Tonttia olen kiivaasti etsiskellyt, viimein löytyi sijainniltaan hyvä tontti, muutoinkin mukava katsella....
Tontti on peltoa, maaperä on savea. Ajateltu talon paikka on ylärinteessä; tontti viettää loivasti ajoittain vilkkaastikin virtaavaan luonnonojaan (ojan reunoilla sortumia jne. ts. oja itsessään noin 1,5-2m leveä, mutta "oja-alue 10-15m leveä...). Talon nurkalta tulisi matkaa ojalle 15 metriä. Onko hulluutta rakentaa ko. paikkaan? Riittääkö pintamaan poisto ja normaali anturaperustus, vai pitäisikö tehdä reunavahvistettu kantava laatta? Onko paalutus yliampuvaa??? Talon pohjan koko 130 m2, talosta tulee 1,5 kerroksinen. Asiallisia vastauksia odotellen.
Tontti on peltoa, maaperä on savea. Ajateltu talon paikka on ylärinteessä; tontti viettää loivasti ajoittain vilkkaastikin virtaavaan luonnonojaan (ojan reunoilla sortumia jne. ts. oja itsessään noin 1,5-2m leveä, mutta "oja-alue 10-15m leveä...). Talon nurkalta tulisi matkaa ojalle 15 metriä. Onko hulluutta rakentaa ko. paikkaan? Riittääkö pintamaan poisto ja normaali anturaperustus, vai pitäisikö tehdä reunavahvistettu kantava laatta? Onko paalutus yliampuvaa??? Talon pohjan koko 130 m2, talosta tulee 1,5 kerroksinen. Asiallisia vastauksia odotellen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kantavuus ja leikkauslujuus vaihtelee niin paljon, ettei perustamistavasta voi sanoa mitään varmaa ennen pohjatutkimusta.
Itse teetettiin pohjatutkimus ennen tontin ostoa. Meillä 100% savea myös, mutta hyvin kantavaa, ei tarvinnut paaluttaa. Pintamaa pois, kangas + murske + antura ja siitä ylös vaan.
Vettä huonosti läpäisevänä materiaalina saven kanssa pitää olla tarkkana, jottei rakenna taloaan hiekkapatjalle vesialtaan keskelle. Eli talon alle ei saa jäädä savimaljaa, josta vesi ei pääse pois.
Jos rakennuspaikka on kumpareella, savi itse asiassa estää pintavesien joutumisen talon alle ja johtaa ne poispäin, joten ei huolta. Mutta se pohjatutkimus on kyllä must. Meillä maksoi 800 euroa, jolla irtosi myös tontin pintavaaituskartta paperilla ja sähköisenä. Suosittelen.
Btw, ei sitä paalutustakaan tarvi pelätä, sen suhteen ollaan ihan turhan hysteerisiä. Ei se pieneen taloon paljoakaan lisäkustannuksia tee.
ihan todellisen tilanteen osaa sanoa paikanpäällä pääsuunnittelija tai vastaava mestari kokemuksestaan, mutta rakennesuunnittelijalta tieto on varma. usein savimaa paalutetaan ja tuossa vielä vesi saattaa savikerroksissa kulkea sivuttain.. maanvaihto auttaa vasta kun kaikki savi on pois. rinne on muuten oiva paikka rakentaa ei meinaan vesi seiso!
Älä ota peltomaata pois.Paalutat vaan.Paaluja menee sitten mitä menee.Ei tarvi siten mitään kallista maaperätutkimuksiakaan.Savea mikä savea.Sitten on tukeva kun paalu ei enää uppoa.Ja kun on paalutettu,lisäät vettä läpäisevän ja routimattoman murskekerroksen,suodatinkankaan ja rakennat normaalisti.Näin vältät ammattilaisten virheet,perustamurtumat,vesiongelmat,homeen...
on paaluttaa ilman maaperätutkimusta. Jos yksi kairausreikä maksaa 60-100 €, niin jokainen ymmärtää, että homma kannattaa aloittaa tutkimuksella.
tee maaperätutkimus, meillä se maksoi 500€ käteisellä, tontti on myös peltoa, 5-8m löyhää savea ,niin maaperätutkimuksessa sanottiin.
paaluttaa meinataan 20€/paalumetri, tinkaamaton hinta, 19 paalua, talomme pohja on n. 130m2 myös.
lähetä postia niin jutellaan lisää
20€/m kuulostaa varsin kohtuulliselta. Missäpäin homma onnistuu noinkin edullisesti? Itse olen rakentamassa Forssan seudulle. Oletko harkinnut teräspaaluja? 14 kpl 8m paaluja reilut 3000€, mutta ne palkistot....yli 11 000€ lisää.....on kova raha....
