v.2002 Talouden Nobel myönnettiin Kahnemannille ja Smithille, joilla oli psykologisempi ja laboratoriokokeellisempi näkökulma ihmisen taloudellisiin päätöksiin kuin aiemmin oli tapana.
http://nobelprize.org/economics/laureates/2002/index.html
Kahneman:
"for having integrated insights from psychological research into economic science, especially concerning human judgment and decision-making under uncertainty" ,...
He huomasivat pienissä labrakokeissa että ihminen tahtoo välttää suuria katastrofaalisia tappioita jne.
Esim. Oletetaan, että olet sairas. 10% tn että paranet itsekseen, 90% tn, ettet parane ja elinaikaa 3 kk. Vaihtoehdot ovat:
a)ei tehdä mitään
b)nopea suuren riskin leikkaus poistaa sairauden 20% todennäköisyydellä, 50% todennäköisyydellä se ei onnistukaan parantamaan ja riski että kuolet jo leikkauspöydälle on 30%.
-Kumman valitset ?
-Entä jos 100 tajutonta lähiomaistasi ja kotikorttelisisi ystävääsi on samassa taudissa ja sun on yksin päätettävä heidän puolestaan ja kirurgikin on sairastumassa, että on työkykyinen vain viikon ja siksi päätös tehtävä tänään ?
Jos teemme Vastaajasta ja muista ydinvoiman vastustajista ja vastaavasti ydinvoiman puolustajista analyysin ko tyypin kokeilla (pelikorteilla, rahanmenetyksillä jne), niin ehkäpä he (hypoteesini nro 1) vastaavat pienimmän riskin menetelmällä, välttävät suuria tappioita kaikin keinoin enemmän kuin yv-myönteiset. (yv-vastustajat valitsevat useammin a?).
Jos taas ryhmillä ei ole eroa, niin ydinvoima on
on heille (hypoteesini 2) erikoinen tabu tai muu syy, joka selviää lisätestein.
Pointtini on osoittaa, että jos kaikilla on about samat faktat, mutta eri riskivalinnat tai elämänarvot, niin ydinvoiman kannatuserot ei selviä eikä käännytystyö etene pelkillä faktaluetteloinneilla.
(TilastoTIETEELLISESTI muuten kannattaa valita b,koska siinä eloonjääviä on vuoden päästä 25% eli 2,5 x enempi kuin a- vaihtoehdossa. Mutta valkotakki-, ruisku- ym. fobiasta kärsivät varmaan valitsee epärationaalisemman a:n).
terv. sydänleikattu
http://nobelprize.org/economics/laureates/2002/index.html
Kahneman:
"for having integrated insights from psychological research into economic science, especially concerning human judgment and decision-making under uncertainty" ,...
He huomasivat pienissä labrakokeissa että ihminen tahtoo välttää suuria katastrofaalisia tappioita jne.
Esim. Oletetaan, että olet sairas. 10% tn että paranet itsekseen, 90% tn, ettet parane ja elinaikaa 3 kk. Vaihtoehdot ovat:
a)ei tehdä mitään
b)nopea suuren riskin leikkaus poistaa sairauden 20% todennäköisyydellä, 50% todennäköisyydellä se ei onnistukaan parantamaan ja riski että kuolet jo leikkauspöydälle on 30%.
-Kumman valitset ?
-Entä jos 100 tajutonta lähiomaistasi ja kotikorttelisisi ystävääsi on samassa taudissa ja sun on yksin päätettävä heidän puolestaan ja kirurgikin on sairastumassa, että on työkykyinen vain viikon ja siksi päätös tehtävä tänään ?
Jos teemme Vastaajasta ja muista ydinvoiman vastustajista ja vastaavasti ydinvoiman puolustajista analyysin ko tyypin kokeilla (pelikorteilla, rahanmenetyksillä jne), niin ehkäpä he (hypoteesini nro 1) vastaavat pienimmän riskin menetelmällä, välttävät suuria tappioita kaikin keinoin enemmän kuin yv-myönteiset. (yv-vastustajat valitsevat useammin a?).
Jos taas ryhmillä ei ole eroa, niin ydinvoima on
on heille (hypoteesini 2) erikoinen tabu tai muu syy, joka selviää lisätestein.
Pointtini on osoittaa, että jos kaikilla on about samat faktat, mutta eri riskivalinnat tai elämänarvot, niin ydinvoiman kannatuserot ei selviä eikä käännytystyö etene pelkillä faktaluetteloinneilla.
