Mikä vaivaa linux minttiä?

Tuollaista soopaa Windows-linuks-tuputin-trollerit tunkevat omiin aloituksiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaista soopaa Windows-linuks-tuputin-trollerit tunkevat omiin aloituksiinsa.

Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaista soopaa Windows-linuks-tuputin-trollerit tunkevat omiin aloituksiinsa.

GO-TO käsky johtaa aliohjelmissa usein loppumattomaan looppiin jota seuraa ytimen kuumentuminen ja lopulta luhistuminen. Kyseistä käskyä ei suositella missään mutta minkäs torvelolle mahtaa..

Anonyymi kirjoitti:

GO-TO käsky johtaa aliohjelmissa usein loppumattomaan looppiin jota seuraa ytimen kuumentuminen ja lopulta luhistuminen. Kyseistä käskyä ei suositella missään mutta minkäs torvelolle mahtaa..

Lue lisää

Oletko pöpi, tai elä vastaa, tiedän sen jo.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla.

Sinne ne rattaat ovat menossa hullujenhuoneelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla.

kernel.org voit ladata lähdekoodin. Tutki se kerro sitten montako goto-käskyä löysit. Taitaa petteri vain huvikseen länkyttää.

Anonyymi kirjoitti:

GO-TO käsky johtaa aliohjelmissa usein loppumattomaan looppiin jota seuraa ytimen kuumentuminen ja lopulta luhistuminen. Kyseistä käskyä ei suositella missään mutta minkäs torvelolle mahtaa..

Lue lisää

Mitä sääki olet muka ohjelmoinut?

Ja p*skat se mitään heikkoa koodia ole, sitäpaitsi Linux on pelkkä kernel, ei kokonainen käyttöjärjestelmä!

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla.

Et sinä osaa muuta kuin valehdella!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sääki olet muka ohjelmoinut?

Amiga-ajoista lähtien Basic, Assembler(assembly), Python, C esimerkiksi.

Anonyymi kirjoitti:

kernel.org voit ladata lähdekoodin. Tutki se kerro sitten montako goto-käskyä löysit. Taitaa petteri vain huvikseen länkyttää.

"Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla."

"What is wrong with using goto? Because they lead to spaghetti code.
for (i = 0; i < 1000; i ) {
for (j = 0; j < 1000; j ) {
for (k = 0; k < 1000; k ) {
...
if (condition)
goto break_out;
....
}
}
}
break_out:"

Anonyymi kirjoitti:

"Ei mitään soopaa vaan totuus. Etenen aina totuuden rattailla."

"What is wrong with using goto? Because they lead to spaghetti code.
for (i = 0; i < 1000; i ) {
for (j = 0; j < 1000; j ) {
for (k = 0; k < 1000; k ) {
...
if (condition)
goto break_out;
....
}
}
}
break_out:"

Lue lisää

MIKÄ sitä ei vaivaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaista soopaa Windows-linuks-tuputin-trollerit tunkevat omiin aloituksiinsa.

Ihan oikea aloitus. Itsekin koin juuri tuollaisia ongelmia ja nimenomaan linuksin kanssa ja taisipa olla juuri tuo mint.

Normi ongelmia linukseissa. Ei kun uudelleen asentamaan. Sitähän niissä joutuu tekemään koko ajan muutenkin!

Niin ja en ole paria poikkeusta lukuunottamatta asentanut Debiania uudelleen sillonkan kun olen vaihtanut koneen kovalevyn isompaan. sensijaan olen yleensä kopioinut Debianin asennuksen levyltä toiselle. Esimerkiksi sillon kyllä tein uudelleenasennuksen kun siirryin 32 bittisestä Debianista 64 bittiseen Debianiin. Samaten sillon kun siirryin Amigasta PC -koneisin. Itsehän siis alotin Debianin käytön kesällä 1998 asentamalla Debianin rankasti laajennetun AAmiga 1200 -tietokoneen kovalevylle Amigan oman Amiga OS -käyttiksen rinnalle. PC -koneisiin siirtymisen seurauksena Debian tottakai piti asentaa uudelleen.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja en ole paria poikkeusta lukuunottamatta asentanut Debiania uudelleen sillonkan kun olen vaihtanut koneen kovalevyn isompaan. sensijaan olen yleensä kopioinut Debianin asennuksen levyltä toiselle. Esimerkiksi sillon kyllä tein uudelleenasennuksen kun siirryin 32 bittisestä Debianista 64 bittiseen Debianiin. Samaten sillon kun siirryin Amigasta PC -koneisin. Itsehän siis alotin Debianin käytön kesällä 1998 asentamalla Debianin rankasti laajennetun AAmiga 1200 -tietokoneen kovalevylle Amigan oman Amiga OS -käyttiksen rinnalle. PC -koneisiin siirtymisen seurauksena Debian tottakai piti asentaa uudelleen.

