Venäläinen kärpänen roikkui bunkkerin katossa. Katseli, kun lattialla eestaas kävelevä puutiainen masentuneena ja ryhtinsä menettäneenä hiplasi nagantia. Kärpänen odotteli toivekkaana ja lipoi kielellään, jotta kohta pääsisi hjuvin riippuneen ja murean lihan pariin. Sitten se yhtäkkiä tapahtui. Kova pamaus. Punaisia pisaroita ilmestyi bunkkerin seinille ja puutiainen lyyhistyi lattialle. "Davai!", ajatteli kärpänen ja laskeutui puutiaisen kasvoille. Lipaisi kerran. Lipaisi toisen. Raatokärpäsen suupielet vääntyivät inhoon. "Muovia!", kauhistui käpränen. "Lyijyä!", sadatteli krpänen. "Myrkkykalsarit!", oli kpräsen viimeinen ajatus ennen kuin lyyhistyi poski-implantin päälle. Sellainen oli venäläisen raatokärpäsen kohtalo.
Venäläinen kärpänen
Anonyymi
0110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.