Esitän tässä vetomuksen Teille herra Venäjän presidentti Ukrainan sodan lopetamiseksi. Pyydän Teitä solmimaan rauhan ja palaamaan normaaliin diplomatiaan sekä poistamaan ihmisiltä pelon ydinsodan syttymistä kohtaan. Tämä koskee erityisesti Venäjän kansaa, jonka hyvinvoinnista olette vastuuss, mutta koskettaa kaikkia ihmisiä maailmalla.
Tässä muutama huomautus:
Olette selittäneet sodan tavoiteeksi Ukrainan riisumisen aseista, mutta mitä kauemmin sota kestää, sitä enemmän sinne tulee aseita. Joten sodalla on päinvastainen vaikutus kuin mitä olette toivoneet.
Sen lisäksi huomautaisin, että Stalin suhtautui nihkeästi Suomen aseista riisumiseen, mutta myöntyi siihen Englannin vaatimuksesta. Koska olette vapaita - toisin kuin Stalin Suomen kohdalla - päätämän vihollisenne aserisunnasta, niin pydän Teitä olemaan surpiirteinen Ukrainaa kohtaan ja vältämän tekemästä samanlaista virhettä jonka Ranska ja Englanti tekivät Saksan suhteen 1919.
Olette myös väitäneet Ukrainan hallituksen olevan natsihenkinen ja laiton. Neuvon kuitenkin neuvottelemaan rauhasta hallituksen kanssa, joka nautti kansan luottamusta ja tukee sitä. Jotta kansa tukisi halitusta jatkossa ja sitä kautta hyvien suhteiten luoista ja vaalimista, Teidän pitä välttää esitämästä liian kohtuttomia vatimuksia.
Toimikaa ninkuin Stalin, joka kaksi kertaa nieli ylpeyden Suomen kohdalla ja alistui lopulta neuvottelemaan maan laillisen halituksen kanssa.
Ensimmäisellä kerralla Stalin luopui Kuusisen nukkehalituksesta ja tunusti Rytin hallituksenv.1940 maaliskuussa.
Toisella kerralla vuonna 1944 Stalin hyväksyi Marsalka Manerheimin Suomen presidenttiksi, joka ei hänen mielstä olut sihen sopiva v.1940 ja neuvotteli Manerheimin nimitämän halituksen kanssa, koska suomalaiset luottivat häneen.
Välttäkä kuitenkin yksipuoliselta sanelulta ja ottakaa Ukrainan turvallisuushuolet ja edut huomioon.
Sitten Donetskin ja Luhanskin alueista ja nihin perustetuista " Neuvostotasavaloista".
Minkin sopimuksen mukaan Ukrainan olisi pitänyt antaa näille alueille autonomian lisäksi veto-oikeuden maan ulkosuhteisiin. Näin olen lukenut.
Huomautan, ettävatimus on kohtuuton ja sellainen jollaista ei ole muualla.
Kun Suomi oli Venäjän yhteydessä autonominen suuruhtinaskunta, niin Suomella ei ollut mahdollisuuta vaikuttaa Venäjän harjoittamaan ulkopolitiikaan. Kaksi esimerkiä:
1. Venäjän käymät sodat, erityisesti Krimin sota 1853-56 ja sihen lityvä Olanin sota.
Ruotsin vallan ajalta säädetyn lain mukaan maan halitsija ei saanut aloitta hyökkäyssotaa ilman vsätyvaltiopäivien koolle kutsumista ja suostumusta. Se merkitsi, että keisarin olisi kuulunut kutsua valtiopäivät koolle Suomessa ennen Krimin sotaan ryhtymiatä. Suomalaiset eivät kuitenkaan nostaneet siitä perustuslaillista kiistaa, vaan läheti suomalaisista kokoon pantun tarkk'ampujapataljoonan, joka toimi Venäjän armeijan johdon alaisena. Suomalaisia palveli Venäjän armeijassa vuodesta 1812 Napoleonin sodasta lähtien pataljoonina ja yksityisinä henkilöinä vielä 1914-17.
Mainitsen tämän osoituksena siitä, että suomalaiset olivat uskollisia alamaisia, jotta maan erikoisasema olisi saanut Venäjällä hyväksynnän.
2. Suomen ja Norjan raja, joka perustuu Venäjän ja Norjan väliseen rajasopimukseen.
Venäjän valtuuskunnassa ei istunut yhtäkän suomalainen, eikä suomalaisten mielipidetä kysytty. Sillä oli merkittävä vaikutus, koska se katkaisi suomalaisten mayhteyden Jäämerelle ja yhteys Pohjois-Norjassa asuvin suomalaisiin katkesi.
Esitän tämän osoituksena sille, että millään autonomisella alueella ei ole vaikutusta tai märäysvaltaa emämaan ulkopolitiikaan edes silloin kun ne koskettaisivat alueen asukaita.
Toivon Teiltä näin ollen, että lopetatte sodan, joka häiritsee Euroopan rauhaa ja luovutte pelotelulta, jotta kanainvälinen elämä palautuisi normaaliksi.
