Lienee turhaa toivoa että kaikki keskustelu pysyisi järkevänä, mutta olisi silti kivaa jos pysyisi edes suunnilleen. Kiitos
Elikkäs ensimmäinen ajatus pohdinta: Onkos täällä paljon pilven polttajia?
Seuraava kysymys: Onko täällä ketään kuka sattuisi joskus elämässään viihtymään jonkun vielä "vahvemman" päihteen kanssa?
Jatketaanpas vähän tarkemmin... Löytyykös täältä paljon ihmisiä keillä on edellä mainituista asioista elämä ihan mallillaan, on töitä, on perhettä, läheisiä, tulot riittävät elämiseen tai muuten vain kokee itsensä suurin piirtein kunnolliseksi veron maksajaksi?
Vaihtoehtoinen skenaario.... Muuten kuin kaksi ensimmäistä kysymystä, mutta jossain kohtaa "sokka irtosi ja hommat alkoikin mennä niin sanotusti vituiksi. Miksi näin pääsi käymään?
Kaikenlaisia esimerkkejä olisi kiva tähän saada. Kertokaa ihan suoraan sydömestä.
Kerrotaanpas vähän taustaa tähän... Tupakan polttamiseen piti perehtyä jo siinä esikoulun hujakoilla paperia ja heinänkorsia poltellessa ja siitä sitten kohti ehtaa kessua naapurin isännän taskulta.... Kaljanjuominen kiinnosti teininä niin maan vietävästi, siihen oli sitten myöhemmällä teini-iällä hyvä lisätä kaikennäköiset lääkkeet mukaan ja kaikkea alkoi maistumaan aika reippaalla tahdilla.
Muutaman kerran saatuani kuonoon omilta kavereiltani ja tilanteen oltua monesti se etten aamulla tiedä mitä illalla olen tehnyt alkoi nappuloiden maistelu ja dokaaminen kiinnostaa vähemmän.
Kannabista ja amfetamiinia olin maistellut ekoja kertoja joskus 15 vanhana ja kannabiksesta muistan pitäneeni jo silloin.
Nyt nappulakaupoilla oli tullut vastaan kontakti jolta saikin "peltsiä" eli "peltiä eli hasista elikkäs luultavasti vanhaa kunnon aarnin kiikuttamaa tynnyri tähteä...
Elikkäs ensimmäinen ajatus pohdinta: Onkos täällä paljon pilven polttajia?
Seuraava kysymys: Onko täällä ketään kuka sattuisi joskus elämässään viihtymään jonkun vielä "vahvemman" päihteen kanssa?
Jatketaanpas vähän tarkemmin... Löytyykös täältä paljon ihmisiä keillä on edellä mainituista asioista elämä ihan mallillaan, on töitä, on perhettä, läheisiä, tulot riittävät elämiseen tai muuten vain kokee itsensä suurin piirtein kunnolliseksi veron maksajaksi?
Vaihtoehtoinen skenaario.... Muuten kuin kaksi ensimmäistä kysymystä, mutta jossain kohtaa "sokka irtosi ja hommat alkoikin mennä niin sanotusti vituiksi. Miksi näin pääsi käymään?
Kaikenlaisia esimerkkejä olisi kiva tähän saada. Kertokaa ihan suoraan sydömestä.
Kerrotaanpas vähän taustaa tähän... Tupakan polttamiseen piti perehtyä jo siinä esikoulun hujakoilla paperia ja heinänkorsia poltellessa ja siitä sitten kohti ehtaa kessua naapurin isännän taskulta.... Kaljanjuominen kiinnosti teininä niin maan vietävästi, siihen oli sitten myöhemmällä teini-iällä hyvä lisätä kaikennäköiset lääkkeet mukaan ja kaikkea alkoi maistumaan aika reippaalla tahdilla.
Muutaman kerran saatuani kuonoon omilta kavereiltani ja tilanteen oltua monesti se etten aamulla tiedä mitä illalla olen tehnyt alkoi nappuloiden maistelu ja dokaaminen kiinnostaa vähemmän.
