Siitä seuraavassa eräs esimerkki
Turun Sanomat
7.4.2012 3:30
• Heikki Räisänen: Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY 2011. 377 sivua.
Heikki Räisänen on vakava teologian tutkija. Fundamentalistit pitävät häntä ihan ateistina, koska hänelle kristillinen oppi ja sen tulkinnat ovat ihmisten tekosia. Räisäsen viimeisin teos ei tutki teologisia totuuksia tyhjiössä vaan aikojen ja paikkojen mukaan muuttuvina, siis historiallisina. Jos tämä on skandaali, niin sitten järki ja tiede yleensäkin ovat.
Mitä varhaiset kristityt uskoivat -teos herätti ilmestyessään ne piirit, joiden mielestä Raamattua pitää tutkia vain pyhänä ilmoituksena. Tutkija Timo Eskola, Räisäsen vanha väittelykumppani, väitti Räisäsen etsivän Raamatusta ainoastaan ristiriitoja löytämättä Jeesuksen julistuksen ”johdonmukaista linjausta” kuten hän itse.
Räisäsen mielestä Uuden testamentin kokonaisteologiaa ei voida kirjoittaa. Sille ei ole aineistoa. Räisänen ei etsi ristiriitoja vaan kertoo niistä. Raamattu koostu eri aikoina ja paikoissa sekä erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdyistä teksteistä. Eheä kokonaisuus on teologisen sepitystyön tulos.
Mitä varhaiset kristityt uskoivat ei ole teologinen selitysteos. Se kertoo, mitä juutalaisuudesta ja itämaisista opeista sekä hellenistisestä sekä roomalaisesta sivistyksestä ammentaneet evankeliumit, kirjeet ja muut Uuden testamentin tekstit tosiasiassa sanovat, tai mitä niiden on tulkittu sanoneen. Räisänen tarkastelee todellisuutta eikä pinnanalaisen mysteerin oletettua ydintä.
Räisäsen mukaan itsenäinen kristinusko sai alkunsa kun Jeesus Nasaretilainen julisti Jumalan valtakunnan pikaista tuloa. Sellainen oli tarkoitus pystyttää maan päälle. Jeesus ja hänen seuraajansa odottivat loppua elinaikanaan. Uskomus liittyi olennaisesti alistettujen, vainottujen ja valloitettujen juutalaisten traditioon. Räisäsen mukaan kristinoppi oli juutalainen uudistusliike. Universaali uskonto siitä tuli Paavalin ja kirkkoisien pohdintojen ansiosta.
Kristinusko alkoi muotoutua ottaessaan välimatkaa lakiuskoiseen juutalaisuuteen sekä monijumalaiseen kreikkalaiseen ja roomalaiseen ajatusmaailmaan.
Olennainen havainto kirjassa on varhaisen kristillisyyden moninaisuus. Puhutaan sitten kansan historian luonteesta, Jumalan valtakunnasta taivaassa tai maan päällä, kuolemanjälkeisestä elämästä, ihmisen syntisyydestä, pelastusopista, Vapahtajan roolista tai hengen osuudesta historiassa, yksimielisyyteen ei päästy edes alussa. Juuri siksi tekstejä onkin kyetty lukemaan niin eri tavoin, että tuloksena on valtava määrä erilaisia kristillisiä kirkkoja, liikkeitä, lahkoja ja seurakuntia. Kristinusko on kuin tavaratalo, josta jokainen voi hakea omansa.
Räisänen tekee systemaattista selkoa kristittyjen erilaisista ajatusmaailmoista, jotka ovat aina sidoksissa konkreettiseen maailmaan. Tekstejä kirjoitettiin eri lähtökohdista ja tavoitteista.