(TilastoTIETEELLISESTI muuten kannattaa valita b,koska siinä eloonjääviä on vuoden päästä 25% eli 2,5 x enempi kuin a- vaihtoehdossa. Mutta valkotakki-, ruisku- ym. fobiasta kärsivät varmaan valitsee epärationaalisemman a:n).
terv. sydänleikattu
Vastaukset 6
Vanhimmat
sullaki on näköjään asia-argumentit loppunu.
koeta pärjätä.
en muuten jaksanu lukee ku alun. jaksoko joku toinen?
Helposti jaksoin lukea ja olen jokseenkin samaa mieltä.
Ydinvoimaa ja sen (realistisia) vaihtoehtoja pitää verrata kokonaisuuksina ja pahimman toteutuvan riskin kautta. Vaihtoehdoista kannattaa valita se, joka aiheuttaa vähemmän vahinkoa (siitäkin huolimatta, että se tuntuu tunnetasolla pelottavammalta vaihtoehdolta). Tässä suhteessa ydinvoima on mielestäni ihmiskunnan kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin fossiilisten ja biopolttoaineiden käyttö.
Näistä asioista pitäisi päätökset tehdä pelkästään faktatietojen (hyöty- ja riskianalyysien) perusteella eikä tunnetason reaktioiden perusteella.
Nykytasolla tapahtuva hiukkaspäästöjä tuottava energiantuotanto tappaa jatkuvasti suuria määriä ihmisiä (siitä vain ei kerrota lööpeissä, koska kuolleita on tasaisesti siellä ja täällä) ja uhkaa nykytietämyksen mukaan lisäksi pilata ilmaston ja muun ympäristön niin että ihmiskunta joutuu suuriin vaikeuksiin (ruokahuolto yms.). Tuho on globaali. Ilmastohan muuttuu kokoajan ja todennäköisesti uusi jääkausi on tulossa. Se tapahtuu kuitenkin niin hitaasti (satojen sukupolvien aikana), että niin ihmiset kuin luontokin ehtivät sopeutua muutokseen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö voi nopeuttaa muutoksen tapahtumaan muutamassa sukupolvessa, jolloin siihen ei ehditä sopeutua ja tämä on todella paha riski.
Ydinvoimaonnettomuus pilaa paikallisesti suuren mutta globaalisti pienen alueen asumiskelvottomaksi ja ehkä tappaa paikallisesti suurehkon määrän ihmisiä. Tämä pääsee lööppeihin ja suuri ihmismassa pääsee mässäilemään ja ruokkimaan omia tunteitaan sensaatiolla. Tuho on kuitenkin vain paikallinen, tappaa suhteessa ilmaa saastuttavaan energiantuotantoon vähemmän ihmisiä eikä sillä ole koko ihmiskunnan osalta suurta merkitystä.
Kun pitää valita näiden kahden riskin väliltä, valitsen ehdottomasti mieluummin vähemmän kokonaisuutena kuolonuhreja ja sairastuneita vaativan paikallisen tuhon kuin globaalin ja massoittain sairastuneita ja kuolleita aiheuttavan tuhon. Näistä kahdesta vaihtoehdosta pienempi riski on ydinvoima. Siksi kannatan sitä.
Siitä huolimatta, että kannatan ydinvoimaa, pitää senkin aiheuttamaa riskiä alentaa tuottamalla ns. saasteetonta ja riskitöntä energiaa kuten esim. tuuli- ja aurinkoenergiaa. Nämä tuotantotavat ovat kuitenkin niin tehottomia ja marginaalisia, että ei niillä lähivuosikymmeninä kateta edes energian tarpeen kasvua. Niinpä pääosa nykyisestä kasvusta on parempi kattaa ydinvoimalla kuin fossiilisten ja biopolttoaineiden poltolla. Biomassasta pitäisi suoran hiukkasia aiheuttavan polttamisen sijasta kehittää sasteetonta polttoaineita (kaasu, alkoholi tms) joilla korvattaisiin nykyisen liikenteessä käytetyt saastuttavat öljyperäiset polttoaineet.
Hienoista kirjoitteluista huolimatta (Mr.K.A.T ja JuroV), pelkään tulevaisuuden päätöksentekoprosessin olevan huomattavasti yksinkertaisemman, kuin kuvaatte.
Asiasta päättää tulevaisuudessa energian riittämättömyys. Lisäaikaa tähän ongelmaan antaa ydinenergia.
Väitän, että on aivan sama, mitä mieltä ydinvoimasta ollaan, niin poliitikot pitävät huolen, että sitä rakennetaan lisää. Kun sähkön tuotannossa alkaa syntyä niukkuutta ja hinnat nousevat, ydinvoima myönteisyys kasvaa. Politiikkojen tehtävänä on pitää kansakunnat rauhallisina. Ne eivät pysy, jos energia alkaa loppua.
