Suomi ei kykene puolustamaan rajojaan olemattoman pienellä armeijallaan.
Minusta on outoa puhuakaan mistään Suomen puolustamisesta näillä nykyisillä olemattoman vähillä joukoilla, joita Suomessa on.
Kyllä maamiinoille olisikin käyttöä tositilanteessa, samoin liittolaiselle, siis NATO-joukoille.
1944 Suomella armeijan vahvuus oli 15 divisioonaa ja 6 prikaatia ja puolustettava raja oli (tilanne elokuu 1944) VKT asema Kannaksella eli noin 120 km rintamaa, U-asema Nietjärvellä noin 50 km ja Ilomantsissa noin 50 km rintamaa.
Toki Rukajärvellä oli yksi suomalaisdivisioona, 14.D, reilut 100 km syvällä NL:n alueella eli syvimmällä vihollisen alueella koko sen hetkisellä Itärintamalla eli Jäämereltä - Balkanille, pientä Leningradin rintaman "katkosta" lukuunottamatta.
Huvittavinta onkin, että suomalaiset ja 14.D taisi olla ainoana joukkona koko Akselin joukoista vielä NL:n maaperällä tuohon aikaan! Suomalaiset vinoilikin joskus Saksan upseereille tuosta asiasta...
Puolustettavaa rintamaa oli siis noin karkeasti ottaen 220 km ja Rukajärven erämaasuunta siihen päälle. Rintamien pituudet on katsottu kartasta ihan silmämääräisesti ja se tekee noin 10 km per yksi sotatoimiyhtymä, siis divisioona tai prikaati.
Lisäksi pitää muistaa, että YLI puolen Suomen puolustuksesta vastasi saksalaiset noin 200 000 miehen armeijallaan, jossa taistelujoukkoja oli ainakin 6 divisioonaa. Vastuualueen raja kulki Oulujoki -linjaa pitkin ja sen "jatkumosta" itärajan taakse.
Nykyisessä tilanteessa rajana on Moskovan pakkorauhan rajalinjaus, joka melkeinpä sellaisenaan jäi voimaan 1944 syksyn Välirauhan sopimisen ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 jälkeen. Sen pelkkä raja Ilomantsista Suomenlahteen on jo 300 km. Siis ilman helposti puolustettavaa vesiestettä, kuten Vuoksi, Viipurinlahti ja Suomenvedenpohja oli aikoinaan 1944 suomalaisten kannalta katsottuna.
Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan vahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D
Minusta on outoa puhuakaan mistään Suomen puolustamisesta näillä nykyisillä olemattoman vähillä joukoilla, joita Suomessa on.
Kyllä maamiinoille olisikin käyttöä tositilanteessa, samoin liittolaiselle, siis NATO-joukoille.
1944 Suomella armeijan vahvuus oli 15 divisioonaa ja 6 prikaatia ja puolustettava raja oli (tilanne elokuu 1944) VKT asema Kannaksella eli noin 120 km rintamaa, U-asema Nietjärvellä noin 50 km ja Ilomantsissa noin 50 km rintamaa.
Toki Rukajärvellä oli yksi suomalaisdivisioona, 14.D, reilut 100 km syvällä NL:n alueella eli syvimmällä vihollisen alueella koko sen hetkisellä Itärintamalla eli Jäämereltä - Balkanille, pientä Leningradin rintaman "katkosta" lukuunottamatta.
Huvittavinta onkin, että suomalaiset ja 14.D taisi olla ainoana joukkona koko Akselin joukoista vielä NL:n maaperällä tuohon aikaan! Suomalaiset vinoilikin joskus Saksan upseereille tuosta asiasta...
Puolustettavaa rintamaa oli siis noin karkeasti ottaen 220 km ja Rukajärven erämaasuunta siihen päälle. Rintamien pituudet on katsottu kartasta ihan silmämääräisesti ja se tekee noin 10 km per yksi sotatoimiyhtymä, siis divisioona tai prikaati.
Lisäksi pitää muistaa, että YLI puolen Suomen puolustuksesta vastasi saksalaiset noin 200 000 miehen armeijallaan, jossa taistelujoukkoja oli ainakin 6 divisioonaa. Vastuualueen raja kulki Oulujoki -linjaa pitkin ja sen "jatkumosta" itärajan taakse.
Nykyisessä tilanteessa rajana on Moskovan pakkorauhan rajalinjaus, joka melkeinpä sellaisenaan jäi voimaan 1944 syksyn Välirauhan sopimisen ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 jälkeen. Sen pelkkä raja Ilomantsista Suomenlahteen on jo 300 km. Siis ilman helposti puolustettavaa vesiestettä, kuten Vuoksi, Viipurinlahti ja Suomenvedenpohja oli aikoinaan 1944 suomalaisten kannalta katsottuna.
Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomen armeijan vahvuudeksi kerrotaan peräti 600 000 miestä ja lisänä lotat, noin 50 000.
Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr .
U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D
Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.
Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kerrankin täyttä asiaa!
NATO siis avuksi mahdollisimman pian.
Ruotsin voitte kokonaan unohtaa Suomen selän taakse...
Toki on hyvä muistaa sekin, että Venäjä ei ole joukkojen määrän eikä materiaalin suhteen lähelläkään Neuvostoliittoa.
Aivan, on tärkeätä muistaa tuo "historiallinen vinouma" , kun suoraan verrataan periaatteessa "samankin" valtion resursseja.
Vaan kun ohjuksia on vaikea torjua. Oottahan rte nähneet mitä vainoojan ohjukset ovat saaneet aikaan Ukrainassa.
Tietenkin voidaan ajatella että vainoojalla on vähissä ne ohjukset Ukrainan sodan takia ja pakotteet uskevät ohjustuotantoon.
Eipä ne ohjukset ole Ukrainaa vallanneet, tuhonneet toki paljonkin.
Sodankäynti ei ole 100:aan vuoteen muuttunut: tarvitaan kuorma-autoja, tykistöä, panssareita ja jalkaväkeä konekivääreineen. Lentokoneitakin tarvitaan ja polttoainetta, evästä, ammuksia ja propagandaa.
Siinä ne tärkeimmät onkin kun MIEHIÄ vaan on tarpeeksi ja heille paljon VARAMIEHIÄ.
Talvisodassa Suomella ei ollut varamiehiä ja vähät joukot uupui, jolloin tappiot kasvoi järkyttäviin lukemiin.
Työttömät palkataa raja vartiointiin
Kaikille EI ole varusteita kun vähän aiemmin vahvuus oli vain 230000. Määrä vähennettiin, varuskuntia lakkautettiin, kun piti hankkia taistelukoptereita. Missä ne nyt on? Kukaan ei puhu mitään Kustaa Häglundin ihailemista taikakaluista
Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseen yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusvoimat
Pitää muistaa, ettei rauhan aikana rajalla ylläpidetä sodanaikaista puolustusta. Ei pidä verrata näin asioita. Tämähän olisi aivan kuin maa olisi sodassa.
Ei tänne kaivata ketään ylimääräistä porukkaa rauhan aikana ja sodankin kohdatessa aikaa on puolustautua niin, että apua saadaan ulkopuolelta.