Oletetaan tilanne: ajetaan moottoritietä 100 km matka, nopeusrajoitus 120 km/h.
Eniten tietysti säästää bensiinikuluissa jos ajaa 80 km/h ja pitää ilmastoinnin pois päältä, mutta auringon paahtaessa täysillä ajamisesta tulee erittäin epämukavaa, ja ikkunan avaaminen todennäköisesti jo 80 km/h nopeudessa lisää bensiininkulutusta enemmän kuin ilmastointilaitteen käyttö.
Siispä oletetaan, että ilmastointilaite on käytössä koko matkan ajan.
Mutta mikä on optimaalisin ajonopeus, eli jolla selviää pienimmällä bensiininkulutuksella ?
Jos ei käytettäisi ilmastointilaitetta lainkaan, niin optiminopeus olisi todennäköisesti 80-90 km/h.
Mutta jos ilmastointilaite on käytössä koko matkan ajan, tilanne saattaa muuttua:
Ajoajat 100 km matkalle ajonopeuden mukaan minuutteina:
km/h min
80 75
100 60
120 50
pelkkä eteneminen siis olisi ehkä edullisinta 80 nopeudella, mutta aikaa kuluu 100 nopeuteen verrattuna 15 min enemmän ja 120 nopeuteen verrattuna 25 min enemmän, ja siten myös ilmastointilaitetta käytetään 15 tai 25 min kauemmin verrattuna 100 ja 120 nopeuksilla ajamiseen jos ajonopeus on 80 km/h.
Netistä löytyi eräs dokumentti ajonopeuden vaikutuksesta bensiininkulutukseen, tosin linkattu pdf on vanha, vuodelta 1985, ja testiautona on ollut TALBOT:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/132220/tie632.pdf?sequence=1
Mistähän selviäisi, paljonko ilmastointilaitteen käyttö lisää bensiininkulutusta per minuutti tai tunti ?
Lisäksi voisi olettaa, että nykyautoilla ajonopeuden nosto lisää kyllä bensiininkulutusta, mutta ehkä vähemmän jyrkästi kuin 1985 TALBOTilla.
ns. mikrohybridiautoissa on mahdollista, että ilmastointilaitteen kulutuslisää voi pienentää lataamalla auton akku verkkovirtalaturilla täyteen sekä ennen ajoa että ajon jälkeen.
Miksikö?
Koska siinä missä perinteisissä autoissa ilmastointilaite toimii suoraan bensiinimoottorin mekaanisella energialla, niin mikrohybridiautoissa ilmastointilaite toimii sähköllä, ja auton oma latausjärjestelmä on tehty niin, ettei akkua normaalisti edes yritetä ladata 100%:iin vaan ainoastaan n. 80% varaustasoon, näin siksi, että moottorijarrutuksen aikana auton elektroniikka ohjaa laturin lataamaan 60 Ah akkua maksimilla turvallisella virralla, eli EFB -akulla 12 A ja AGM -akulla 18A.
Mistäköhän muuten auton elektroniikka osaa päätellä, onko akku EFB vai AGM -tyyppiä? Onko elektroniikka ohjelmoinniltaan niin fiksu, että osaa päätellä sen itse, vai pitäisikö akkutyypin vaihdon yhteydessä tieto akun tyypistä kertoa auton elektroniikalle OBD2 -liittimen kautta ohjelmointilaitteen avulla ?
Omien kokemusten perusteella: Start/Stop -järjestelmä voi toimia, kun ulkolämpötila on vähintään 3 °C. Toki on muitakin kriteereitä, eli jos akku on liian vajaa tai jos moottori ei ole saavuttanut normaalia käyntilämpötilaa, tällöin moottori pysyy käynnissä myös esim. punaisiin valoihin pysähdyttäessä.
Eniten tietysti säästää bensiinikuluissa jos ajaa 80 km/h ja pitää ilmastoinnin pois päältä, mutta auringon paahtaessa täysillä ajamisesta tulee erittäin epämukavaa, ja ikkunan avaaminen todennäköisesti jo 80 km/h nopeudessa lisää bensiininkulutusta enemmän kuin ilmastointilaitteen käyttö.
Siispä oletetaan, että ilmastointilaite on käytössä koko matkan ajan.
Mutta mikä on optimaalisin ajonopeus, eli jolla selviää pienimmällä bensiininkulutuksella ?
Jos ei käytettäisi ilmastointilaitetta lainkaan, niin optiminopeus olisi todennäköisesti 80-90 km/h.
Mutta jos ilmastointilaite on käytössä koko matkan ajan, tilanne saattaa muuttua:
Ajoajat 100 km matkalle ajonopeuden mukaan minuutteina:
km/h min
80 75
100 60
120 50
pelkkä eteneminen siis olisi ehkä edullisinta 80 nopeudella, mutta aikaa kuluu 100 nopeuteen verrattuna 15 min enemmän ja 120 nopeuteen verrattuna 25 min enemmän, ja siten myös ilmastointilaitetta käytetään 15 tai 25 min kauemmin verrattuna 100 ja 120 nopeuksilla ajamiseen jos ajonopeus on 80 km/h.