Hyvä esimerkki on Kioton aiheuttama sähkön hinnan nousu Suomessa. Heti nousi samalla ydinvoiman kannatus. Mitä tapahtuisi, jos muutamana talvena tästä eteenpäin katkeaisi sähkö pohjoismaisissa kodeissa, esimerkiksi Ruotsin takia? Väitän ydinvoiman kannatuksen kääntyvän huimaan nousuun. Niin kauan on helppo vastustaa, kun asia ei ihan oikeasti liity suoraan minuun itseeni.
Edellä olevien kirjoitusten tärkeä näkökulma (Mr.K.A.T ja JuroV) on, voidaanko ydinvoimaa vastustavalle kansanosalle perustella tarpeet, ennen kuin syntyy ongelmia. Uskon, että pystytään. Tosin ei kaikille. Joukkoon jää erityyppisiä idealisteja, jotka erityyppistä syistä tulevat vastustamaan ydinvoiman lisärakentamista. Keinoina heillä on nykymaailman suomat mahdollisuudet tuottaa helposti informaatiosaastetta julkisuuteen, josta olen käyttänyt nimitystä vihreät valheet.
Tästä, että energiapäätökset tehdään puhtaasti energiatarpeen ja sen saatavuuden lähtökohdista, olen täsmälleen samaa mieltä.
Niin kauan kuin johtava ajatus taloudessa ja politiikassa on jatkuvan kasvun ideologia, tulemme tarvitsemaan aina vain enemmän energiaa kiihtyvällä vauhdilla. Siinä kasvussa ei tuulimyllyillä ja aurinkokennoilla näpertelyllä ole muuta osaa kuin poliitikkojen kilven kiillotus.
Toinen asia on ihmisten oma mukavuuden ja ns. hyvinvoinnin halu. Toistaiseksi ei ole pinintäkään viitettä sen suuntaan, että ihmisten suuri massa (esim Suomessa) tyytyisi nykyiseen elintasoon tai olisi peräti halukas tinkimään siitä. Ei, kaikki vain haluavat entistä isompia taloja, mökkejä, isompia autoja kaikilla (energiaa syövillä) herkuilla ja aina vaan enemmän uusia energiaa kuluttavia sähkövimpaimia. Näitä haluja vasten energiapula ja siitä seuraava energian hinnan kasvu on isku vasten kuluttajan kasvoja...Ja sitä iskua hän ei halua vaan vaatii poliitikoilta nopeita halvan ja riittävän energian saannin takaavia päätöksiä heti kun hanska vähän kohoaa.
Tämä on vääjäämätön suunta jonka muuttumisesta ei toistaiseksi ole pienintäkään merkkiä havaittavissa.
Loppujen lopuksi päätös tehdään siis tehdään tunteella: Vaikka ihmisiä välillä pelotellaankin (Tsernobyl, ilmastomuutos) niin siinä vaiheessa kun energiasta tulee pula, ihmiset eivät halua muutosta, sillä muutos pelottaa eikä kukaan halu luopua nykyisestä elintasostaan ja saavuttamattomista unelmistaan. Näin ihmiset vaativat lisää energiaa. Poliitikkojen tärkein huoli on taas varmistaa oma uudelleen valinta ja puolueen menestys seuraavissa vaaleissa. Putomamisen pelossa poliitikot haluavat miellyttää kansalaisia tekemällä äänestäjiään miellyttäviä päätöksiä.
Näennäisesti poliitikot tekevät päätökset teollisuuden vaatimuksesta. Mutta käytännössä valta on meillä kuluttajilla. Jos me vähennämme kulutusta, ei teollisuus tarvitse lisää energiaa. Massojen tunteet siis ohjaavat energiapäätöksiä.
Juuri noin. Täytyy kuitenkin muistaa, että fossiilisista energialähteistä luopuminen edellyttää korvaavien energialähteiden löytymistä. Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman primäärienergiasta on niin suuri, ettei sitä säästämällä saada korvattua.
Varsinkin, kun maailman väkiluku kasvaa kasvamistaan.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoat millä voi korvata fossiilisia lähitulevaisuudessa (seuraavat 50 vuotta) on: ydinenergia ja uusiutuvat. Uusiutuvat eivät yksistään riitä. Tarvitaan ydinenergian palauttamista yhdeksi konkreettiseksi vaihtoehdoksi ainakin länsimaihin. Suomen tulee olla etulinjassa tässä asiassa. Johtavana ympäristön huomioon ottavana erilaisia teknologioita hallitsevana vastuuntuntoisena maana. Niin kuin se on alkanutkin toimia.
Kun ei ne jaksa lukea, vaan tää kaikki-mulle-tänne-just-nyt sukupolvi tahtoo lukee vain yhden parin rivin ohjeita.