Suomessa kehutaan jatkuvasti Suomen armeijaa ja sitä että me emme ryhtyneet supistamaan armeijaamme kuten muut maat.
Mutta noilla muilla ei ole Suomen kaltaista
geopoliittista asemaa kuten Suomella.
Nuo muut maat eivät ole agressiivisen Venäjännaapurimaita eikä niillä ole samalaista pitää rajaa Venäjän kanssa kuten Suomella.
Joten Somella on myö suurempi puolustamisen tarve.
Venäjän sodasta Ukrsinassa nyt me näemme miten omahyväidyys kostautuu.
Samoin Nokian romahdukdesta me näemme miten o mahyinen ylemmyydentunne ja "huvin menee" omshyväinen hymidtely voi tuhota koko yrityksen.
Suomen puolustuksen kannata tällainen omahybäisyys näkyy siinä, että jotkut luulevat. että kun meillä on hyvä armeija
me pärjäämme yksin j a me emme tarvitse Natoa.
Näin alattelevat myös luulevat, että meillä ei
ole tarvetta Natoon, koska suomettumisen
peritönä meillä on hyvät suhteet Venäjän kanssa.
Mutta niistä ajousta Venäjä on muuttunut ja tämä muuttunut Venäjä voi
hyökätä jopa oman eojeskansansa kimpouun
palauttaakseen sen menneen riippubuuden
Venäjästä.
Tämä koskee myös Suomea. Jo kaukaisesta hidtotiasta ennen kuin Suomi on ollut edes olemassa Venäjä on Suomen alueen omana etupiitinään.
Tämän tosian Suomen Naton jäsenyyttä vastustavat haluavat kieltää.
He luulevat, että Vänäjän sinisilmäimen mielidtely on Suomelle patempi tie. Tämä mielistely ja memnneen konsensuksen kaipuu näkyy ememmän Suomen keskustan ja vasemmiston piirissä, kodka heille se merkitsi Moskovassa hyväksyttyä sisäooliottista valtaa Sumessa.
Mutta nyt tämäkin on muuttunut,, ja paluuta
entiseen ei ole.
Nyt väärään turvalliduuden tunteen tai omahuväidyyteen ei ole aihetta.
Nyt on mietittävä miten Suomi voi parantaa puoludtudtaan ja turvallisuuttaan.
Yksin, vai yhdessä muiden kanssa.
Siin Natoon liittymällä vai yksin.
Suomessa on annettu ymmärtää, että
Suomi voi marssia suoraan Naton paraatiovesta sisään silloin kun Suomi haluaa.
Näin ei välttämättä ole. Kaikki Nato maat eivät välttämättä halua lisätä Suomen pitkää
rajaa Naton uudeksi rajaksi jota Naton pitää puolustaa.
Se lisää Naton vahvuutta etenkin Itämeren alueella, mutta se lidää myös sen
tuvallisuus riskiä Venäjän suhteen.
Niinpä Suomen liittyminen Natoon ei ole itsestään selvä läpihuuto juttu myöskään Natossa
Ja nyt Suomi tarvitee siihen koulutettuja Nato loppareita, jotka lobbaabat Suomen Naton jäsenyyttä eri Naton jäsenmaissa. Jotka valmistavat Suomen tietä Naton jäsenyyden hyväksymoseen Natossa.
Mutta noilla muilla ei ole Suomen kaltaista
geopoliittista asemaa kuten Suomella.
Nuo muut maat eivät ole agressiivisen Venäjännaapurimaita eikä niillä ole samalaista pitää rajaa Venäjän kanssa kuten Suomella.
Joten Somella on myö suurempi puolustamisen tarve.
Venäjän sodasta Ukrsinassa nyt me näemme miten omahyväidyys kostautuu.
Samoin Nokian romahdukdesta me näemme miten o mahyinen ylemmyydentunne ja "huvin menee" omshyväinen hymidtely voi tuhota koko yrityksen.
Suomen puolustuksen kannata tällainen omahybäisyys näkyy siinä, että jotkut luulevat. että kun meillä on hyvä armeija
me pärjäämme yksin j a me emme tarvitse Natoa.
Näin alattelevat myös luulevat, että meillä ei
ole tarvetta Natoon, koska suomettumisen
peritönä meillä on hyvät suhteet Venäjän kanssa.
Mutta niistä ajousta Venäjä on muuttunut ja tämä muuttunut Venäjä voi
hyökätä jopa oman eojeskansansa kimpouun
palauttaakseen sen menneen riippubuuden
Venäjästä.
Tämä koskee myös Suomea. Jo kaukaisesta hidtotiasta ennen kuin Suomi on ollut edes olemassa Venäjä on Suomen alueen omana etupiitinään.
Tämän tosian Suomen Naton jäsenyyttä vastustavat haluavat kieltää.
He luulevat, että Vänäjän sinisilmäimen mielidtely on Suomelle patempi tie. Tämä mielistely ja memnneen konsensuksen kaipuu näkyy ememmän Suomen keskustan ja vasemmiston piirissä, kodka heille se merkitsi Moskovassa hyväksyttyä sisäooliottista valtaa Sumessa.
Mutta nyt tämäkin on muuttunut,, ja paluuta
entiseen ei ole.
Nyt väärään turvalliduuden tunteen tai omahuväidyyteen ei ole aihetta.
Nyt on mietittävä miten Suomi voi parantaa puoludtudtaan ja turvallisuuttaan.
Yksin, vai yhdessä muiden kanssa.
Siin Natoon liittymällä vai yksin.
Suomessa on annettu ymmärtää, että
Suomi voi marssia suoraan Naton paraatiovesta sisään silloin kun Suomi haluaa.
Näin ei välttämättä ole. Kaikki Nato maat eivät välttämättä halua lisätä Suomen pitkää
rajaa Naton uudeksi rajaksi jota Naton pitää puolustaa.
Se lisää Naton vahvuutta etenkin Itämeren alueella, mutta se lidää myös sen
tuvallisuus riskiä Venäjän suhteen.
Niinpä Suomen liittyminen Natoon ei ole itsestään selvä läpihuuto juttu myöskään Natossa
Ja nyt Suomi tarvitee siihen koulutettuja Nato loppareita, jotka lobbaabat Suomen Naton jäsenyyttä eri Naton jäsenmaissa. Jotka valmistavat Suomen tietä Naton jäsenyyden hyväksymoseen Natossa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.