyttivät virkansa ja järjestystä valvoivat maan omat viranomaiset. Erot ovat hyvin selkeitä verrattuina esimerkiksi Saksaan ja Japaniin, jotka todella antautuivat.
PöhveIin mukaan Stalin solmi välirauhan 4.9.1944 ja suuramiraali Raeder oli Saksan viimeinen Führer 😂🤣😆
Valehtelet.
Aselepo astui voimaan 4.9.44 Suomen puolelta.Puna-armeija jatkoi vielä vuorokauden tulitusta,koska pääministeri Hackzell ei radiopuheessaan ilmoittanut saksalaisjoukkojen aseriisunnasta.
Hitler määräsi testamentissaan 30.4. 45 suuramisrali Raederin seuraajakseen,kun ei muitakaan ollut jäljellä. Hän järjesti vain Saksan antautumisen.
Oikaisen kaltaistesi idioottien valeita.
Harmittaako?
PhveIi esittelee loputonta tyhmyyttänsä:
"Saksan toisen ja viimeisen Führerin,suuramiraali Raederin valtuuttama lähetystö esitti antautumista Montylle jo 3.5. 45,mutta tämä lähetti heidät esimiehensä Iken luokse."
"Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi Välirauhan 4.9.1944 ja aselevon."
Mitä höpiset?
Lähtystö Montyn puheille on selvitetty lukuisissa historian kirjoissa mm .Raederin muistelmissa..
Lue edes yksi,niin voit vaikka väitellä jostakin. Nyt lykit tyypillisiä stallarin kuvittelmia.
Välirauha solmittiin19.9,44,mutta aselepo alkoi 4.9. 44 Marskin aloitteesta
Suurhyökkäys Berliinin alkoi jo 22.6.44. Suomen tilanteella ei ollut siihen vaikutusta.
Suomesta irroitettuja joukkoja siirrettiin elokuun alusta Baltiaan,ei Berliinin suuntaan.
Siellä oli riittävästi joukkoja.
Baltiassa AR Nordin loppuosat taistelivat saarrettuina sodan loppuun.
"Mitä höpiset?"
Hehehe ovat omia höpinöitäsi!
"Lähtystö Montyn puheille on selvitetty lukuisissa historian kirjoissa mm .Raederin muistelmissa..
Lue edes yksi,niin voit vaikka väitellä jostakin. Nyt lykit tyypillisiä stallarin kuvittelmia."
Hahaha ei muuten ole Raederin muistelmissa tätä:
"Hitler määräsi testamentissaan 30.4. 45 suuramisrali Raederin seuraajakseen,kun ei muitakaan ollut jäljellä. Hän järjesti vain Saksan antautumisen"
Ja sinä puupää et edes ymmärrä, että mikä meni pieleen, samat valeet kopioit tuhansia kertoja:-D
Antautumista vauhdittamaan 5.6.1944 Stalin oli pyytänyt B-17 yhtymää Kannakselle. Ilmamarsalkka Novikovin mukaan, pyyntöön ei suostuttu.
Tuskin Ryti olisi suostunut kapitulantiksi, koska Saksan apu oli itsestäänselvyys, Viipurin viimeisenä päivänä oli suunniteltu lentohyökkäystä Puna-armeijan ryhmitykseen, tilanteen sekavuuden takia sitä ei suoritettu.
Ryti solmi ns,Ribbentrop-sopimuksen 16.6. 44 ,jotta Suomi pystyi Saksan avulla jatkamaan sotaa.
Marski presidenttinä sanoutui siitä irti voidakseen irtautua sodasta,jonka jatkaminen veisi vain lopulliseen tuhoon.
"Ryti solmi ns,Ribbentrop-sopimuksen 16.6. 44"
Älä valehtele, ei solminut!
Jos olet tietävinäsi paremmin niin KERRO SE OMA VERSIOSI! Ei pelkkä kiekaisu mitään tietämystä todista!
Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) oli Suomen presidentti Risto Rytin kansallissosialistisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Kyseisen kirjeen on myös tulkittu olleen Suomen ja Saksan välinen liittosopimus.
Suomi joutui ahtaalle sotilaallisesti kesäkuun 1944 aikana Neuvostoliiton suorittamassa Viipurin-Petroskoin operaatiossa, varsinkin kun Suomen tiedusteltua rauhaa 21. kesäkuuta Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Seuraavana päivänä Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksan sotilaallinen tuki vedettäisiin välittömästi pois.
Ryti neuvotteli juhannuksena 1944 ulkoministeri Ribbentropin kanssa Helsingissä.Tuloksena oli 26.6. 44 laadittu Rytin allekirjoittama kirje Hitlerille,jossa Suomi sitoutui pysymään sodassa mukana. Kirje jätetiin Saksan lähettiläälle.
Ryti sai 4.7. 44 Hitlerin vastauskirjeen, jossa tämä vakuutti Saksan antavan Suomelle kaiken mahdollisen aseellisen avun ja myös taloudellista tukea. Hitler vakuutti myös,ettei tee mitään sopimuksia NL:n kanssa Suomelle kertomatta.
NL:lle ei siis vastattu mitään ehdoitta antautumiseen mitään juhannuksen 1944 jälkeen, koska Saksan aseita tarvittiin välittömästi Talissa. Ei olisi Rytin kannattanutkaan, koska Stalin vaati käytännössä koko hallituksen vaihtoa. Ei tullut Fagerholmin kansandemokratiaa.
JKP nuoli ry$$iä liiankin innolla. Hän ei tullut kyseeseen Rytin seuraajaa valittaessa, koska hän oli antautumisen kannattaja.
https://jkpaasikivi.fi/
Mannerheim antoi kommenttinsa, "Suomen armeija taistelee jälleen", kun jokusia hyökkääjän panssareita oli saatu tuhottua ( olikohan Tammisuon tienoolla).
Marski valitttiin presidentiksi, koska hän oli ainoa,joka voisi pitää Suomen koossa,sillä armeija totteli häntä.
Hyökkäykset oli torjuttu kaikkialla ja toiminta laantui asemasodaksi.
Molemmat osapuolet kärsivät rajusta punataudista.
Puna-armeija torjui sitä vodkalla,suomalaiset hiilitableteilla. Edellistä otettiin mieluusti,jälkimmäinen hieman hillitsi tautia.
Ei halunnut, ei. Kukapa olisi halunnut mutta pakon edessä pitää joskus taipua ikäviinkin juttuihin.