Nenonen lähti syksyllä 1939 Amerikkaan ja palasi Suomeen Petsamon kautta kesäkuussa 1940 mukanaan 200 kpl 75mm Betlehem -tykkiä ja olipa mukana 32kpl 8 tuumaista haupitsiakin. Kaikki tietysti ammuksineen. Huonokuntoisia 1. MS:n aikaisia tykkejä.
Nenonen EI siis ollut mukana Talvisodassa. On jotenkin hupaisaa lukea Alasen kirjoittamasta elämänkerrasta kuinka Nenonen koeammutti ostamansa tykit hyvinkin tarkkaan... olisi vaan ostanut ne ja tullut kiireesti pois, niin olisi niistäkin tykeistä ollyt Talvisodassa jotain hyötyä!
75 K/17 "Betlehem"
(75 mm cannon model 1917 "Bethlehem")
(75 mm Field Gun M1917 (British))
(Ord. QF 75 mm Converted M-01)
(Ord. Q.F. 75 mm / 18 pr. Mark 1PA)
http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY3.htm
Finnish use: 200 purchased from USA in 1940. The guns arrived too late to be used in Winter War and were in very poor shape.
203 H/17
(203 mm howitzer model 1917)
(BL 8 inch Howitzer Mk 7, Vickers Mark 6)
(8 in howitzer Mk 7)
http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm
Finnish use: 32 howitzers bought from USA during Winter War, they arrived in summer of 1940. During Continuation War the howitzers were used by Super-Heavy Artillery units of Field Artillery.
Näistäkin 13kpl menetettiin Valkeasaaressa kesäkuussa 1944
Nenonen EI siis ollut mukana Talvisodassa. On jotenkin hupaisaa lukea Alasen kirjoittamasta elämänkerrasta kuinka Nenonen koeammutti ostamansa tykit hyvinkin tarkkaan... olisi vaan ostanut ne ja tullut kiireesti pois, niin olisi niistäkin tykeistä ollyt Talvisodassa jotain hyötyä!
75 K/17 "Betlehem"
(75 mm cannon model 1917 "Bethlehem")
(75 mm Field Gun M1917 (British))
(Ord. QF 75 mm Converted M-01)
(Ord. Q.F. 75 mm / 18 pr. Mark 1PA)
http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY3.htm
Finnish use: 200 purchased from USA in 1940. The guns arrived too late to be used in Winter War and were in very poor shape.
203 H/17
(203 mm howitzer model 1917)
(BL 8 inch Howitzer Mk 7, Vickers Mark 6)
(8 in howitzer Mk 7)
http://jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm
Finnish use: 32 howitzers bought from USA during Winter War, they arrived in summer of 1940. During Continuation War the howitzers were used by Super-Heavy Artillery units of Field Artillery.
Näistäkin 13kpl menetettiin Valkeasaaressa kesäkuussa 1944
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ammusten lentoradat laski?
Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa tällä asialla!
Hän oli pitkäaikainen Helsingin yliopiston rehtori ja matemaatikko. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin, vieläpä lähes jokaisella ammutulla tykistön laukausella!
Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s
Tämä mies, Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana. Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin, mutta kenraalia eivät sentään tehneet. Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussaan RN erottuu valokuvissa muiden sotapamppujen seassa kuin hukkakaura pellossa.
Tarina korjausmuuntimen keksijästä kerrotaan nyt jo varsin hyvin, jopa useammassakin kirjassa. Aina alkaen Suomen Kenttätykistön historia, osa 2, päättyen Jatkosodan Pikkujättiläiseen. Siinä välissä on tietenkin tämä Koskimaan, luultavasti eräs ensimäisistä julkisesti kerrottu, versio ko. asiasta:
Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37
Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi,
luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.
Tämä LM toimi siihen aikaan Maaselän Esikunnan tykistöosastossa ja sen lisäksi ampumaopin opettajana Suvi-Kumsassa kaikilla kursseilla 1-6.
.
.
.
Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:
Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!
... Lauri Meriluoto oli koulun opettajia aiheena tykistön sääpalvelu. Virka-asemansa puolesta hän joutui tekemisiin niin eversti Hongon kuin myös silloisen majuri Petäjän kanssa. Vuonna 1994 varmistui, että Nenoselle oli annettu valmis ratkaisu, siis myös itse laite vanerille laitettuna. Sitä oli menestyksellisesti kokeiltu Tykistön Ampumakoulun harjoituspatteriston ammunnoissa.
Nenonen itse omi koko asian mainiten mm ruotsalaisessa Kungl.Krigsvetenskapakadiemines Handlingar och Tidskrift julkaisussa n:o 3/1958 mm seuraavasti:"...samma kväll började jag begrunda frågan...påföljande morgon redogjorde jag för metoden vid sammanträdet med artillericheferna..".