T. miksuh

Lue lisää

Sivuhuomautuksena muuten se, että mulla on edelleen varastossa kyseinen tornikoteloon asennettu Amiga -tietokone ja sen kovalevyllä on edelleen Debian asennettuna. En tosin osaa sanoa käynnistyisikö kone enää, koska sitä ei ole käytetty ikuisuuteen. Voi olla, että emolevyn, virtalähteen, PCI-väyläkortin tai turbokortin eli prosessorilaajennuskortin kondensaattorit eivät kaikki ole enää kunnossa jne. Elektrolyyttikondensaattorit kun ei oikein tykkää siitä, että laite sesoo vuosia käyttämättömänä. Eli jos tuota haluaisi kokeilla se pitäisi käyttää jossain elektroniikkahuollossa tarkistettavana. Sokeutuneena en tosin pystyisi tuota konetta muutenkaan enää käyttämään. Mutta se on silti edelleen tallessa muistona ja vuosi vuodelta arvokkaampana keräilykoneena, etenkin jos se edelleen toimii.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Sivuhuomautuksena muuten se, että mulla on edelleen varastossa kyseinen tornikoteloon asennettu Amiga -tietokone ja sen kovalevyllä on edelleen Debian asennettuna. En tosin osaa sanoa käynnistyisikö kone enää, koska sitä ei ole käytetty ikuisuuteen. Voi olla, että emolevyn, virtalähteen, PCI-väyläkortin tai turbokortin eli prosessorilaajennuskortin kondensaattorit eivät kaikki ole enää kunnossa jne. Elektrolyyttikondensaattorit kun ei oikein tykkää siitä, että laite sesoo vuosia käyttämättömänä. Eli jos tuota haluaisi kokeilla se pitäisi käyttää jossain elektroniikkahuollossa tarkistettavana. Sokeutuneena en tosin pystyisi tuota konetta muutenkaan enää käyttämään. Mutta se on silti edelleen tallessa muistona ja vuosi vuodelta arvokkaampana keräilykoneena, etenkin jos se edelleen toimii.

T. miksuh

Lue lisää

Sama kondensaattorien kunnossaolojuttu koskee toki myös Amigani PCI-väylälaajennuskorttiin kytkettyjä näytönohjainta, verkkokorttia, tv-viritinkorttia ja äänikorttia. Samaten emolevyyn kytkettyä USB-ohjainta ja myös kovalevyn piirilevyä. eli tosiaan jos tuota haluaisi kokeilla kaikki pitäisi tarkistuttaa jossain elektroniikkahuollossa.

T. miksuh

Lisäksi Windowsiahan pitää uudelleeen asennella ihan sen takiakin , että Windowsin ongelmien selvittely on täyttä tuskaa. Linuxissa on kunnolliset käyttöjärjestelmälogit, joista näkee mitä koneessa tapahtuu ja niiden avulla on helppo myös selvitellä mahdollisia ongelmia. Windowsissa ei ole tänäkään päivänä mitään vastaavia käyttöjärjestelmälogeja vaan Windows vain heittelee ympäripyöreitä sekavia virhekoodeja, joista on tuskaista selvitellä miksi jokin ei toimi. Itse olin aikanaan ennen sokeutumistani ja ennen ohjelmoijaksi opiskelun ja siis ininööriopiskelun alottamista töissä mm. erään tietokoneliikkeen huollossa ja juoksin myös kaupungintalolla selvittelemässä pormestarin ja muiden kaupungin työntekijöiden Windows -koneiden ongelmia. Olin myös erään sairaanhoitopiirin keskussairaalan tietotekniikkaosastolla vastaavissa hommissa ja tuli selviteltyä lääkärien tietokoneiden Windows -ongelmia. Olen inhonnut Windowsia niistä ajoista alkaen, koska sillon todella sai nähdä millasta paskaa se on. Ja sitä se on edelleen. Aivan täyttä roskaa Linuxiin verrattuna.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

MIKÄ sitä ei vaivaisi.