Räisänen kysyy kyllä hiukan teologisesti, mitä Jeesus tai joku hänen oppilaistaan ”todella tarkoitti”. ”Todellinen tarkoitus” kun on lopulta vain sitä, millaiseksi se tulkitaan. Sanat ovat ainoa, mitä todella on jäänyt jäljelle. Lisäksi voidaan olettaa, että sanojan ”todellinen tarkoitus” voi olla jopa jotain muuta kuin hänen intentionsa tai oma tahtonsa. Yhteiskunnalliset asiat esimerkiksi saattavat viedä hengellistä sanomaa tiettyihin suuntiin.
Pääasiassa tutkija vain kertoo, mitä uskonnon piirissä ihmiset ovat sanoneet ja kirjoittaneet ja näin muokanneet kristinuskon historialliseksi tosiasiaksi, jonka olemassaoloa ei voi edes ateisti kiistää. Kristinusko ja sen tulkinnat eivät vain ole olemassa, vaan ne ovat vaikuttaneet ihmiskunnan historiaan valtavalla voimalla.
Heikki Räisänen ei kerro uskonnollista eikä edes historiallista totuutta vaan erilaisia totuuksia, jotka ovat historiallisia vaikka olisivatkin luonteeltaan syvästi uskonnollisia. Hän käsittelee ”ihmiskunnan perustavaa kulttuurista informaatiota”, eikä sellainen ole ikinä pelkkä uskonasia.
Turun Sanomat
7.4.2012 3:30
• Heikki Räisänen: Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY 2011. 377 sivua.
Heikki Räisänen on vakava teologian tutkija. Fundamentalistit pitävät häntä ihan ateistina, koska hänelle kristillinen oppi ja sen tulkinnat ovat ihmisten tekosia. Räisäsen viimeisin teos ei tutki teologisia totuuksia tyhjiössä vaan aikojen ja paikkojen mukaan muuttuvina, siis historiallisina. Jos tämä on skandaali, niin sitten järki ja tiede yleensäkin ovat.
Mitä varhaiset kristityt uskoivat -teos herätti ilmestyessään ne piirit, joiden mielestä Raamattua pitää tutkia vain pyhänä ilmoituksena. Tutkija Timo Eskola, Räisäsen vanha väittelykumppani, väitti Räisäsen etsivän Raamatusta ainoastaan ristiriitoja löytämättä Jeesuksen julistuksen ”johdonmukaista linjausta” kuten hän itse.
Räisäsen mielestä Uuden testamentin kokonaisteologiaa ei voida kirjoittaa. Sille ei ole aineistoa. Räisänen ei etsi ristiriitoja vaan kertoo niistä. Raamattu koostu eri aikoina ja paikoissa sekä erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdyistä teksteistä. Eheä kokonaisuus on teologisen sepitystyön tulos.
Mitä varhaiset kristityt uskoivat ei ole teologinen selitysteos. Se kertoo, mitä juutalaisuudesta ja itämaisista opeista sekä hellenistisestä sekä roomalaisesta sivistyksestä ammentaneet evankeliumit, kirjeet ja muut Uuden testamentin tekstit tosiasiassa sanovat, tai mitä niiden on tulkittu sanoneen. Räisänen tarkastelee todellisuutta eikä pinnanalaisen mysteerin oletettua ydintä.
Räisäsen mukaan itsenäinen kristinusko sai alkunsa kun Jeesus Nasaretilainen julisti Jumalan valtakunnan pikaista tuloa. Sellainen oli tarkoitus pystyttää maan päälle. Jeesus ja hänen seuraajansa odottivat loppua elinaikanaan. Uskomus liittyi olennaisesti alistettujen, vainottujen ja valloitettujen juutalaisten traditioon. Räisäsen mukaan kristinoppi oli juutalainen uudistusliike. Universaali uskonto siitä tuli Paavalin ja kirkkoisien pohdintojen ansiosta.
Kristinusko alkoi muotoutua ottaessaan välimatkaa lakiuskoiseen juutalaisuuteen sekä monijumalaiseen kreikkalaiseen ja roomalaiseen ajatusmaailmaan.