Kirjoitellaan
Nakkilasta Kareksen "kupe". Ollaan rakentamassa euraan.
En ole harkinnut teräspaaluja, taloon tulee tuulettuva alapohja, sokkelin päälle ontelolaatat, jotka maksaa n.4000€
Aina kun olette käyttämässä hoikkia teräspaaluja, tarkistuttakaa niiden nurjahdusvarmuus. Hyvin pehmeä savi ja pitkät paalut voivat muodostaa riskin.
Siinä oikeita ammattilaisia.
Savimaan varaan tai minkä tahansa maaperän varaan rakentaminen ei synny neuvomalla omakohtaisiin kokemusiin perustaen:
Kukin rakennuspaikka on oma stoorinsa. "Ei maata pois-vastaukseen" vastakseni esimerkin omaisesti voin todeta, että savet muodostuivat viimeisten 11000 vuoden aikana jääjärvien vallitessa ja kerrostumia voi olla useampia ja niiden muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet ovat erilaiset ja paikasta riippuen; jäykkäplastinen, kokoonpuristuva ja liejuinen etc.
Savimaapohjan varaan voi toki rakentaa, mutta edellisestä johtuen paalutuksen tarpeen selvittää pohjatutkija ja on hyvä tarkastaa tutkimuksesta se, että myös saven tai savikerrostumien leikkausvoimat on määritelty tutkimuksessa.
Rakennusinsinööri laskee tämän jälkeen paalujen tarpeen rakennuksen kokonaispainon mukaan ja tähän tehtävään ei riitä esimerkiksi tieto talotehtaan ns alapohjasta ylöspäin rakentuvan talon kuormasta. Mukaan täytyy laskea mm alapohjan paino, sokkelin paino ja sokkelin anturan paino suhteessa savikerrostumien ominaisuuksiin yksinkertaistaen ja lyhyesti kirjoitettuna.
Tämän vuoksi rakennuttajan pitää päättää minkälaisen alapohjan hän tahtoo ja rakennusinsinööri esittää tämän jälkeen perustusratkaisuvaihtoehdot hänelle.
Saatuan varmuuuden tästä ja muista hänen työlleen merkittävistä vaikuttimista, rakennusinsinööri suunnittelee rakenteen, johon kuuluvat paalutus, antura, sokkeli, maanrakenne- ja alapohjaratkaisu kaikkine kiinnityksineen ja vaihdoksineen.
Hänen tehtävänsä ei ole helppo, eikä työ tapahdu käden käänteessä. Jos tilaaja esimerkiksi vaihtaa kesken suunnittelun alapohjaratkaisua, sanokaamme vaikka hintasyistä, joutuu rakenteen suunnittelija myös muuttamaan suunnitelmaansa, kenties tekemään sen kokonaan uudestaan lähtökohtatietojen muuttumisen vuoksi. Tämä maksaa aikaa ja rahaa.
Kun paalutuksen, maanrakenteen, eristämisen, salaojituksen, sadevesijärjestelmän, anturan, sokkelin ja alapohjan suunnitelmat ovat valmiit, tarkastaa kunnan rakennustarkastaja ne näiltä osin lähtökohtanaan rakennuslaki, sen asetukset, pohjatutkijan suositus ja kunna yleiset suositukset koskein maan ja perustusten rakentamista.
Vastaukseen "Älä ota peltomaata pois" lisäisin vielä, että kommenttisi on edesvastuuton ja osoittaa huonoa makua antaa neuvoja, jotka voivat johtaa pahaan rakennusvirheeseen ja kalliiseen korjaamiseen.
Savi on nimittäin kelju isäntä siinä suhteessa että se voi käyttäytyä 10 vuotta oikein kiltisti ja sitten tehdä mukavat temput. Mistäs sitten teet, kun ovesi eivät enää avaudu tai mene kiinni, koska rakennuksen runko on vinossa.
Parhaassa tapauksessa voi perustaa kasvihuoneen vintillesi, kun sadetuskin on kunnossa: katto vuotaa ties mistä.