Tässä muutama huomautus:
Olette selittäneet sodan tavoiteeksi Ukrainan riisumisen aseista, mutta mitä kauemmin sota kestää, sitä enemmän sinne tulee aseita. Joten sodalla on päinvastainen vaikutus kuin mitä olette toivoneet.
Sen lisäksi huomautaisin, että Stalin suhtautui nihkeästi Suomen aseista riisumiseen, mutta myöntyi siihen Englannin vaatimuksesta. Koska olette vapaita - toisin kuin Stalin Suomen kohdalla - päätämän vihollisenne aserisunnasta, niin pydän Teitä olemaan surpiirteinen Ukrainaa kohtaan ja vältämän tekemästä samanlaista virhettä jonka Ranska ja Englanti tekivät Saksan suhteen 1919.
Olette myös väitäneet Ukrainan hallituksen olevan natsihenkinen ja laiton. Neuvon kuitenkin neuvottelemaan rauhasta hallituksen kanssa, joka nautti kansan luottamusta ja tukee sitä. Jotta kansa tukisi halitusta jatkossa ja sitä kautta hyvien suhteiten luoista ja vaalimista, Teidän pitä välttää esitämästä liian kohtuttomia vatimuksia.
Toimikaa ninkuin Stalin, joka kaksi kertaa nieli ylpeyden Suomen kohdalla ja alistui lopulta neuvottelemaan maan laillisen halituksen kanssa.
Ensimmäisellä kerralla Stalin luopui Kuusisen nukkehalituksesta ja tunusti Rytin hallituksenv.1940 maaliskuussa.
Toisella kerralla vuonna 1944 Stalin hyväksyi Marsalka Manerheimin Suomen presidenttiksi, joka ei hänen mielstä olut sihen sopiva v.1940 ja neuvotteli Manerheimin nimitämän halituksen kanssa, koska suomalaiset luottivat häneen.
Välttäkä kuitenkin yksipuoliselta sanelulta ja ottakaa Ukrainan turvallisuushuolet ja edut huomioon.
Sitten Donetskin ja Luhanskin alueista ja nihin perustetuista " Neuvostotasavaloista".
Minkin sopimuksen mukaan Ukrainan olisi pitänyt antaa näille alueille autonomian lisäksi veto-oikeuden maan ulkosuhteisiin. Näin olen lukenut.
Huomautan, ettävatimus on kohtuuton ja sellainen jollaista ei ole muualla.
Kun Suomi oli Venäjän yhteydessä autonominen suuruhtinaskunta, niin Suomella ei ollut mahdollisuuta vaikuttaa Venäjän harjoittamaan ulkopolitiikaan. Kaksi esimerkiä:
1. Venäjän käymät sodat, erityisesti Krimin sota 1853-56 ja sihen lityvä Olanin sota.
Ruotsin vallan ajalta säädetyn lain mukaan maan halitsija ei saanut aloitta hyökkäyssotaa ilman vsätyvaltiopäivien koolle kutsumista ja suostumusta. Se merkitsi, että keisarin olisi kuulunut kutsua valtiopäivät koolle Suomessa ennen Krimin sotaan ryhtymiatä. Suomalaiset eivät kuitenkaan nostaneet siitä perustuslaillista kiistaa, vaan läheti suomalaisista kokoon pantun tarkk'ampujapataljoonan, joka toimi Venäjän armeijan johdon alaisena. Suomalaisia palveli Venäjän armeijassa vuodesta 1812 Napoleonin sodasta lähtien pataljoonina ja yksityisinä henkilöinä vielä 1914-17.
Mainitsen tämän osoituksena siitä, että suomalaiset olivat uskollisia alamaisia, jotta maan erikoisasema olisi saanut Venäjällä hyväksynnän.
2. Suomen ja Norjan raja, joka perustuu Venäjän ja Norjan väliseen rajasopimukseen.
Venäjän valtuuskunnassa ei istunut yhtäkän suomalainen, eikä suomalaisten mielipidetä kysytty. Sillä oli merkittävä vaikutus, koska se katkaisi suomalaisten mayhteyden Jäämerelle ja yhteys Pohjois-Norjassa asuvin suomalaisiin katkesi.
Esitän tämän osoituksena sille, että millään autonomisella alueella ei ole vaikutusta tai märäysvaltaa emämaan ulkopolitiikaan edes silloin kun ne koskettaisivat alueen asukaita.
Toivon Teiltä näin ollen, että lopetatte sodan, joka häiritsee Euroopan rauhaa ja luovutte pelotelulta, jotta kanainvälinen elämä palautuisi normaaliksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikkien pitää rauhoittua ja palata normaaliin siviilielämään takaisin ja alkaa rakentamaan rauhaa. Etupiiri jaot pitää unohtaa eikä härkiä toisia.
Kirjeessä Putiinille oli liikaa sanoja. Pitää kiteyttää asiat lyhyeksi ja ytimekkääksi. Putin nukahtaa ennenkuin on päässyt noin pitää kirjettä loppuun asti.
Pääkohdat lyhyesti, kuin ranskalaisin viivoin. Lopuksi mitä haluatte tuoda esiin muutamalla lauseella. Ei kukaan kirjan kokoisia tekstejä lue media- ja someaikana.