Netistä löytyi eräs dokumentti ajonopeuden vaikutuksesta bensiininkulutukseen, tosin linkattu pdf on vanha, vuodelta 1985, ja testiautona on ollut TALBOT:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/132220/tie632.pdf?sequence=1
Mistähän selviäisi, paljonko ilmastointilaitteen käyttö lisää bensiininkulutusta per minuutti tai tunti ?
Lisäksi voisi olettaa, että nykyautoilla ajonopeuden nosto lisää kyllä bensiininkulutusta, mutta ehkä vähemmän jyrkästi kuin 1985 TALBOTilla.
ns. mikrohybridiautoissa on mahdollista, että ilmastointilaitteen kulutuslisää voi pienentää lataamalla auton akku verkkovirtalaturilla täyteen sekä ennen ajoa että ajon jälkeen.
Miksikö?
Koska siinä missä perinteisissä autoissa ilmastointilaite toimii suoraan bensiinimoottorin mekaanisella energialla, niin mikrohybridiautoissa ilmastointilaite toimii sähköllä, ja auton oma latausjärjestelmä on tehty niin, ettei akkua normaalisti edes yritetä ladata 100%:iin vaan ainoastaan n. 80% varaustasoon, näin siksi, että moottorijarrutuksen aikana auton elektroniikka ohjaa laturin lataamaan 60 Ah akkua maksimilla turvallisella virralla, eli EFB -akulla 12 A ja AGM -akulla 18A.
Mistäköhän muuten auton elektroniikka osaa päätellä, onko akku EFB vai AGM -tyyppiä? Onko elektroniikka ohjelmoinniltaan niin fiksu, että osaa päätellä sen itse, vai pitäisikö akkutyypin vaihdon yhteydessä tieto akun tyypistä kertoa auton elektroniikalle OBD2 -liittimen kautta ohjelmointilaitteen avulla ?
Omien kokemusten perusteella: Start/Stop -järjestelmä voi toimia, kun ulkolämpötila on vähintään 3 °C. Toki on muitakin kriteereitä, eli jos akku on liian vajaa tai jos moottori ei ole saavuttanut normaalia käyntilämpötilaa, tällöin moottori pysyy käynnissä myös esim. punaisiin valoihin pysähdyttäessä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Aikamoista tajunnanvirtaa. Unohdit käydä sepustuksessasi läpi Ukrainan tilanteen
Itse ajan ( jos mahdollista) kuorma-autojen perässä. Työmatkalla on noin 15 km moottoritietä.
Minäkin joskus luulin säästäväni lomamatkalla hotelliyön hinnan ajamalla rekkojen perässä pettymys oli suuri kun 350km matkan jälkeen laskin säästäneeni 4e
"Itse ajan ( jos mahdollista) kuorma-autojen perässä. Työmatkalla on noin 15 km moottoritietä."
Siis miksi, kysyn vaan.
perässä ajo on raskasta ja onnettomuusriski suuri kun liikenteen näkyväisyys heikkoa.
lisäksi siinä tomussa tukkeutuu moottorin ilmansuodatin nopeasti ja sisätilaankin tulee tomua, ei se auto niin tiivis ole.
Toivottavasti se oli provo kirjoitus ja toivottavasti et kuljeta lapsia siinä tomuisessa autossa.
Eniten säästää kun jättää koko reissun tekemättä.
En jaksanut lukea kaikkea.
Jos rajoitus on 120 km/h, eniten säästää ajassa kun ajaa hieman ylinopeutta. Eniten säästää bensassa, kun ajaa alle satasta. Kun ajaa pahaa ali- tai ylinopeutta, rikkoo joko lakia tai saa vihaisia katseita ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Koska aika on rahaa ja bensa maksaa rahaa, päätöksen tekee aina itse. Itse ajan 120 km/h rajoituksilla noin 110 - 115 km/h, koska omassa autossa kierroluku-teho-vääntö-kulutus -suhde on optimissa. Pienen alinopeuden vuoksi ajassa häviää vain vähän.
Miksi saisi vihaisia katseita jos ajaa rekan perässä? Mitä ihmeen vaaratilanteita? Siis jos puhutaan moottoritiestä. Se jatkuva ohittelu voi olla vaarallista, kiviä lentää renkaista tuulilasiin, tullaan heti ohituksen jälkeen eteen erityisesti sadekelillä yms. Monelta harmilta säästyy jos pääsee rekan taakse , erityisesti jos matka on lyhyt/ varaa matkaan aikaa.
Vain onnettomat tumpelot ajavat rekan perässä alinopeutta.
Ajavatko rekatkin jatkuvasti alinopeutta ? Mihin se perustuu?
Enemmän+peräänajossa+lentää+jatkuvaa+pientä+kiveä+joka+on+kuin+hiekkapuhallus.
Oletko kuullut liikennevakuutuksesta ? Otappa selvää mitä se korvaa .
Sinähän sen parhaiten tiedät, kun haet imuapua rekan perästä jopa moottoritiellä. Paljonko säästit?