Siinä se on oikea "koodari :-D Mikähän noiden sun tuollaisten for -looppien idea on muka olevinaan?

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Amiga-ajoista lähtien Basic, Assembler(assembly), Python, C esimerkiksi.

Assembler ei ole, eikä ole koskaan ollut, ohjelmointikieli. Kyseisen kielen nimi on Assembly.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja en ole paria poikkeusta lukuunottamatta asentanut Debiania uudelleen sillonkan kun olen vaihtanut koneen kovalevyn isompaan. sensijaan olen yleensä kopioinut Debianin asennuksen levyltä toiselle. Esimerkiksi sillon kyllä tein uudelleenasennuksen kun siirryin 32 bittisestä Debianista 64 bittiseen Debianiin. Samaten sillon kun siirryin Amigasta PC -koneisin. Itsehän siis alotin Debianin käytön kesällä 1998 asentamalla Debianin rankasti laajennetun AAmiga 1200 -tietokoneen kovalevylle Amigan oman Amiga OS -käyttiksen rinnalle. PC -koneisiin siirtymisen seurauksena Debian tottakai piti asentaa uudelleen.

T. miksuh

Lue lisää

Täysin käsittämätöntä, että suomi24:n ylläpito sensuroi täysin paikkansapitäviä viestejä. Tuon ylläolevan viestini edeltä katosi näköjään yksi viesti,jossa sanoin että väitteet linuxin uudelleenasentamistarpeesta on aivan perättömiä. Ilmeisesti ylläpidossa on joku, joka ei pidä siitä että sanotaan totuus.

Sanoin tuossa poistetussa viestissäni ensinnäkin, että se eipidä alkuunkaan paikkansa, että linuxia muka pitäsisi olla jatkuvasti asentelemassa uudelleen. Se käyttiksen uudelleenasentelu on kyllä Windowsin arkipäivää, ei linuxin.

Sanoin myös, että olen itse käyttänyt Debiania nyt yli 24 vuottqa, kesästä 1998 alkaen, enkä ole tähän päivään mennessä joutunut asentelemaan Debiania uudelleen sen takia, että jotkin ongelmat olisi sitä vaatinut. En kertaakaan. Se nyt vain on totuus, vaikka suomi24:n ymoderaattori ei siitä pitäisikään. Ainoat kerat kun olen näiden vuosien aikana joutunut asentamaan Debianin uudelleen on ollut ne pari kertaa kun fyysinen kovalevyrikko on siihen pakottanut, sekä ne kerrrat kun olen asentanut Debianin uudelle tietokoneelle. En ole aina edes asentanut Debiania uudelle koneelle alusta alkaen, vaan olen monesti yksinkertasesti kopioinut Debianin vanhalta koneelta uudelle. Sehän on täysin mahdollista. Tulen tekemään niin tänäkin syksynä kun ostan uuden läppärin. En ala asentamaan kaikkea uudelleen vaan kopioin nykyisen läppärin täysin toimivan asennuksen uudelle koneelle ja teen tarvittavat toimenpiteet, jotta homma toimii uudella koneella. Olen tehnyt tuon niin monta kertaa, että tiedän kyllä mitä pitää tehdä.

Debianin päivitykset toimivat myös luotettavasti ja vakaasti kuin kallio. En ole näiden vuosien aikana joutunut ikinä asentamaan Debiania uudestaan sen takia, että systeemi olisi hajonnut niin, että se olisi pitänyt asentaa uudelleen. Se nyt vain on totuus. En muutenkaan ole alkanut asentamaan Debiania uudelleen sillonkaan kun Debianista on julkastu uusi versio. Miksi ihmeessä olisin kun Debianin päivittäminen lennossa edellisestä versiosta seuraavaan on aina toiminut hienosti. Näiden 24 vuoden aikana ei ole kertaakaan käynyt niin, että olisin joutunut asentamaan _Debianin uudestaan käyttiksen päivittämisen aiheuttamien ongelmien takia. Ja se koskee sekä pienempiä päivityksiä, että isoja päivityksiä Debianin versiosta toiseen. Debianin paketinhallintatyökaluilla on täysin mahdollista päivittää lennossa koko käyttis mukaanlukien asennetut sovellusohjelmat. Ja niin aion tehdä ensi kesänäkin kun Debianista julkastaan uusi versio.