Olennainen havainto kirjassa on varhaisen kristillisyyden moninaisuus. Puhutaan sitten kansan historian luonteesta, Jumalan valtakunnasta taivaassa tai maan päällä, kuolemanjälkeisestä elämästä, ihmisen syntisyydestä, pelastusopista, Vapahtajan roolista tai hengen osuudesta historiassa, yksimielisyyteen ei päästy edes alussa. Juuri siksi tekstejä onkin kyetty lukemaan niin eri tavoin, että tuloksena on valtava määrä erilaisia kristillisiä kirkkoja, liikkeitä, lahkoja ja seurakuntia. Kristinusko on kuin tavaratalo, josta jokainen voi hakea omansa.
Räisänen tekee systemaattista selkoa kristittyjen erilaisista ajatusmaailmoista, jotka ovat aina sidoksissa konkreettiseen maailmaan. Tekstejä kirjoitettiin eri lähtökohdista ja tavoitteista.
Räisänen kysyy kyllä hiukan teologisesti, mitä Jeesus tai joku hänen oppilaistaan ”todella tarkoitti”. ”Todellinen tarkoitus” kun on lopulta vain sitä, millaiseksi se tulkitaan. Sanat ovat ainoa, mitä todella on jäänyt jäljelle. Lisäksi voidaan olettaa, että sanojan ”todellinen tarkoitus” voi olla jopa jotain muuta kuin hänen intentionsa tai oma tahtonsa. Yhteiskunnalliset asiat esimerkiksi saattavat viedä hengellistä sanomaa tiettyihin suuntiin.
Pääasiassa tutkija vain kertoo, mitä uskonnon piirissä ihmiset ovat sanoneet ja kirjoittaneet ja näin muokanneet kristinuskon historialliseksi tosiasiaksi, jonka olemassaoloa ei voi edes ateisti kiistää. Kristinusko ja sen tulkinnat eivät vain ole olemassa, vaan ne ovat vaikuttaneet ihmiskunnan historiaan valtavalla voimalla.
Heikki Räisänen ei kerro uskonnollista eikä edes historiallista totuutta vaan erilaisia totuuksia, jotka ovat historiallisia vaikka olisivatkin luonteeltaan syvästi uskonnollisia. Hän käsittelee ”ihmiskunnan perustavaa kulttuurista informaatiota”, eikä sellainen ole ikinä pelkkä uskonasia.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tämä on hyvä katsaus tieteelliseen teologiaan.
skeptikko
Ja yliopistotasoiseen tieteelliseen ajatteluun
Joka on x kertaa laajempi kuin tieteelliinen teologia (missä x on suuri luku).
"Fundamentalistit pitävät häntä ihan ateistina, koska hänelle kristillinen oppi ja sen tulkinnat ovat ihmisten tekosia."
Ja kristityt taasen uskovat, että kristinoppi on Jumalan tekoja!
Jeesus-liikkeitä toki ehti syntyä jo monta erilaista jo ennen kirkkoa, mutta olen jokseenkin skeptinen tuonkin tulkinnan kanssa, että Jeesus ja opetuslapset odottivat jumalan valtakuntaa maan päälle omana elinaikanaan.
Teorioita on kuultu jo semmoinen määrä, että eipä sitä tahdo uskoa enää ketään.
Luettuani tuota jo hyvän matkaa uskallan sanoa, että jokseenkin on Räisäsenkin tieto puutteellista. Onhan kirja mielenkiintoinenkin, mutta esimerkiksi tuo, että hän menee tulkkaamaan jotain Ilmestyskirjaa on jo turhan rohkeaa.
Mitä tahansa voi yrittää tulkita, kunhan tajuaa oman ymmärryksensä vajavaisuuden.
Räisänen aloitti kirkon alasajon aikoinaan liberaaleilla opeillaan, missä Raamatusta ensin riisuttiin pois kaikkinainen jumalallinen inspirointi eli Jumalan sana.
Nykyään Räisänen tietenkin näkee asiat aivan eri valossa tuonelassa odotellessaan tuomiotaan.