Ei liene mikään ihanne paikka ajella sielläkään rekan nostattamassa suolarapa loska pöly tms. pilvessä.
Oliko tuo taas Tojomiehen ikuista tuskaa?
On ehkä parempi mennä julkisilla niin ei tarvi moisia miettiä
Ajelen mittarin mukaan 80 tiellä 85 ja satasen tiellä 95 . Joskus motarilla 105, sillä lähden aina ajoissa, joten ei ole tarvis kiirehtiä eikä jatkuvasti ohitella. Sitä paitsi diesel kehrää oikein vähällä kulutuksella juuri siinä 90-95 nopeuden tienoilla.
Vakkari pitää huolen tasaisesta nopeudesta ja kulutuksen kurissa.
Eihän tuossa linkitetyssä tutkimuksessa ollut kuin renkaan vierintävastuksen ja moottorinlämmittimen vaikutusten arviointia. Auto oli Talbot 1510 vm. 1982.
Kaasari -Talbotin ja nykyautojen välillä ei voi oikein verrata, kun nykyautossa polttoaineensyöttö katkeaa moottorijarrutuksella, joten alamäessä moottorijarrutuksella voi säästää polttoainetta, jota Talbotilla ei voinut tehdä.
Lohkolämmittimen vaikutus kylmänä polttoaineen kulutukseenkin on vähän epämääräinen testi Talbotilla, siinä taisi olla käsikäyttöinen rikastin ja tietysti herää kysymys millä tavalla sitä on käytetty? Lisäksi, auto on ollut n. 3v vanha testaushetkellä, paljonko ajettu ja oliko auto huollettu ja varmasti säädöissään testaushetkellä?
Nykyautoilla tietokoneohjatut ruiskukoneet kuluttavat varmasti kylmänäkin vähemmän polttoainetta kuin käsiryypyllä varustettu kaasarikone, joka annostelee polttoainetta suunnilleen vähän sinnepäin...
"Mutta mikä on optimaalisin ajonopeus, eli jolla selviää pienimmällä bensiininkulutuksella ?"
Oma kokemus kun olen vetänyt heikkotehoisilla bensa-autoilla asuntovaunua, on, että noin 70 km/h on jyrkkä ilmavastuksen lisääntyminen.
Esim 50 hv koneella ei saanut tasaisella kuin 70, niin 3 ja 4 vaihteella. Pitkässä loivassa alamäessäkään ei saanut yli 80 mittariin.
YLEISESTI voisin mainita esim lisä valot ja suuret kaukovalot lisäävät jopa yli 1 litran kulutusta yli 90 vauhdissa.
Ilmastointilaite ei paljoa kuluta, sitä en huomioisi.
Start/stop ei aina ole kannattavaa, ainakaan alle 3 min pysähdyksissä. Edullisempaa on ajaa liikennevaloihin rauhallisesti ja muistaa että useissa liikennevaloissa on edullisinta seisoa 10-15 m etäisyydellä , kuin aivan yksin suojatien edessä. Meillä ainakin tutkat vahtii suuria ajoneuvoja ja jonoa. Eli menee ekan pikkuauton yli. Toki asfaltissakin on tunnisteet ym.
Pitää ymmärtää, nykyää kodin sähkö maksaa halvimmillaan 15 c /kwh, kun auton on usein 10 kertaista ja start/top kuluttaa useita laitteita, laturia, akkua, valoja, polttimoita, sytytystulppia.
Eikö se ole 50hv moottorille liian kova rasitus vetää painavaa asuntovaunua, ylämäet varsinkin saattaa moottorin sisäiset lämmöt nousta niin että kannentiiviste voi palaa, kun moottori joutuu työskentelemään niin äärirajoilla raskaan vastuksen takia.
Sata heppaa pääsee jo paljon helpommalla.
No nyt löytyi varsinainen " kaikkien alojen asiantuntija" . Olen tyrmistynyt.
aikoinaan vw kuplan vuosimalli 1970 ja moottori 1200.
Käsikirjassa oli tasaiset kulutukset, ehkä edullisinta oli 35 km/ h nopeudella , vaihdetta en muista, ehkä suurin eli 4.
Kuka muu osteli 1950- luvulta alkaen uusia autoja , niissä oli useissa tasaisen nopeuden kulutukset.
Tarkoitatko vanhoja ECE kulutuslukemia, jotka taisi olla ilmoitettu 80/120/kaupunki -olosuhteisiin?
35 km/h on hyvä keskinopeus pitkillä matkoilla. Tunnin kun ajaa niin voi kaksi tuntia huilata.
Vain varsinainen huimapää kykenee ajamaan koko ajan motarilla yli 90 km/h.
Kulutuksen reipas lisääntyminen on melko lailla riippuvainen auton muodosta ja varsinkin poikkipinnan koosta. Kulmikkaalla autolla, esim pakulla alkaa kulutus rajusti nousemaan jo 80-90 km/h kohdilla, mutta matalalla urheiluautolla voi ajaa jopa 110 km/h ennenkuin kulutus nousee rajusti ilmanvastuksen seurauksena.