Windowsin puolella tälläinen luotettava toiminta on ihan tuntematonta. Windowsistahan saa jatkuvasti lukea uutisia siitä miten esimerkiksi Windows 10 on hajonnut päivitysten takia. Ja ihan samoin asia on ollut aina. Lisäksi Windowsiahan nimenomaan asennellaan uudestaan jatkuvasti kun Windows -päivittyy ja hajoilee pienempienkin päivitysten takia. Windowsin yleisin ongelmien korjaustapa on myösse, että koko roska asennetaan uudestaan. Ja siihen on täysi syykin. Windowsissa kun ongelmien selvittely on täyttä tuskaa. Linuxissa on erinomaset käyttislogit, joista näkee mitä koneessa tapahtuu ja joiden avulla voi myös ongelmia helposti selvitellä. Windowsissa ei ole tänäkään päivänä vastaavia logeja vaan Windows vain heittelee ympäripyöreitä sekavia virhekoodeja jne joiden avulla ongelmien selvittely on täyttä suskaa, ja sen takia hyvin yleisesti ei edes aleta selvittelemään ongelmia vaan koko roska asennetaan uudestaan.

Vaikka olenkin käyttänyt Debiania 24 vuotta se ei tarkota sitä, että Windowsista ei olisi kokemusta. Kyllä on ihan tarpeeksi. Olen ohjelmoijataustainen jaoon aikanaan ennen insinööriopiskeluja ollut myös töissä tietokoneliikkeen huollossa, jossut kaupungintalolla selvittelemässä Windows -koneiden ongelmia ja ollut myös sairaalan tietotekniikkaosastolla vastaavissa töissä selvittelemässä lääkärien Windows -koneiden ongelmia. ELisäksi oon ohjelmoijataustainen tosiaan joten kyllä sen Windowsin kanssa on oltu tekemisissä ihan tarpeeksi sen näkemiseksi millainen se on. Se on ihan täyttä roskaa Linuxiin verrattuna.

On tälläkin läppärillä myös Windows, mutta en käytännössä koskaan käynnistä konetta siihen, koskakaikki hoituu Debianissa paremmin ilman, että tarvitsee palaa hihat Windowsin kanssa tapellessa.

T. miksuh W

Anonyymi kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä, että suomi24:n ylläpito sensuroi täysin paikkansapitäviä viestejä. Tuon ylläolevan viestini edeltä katosi näköjään yksi viesti,jossa sanoin että väitteet linuxin uudelleenasentamistarpeesta on aivan perättömiä. Ilmeisesti ylläpidossa on joku, joka ei pidä siitä että sanotaan totuus.

Sanoin tuossa poistetussa viestissäni ensinnäkin, että se eipidä alkuunkaan paikkansa, että linuxia muka pitäsisi olla jatkuvasti asentelemassa uudelleen. Se käyttiksen uudelleenasentelu on kyllä Windowsin arkipäivää, ei linuxin.

Sanoin myös, että olen itse käyttänyt Debiania nyt yli 24 vuottqa, kesästä 1998 alkaen, enkä ole tähän päivään mennessä joutunut asentelemaan Debiania uudelleen sen takia, että jotkin ongelmat olisi sitä vaatinut. En kertaakaan. Se nyt vain on totuus, vaikka suomi24:n ymoderaattori ei siitä pitäisikään. Ainoat kerat kun olen näiden vuosien aikana joutunut asentamaan Debianin uudelleen on ollut ne pari kertaa kun fyysinen kovalevyrikko on siihen pakottanut, sekä ne kerrrat kun olen asentanut Debianin uudelle tietokoneelle. En ole aina edes asentanut Debiania uudelle koneelle alusta alkaen, vaan olen monesti yksinkertasesti kopioinut Debianin vanhalta koneelta uudelle. Sehän on täysin mahdollista. Tulen tekemään niin tänäkin syksynä kun ostan uuden läppärin. En ala asentamaan kaikkea uudelleen vaan kopioin nykyisen läppärin täysin toimivan asennuksen uudelle koneelle ja teen tarvittavat toimenpiteet, jotta homma toimii uudella koneella. Olen tehnyt tuon niin monta kertaa, että tiedän kyllä mitä pitää tehdä.

