Nähtäväksi jää saavatko nämä meidän edustajat jotenkin kimurantilla tavalla vaikka ruotsiin vedoten vesitettyä meidän turvatakuut .
Ruotsiin vedoten ja ruotsin tuella Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja saivat estettyä eu:n sitovat turvatakuut , niitä olivat muut eu. maat kahteenkin kertaan kuulemma yrittäneet .
Tyhmempiä vesityksiä saa hakea .
Ruotsiin vedoten ja ruotsin tuella Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja saivat estettyä eu:n sitovat turvatakuut , niitä olivat muut eu. maat kahteenkin kertaan kuulemma yrittäneet .
Tyhmempiä vesityksiä saa hakea .
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nämä ymmärtäjäveitikat voisivat tulla nyt ottamaan kantaa että mitä mieltä nyt tässä tilanteessa ovat aikaisemmasta kannastaan .
Näillä kannoilla tosiaan vesittivät nimenomaan ne turvatakuut joita Niinistö nyt haikailee kuin orpo piru ainoana eu:ssa .
Eu. olisi aikoinaan halunnut eu:n yhteiset turvatakuut nimenomaan lisänä naton takuille , mutta kyllähän tietenkin täysjäsenyys natossa on paras .
Eikä sitten mitään erikoisvaraumia joilla taas jotakin vesitetään .
Suomi on pariin oteeseen aiemminkin vesittänyt omat turvatakuunsa, joten en usko että nyt poikettaisiin jotenkin linjasta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sakari-vainikka/turvatakuut/
Tarja ulkoministerinä 1995-1999, presidentti 2000-2012. Tuomioja ulkoministerinä Halosen presidenttikauden alkuvuosina. Lipponen pääministerinä 1995-2003, KEPU ulkona.
Myöhemmin KEPUNn Vanhanen sai aikaan perustuslain muutoksen, jonka seurauksena EU:n pöydistä Suomen poikkeuksellisesta kahden lautasen mallista voitiin luopua (lautaset Tarjalle ja pääministerille).
Inflatoiko se Putinin silmissä Tarjan merkitystä informaatiolähteenä? - Kyseenalaiset maakaupat sentään jatkuivat ja maamiinat kiellettiin.
No höpö höpö. EU:n yhteinen puolustus ei ole kiinnostanut ketään siksi, että suurin osa EU-maista on jo Naton jäseniä. Asia ei ole edes edennyt siihen pisteeseen, että Suomi olisi voinut sen yksin estää. Se on mahdollista EU:ssa vain lainsäädönnön yhteydessä. Muista asioista päätetään enemmistöllä, eikä yhden maan kanta ole ratkaiseva. Suomi on korkeintaan äänestänyt enemmistön mukana.
FAKTAA.
Vuonna 2017 EU:n jäsenmaista 23 allekirjoitti sitoumuksen puolustusyhteistyön syventämiseksi.
Sitoumuksen tarkoituksena oli vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä puolustusyhteistyötä. SUOMI OLI ALLEKIRJOITTANEIDEN JOUKOSSA, mutta Portugali, Malta, Irlanti, Britannia ja Tanska jättivät sopimuksen allekirjoittamatta.
Sopimus EI KUITENKAAN TARKOITA samaa kuin Naton 5. artiklan turvatakuut. Sotilaallinen ja puolustusyhteistyö tarkoittaa asejärjestelmien yhteishankintoja tms. EU:lla ei ole omia joukkoja puolustamaan jäsenmaita. Suurin osa EU-maista on sitoutunut Naton yhteiseen puolustukseen.