Meinasin kuolla influenssaan, mutta korona oli naurettava flunssan puolikas. Mikä vaikuttaa näin?

Olisiko niin että sairastit 26 vuotiaana koronaviruksen aiheuttaman flunssan.
Sait siitä elimistöön vastustuskyvyn joka esi nyt nykyisen korna pahiimmat oireet.

Kova flunssa voi aiheuttaa samanlaisia jälkivaikutuksia kuin korona. Todellisuudessa krona ei tutkimusten mukaan ole tässä suhteessa flunssaa vaarallisempi.

Itse sairastin alkuvuodesta 2018 rankan flunssan ja ennen rokotuksia sairastamani korona meni läpi vähin oirein. Muutenkin on todettu, että flunssien sairastaminen yleensä lisää vastustuskykyä koronaa vastaan.

Eipä ole kokemusta flunssista eikä koronasta.
kaksi kertaa olen sairastanut kyllä kuumeettoman keuhkokuumeen nuoruudessani. Ainoana oireena ja vaivana oli sitkeä yskä. Rahinoita kuului lääkärin korviin, röntgenkuvissa oli jotain.. 14 pv penisilliinikuurilla menivät molemmat ohi. Noistakin on aikaa jo yli 30 vuotta.

Sikaflunssan sairastin ja pari kertaa on oireiden perusteella sairastettu influ. Koronapiikkejä en ole ottanut enkä tule ottamaan. Sikaflunssa tuntui rankemmalta flunssalta mutta nuo influenssat pitivät kyllä hyvin pedissä. Joka paikkaa särki, korkea kuume, silmiä ei voinut avata kun pienikin valo sattui. Nämä kaikki ennen kuin 40 täytin. Sairauksia tullut myöhemmin mutta jostain syystä korona menee ohitseni. Tuo testikin on jo vuosi sitten tutkimuksissa todettu täysin pätemättömäksi ja antaa myös mahdollisuuden täysin varmoihin positiivisiin vaikka ei olisi aihetta. Terveydenhuoltoon minä en enää luota. Kiitos Suomen päättäjät!

mullakin influenssa aiheutti sairaalahoidon tarpeen. olo todella huono ja esmes näkö ei pelannut kun en nähnyt tarkasti. oli kyllä pääkin niin sekaisin että en olisi tajunnut näkemääni. kuulossakin häikkää. olon puolesta olisin voinut kuolla saman tien. on se ihme tauti.

On noita flunssia ja infulenssia tullut podettua 37 vuoden aikana aina silloin tällöin, mutta ei mitään tämän viruksen kaltaista.

Pari ekaa piikkiä tuli haettua, sitten se jäi.

Alussa oli vaan pientä lämmönnousua, päänsärkyä ja vähän onteloa oloa. Huokasin helpotuksesta, kun näytti menevän helpolla ohi muutamassa päivässä. Pidin pari viikkoa hiljaiseloa ja lähdin kevyelle lenkille. Hissuttelua vain muutama kilometri. Ei oikein tuntunut missään.

Meni pari päivää. Tuli pienessä ajassa ihmeellisiä lihaskramppeja, ensin jalkoihin, sitten käsivarsiin. Pirullinen päänsärky alkoi niskasta ja takaraivosta. Olo meni niin huonoksi, että pelkkää huonoa oloa alkoi oksentelu, joka tuntui hajoittavan pään. Jaloillaan ei tahtonut pysyä. Vaimo vei terkkuun ja tulehdusarvot korkealla ja sieltä sairaalaan.

Kokeita ja testejä ja omikronihan se sitten kuulemma oli. No itse en näitä sairaalassa oloja juuri muista. Siellä meni teholla ja eristyksissä reilut pari viikkoa.

On pirullinen tauti kenelle on. Onneksi suurin osa selviää helpommalla. Vaimokin sai vain pientä nuhaa ja kurkkukipua ja siinä se. Kaks pientä tenavaa selvisi tartunnoitta. Tosin olivatkin paljon isovanhemmilla. Nyt oon ollu pari kuukautta kotona. Voimat ihan poissa ja hitto: Kaikki herkkuruuatkin maistuu ihan paskalta, siis ei oikeen miltään.

Jotain hyvääkin. Paino putos 184 senttiseltä 81 kg:stä 72 kg:n. Tosin peilistä katsoo kyllä aika riutunu äijä ikäisekseen. Kaveri ei tuntenu kauppareissulla kun näki.