Siis "Tontin löytänyt", ota yhteys pohjatutkijaan, sen jälkeen rakenesuunnittelijaan ja konsultoi kuntasi rakennustarkastajan kanssa - niin ja muista, että paaluttaja tekee asianmukaisen paalutuspöytäkirjan. tarvitset sitä, kun myyt eräänä päivänä kotisi jollekulle, joka haluaa ostaa hyvin rakennetun talon ;)
Savimaan varaan tai minkä tahansa maaperän varaan rakentaminen ei synny neuvomalla omakohtaisiin kokemusiin perustaen:
Kukin rakennuspaikka on oma stoorinsa. "Ei maata pois-vastaukseen" vastakseni esimerkin omaisesti voin todeta, että savet muodostuivat viimeisten 11000 vuoden aikana jääjärvien vallitessa ja kerrostumia voi olla useampia ja niiden muodonmuutos- ja lujuusominaisuudet ovat erilaiset ja paikasta riippuen; jäykkäplastinen, kokoonpuristuva ja liejuinen etc.
Savimaapohjan varaan voi toki rakentaa, mutta edellisestä johtuen paalutuksen tarpeen selvittää pohjatutkija ja on hyvä tarkastaa tutkimuksesta se, että myös saven tai savikerrostumien leikkausvoimat on määritelty tutkimuksessa.
Rakennusinsinööri laskee tämän jälkeen paalujen tarpeen rakennuksen kokonaispainon mukaan ja tähän tehtävään ei riitä esimerkiksi tieto talotehtaan ns alapohjasta ylöspäin rakentuvan talon kuormasta. Mukaan täytyy laskea mm alapohjan paino, sokkelin paino ja sokkelin anturan paino suhteessa savikerrostumien ominaisuuksiin yksinkertaistaen ja lyhyesti kirjoitettuna.
Tämän vuoksi rakennuttajan pitää päättää minkälaisen alapohjan hän tahtoo ja rakennusinsinööri esittää tämän jälkeen perustusratkaisuvaihtoehdot hänelle.
Saatuan varmuuuden tästä ja muista hänen työlleen merkittävistä vaikuttimista, rakennusinsinööri suunnittelee rakenteen, johon kuuluvat paalutus, antura, sokkeli, maanrakenne- ja alapohjaratkaisu kaikkine kiinnityksineen ja vaihdoksineen.
Hänen tehtävänsä ei ole helppo, eikä työ tapahdu käden käänteessä. Jos tilaaja esimerkiksi vaihtaa kesken suunnittelun alapohjaratkaisua, sanokaamme vaikka hintasyistä, joutuu rakenteen suunnittelija myös muuttamaan suunnitelmaansa, kenties tekemään sen kokonaan uudestaan lähtökohtatietojen muuttumisen vuoksi. Tämä maksaa aikaa ja rahaa.
Kun paalutuksen, maanrakenteen, eristämisen, salaojituksen, sadevesijärjestelmän, anturan, sokkelin ja alapohjan suunnitelmat ovat valmiit, tarkastaa kunnan rakennustarkastaja ne näiltä osin lähtökohtanaan rakennuslaki, sen asetukset, pohjatutkijan suositus ja kunna yleiset suositukset koskein maan ja perustusten rakentamista.
Vastaukseen "Älä ota peltomaata pois" lisäisin vielä, että kommenttisi on edesvastuuton ja osoittaa huonoa makua antaa neuvoja, jotka voivat johtaa pahaan rakennusvirheeseen ja kalliiseen korjaamiseen.
Savi on nimittäin kelju isäntä siinä suhteessa että se voi käyttäytyä 10 vuotta oikein kiltisti ja sitten tehdä mukavat temput. Mistäs sitten teet, kun ovesi eivät enää avaudu tai mene kiinni, koska rakennuksen runko on vinossa.
Parhaassa tapauksessa voi perustaa kasvihuoneen vintillesi, kun sadetuskin on kunnossa: katto vuotaa ties mistä.
Siis "Tontin löytänyt", ota yhteys pohjatutkijaan, sen jälkeen rakenesuunnittelijaan ja konsultoi kuntasi rakennustarkastajan kanssa - niin ja muista, että paaluttaja tekee asianmukaisen paalutuspöytäkirjan. tarvitset sitä, kun myyt eräänä päivänä kotisi jollekulle, joka haluaa ostaa hyvin rakennetun talon ;)