r......ä kuriin

Jos Länsi eläisi sivistyneesti ja noudattaisi " arvojaan " ei siellä sodittaisi.

Lopeta valehtelu heti. r......ä aggressio on tuomittu ja se vielä häviää sotansa. tilanteessa on se hyvä puoli että kätyrit ei voi enää väittää ettei r......ä ole hyökkääjä ja aggressiivinen

Ehdottomasti Natoon nyt. Nyt ei tarvitse enää perustella mitenkään liittymistä

Nato jäsenyys heti

Otan minäkin joskus.

Kirjastoissa niitä istuu koneella.

Gay maat NATOineen kuriin tuomitsevat muut maat.

Missäs aloittaja on ollut näin monta päivää? Kai nyt myös 44.Div alkaa taas törkyil... kommentoimaan palstalla?

Hyökkäyksen alkaessa kyselin noiden nimimerkkien perään, mutta ilmeisesti Naton Baltian hybridikeskuksessa oli evakuointitunnelmat sen verran päällänsä, että kyselyni poisteltiin palstalta.

Hyvä, että ette kuitenkaan menettäneet helppoa ja hyväpalkkaista duunianne, ja vielä Putinin takia.

2. Velvoitteet

Nato velvoittaa jäsenmaansa pitämään huolen omasta puolustuskyvystään. Tältä osin mikään ei muuttuisi.

Yhteiseen puolustukseen osallistuminen sen sijaan muuttaisi puolustusvoimien arkea, vaikka Nato ei pakota jäsenmaitaan osallistumaan sotilasoperaatioihin. Jäsenvaltiot tarjoavat joukkojaan tai muuta apua vapaaehtoisesti.

Nato-jäsenyys edellyttäisi Suomen kehittävän toimintakykyään myös maamme rajojen ulkopuolella. Toisaalta Suomi on jo osallistunut useisiin sotilasoperaatioihin rajojensa ulkopuolella, esimerkiksi Kosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa. Näistä Kosovon ja Afganistanin operaatiot olivat Nato-johtoisia.

Ulkoministeriön vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Naton jäsenenä Suomen pitäisi osallistua yhteiseen puolustukseen etenkin Baltian alueella. Samassa selvityksessä kuitenkin todetaan, että “jos viides artikla otettaisiin käyttöön Baltian maiden puolustamiseksi, [...] Suomen osallistuminen olisi joka tapauksessa sotilaallisessa mielessä rajallinen”.

Varusmiehet ja reserviläiset eivät joutuisi sotimaan Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan tähän käytettäisiin ammattisotilaita tai vapaaehtoisia reserviläisiä, kuten kriisinhallintaoperaatioissa on toimittu tähänkin asti.

3. Kustannukset

Naton pyörittäminen maksaa vuosittain noin 2,5 miljardia euroa. Suomen osuus Naton koko budjetista olisi arvioiden mukaan 30–50 miljoonaa euroa, eli noin prosentti maamme puolustusbudjetista.

Nato on asettanut puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on vain suositus, eikä Natolla ole oikeutta määrätä, miten paljon sen jäsenmaat käyttävät puolustukseensa.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump antoi kautensa aikana kovaa kritiikkiä muille Nato-maille niiden alhaisista puolustusmenoista. Trumpin kritiikin ja Venäjän aggressioiden johdosta moni Nato-maa on nostanut puolustusmenojaan.

Viime vuonna tavoitteen saavuttavat Yhdysvallat, Britannia, Ranska Kreikka, Kroatia, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Romania. Moni maa pääsee lähelle, ja esimerkiksi Saksa on ilmoittanut nostavansa puolustusmenonsa yli kahden prosentin BKT-rajan.

Suomelle tavoite ei ainakaan tällä hetkellä olisi iso ongelma. Suomen puolustusmeno (siirryt toiseen palveluun)t ovat tänä vuonna 5,1 miljardia euroa eli 1,96 prosenttia BKT:sta. Kun mukaan otetaan rajavartioston menoja ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista, kahden prosentin raja ylittyy

4. Asevelvollisuus

Nato ei ota kantaa siihen, miten sen jäsenmaat hoitavat oman alueensa puolustuksen. Jäsenyys ei siis automaattisesti vaikuttaisi Suomen yleiseen asevelvollisuuteen.

Monet maat ovat luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta liityttyään Natoon. Tällä hetkellä ainoastaan Kreikassa, Liettuassa ja Turkissa on käytössä yleinen asevelvollisuus. Muut Nato-maat hoitavat puolustuksensa ammattiarmeijalla tai rajatulla asevelvollisuudella.

Suomen nykyinen puolustusdoktriini eli linjaus sotilaallisesta varautumisesta edellyttää ison reservin olemassaolon, mikä puhuu yleisen asevelvollisuuden puolesta.

5. Tukikohdat ja joukot

Nato ei edellytä, että jäsenmaat ottavat joukkoja tai tukikohtia alueelleen. Ulkoministeriön selvityksessä todetaan, että “ulkomaisten sotilastukikohtien, saati sitten ydinaseiden, sijoittaminen maahan ei olisi edellytys Naton turvatakuiden tehokkaalle ulottamiselle alueelle”.

Toisaalta Nato-jäsenyys ei myöskään takaa, että Suomi saisi tukikohdan alueelleen, vaikka se sitä haluaisi.

Jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia, Nato saattaisi ehdottaa varusteiden ennakkovarastointia ja merkittävää vaihtuvien Nato-joukkojen läsnäoloa Suomessa.

Nato-jäsenyys ei suoraan muuttaisi Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna eli sotilaallisesti neutraalina alueena.

6. Harjoitukset

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Suomi liittyi Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön.

Tämä tarkoittaa, että jo nyt Suomi osallistuu vuosittain Naton järjestämiin sotaharjoituksiin. Täysivaltaisena jäsenmaana näiden harjoitusten määrä kasvaisi jonkin verran.

Naton järjestää myös peruskirjan artikla 5:n mukaisia yhteisen puolustuksen harjoituksia, joissa harjoitellaan eri jäsenmaiden yhteistä puolustamista. Suomi on osallistunut myös näihin harjoituksiin kumppanimaan roolissa.

Naton jäsenenä 5. artiklan mukaisia harjoituksia järjestettäisiin myös Suomen puolustamista silmällä pitäen.