Termistö: HS-mielipide "Radioaktiivista säteilyä ei ole"

Anonyymi

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008697125.html

Toisaalta radioaktiivista säteilyä (radioactive radiation) on se, kun epästabiili isotoopi tms.-suuri hiukkanen kiihdytetään lähelle valonnopeutta. Aineen energia esiintyy silloin pääasiassa liike-energiana. Jos tässä hiukkasessa hajotaan pieneksi hiukkaseksi syntyy myös lisää säteilyä.

Säteily voi laskeutua erilaisissa potentiaaleissa, mutta potentiaali, joka varmasti vaikuttaa kaikkiin säteilyihin on gravitaatio. Siten vuorovaikutus, joka päättyy täydelliseen laskeutumiseen (potentiaalin minimiin), tapahtuu valonnopeuden ollessa kyseessä lähinnä vain alkutilalle, joka on mustanaukon tapahtumahorisontin sisäpuolella.

Ydinlaskeuma ei viittaa vain potentiaaliin, vaan hiukkasten törmäämiseen ja sekoittumiseen sadeveden kanssa. Siten kyseessä ei ole välttämättä aina ei-kaasumaisena esiintyvät (... ja ei-säteilynä esiintyvät) alkuaineet. Tai pitäisi sanoa, että kaikki ilmakehässä oleva voi hidastaa alussaollutta energiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_fallout
Suomenkielisessä versiossa lukee muuten alussa, että kyseessä ovat pienet hiukkaset, mikä on erilaisen skaalan valinta kuin tässä. Yllä kannattaa valita tritium, mutta ydinlaskeumassa kiinnostavia a atomeja ovat kaikki siitä raskaammat.

7

112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuo "Radioaktiivinen säteily" on toimittajien toistuvasti käyttämä virheellinen termi. Säteilyyn liittyen yleensä kaikki mittayksikötkin uutisissa ovat virheellisiä. Näin on aina ollut ja ilmeisesti tulee aina myös olemaankin.

      Oikeasti tarkoittavat ionisoivaa säteilyä, jota syntyy mm. radioaktiivisten aineiden hajotessa, röntgenputkessa, hiukkaskiihdyttimissä, kosmisen säteilyn osuessa ilmakehän atomeihin ja ydinreaktorin fissioreaktioissa.

      https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/ionisoiva-sateily

      STUK on julkaissut varsin kattavan suomenkielisen kirjasarjan säteilyyn liittyen joka on vapaasti luettavissa. Löytyy hakukoneesta hakusanalla STUK KIRJASARJA

      • Anonyymi

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Jos on kovasti aktiivista radiotoimintaa käynnissä, niin radioaktiivisuus on aivan ilmeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?

        Tuo ei tapahdu millään energialla. Kiihdytetyt hiukkaset eivät voi muuttua radioaktiiviseksi säteilyksi siksi että radioaktiivista säteilyä ei ole olemassakaan. Mutta senhän jo tiesitkin.

        Hiukkassäteily muuttuu ionisoivaksi siinä vaiheessa, kun hiukkasilla on energiaa luokkaa enemmän kuin 10...20 eV. Kyse on siis siitä, kuinka paljon energiaa voi paikallaan olevaan kohdeatomiin törmäävä massallinen hiukkanen yhdessä törmäyksessä luovuttaa ja kuinka paljon energiaa tarvitaan elektronin irrottamiseen kyseisestä atomista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Klaukkalan onnettomuus 4.4

      Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes
      Nurmijärvi
      102
      4467
    2. Yleltä tyrmäävä uutinen

      Ylen uutisen mukaan Raamattu on keksitty n. 2600. Putoaako kristinuskolta pohja kokonaan alta pois? https://yle.fi/a/74
      Luterilaisuus
      382
      1197
    3. Missä mustasusi on?

      Suden aloituksia ei ole näkynyt moneen päivään.
      Ikävä
      186
      1052
    4. Pakko kertoa mies

      Äitini tietää, että olen ihastunut sinuun. 😳 halusin että hän näkisi sinun kuvan ja pyysin googlaamaan sinua. Kommentti
      Ikävä
      109
      1032
    5. Sinä vain tulit elämääni

      Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna
      Ikävä
      83
      913
    6. Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?

      Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.
      Ikävä
      47
      901
    7. Miten koskettaisit häntä?

      Miten lähestyisit jos hän olisi lähelläsi nyt..
      Ikävä
      64
      891
    8. Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.

      Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk
      Maailman menoa
      10
      847
    9. Mitä ajattelet

      Kaivattusi uskosta tai onko hän uskossa?
      Ikävä
      64
      846
    10. Onko se niin

      Että meillä molemmilla on niin isot egot ettei voi alentua myöntämään kuin tykkää toisesta
      Ikävä
      64
      816
    Aihe