<<Venäjällä on oikeus sotilastiedusteluun Ahvenanmaalla, mutta entä jos Suomi liittyy Natoon? Tutkija: Tilanne on ratkaistava nopeasti
Ahvenanmaan alue on demilitarisoitu. Tästä on sovittu kahdella vanhalla sopimuksella, jotka varjostavat Ahvenanmaan kohtaloa, jos Suomi liittyy Natoon.<<
Kirjoitetaan IltaSanomissa:
<<AHVENANMAAN turvallisuuspoliittiseen historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kertoo olleensa tästä kysymyksestä huolestunut. Hänen mukaansa diplomaatit tuntuvat kuitenkin ”suhtautuvan kysymykseen rauhallisesti”.
– Olin aluksi aika huolestunut tästä. Diplomaatit kuitenkin pitävät todennäköisenä Norjan Huippuvuorten mallia muistuttavaa rakennetta. Venäjällä on sielläkin diplomaattinen läsnäolomahdollisuus, eikä se näytä haittaavaan Naton sielunelämää, Tarkka kertoo.
Norja oli yksi Naton alkuperäisistä 12 perustajavaltiosta vuonna 1949. Vuonna 1920 solmitussa Huippuvuorten sopimuksessa määriteltiin, että Norjalla on ylivalta saariryhmän hallitsemiseen, mutta samassa sopimuksessa Venäjälle myönnettiin saariryhmälle kaupallisia käyttöoikeuksia.
– Ahvenanmaan demilitarisointi ja puolueettomuus on kummallinen himmeli. Siihen velvoittaa vuoden 1921 Geneven sopimus, joka on monella tavalla rapistunut ja menettänyt diplomaattista tehoaan, Tarkka pohtii.
Geneven sopimuksessa Ahvenanmaan erityisasema on ajateltu pysyväksi järjestelyksi, joka on huomioitava kehitettäessä Suomen sotilaallista yhteistyötä EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten Natossa.<<
Ja hän toteaa lisäksi näin:
<<– Venäjän konsulaatista ja sotilastiedustelusta on mahdollisen Nato-jäsenyyden kynnyksellä päästävä eroon. Se voi tapahtua vain Suomen yksipuolisella ilmoituksella. Tällä tavoin on toimittu 1990-luvulta lähtien, Tarkka sanoo.
Hän viittaa presidentti Mauno Koiviston Pax-tulkintaan. Sen perusteella Suomi voi yksipuolisella ilmoituksella vapautua kansainvälisten sopimusten määräyksistä, jotka loukkaavat Suomen suvereniteettia.<<
Huolestuttaa kuitenkin, että ovatko nämä asiantuntijat tietoisia vuoden 2013 maaliskuussa voimaan astuneesta uudesta perustuslaista. Sen perusteella kyllä vaikuttaa siltä, ettei Suomi pysty enää laittamaan yksipuolisesti voimaan yhtään mitään, vaan päin vastoin, se on pelkässä suhteessa ottamaan vastaan rajojen ulkopuolelta tulevia määräyksiä jopa koskien Suomen maa-alueeseen ja sen muuttamiseen.
Ahvenanmaan alue on demilitarisoitu. Tästä on sovittu kahdella vanhalla sopimuksella, jotka varjostavat Ahvenanmaan kohtaloa, jos Suomi liittyy Natoon.<<
Kirjoitetaan IltaSanomissa:
<<AHVENANMAAN turvallisuuspoliittiseen historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kertoo olleensa tästä kysymyksestä huolestunut. Hänen mukaansa diplomaatit tuntuvat kuitenkin ”suhtautuvan kysymykseen rauhallisesti”.
– Olin aluksi aika huolestunut tästä. Diplomaatit kuitenkin pitävät todennäköisenä Norjan Huippuvuorten mallia muistuttavaa rakennetta. Venäjällä on sielläkin diplomaattinen läsnäolomahdollisuus, eikä se näytä haittaavaan Naton sielunelämää, Tarkka kertoo.
Norja oli yksi Naton alkuperäisistä 12 perustajavaltiosta vuonna 1949. Vuonna 1920 solmitussa Huippuvuorten sopimuksessa määriteltiin, että Norjalla on ylivalta saariryhmän hallitsemiseen, mutta samassa sopimuksessa Venäjälle myönnettiin saariryhmälle kaupallisia käyttöoikeuksia.
– Ahvenanmaan demilitarisointi ja puolueettomuus on kummallinen himmeli. Siihen velvoittaa vuoden 1921 Geneven sopimus, joka on monella tavalla rapistunut ja menettänyt diplomaattista tehoaan, Tarkka pohtii.
Geneven sopimuksessa Ahvenanmaan erityisasema on ajateltu pysyväksi järjestelyksi, joka on huomioitava kehitettäessä Suomen sotilaallista yhteistyötä EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten Natossa.<<
Ja hän toteaa lisäksi näin:
<<– Venäjän konsulaatista ja sotilastiedustelusta on mahdollisen Nato-jäsenyyden kynnyksellä päästävä eroon. Se voi tapahtua vain Suomen yksipuolisella ilmoituksella. Tällä tavoin on toimittu 1990-luvulta lähtien, Tarkka sanoo.
Hän viittaa presidentti Mauno Koiviston Pax-tulkintaan. Sen perusteella Suomi voi yksipuolisella ilmoituksella vapautua kansainvälisten sopimusten määräyksistä, jotka loukkaavat Suomen suvereniteettia.<<
Huolestuttaa kuitenkin, että ovatko nämä asiantuntijat tietoisia vuoden 2013 maaliskuussa voimaan astuneesta uudesta perustuslaista. Sen perusteella kyllä vaikuttaa siltä, ettei Suomi pysty enää laittamaan yksipuolisesti voimaan yhtään mitään, vaan päin vastoin, se on pelkässä suhteessa ottamaan vastaan rajojen ulkopuolelta tulevia määräyksiä jopa koskien Suomen maa-alueeseen ja sen muuttamiseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä uudesta perustulaista:
<<94 §
Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.
Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen
Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. (4.11.2011/1112)
Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. (4.11.2011/1112)
Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.<<
Säätää jotakin asetuksella ei edellytä eduskunnan hyväksyntää, riitää hallutuksen tekemä 'laki'.
Autonomiat keikaroinnit ja demilitoinnit ahvenanmaalla ei ole tätä päivää. Voisivat itte tehdä aloitteen.