Venäjän yhteiskunnalliset juuret ovat nykyisessä Ukrainassa. Viikinkien idänreitille Dneprin varteen syntyi Kiovasta hallinnoitu suuriruhtinaskunta, joka slaavilaistui Vladimir Suuren aikana. Vladimir itse oli isänsä puolelta viikinkisukua, mutta hänen äitinsä oli slaavilaisorja. Muutamaan sukupolvea myöhemmin Kiovan Venäjänä tunnettu suurvaltakunta hajosi veljesten keskinäisissä kahinoissa ruhtinaskunniksi. Venäjän valta keskittyi sittemmin Novgorodiin ja sen jälkeen Moskovan voimistuttua sen ympärille. Ukraina on valtiona paljon myöhempää perua. Ukrainalaiset ja venäläiset ovat slaaveja, puhuvat käytännössä samaa kieltä ja ovat ortodokseja. Kansalaisuudeltaan hyvin läheisiä, sananmukaisesti veljeskansoja. Ja historiallinen tosiasia on, että Venäjän yhteiskunnalliset juuret noin 1000 aikaisemmin kehittyivät Kiovan seudulla.
Ukraina ja Venäjä
Anonyymi
156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Haluavatko venäläiset sotaa?
Sotaako voisi toivoa
neuvostokansa todella?
Vastatkoon niitty hiljainen
ja kuiske koivumetsien.
Ja haudoistansa kaatuneet
voivat antaa siitä todisteet -
uskothan heidän lapsiaan.
Ei sotaa toivoa,
ei sotaa toivoa
voi venäläiset milloinkaan.
Ei kärsinyt se armeija
vain oman maansa puolesta,
vaan jotta koko maailma
nukkuisi yönsä rauhassa.
Kun painaa päänsä pieluksiin
New York, Pariisi ja Wien,
unensa kertoo rauhallaan:
ei sotaa toivoa,
ei sotaa toivoa
voi venäläiset milloinkaan.
Osaamme kyllä taistella
mut emme anna toistua
sen painajaisen uudestaan,
kun veri peitti kaiken maan.
Te äitejänne kuunnelkaa
voi kai moni sen todistaa.
He teidät saavat uskomaan:
ei sotaa toivoa,
ei sotaa toivoa
voi venäläiset milloinkaan.
Ja työläisjoukot kansojen
sen tietää kaikkein parhaiten,
ne tuntevat sen vaistollaan:
ei sotaa toivoa,
ei sotaa toivoa
voi venäläiset milloinkaan.