Kannabista ja amfetamiinia olin maistellut ekoja kertoja joskus 15 vanhana ja kannabiksesta muistan pitäneeni jo silloin.
Nyt nappulakaupoilla oli tullut vastaan kontakti jolta saikin "peltsiä" eli "peltiä eli hasista elikkäs luultavasti vanhaa kunnon aarnin kiikuttamaa tynnyri tähteä...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarinaan jatkoa että tässä kohtaa jäikin kaljottelu ja nappien syöminen kokonaan pois.
Yhtäkkiä alkoi koulunkäynti ja työntekokin maistumaan, koulusta sai paperit pihalle ja töihinkin pääsi. Tässä välissä koettaa virkavalta ensimmäisiä kertoja puuttua peliin ja väen väkisin kaivaa sitruunamelissaa lipastonkaapista päättäen tämän olevan marihuanaa.
Tällä takaiskulla ei vielä ole elämään vaikutusta.
Tästä alkaakin varsin tasainen 10vuoden työura...
Paska vain lopulta menee tuulettimeen kun joku joka ei tilanteesta mitään ymmärrä päättää sotkea sosiaalitoimen ensimmäisen kerran peliin...
Minullahan siis perhettä on...
Kaikki nämä vuodet olen saanut rauhassa tehda työni, hoitanut asiani, hoitanut lapseni...
Ikinä ei ole ollut läheisillä syytä hätään tai kellään kuka tuntee ja usein tapaa syytä lähteä tilanteesta huolestumaan..
Kun kierteeseen kerran joutuu pääsee aina silmätikuksi.. Tämä alkaa häiritsemään elämistä huomattavan paljon enemmän kuin antamaan sitä apua mitä väkisin ollaan tarjoamassa...
Poliisin kanssa tekemisiin joutuessa tilanne pahenee entisestään, sinua sakotetaan ja rangaistaan asiasta jolla ei ole uhria... "Et saa töitä sul on rikosrekisteri" sanoi eräs taiteilija eräässä kappaleessaankin...
Väittämä tässä on se että laittomia päihteitä käyttävä ihminen usein kärsii enemmän päihteen laittomuudesta kuin päihteestä itsestään.
En yritä tässä väittää mitään päihdettä missään nimessä vaarattomaksi.
Sanon vain että suurempia haittoja saadaan aikaan sillä kuin autetaan niitä jotka eivät apua oikeasti tarvitse, samalla ne ketkä apua tarvistisivat ja myös sitä saattaisivat haluta eivät sitä uskalla hakea seuraamuksien pelossa.
Käytön ei pitäisi olla missään tapauksessa rikos.
Myös yksin ongelmansa kanssa oleminen itsessään tukee liikakäyttöä.
Itse en koe kärsiväni päihde ongelmasta, tykkään silti monestakin huumeesta. Kaikelle on oma aika ja paikkansa. Ei sitä aina ja jatkuvasti kuulukkaan olla vetämässä. Moni ei vedä ja moni viisaana vaikenee toiminnastaan. Todella monella on homma aivan hyvin hanskassa. Toki on monia joilla hommat menee täysin vituiksi, mutta omakohtainen kokemus on sanonut että huonoimmin menee heillä jotka apteekin tuotteita väärinkäyttää.
Liika on liikaa ja porkkanaankin voi tukehtua.
Minä olen tällä hetkellä kolmessakymmentä oleva hyvästä perusterveydestä nauttiva mieshenkilö, minulla on perhettä, ystäviä ja elämä tällä hetkellä oikein hyvin mallillaan.....
Paitsi naurettavista rikosseuraamus rikkaruohon hallussapidosta ja välillisesti samoista asioista johtuva työttömyys ja näistä asioista johtuva rahattomuus..(en missään nimessä ole työkyvytön, eikä rikoksellakaan ole edes uhria)
Ymmärrän että laki on laki.... Mutta olisiko jotain aika tehdä?
Jakakaapa kokemuksia tänne.... kaikki nekin ketkä kehtaa myöntää että menee oikeesti tosi vituiks
Paukku kuin papatti tai ilotulitusraketti.