Debianin päivitykset toimivat myös luotettavasti ja vakaasti kuin kallio. En ole näiden vuosien aikana joutunut ikinä asentamaan Debiania uudestaan sen takia, että systeemi olisi hajonnut niin, että se olisi pitänyt asentaa uudelleen. Se nyt vain on totuus. En muutenkaan ole alkanut asentamaan Debiania uudelleen sillonkaan kun Debianista on julkastu uusi versio. Miksi ihmeessä olisin kun Debianin päivittäminen lennossa edellisestä versiosta seuraavaan on aina toiminut hienosti. Näiden 24 vuoden aikana ei ole kertaakaan käynyt niin, että olisin joutunut asentamaan _Debianin uudestaan käyttiksen päivittämisen aiheuttamien ongelmien takia. Ja se koskee sekä pienempiä päivityksiä, että isoja päivityksiä Debianin versiosta toiseen. Debianin paketinhallintatyökaluilla on täysin mahdollista päivittää lennossa koko käyttis mukaanlukien asennetut sovellusohjelmat. Ja niin aion tehdä ensi kesänäkin kun Debianista julkastaan uusi versio.

Windowsin puolella tälläinen luotettava toiminta on ihan tuntematonta. Windowsistahan saa jatkuvasti lukea uutisia siitä miten esimerkiksi Windows 10 on hajonnut päivitysten takia. Ja ihan samoin asia on ollut aina. Lisäksi Windowsiahan nimenomaan asennellaan uudestaan jatkuvasti kun Windows -päivittyy ja hajoilee pienempienkin päivitysten takia. Windowsin yleisin ongelmien korjaustapa on myösse, että koko roska asennetaan uudestaan. Ja siihen on täysi syykin. Windowsissa kun ongelmien selvittely on täyttä tuskaa. Linuxissa on erinomaset käyttislogit, joista näkee mitä koneessa tapahtuu ja joiden avulla voi myös ongelmia helposti selvitellä. Windowsissa ei ole tänäkään päivänä vastaavia logeja vaan Windows vain heittelee ympäripyöreitä sekavia virhekoodeja jne joiden avulla ongelmien selvittely on täyttä suskaa, ja sen takia hyvin yleisesti ei edes aleta selvittelemään ongelmia vaan koko roska asennetaan uudestaan.

Vaikka olenkin käyttänyt Debiania 24 vuotta se ei tarkota sitä, että Windowsista ei olisi kokemusta. Kyllä on ihan tarpeeksi. Olen ohjelmoijataustainen jaoon aikanaan ennen insinööriopiskeluja ollut myös töissä tietokoneliikkeen huollossa, jossut kaupungintalolla selvittelemässä Windows -koneiden ongelmia ja ollut myös sairaalan tietotekniikkaosastolla vastaavissa töissä selvittelemässä lääkärien Windows -koneiden ongelmia. ELisäksi oon ohjelmoijataustainen tosiaan joten kyllä sen Windowsin kanssa on oltu tekemisissä ihan tarpeeksi sen näkemiseksi millainen se on. Se on ihan täyttä roskaa Linuxiin verrattuna.

On tälläkin läppärillä myös Windows, mutta en käytännössä koskaan käynnistä konetta siihen, koskakaikki hoituu Debianissa paremmin ilman, että tarvitsee palaa hihat Windowsin kanssa tapellessa.

T. miksuh W

Lue lisää

Lisäyksenä se, että pari kertaa on joutunut näiden 24 vuoden aikana asentamaan Debianin uudestaan sen takia, että kovalevyn tiedostojärjestelmä on jotenkin seonnut niin pahasti, että on vaadittu uudelleenasennus. Kyllä sitä pari kertaa on käynyt, mutta siitä on todella kauan kun niin on käynyt viimeeksi. Pieniä tiedostojärjestelmän vikojaon tokitullut esimerkiksi koneen sammuttua pahaan aikaan, mutta ne on aina saanut korjattua niitä paria pahempaa kertaa lukuunottamatta. Mikä tahans tiedostojärjestelmä missä tahansa käyttiksessä voi vaurioitua, jos kone esimerkiksi sammutetaan väkisin kesken kirjoitusoperaatioiden. Se mikä on ratkasevaa kuinka helposti ja hyvin tiedostojärjestelmä pystyy toipumaan niistä tilanteista ja kuinka helposti mahdolliset viat voi korjata. Ja se onko korjaaminen mahdollista ilman, että tarvitsee koko systeemi asennella uudestaan. Windowsissa tuollainen erittäin usein tarkottaa koko roskan asentamista uudelleen, Linuxissa taas ongelma on yleensä korjattavissa.