Totta. Mutta skeptisyys ei ole kaiken epäilemistä (= epäluuloisuus, vainoharhat). Skeptisyys on asioiden rehellistä tutkimista (etymologia: kreikan skeptesthai 'tutkia').
Skeptikko on henkilö joka kiistää kaiken jota hän ei itse tiedä tai ymmärrä.
Ja muut ihmiset kai sitten uskovat kaikkiin väittämiin, jotka menevät yli ymärryksen.
Pakkohan se, kun ei osalla ole kykyä ymmärtää ja osa ei uskalla, vaikka kykyä olisi.
Tottahan se pelottaa, että voi joutua myöntämään itselleen palvoneensa olematonta.
Ei ole. Skeptikko on henkilö, joka tutkii kaiken.
”Räisäsen mielestä Uuden testamentin kokonaisteologiaa ei voida kirjoittaa.”
”Raamattu koostu eri aikoina ja paikoissa sekä erilaisiin käyttötarkoituksiin tehdyistä teksteistä. Eheä kokonaisuus on teologisen sepitystyön tulos.”
Niin, Räsänen tuo esille monia selkeitä faktoja, joista jokainen sitten voi tehdä omat johtopäätöksensä.
”…mitä juutalaisuudesta ja itämaisista opeista sekä hellenistisestä sekä roomalaisesta sivistyksestä ammentaneet evankeliumit, kirjeet ja muut Uuden testamentin tekstit tosiasiassa sanovat, tai mitä niiden on tulkittu sanoneen.”
Kukaan ei voi tosiaan tietää sitä, miten milloinkin on eri tekstejä tulkittu ja miten ne on kunakin aikana ymmärretty.
Tämä jälkikäteen muodostunut ajatus, että aina kaikki ovat ymmärtäneet ja tulkinneet tietyllä tavalla on modernia ajattelua. Se ei siis perustu tosiasioihin, vaan on sellainen romanttinen kudelma, jota tarjotaan uskon kohteeksi.
Aivan samanlainen romanttinen kudelma on näiden liberaaliteologien selitykset, joissa pyritään kumoamaan kaikki yliluonnollinen Jeesuksen elämässä. Sairaiden parantaminen, riivaajien ulosaja, kuolleista nouseminen, taivaaseen astuminen, ym. Jeesuksesta on tehty vain viisas opettaja, joka oli tavallinen ihminen, mutta joka ei kantanut ihmiskunnan syntivelkaa ristin puulla.
Kun tärkein asia Jeesuksen elämässä kielletään, kielletään koko Raamatun ydinsanoma. Hänen teorioittensa mukaan kaikkivaltias Jumala ei osannut ilmoittaa tahtoaan Raamatussa niin selvästi, että siitä olisi jotain hyötyä syntiselle ihmiselle.
Räisänen oli tällainen selittäjä, joka luotti vain omaan ymmärrykseensä eikä uskonut yliluonnollisiin ihmeisiin. Raamattu nimittää sitä luopumukseksi.
”Aivan samanlainen romanttinen kudelma on näiden liberaaliteologien selitykset, joissa pyritään kumoamaan kaikki yliluonnollinen Jeesuksen elämässä.”
Tuota, perinteinen liberaaliteologia käyttää tutkittua tietoa, joten se ei todellakaan perustu tunteikkaaseen, haaveelliseen mielikuviin tai tunnelmointiin.
”Sairaiden parantaminen, riivaajien ulosaja, kuolleista nouseminen, taivaaseen astuminen, ym. Jeesuksesta on tehty vain viisas opettaja, joka oli tavallinen ihminen, mutta joka ei kantanut ihmiskunnan syntivelkaa ristin puulla.”
Niin, koska on löydetty selityksiä siitä, mitä noilla tuolloin on tarkoitettu. Muista, liberaaliteologian suuntia on monia, joista vain osa katsoo Jeesuksen olevan pelkkä ihminen – et voi niputtaa ketään yhteen.
