Termistö: HS-mielipide "Radioaktiivista säteilyä ei ole"

Anonyymi

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008697125.html

Toisaalta radioaktiivista säteilyä (radioactive radiation) on se, kun epästabiili isotoopi tms.-suuri hiukkanen kiihdytetään lähelle valonnopeutta. Aineen energia esiintyy silloin pääasiassa liike-energiana. Jos tässä hiukkasessa hajotaan pieneksi hiukkaseksi syntyy myös lisää säteilyä.

Säteily voi laskeutua erilaisissa potentiaaleissa, mutta potentiaali, joka varmasti vaikuttaa kaikkiin säteilyihin on gravitaatio. Siten vuorovaikutus, joka päättyy täydelliseen laskeutumiseen (potentiaalin minimiin), tapahtuu valonnopeuden ollessa kyseessä lähinnä vain alkutilalle, joka on mustanaukon tapahtumahorisontin sisäpuolella.

Ydinlaskeuma ei viittaa vain potentiaaliin, vaan hiukkasten törmäämiseen ja sekoittumiseen sadeveden kanssa. Siten kyseessä ei ole välttämättä aina ei-kaasumaisena esiintyvät (... ja ei-säteilynä esiintyvät) alkuaineet. Tai pitäisi sanoa, että kaikki ilmakehässä oleva voi hidastaa alussaollutta energiaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_fallout
Suomenkielisessä versiossa lukee muuten alussa, että kyseessä ovat pienet hiukkaset, mikä on erilaisen skaalan valinta kuin tässä. Yllä kannattaa valita tritium, mutta ydinlaskeumassa kiinnostavia a atomeja ovat kaikki siitä raskaammat.

7

133

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuo "Radioaktiivinen säteily" on toimittajien toistuvasti käyttämä virheellinen termi. Säteilyyn liittyen yleensä kaikki mittayksikötkin uutisissa ovat virheellisiä. Näin on aina ollut ja ilmeisesti tulee aina myös olemaankin.

      Oikeasti tarkoittavat ionisoivaa säteilyä, jota syntyy mm. radioaktiivisten aineiden hajotessa, röntgenputkessa, hiukkaskiihdyttimissä, kosmisen säteilyn osuessa ilmakehän atomeihin ja ydinreaktorin fissioreaktioissa.

      https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on/ionisoiva-sateily

      STUK on julkaissut varsin kattavan suomenkielisen kirjasarjan säteilyyn liittyen joka on vapaasti luettavissa. Löytyy hakukoneesta hakusanalla STUK KIRJASARJA

      • Anonyymi

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi siinä toistuu sana säteily kahteen kertaan, latinaksi ja suomeksi. Riittää sanoa radioaktiivinen, tai aktiivisesti säteilevä, mutta ei turhaan tarvitse toistaa säteily-sanaa.

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Jos on kovasti aktiivista radiotoimintaa käynnissä, niin radioaktiivisuus on aivan ilmeistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni edeltävä tarkennus "radioaktiivinen" on lähes välttämättömyys säteilystä puhuttaessa.

        Koko ympäristömme on täynnä joka suuntaan ja satunnaisista lähteistä peräisin olevaa ominaisuuksiltaan erilaista säteilyä, joten lähteen spesifiointi on selvyyden vuoksi tarpeen, vai miten muuten voisi erottaa erityyppiset säteilyt. (UV-,tutka-, mikro-, ym).

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käsitteellä "radioaktiivisuus" on selkeä määritelmä. Se tarkoittaa atomin ytimen spontaania hajoamista ajan kuluessa jossa prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä.

        Hajoamisessa syntyvä ionisoiva säteily ei itsessään ole radioaktiivista vaan sitä syntyy myös muissa prosesseissa kuin radioaktiivisessa hajoamisessa.

        Haet ilmeisesti käsitteitä ionisoiva ja ionisoimaton säteily. Suosittelisin lukemaan STUKin kirjasarjan ensimmäisen kirjan jossa nämä asiat on avattu.

        https://www.stuk.fi/julkaisut/sateily-ja-ydinturvallisuus-kirjasarja/sateily-ja-sen-havaitseminen

        Tuolta siis luku "1. Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet" alusta alkaen. Matematiikasta ei tarvitse välittää kun käsitteet ovat karkeasti ymmärrettävissä myös ilman sitä.

        Sähkömagneettinen säteily on aallonpituudestaan/energiastaan riippuen joko ionisoivaa (UV, röntgen, gamma) tai ionisoimatonta (näkyvä valo, infrapuna, millimetriaallot, mikroaallot, radioaaallot).

        Tuon lisäksi suoraan tai epäsuorasti ionisoivaa on myös hiukkassäteily (beetasäteily, alfasäteily, ydinreaktorin tuottamat neutronit, kosmisen säteilyn myonit, hiukkaskiihdyttimellä kiihdytetyt ionit,...)

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä vaiheessa ja millä energialla kiihdytetyt hiukkaset muuttuvat radioaktiiviseksi säteilyksi?

        Tuo ei tapahdu millään energialla. Kiihdytetyt hiukkaset eivät voi muuttua radioaktiiviseksi säteilyksi siksi että radioaktiivista säteilyä ei ole olemassakaan. Mutta senhän jo tiesitkin.

        Hiukkassäteily muuttuu ionisoivaksi siinä vaiheessa, kun hiukkasilla on energiaa luokkaa enemmän kuin 10...20 eV. Kyse on siis siitä, kuinka paljon energiaa voi paikallaan olevaan kohdeatomiin törmäävä massallinen hiukkanen yhdessä törmäyksessä luovuttaa ja kuinka paljon energiaa tarvitaan elektronin irrottamiseen kyseisestä atomista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. YLE Äänekosken kaupunginjohtaja saa ankaraa arvostelua

      Kaupungin johtaja saa ankaraa kritiikkiä äkkiväärästä henkilöstöjohtamisestaan. Uusin häirintäilmoitus päivätty 15 kesä
      Äänekoski
      101
      2150
    2. Euroopan lämpöennätys, 48,8, astetta, on mitattu Italian Sisiliassa

      Joko hitaampikin ymmärtää. Se on aivan liikaa. Ilmastonmuutos on totta Euroopassakin.
      Maailman menoa
      298
      1940
    3. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      104
      1776
    4. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      344
      1761
    5. Martina lähdössä Ibizalle

      Eikä Eskokaan tiennyt matkasta. Nyt ollaan jännän äärellä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      207
      1617
    6. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      32
      1361
    7. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      94
      1133
    8. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      26
      1131
    9. Se nainen näyttää hyvältä vaikka painaisi 150kg

      parempi vaan jos on vähän muhkeammassa kunnossa 🤤
      Ikävä
      67
      1099
    10. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      51
      1057
    Aihe