Todettakoon, että olin itsekin aina vuoteen 1994 pitänyt Nenosta tämän ja monen muun laitteen keksijänä. Joka tapauksessa kiinnostuin Nenosesta hieman tarkemmin ja koska olin aikanani tavannut hänet henkilökohtaisesti ja muutenkin pitänyt häntä kuten me muutkin suorastaan jumalana, niin oli kiintoisaa näin jälkiviisaana tarkastella eräitä legendoja uudelleen. - Ensimmäinen seikka, joka tuli eteen oli tykistötaktiikka. Ilmeni, ettei Nenonen ollut jatkosodan aikana antanut kuin yhden tykistön taktillista käyttöä koskevan käskyn. Muut tarkastajan käskyt olivat ampuma- tai aseteknisiä. Taktikkaa kehittivät armeijakuntien tykistökomentajat ohjenuoranaan 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa opettajana olleen silloisen kapteenin, sittemmin kenraaliluutnantin, Torvald Ekmanin laatima ko taktiikkaa koskevat luennot ja julkaisut. Tämä on myös todennettavissa. - Tykistön ampumataulukkojen laskennan isä ei ollut Nenonen vaan fil.tri, evl Hugo Karsten, joka kävi 1920-luvun alussa Ranskassa Nenosen toimesta tutustumassa heidän Gavre-menetelmäänsä. Karsten ja Nenonen sitten aloittivat ns matka-kirjojen laskettamisen. Seuraavan kerran ratalaskuihin puuttui Rolf Nevalinna, joka Nenosen ollessa talvisodan aikana USA:ssa, johti laskukaavat vektoriperiaatteelle ja samalla tarkentaen työn. Sai korkean kunniamerkin työstään, Petäjä ei saanut mitään. Ratalaskut muunsi sittemmin tietokoneelle Pääesikunnan maisteri Aaro Laakson työryhmä 1960-luvulla, aluksi koeluonteisesti aiemmin Postipankin saamalle tietokoneelle. - Löytyy muitakin keksintöjä, jotka ovat menneet Nenosen nimiin.
En halua parjata tykistönkenraalin mainetta, mutta on myös paikallaan tuoda esille henkilöt taustalta, etenkin jos he eivät ole saaneet omana aikanaan heille kuuluvaa arvostusta. Nenonen loi tykistömme ampumajärjestelmän, hän oli ja on kunnioitettu kaikin tavoin, hän oli myös etevä johtaja valitsemaan oikeat apulaiset. On myös kiintoisaa tarkastella kenraalimajuri Väinö Svanströmiä, joka toimi tykistön tarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä. Kysymys; olemmeko unohtaneet hänet?
On paikallaan löytää totuus, se ei alenna Nenosen arvoa ja kunnioitusta, pidämme edelleen Nenosta jalustalla mutta olemme koettaneet saada hänelle inhimilliset mittasuhteet ja olemme myös löytäneet toisiakin jalustalle nostettavia. Tykistö on yhteistoimintaa..
>>Jätän seuraavasta tekstistä pois muutamia kohtia niin, ettei sen kirjoittajaa voida tunnistaa:
Luekin tarkasti, koska tällaista näet aika harvoin!<<
Nyt voin jo paljastaa kirjoittajankin, jonka lähettämästä spostista tuossa on pätkä. Esitin kysymyksen Korjausmuuntimen keksijästä ja Nenosen osuudesta asiaan.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jyri_Paulaharju
Ja sitten se Matti Alajoen episodi tuossa Nenosen elämänkertakirjassa, jossa silloisen tiedon valossa mennään metsään että roikaa:
Matti Alajoen kirja: Tykistönkenraali
Vilho Petter Nenonen, Otava 1975.
Seuraavassa sitaatti kirjasta:
" ...eversti Honko lienee saanut vaikutteita hänen valvonnassaan Suvi-Kumsassa toimineen Tykistön ampumakoulun erään opettajan asiaa
koskevista tutkimuksista. Nenosen mielestä käsitelty asia oli tärkeä ja käyttökelpoista ratkaisua vaativa. Eversti Hongon menetelmää hän piti kuitenkin monimutkaisena.
Päivän neuvottelujen jälkeen Nenonen vetäytyi omaan huoneeseensa ja ryhtyi itse kehittelemään ratkaisua..."
Ja Alajoki kirjoittaa jatkoa:
"...seuraavana aamuna Nenonen esitti oman ratkaisunsa..."
Alajoen mukaan siis korjausmuuntimen idea tuli Tykistön ampumakoulusta, mutta lopullisen menetelmän kehitti Nenonen.
Loppukommenttina sanoisin näin:
Honko yritti itsekin välistävetoa, mutta kun ei tajunnut koko korjausmuunnin hommaa, niin Nenonen haetutti keksinnön tehneen Petäjän haastateltavakseen ja omi tämän keksinnön omiin nimiinsä!
Mikään ei ole muuttunut, maailmalta haalitaan yhä tänne halpaa paskaa tykkiromua, joista muut haluaa päästä eroon.
Et ole muuttunut.
Valehtelet,kuten aina.
Lykkäät pötyä!!
Kusivaippa lykkäät taas omiasi. Faktat kertoo taas ihan toista, miksi niitä on vaikea sulattaa, kun kaikki tietävät sen todeksi.
Ketä tarkoitat?
---
Nenosesta yritettiin välillä tehdä puolijumalaa ja melkeinpä Pyhää Barbara eli tykistön suojeluspyhimystäkin, mutta kahdella jalalla se Vilho Petterikin otti maahan, aivan kuten muutkin kuolevaiset!
Nenonen nostettiin jalustalle ihan syystä.
Pitäähän suurmiesten ansiioita korostaa.
Oli kiero savolainen, joten mistä siitä tietää!
Lykkäät pötyä!! Ja olet sivistymätön tarkkispoju!!
Nenonen olisi ymmärtänyt sytyttimistä, olisi näperrelyt ne toimiviksi. Voi pyhäpöhveli sentään.
Suomalaisten ammuksista oli suutareita liki kolmannes jo Talvisodassa.
Miten lie ollut Jatkosodassa sytytinten laita? Niitähän valmistettiin ns. "Pikalisenssillä"...