”Räisänen oli tällainen selittäjä, joka luotti vain omaan ymmärrykseensä eikä uskonut yliluonnollisiin ihmeisiin. Raamattu nimittää sitä luopumukseksi.”
Räisänen siis tuo tosiasioita esille, joista sitten jokainen voi tehdä johtopäätöksiään. Kuten sinäkin olet tehnyt.
Räisänenkö ei uskonut yliluonnollisiin ihmeisiin?!
Sata vuotta tieteessä on tiedetty, että kaikki on vain tilastollista todennäköisyyttä - maailma ei todellakaan toimi kuin höyrykone. Jos ihmeitä ei olisi, tiede olisi väärässä. Tähän väittämään, ettei Räisänen tätä olisi tiennyt, en usko.
Mutta ihmisen kidutusmurhassa tai väitteessä että kidutettu oli jopa Jumala itse, ja että tämä kidutettu Jumala koki ruumiillisen ylösnousemuksen, jota ei edes Raamatun mukaan tapahtunut, tai että tämä kidutettu Jumala kirottuna helvettiin pelastaa mystisesti joltakin, jota kukaan ei edes osaa määritellä, niin siinä ei ole mitään yliluonnollista, kyseessä on uskomaton ja brutaali tarina.
Jeesuksen kerrotut ihmeteot ovat sitten toinen tarina.
Suurin osa noista "ihmeistä" on nykyään selitettävissä. Se ei poista sitä, että ihmeitä toki on - mutta hyvin harvoin sellaisesta on kyse.
Hetkinen... Onko, oliko Räisäsen mukaan taivasten valtakunnan tulo sitä, että Jeesus tarkoitti lopun aikojen tulevan?
Kyllä kai he sentään huomasivat Luojajumalan sanat, että ihminen tulikin tiedolla jumalien kaltaiseksi ja sen syvän ytimen Raamatun hyvässä ja pahassa tiedossa?
Mikä uudesta testamentista Paavalin kirjein puuttuu, jos huomaa 5.Moos.13, kun Jahve määrään ihmeiden tekijän tapettavaksi, joka houkuttelee toisen Jumalan luo jaPaavali sanoo palvelevansa isiensä Jumalaa?
Eivätkö he tiedä , että miten juutalaiset eli Benjaminilaiset ujuttivat oman uhrikulttijumalansa Israelin Jumalan temppeliin uhrikultti-iljetyksineen, kun Israelin Jumala sanoo ettei hän ole uhreja vaatinut vaan juudea palvoi Baalia?!
Israelin Jumala sanoo, etteivät Egyptistä vaeltajat edes kuulleet hänen ääntään palviessaan polttouhrein Baalia - tästähän juuri tiedämme Raamatusta, että puhuva Jumala Mooseksen kirjossa on Baal!
Oliko nyt kuitenkin, että Räisänen tiesi, että juutalaiset eivät todellakaan olleet israelilaisia, hehän Tuomarien kirjan mukasn tappoivat Israelin heimon, ja todellisuudessa varastivat Israelilaisten identiteetin hyväksikäyttäen israelilaista Jeesusta?!
Niin mitä Jeesus todella tarkoitti? Sitä juuri, että Benjaminin heimo oli vienyt Israelin Jumalan temppeliin oman Basl-jumalansa, ja ryhtyi uskottelemaan kaikille, että kyseessä onkin Israelin Jumala ja Jeesuksen sanoin kyseessä oli itse oerkele ja kaiken valheen isä.
Ja tätä käsittämätöntä valhetta on jatkettu näihin päiviin asti, vaikka totuus kirkuu silmille Raamatusta kissan kokoisin kirjaimin!
Mutta tietysti, on pakko muistaa, että kenen leipää syöt, niin sen lauluja on laulettava.
Anteeksi, nutta nyt täytyy kyllä haukkoa henkeä - tuo kirjoitus on niin uskomattoman tyrmistyttävä Raamatun tutkijoilta Raamatun totuutta vasten.
