Natossa on myös puoli, josta Suomessa ei ole puhuttu ja josta ei ole keskusteltu

Nato on käytännön tehtäväänsä keskittyvä sotilasliitto. Nato ei ole poliittinen organisaatio toisin kuin väitetään. Nato ei määräile jäsenvaltioitaan eikä sekaannu niiden sisäpolitiikkaan eikä edes ulkopolitiikkaan.

Nato turvaa pientenkin demokraattisten kansallisvaltioiden olemassaolon. Kaikki modernit humanitaariset arvot, ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja -vapaudet ovat kehittyneet ja toteutuvat demokraattisissa kansallisvaltioissa. Kun Nato puolustaa demokratiaa niin se samalla puolustaa kaikkia demokratiaan kuuluvia arvoja. Kun Nato näin tekee niin se on muutakin kuin sotiilasliitto, se on arvoyhteisö.

Demokraattisten kansallisvaltioiden keskinäinen solidaarisuus mahdollistaa yhteisen puolustautumisen. Samalla se on tärkeä arvo sinänsä. Demokraattisten valtioiden välinen solidaarisuus on mielestäni mahtava juttu, sananmukaisesti mahtava, niin mahtava, että sillä voidaan vastustaa mahtavia imperiumeja ja niiden vallanhimoisia johtajia.

Suomessa ja Ruotsissa natovastaiset haluavat nähdä Natoon kuulumisen velvoitteet rasitteina, joista kannattaa pysyä irti. Kansallismielisesti ajattelevana pidän tällaista itsekkyyttä epäeettisenä ja lyhytnäköisenä. Näen kansallisvaltioiden keskinäinen solidaarisuuden jatkona kansallisvaltioiden sisäiselle solidaarisuudelle. Molemmat ovat keskeisen tärkeitä demokratian säilymiselle ja toimivuudelle.