Venäjä saa kuukaudessa kymmeniä miljardeja euroja öljyn ja kaasun vientituloja rahoittaakseen hyökkäystään Ukrainaan. EU ei ole kieltänyt öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä energiariippuvuutensa vuoksi, mutta venäläisen raakaöljyn kysyntä on mitä ilmeisimmin sukeltamassa Euroopassa.
Hintaero Pohjanmeren Brent-laadun ja Venäjän viitelaadun Uralsin välillä on revähtänyt Ukrainan sodan aikana suuremmaksi kuin koskaan.
Maanantaina Brentin hinta liikkui Nesteen mukaan noin 102 dollarissa tynnyriltä ja Uralsin noin 67 dollarissa tynnyriltä.
Hieman ennen sotaa hintaero oli tavallisesti 1–2 dollaria. Hinnat ovat viiden päivän liukuvia keskiarvoja.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, että venäläisen öljyn kysyntä muun muassa öljymarkkinoiden keskuksessa Hollannin Rotterdamissa lienee enää vähäistä.
– Sitähän se juuri kuvaa, että hintaero on noin tolkuttoman iso. Potentiaalisia ostajia on mitä ilmeisimmin aika vähän, Solanko sanoo.
Moni eurooppalainen ja kansainvälinen öljy-yhtiö Neste mukaan lukien on ilmoittanut, etteivät ne osta enää venäläistä öljyä Rotterdamin spot-markkinoilta. Neste kertoi viime viikolla korvanneensa noin 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä muilla raakaöljylaaduilla.
Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa. Ennen sotaa kaksi kolmasosaa Nesteen hankkimasta raakaöljystä tuli Venäjältä.
Solanko kertoo, että noin puolet Venäjän viemästä öljystä on aiemmin päätynyt EU-maihin. Hänen mukaansa Venäjä on nyt laivannut raakaöljyä muun muassa Intiaan viennin tyrehtyessä Eurooppaan.
– Suurimmat potentiaaliset asiakkaat ovat Aasiassa, Solanko sanoo.
Hintaero Pohjanmeren Brent-laadun ja Venäjän viitelaadun Uralsin välillä on revähtänyt Ukrainan sodan aikana suuremmaksi kuin koskaan.
Maanantaina Brentin hinta liikkui Nesteen mukaan noin 102 dollarissa tynnyriltä ja Uralsin noin 67 dollarissa tynnyriltä.
Hieman ennen sotaa hintaero oli tavallisesti 1–2 dollaria. Hinnat ovat viiden päivän liukuvia keskiarvoja.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, että venäläisen öljyn kysyntä muun muassa öljymarkkinoiden keskuksessa Hollannin Rotterdamissa lienee enää vähäistä.
– Sitähän se juuri kuvaa, että hintaero on noin tolkuttoman iso. Potentiaalisia ostajia on mitä ilmeisimmin aika vähän, Solanko sanoo.
Moni eurooppalainen ja kansainvälinen öljy-yhtiö Neste mukaan lukien on ilmoittanut, etteivät ne osta enää venäläistä öljyä Rotterdamin spot-markkinoilta. Neste kertoi viime viikolla korvanneensa noin 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä muilla raakaöljylaaduilla.
Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa. Ennen sotaa kaksi kolmasosaa Nesteen hankkimasta raakaöljystä tuli Venäjältä.
Solanko kertoo, että noin puolet Venäjän viemästä öljystä on aiemmin päätynyt EU-maihin. Hänen mukaansa Venäjä on nyt laivannut raakaöljyä muun muassa Intiaan viennin tyrehtyessä Eurooppaan.
– Suurimmat potentiaaliset asiakkaat ovat Aasiassa, Solanko sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.