Eniten nyt nyppii tuo väite, että Jeesus julisti taivasten valtakunnan tuloa, että sellainen oli tarkoitus PYSTYTTÄÄ maanpäälle?!
Onko tämä joku vitsi? Ette kai vakavissanne yritä väittää, että ette ole edes tajunneet Jeesuksen opettaneen, että se on meissä ja meidän ympärillämme - me muodostumne taivasten valtakunnasta, se on meidän rakennusaine, ja sen tulo, on tämän asian ymmärtäminen?!
Ja Jumalan valtakunta, kuten Jeesus on laitettu Raamatussa sanomaan, on sitten tietysti myös sisällisesti meissä, ja koska se on sisällisesti meissä, niin silloin myös paratiisi on sisällisesti meissä, kuten myös siellä oleva ikuisen elämän puu ja sille johtava tie! Jeesus vain opettaa sen.
Tästä syystähän Jeesus juuri sanoo jahvelaisia juutalaisia, kuten myös nyt kristittyjä sanoisi, jotka uhraavat hänet Jahvelle teurastettuna uhrilampaana, että nämä ovat ULKOkultaisia.
Kaikki, ihan kaikki on ihmisen itsensä sisällä, se pitää vain ensin löytää, ja siksi juuri Jeesus sanoo, ettei etsivä saa lopettaa etsimistään ennen kuin on löytänyt, se ON siellä.
Mihin uskonlahkoon sinä kuulut? Oletko ainoa uskonlahkosi edustaja? Hahhaahhaaa Hohhoijaa!!!!!!!!!
Anonyymi
19.02.2022 18:44
"Todellisuuden ja tosiasiat tunnustava on aina skeptikko"
Mikä on threadin aloittajan totuus?
Evoluutio tietoisena : kun ihminen kuolee
se joutuu samaan tilaan missä se oli
ennen siittämistään?
Raamattu on fiktio eli siis kansallis eepos.
Ihminen on kehittynyt 2.5 miljoonaa vuotta
ennen raamattua?
Mitä eroa on siis raamatulla ja Kalevalla?
No ei siis Peelot mitään???
Sanoisin niin, että Raamattu on kirja, jota mitataan suhteessa siihen, että mihin asti äly riittää. Mutta jos lähtee tuota itsestään mittaamaan, niin on syytä ensimmäisenä ymmärtää, että se tarkoitus on manipuloida, ja suorittaa tuo tutkimus kiinalaiset näppylähanskat kädessä ja suojalasit silmillä - sieltä nimittäin lentää tulenpalavia kekäleitä.
Aikaan sidoksissa raamattu tosiaan on.
Esim. Usko on määritelty jokaisena aionina eli 490 vuotiskautena eri tavalla.
Viimeisin aioni peräänkuulutti PUHDASTA uskoa, joka perustuu suun puhtaaksi puhumiseen, kiukutteluun, skeptismiin ja loukkausten esittämiseen. Sen jälkeen vasta Usko on puhdas.
490 eKr-0 apokryfikirjojen mukaan Usko oli valitsemista kuuden eri vaihtoehdon välillä ja kaiken sijoittamista valitsemaansa vaihtoehtoon kunnes työ palkitaan.
490 jKr - 980 jKr Muhammed (saas) toi uuden käsityksen uskosta. Uskoon kuului hänen mukaansa yli 60 eri kategoriaa jne.
Aika muokkaa jokaisen sanan selityksen raamatussa eri kuoseihin.
Totta, aika muokkaa uusia selityksiä aina sen hetkisen ymmärryksen mukaiseksi.
Suurin virhe Heikki Räisäsen tulkinnassa oli, että hän teki Jumalasta ihmisen mittaisen. Tosiasiassa ihmisen äly ei riitä tulkitsemaan Jumalan suuria salaisuuksia, koska Jumala on ihmisen ymmärrystä ylempi.
Hän siis ylensi itsensä Jumalan tasolle. Historiaa tietenkin voi tutkia, mutta onko ihmisten historia aina koko totuus.