T ilman mitään uudelleenasennuksia. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Lisäyksenä se, että pari kertaa on joutunut näiden 24 vuoden aikana asentamaan Debianin uudestaan sen takia, että kovalevyn tiedostojärjestelmä on jotenkin seonnut niin pahasti, että on vaadittu uudelleenasennus. Kyllä sitä pari kertaa on käynyt, mutta siitä on todella kauan kun niin on käynyt viimeeksi. Pieniä tiedostojärjestelmän vikojaon tokitullut esimerkiksi koneen sammuttua pahaan aikaan, mutta ne on aina saanut korjattua niitä paria pahempaa kertaa lukuunottamatta. Mikä tahans tiedostojärjestelmä missä tahansa käyttiksessä voi vaurioitua, jos kone esimerkiksi sammutetaan väkisin kesken kirjoitusoperaatioiden. Se mikä on ratkasevaa kuinka helposti ja hyvin tiedostojärjestelmä pystyy toipumaan niistä tilanteista ja kuinka helposti mahdolliset viat voi korjata. Ja se onko korjaaminen mahdollista ilman, että tarvitsee koko systeemi asennella uudestaan. Windowsissa tuollainen erittäin usein tarkottaa koko roskan asentamista uudelleen, Linuxissa taas ongelma on yleensä korjattavissa.

T ilman mitään uudelleenasennuksia. miksuh

Lue lisää

Linuxissa lisäksi yksi tapa välttää tiedostojärjestelmän vaurioiden aiheuttama uudelleenasennustarve on se, että koko käyttistä ei asenneta yhdelle ja samalle partitiolle. Esimerkiksi itse pilkon aina kovalevyn useaan partitioon Debianiaasennettaessa. Se toki vaatii hiukan kokemusta ja hajua siitä minkä kokoisia partitioita kannattaa tehdä. Monilla aloittelijoilla kovalevy on yhten' partitiona mikä on huono idea. Hiukan parempi on se, etä tehdään erillinen / ja /home -partitio. Vielä parempi on erottaa /usr omaksi partitiokseen.

Itse pilkon levyn jopa näihin partitioihin:

/, /usr, /tmp, /var, //usr/local, /opt ja swap. Lisäksi mulla on nytkin oma partitit mediatiedostoille kuten musiikille, valokuville, leffoille ja äänikirjoille. Sen lisäksi on oma partitio virtuaalikoneille.

Kun levyn pilkkoo useampaan partitioon se pienentää riskiä, että tiedostojärjestelmän vaurio aiheuttaisi kaiken menettämisen.

Ja tietenkään ei pidä unohtaa myöskään varmuuskopioita. Eikä palautuspisteitä, joita on mahdollista tehdä esimerkiksi TimeShift -ohjelmiston avulla.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Normi ongelmia linukseissa. Ei kun uudelleen asentamaan. Sitähän niissä joutuu tekemään koko ajan muutenkin!

Linuks joudutaan uudelleen asentamaan noin joka toisella kerralla. Heikkoa tekoa!

Linuks tietää aina ongelmia. On ihan sama mitä ne ongelmat ovat, ne tulee kuitenkin siitä, että on asennettu linuks tietokoneelle, mihin sitä ei ole edes tarkoitettu - sitä linuksia nimittäin.

Anonyymi kirjoitti:

Linuks tietää aina ongelmia. On ihan sama mitä ne ongelmat ovat, ne tulee kuitenkin siitä, että on asennettu linuks tietokoneelle, mihin sitä ei ole edes tarkoitettu - sitä linuksia nimittäin.

