Termistö: HS-mielipide "Radioaktiivista säteilyä ei ole"

Anonyymi

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008697125.html

Toisaalta radioaktiivista säteilyä (radioactive radiation) on se, kun epästabiili isotoopi tms.-suuri hiukkanen kiihdytetään lähelle valonnopeutta. Aineen energia esiintyy silloin pääasiassa liike-energiana. Jos tässä hiukkasessa hajotaan pieneksi hiukkaseksi syntyy myös lisää säteilyä.

Säteily voi laskeutua erilaisissa potentiaaleissa, mutta potentiaali, joka varmasti vaikuttaa kaikkiin säteilyihin on gravitaatio. Siten vuorovaikutus, joka päättyy täydelliseen laskeutumiseen (potentiaalin minimiin), tapahtuu valonnopeuden ollessa kyseessä lähinnä vain alkutilalle, joka on mustanaukon tapahtumahorisontin sisäpuolella.

Ydinlaskeuma ei viittaa vain potentiaaliin, vaan hiukkasten törmäämiseen ja sekoittumiseen sadeveden kanssa. Siten kyseessä ei ole välttämättä aina ei-kaasumaisena esiintyvät (... ja ei-säteilynä esiintyvät) alkuaineet. Tai pitäisi sanoa, että kaikki ilmakehässä oleva voi hidastaa alussaollutta energiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_fallout
Suomenkielisessä versiossa lukee muuten alussa, että kyseessä ovat pienet hiukkaset, mikä on erilaisen skaalan valinta kuin tässä. Yllä kannattaa valita tritium, mutta ydinlaskeumassa kiinnostavia a atomeja ovat kaikki siitä raskaammat.

7

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuo "Radioaktiivinen säteily" on toimittajien toistuvasti käyttämä virheellinen termi. Säteilyyn liittyen yleensä kaikki mittayksikötkin uutisissa ovat virheellisiä. Näin on aina ollut ja ilmeisesti tulee aina myös olemaankin.

      Oikeasti tarkoittavat ionisoivaa säteilyä, jota syntyy mm. radioaktiivisten aineiden hajotessa, röntgenputkessa, hiukkaskiihdyttimissä, kosmisen säteilyn osuessa ilmakehän atomeihin ja ydinreaktorin fissioreaktioissa.

      https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/ionisoiva-sateily

      STUK on julkaissut varsin kattavan suomenkielisen kirjasarjan säteilyyn liittyen joka on vapaasti luettavissa. Löytyy hakukoneesta hakusanalla STUK KIRJASARJA

      • Anonyymi

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Jos on kovasti aktiivista radiotoimintaa käynnissä, niin radioaktiivisuus on aivan ilmeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?

        Tuo ei tapahdu millään energialla. Kiihdytetyt hiukkaset eivät voi muuttua radioaktiiviseksi säteilyksi siksi että radioaktiivista säteilyä ei ole olemassakaan. Mutta senhän jo tiesitkin.

        Hiukkassäteily muuttuu ionisoivaksi siinä vaiheessa, kun hiukkasilla on energiaa luokkaa enemmän kuin 10...20 eV. Kyse on siis siitä, kuinka paljon energiaa voi paikallaan olevaan kohdeatomiin törmäävä massallinen hiukkanen yhdessä törmäyksessä luovuttaa ja kuinka paljon energiaa tarvitaan elektronin irrottamiseen kyseisestä atomista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      119
      2681
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1155
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      91
      1129
    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1084
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      940
    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      933
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      906
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      842
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      809
    Aihe