Akun varaus

pitäisi olla latauksen aikana 13,8...14,5 V ja latauksen päättyessä välittömästi mitattuna 13,2 V. Siitä napajännite purkauksen vaikutuksesta suht nopeasti putoaa jonnekin tuonne 12,5 V:n
Akun varauksesta on jäljellä n 10 % kun napajännite on (muistaakseni) 12,1 V.

Ylläpitolatauksessa akkulaturilla napajännite ei saisi vakituisesti nousta paljon yli 13,8 V, se kun keittää vettä.

Edellämainitut arvot on annettu tavalliselle "Startti"akulle, jos kysymyksessä on joku erikoisakku (VRLA, AGM tai geeli l. hyytelö) ovat latausjännitteet alempia, valmistaja antaa tarkat arvot. Niiden ylittäminen tuhoaa kalliin akun nopeasti.

12,72 voltia = 100 %
12,54 voltia = 85 %
12,36 voltia = 70 %
12,12 voltia = 50 %
12,00 voltia = 40 %
11,82 voltia = 25 %
11,64 voltia = 10 %

Lyijy-happoakun lepojännite riippuu elektrolyytin tiheydestä seuraavan kaavan mukaan:
U = ominaispaino 0,84 V
Täten siis elektrolyytin ollessa esim 1,28 g/cm3 (aika yleinen täyteen varatun akun ominaispaino) on yhden kennon lepojännite 1,28 0,84 V = 2,12 V
12 V akussa siis n. 12,7 V. kun akku on tyhjä on ominaispaino luokkaa 1,16 ja lepojännite/kenno 2,0 V joten tyhjän akun napajännite on varsin tarkkaan 12,0 V.

Käytettäessä lepojännitettä varaustilan arviointiin on huomioitava, ettei akku saa olla latauksessa eikä purkauksessa silloin, eikä lähimenneisyydessä. Itse olen pitänyt luotettavana lukemaa joka otetaan esim 12...24 tuntia siitä kun akkua on viimeeksi ladattu tai purettu.

Tässä lepojännitemittauksessa on sitten se haittapuoli, ettei se kerro kovin hyvin akun todellista varaustilaa, jos siinä on esim vain yksi heikompi kenno. Tämän heikon kennon alhaisempi jännite kun näkyy huonosti kaikkien kuuden kennon summajännitteessä.