Lue lisää

Windows-käyttäjä asentanut Linuxin koneelleen eikä tiedä mitä se on tekemässä eikä osaa ottaa siitä selvää? Selvästikään kyse ei ole kernelin toimista, koska se osaa tausta-ajot tehdä matalalla prioriteetilla. Käyttöjärjestelmä-prosessit voivat väliaikaisesti kuormittaa prosessoria/muistia/kiintolevyä/väylää, mutta nekin väistyvät tieltä jos käyttäjäprosesseja tulee ajoon - prioriteetit on niin säädetty.
Sen sijaan jos käyttäjä käynnistää jotain massiivista - se syö kaiken mahdollisen tehon koneesta, koska käyttäjän prosessit ovat korkealla prioriteetilla. Omituista kyllä, selain pitää laskea nykyään tällaiseksi massiiviseksi prosessiksi.
Nyt kannattaisi siis opetella, mikä on prosessi, miten sen käyttämät skedulointijaksot saa selville ja millä prioriteettia saa muutettua tai ohjelmia pois ajosta? Ja jos ei muu auta, ohjelmalle voi asettaa rajoituksia kuinka paljon resursseja se saa käyttöönsä. Tällöin ohjelma on jollakin tavalla väärin suunniteltu ja sen rajoittaminen puuttumatta skedulointeihin reaaliajassa hankalaa - käytetään resursseja väärin.

Tietämättömyys rehottaa nazsikoiden joukossa, valehtelemalla ei maailmassa pärjää.

Linuxin tiedostojärjestelmät ovat parempia hallitsemaan levyn pirstoutumista. Lisäksi kannattaa muistaa, että SSD -levyilläpirstoutuminen ei ole käytännössä ongelma, se on käytännössä vain perinteisten pyörivien mekaanisten kovalevyjen ongelma. Kyllähän datan pirstotuminen toki hiukan vaikuttaa SSD -levynkin kohdalla, mutta vain häviävän vähän. Samasta syystä SSD -levyn defaragmentoinnista eli eheyttämisestä on lähinnä haittaa. SSD levyn rajallisia muistisolujen kirjoituskertoja ei kannata haaskata levyn eheyttämiseen.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Linuxin tiedostojärjestelmät ovat parempia hallitsemaan levyn pirstoutumista. Lisäksi kannattaa muistaa, että SSD -levyilläpirstoutuminen ei ole käytännössä ongelma, se on käytännössä vain perinteisten pyörivien mekaanisten kovalevyjen ongelma. Kyllähän datan pirstotuminen toki hiukan vaikuttaa SSD -levynkin kohdalla, mutta vain häviävän vähän. Samasta syystä SSD -levyn defaragmentoinnista eli eheyttämisestä on lähinnä haittaa. SSD levyn rajallisia muistisolujen kirjoituskertoja ei kannata haaskata levyn eheyttämiseen.

T. miksuh

Lue lisää

Käytännössä pirstoutumisella ei SSD -levyjen osalta ole oikeastaan mitään merkitystä

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä pirstoutumisella ei SSD -levyjen osalta ole oikeastaan mitään merkitystä

T. miksuh

SSD:hen liittyen

https://ciksiti.com/fi/chapters/1481-what-is-ssd-trim---linux-hint

T. miksuh

Hölynpölyä. Linux toimii erittäin hienosti. En itse tosin käytä Linux Mintiä vaan Debiania. Ensi kesänä itselläni tulee täyteen 25 vuotta Debianin käyttöä ja olen ollut erittäin tyytyväinen Debianiin. Ei oe pienintäkään aikomusta vaihtaa mihinkään muuhun. Tämäkin viesti tulee debiania ajavalta läppäriltä.

t. miksuh

Käyttöjärjestelmä: Debian GNU/Linux 11 (bullseye)
Käyttöjärjestelmäydin (kerneli): 5.10.0-19-rt-amd64
Olen käyttänyt Debiania: 24 vuotta, 3 kuukautta ja 0 päivää

Ainoa täysin toimimaton on Witrollien aivotoiminta.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa täysin toimimaton on Witrollien aivotoiminta.

Vieläkinkö se linuks sitä prosessoria hitsaa? Olisi jo luulleen siitäkin päässeen eroon, mutta kun ei niin ei.

Depian onkin maailman laajuisten haavoittuvuus tilastojen mukaan maailman reikäisin räpellys, ollut sitä jo useita vuosia, enkä usko että aikoisivat tehdä asialle yhtään mitään.

Sillä, jos jossakin on jotain häikkää, ensimmäiseksi pitäisi myöntää virheen olemassa olo, sillä olematonta virhettä ei voida korjata.

Mintin ongelmat pohjautuvat Ubuntun kautta Depianiin, on ehkä parasta jos ei asenneltaisi mitään minkä juuret on syvällä maailman reikäisimmässä jakelussa.

Aivan ja linuksin mainitut ongelmat ovat perin tuttuja jo moneltakin vuodelta, jopa vuosikymmeniltä.