Näinköhän? Mitään varmuutta ja takeita ei siitäkään kyllä ole. Ellei sitten ole jokin selvänäkijä. Stubb ei ilmeisesti tunne ja tiedä venäläisten luonteen ja mielenlaatua. Ja poliittinen ilmapiiri ja vallan tapa ajatella on muuttunut olennaisesti viimeisinä vuosina.
Suomi hakee NATO jäsenyyttä. Sillä on puolensa, niin hyvät, kuin huonot. Mutta Ukrainassa oleva sota on minusta selvä osoitus siitä, että kyseisen valtion pyrkiessä EU: n ja NATO: n jäseneksi, Venäjä vastasi siihen hyökkäämällä sinne sotilaallisesti. On jo hyvin tiedossa Venäjän suhtautuminen NATO: n laajenemiseen ja lähentymiseen sen rajojen tuntumaan. Jos poliittinen valta ja sen hallinnossa olevat henkilöt eivät haaveilisi Suur- Venäjän perustamisesta ja näkisi mörköjä siellä sun täällä, niin tilanne olisi toinen. Tällöin voisikin liittyä huoletta NATO: n jäseneksi.
Monet valtiot ovat, suusanallisesti, luvanneet auttaa Suomea ja Ruotsia hakuprosessin aikana, ja sen jälkeen. Niillä suusanallisilla lupauksilla ei oikeastaan tee mitään. Ellei ole jostakin mustaa valkoisella ja osapuolia velvoittava sopimus. Koska vain se, lakimiesten laatimana ja ollessa läsnä, sopimukset ovat juridisesti päteviä ja laillisia. Suomalaiset ovat aivan liian hyväuskoista ja sinisilmäistä kansaa. Jos oikeasti uskovat pelkkiin suusanallisiin "sopimuksiin". Koska aina on olemassa se vaara, että annetut lupaukset petetään ja vetäydytään pois niistä. Koska sehän on selvää, että NATO ei lähde suoraan konktaktiin ja sotaan Venäjän kanssa. Lisäksi jo nyt, kun USA ja monet valtiot ovat antaneet aseapua ja tukeneet rahallisesti Ukrainaa, niin miten ihmeessä minkään valtion varat oikeasti riittävät tukemaan jatkossa, jos jossakin toisessa valtiossa syttyy taas uudestaan jokin sota? Ei se nyt mikään pohjaton kassa ole millään valtiolla. Rahat ja niiden myöntäminen loppuu jossakin vaiheessa. Vaikka toki Venäjän valtionkin talous menee konkkaan, se on selvää. Mutta en oikein usko tuota, että mikään valtio pystyy loputtomasti syytämään rahoja toisten valtioiden puolustamiseen.
Mutta siihen alkuperäiseen aiheeseen. Voiko oikeasti kukaan olla varma siitä, että Venäjä ei hyökkäisi tänne meidän maahamme ja loukkaisi suvereniteettiamme? Minusta ei voi. Pahimmillaan Venäjä hyökkää jo tämän vuoden puolella. Koska ainahan on se vaara ja mahdollisuus olemassa, että Venäjä kääntäisikin ja mobilisoisi armeijan joukkonsa meidän rajoillemme. Jos niin käy, niin pääosin puolustuksemme olisi omien resurssien, aseiden ja joukkojen puolustuskyvyn varassa.
Itse olen sitä mieltä, että kun meillä on tässä ihmislajin kulttuurissa näitä sotilas, tai puolustusliittoja, niin niiden perustaminen vain ylläpitää epävakauden ilmapiiriä, ja mahdollistaa vastakkainasettelun; sekä sotien ja levottomuuksien syttymisen jatkossakin. Koska itse asiassa ollaan rehellisiä, niin tässä koko maailmassa pitäisi olla sitten vain yksi ainoa puolustus, tai sotilasliitto. Koska niin kaukana ovat toisistaan, ajattelultaan ja politiikaltaan itä ja länsi ja niiden sotilasliitot. Eli riitelyä, ja konflikteja tulee olemaan tästä eteenpäin tulevaisuudessakin. Sodat ylipäätäänkin tulevat aika kalliiksi tässä kulttuurissa. Koska tuhoutuneen infrastruktuurin uudelleenrakentaminen maksaa ja paljon. Joten tyhmyyttä ja melkoista ajan, energian ja resurssien tuhlausta sekin, tältä ihmislajilta.
Luonnossa kaikki toimii yhdessä. Mutta ihminen ei ole tätä vieläkään ymmärtänyt ja oppinut. Milloinkahan se sen oppisi? Kuvittelin lajiamme huomattavasti älykkäämmäksi. Petyin aika pahasti.
Suomi hakee NATO jäsenyyttä. Sillä on puolensa, niin hyvät, kuin huonot. Mutta Ukrainassa oleva sota on minusta selvä osoitus siitä, että kyseisen valtion pyrkiessä EU: n ja NATO: n jäseneksi, Venäjä vastasi siihen hyökkäämällä sinne sotilaallisesti. On jo hyvin tiedossa Venäjän suhtautuminen NATO: n laajenemiseen ja lähentymiseen sen rajojen tuntumaan. Jos poliittinen valta ja sen hallinnossa olevat henkilöt eivät haaveilisi Suur- Venäjän perustamisesta ja näkisi mörköjä siellä sun täällä, niin tilanne olisi toinen. Tällöin voisikin liittyä huoletta NATO: n jäseneksi.
Monet valtiot ovat, suusanallisesti, luvanneet auttaa Suomea ja Ruotsia hakuprosessin aikana, ja sen jälkeen. Niillä suusanallisilla lupauksilla ei oikeastaan tee mitään. Ellei ole jostakin mustaa valkoisella ja osapuolia velvoittava sopimus. Koska vain se, lakimiesten laatimana ja ollessa läsnä, sopimukset ovat juridisesti päteviä ja laillisia. Suomalaiset ovat aivan liian hyväuskoista ja sinisilmäistä kansaa. Jos oikeasti uskovat pelkkiin suusanallisiin "sopimuksiin". Koska aina on olemassa se vaara, että annetut lupaukset petetään ja vetäydytään pois niistä. Koska sehän on selvää, että NATO ei lähde suoraan konktaktiin ja sotaan Venäjän kanssa. Lisäksi jo nyt, kun USA ja monet valtiot ovat antaneet aseapua ja tukeneet rahallisesti Ukrainaa, niin miten ihmeessä minkään valtion varat oikeasti riittävät tukemaan jatkossa, jos jossakin toisessa valtiossa syttyy taas uudestaan jokin sota? Ei se nyt mikään pohjaton kassa ole millään valtiolla. Rahat ja niiden myöntäminen loppuu jossakin vaiheessa. Vaikka toki Venäjän valtionkin talous menee konkkaan, se on selvää. Mutta en oikein usko tuota, että mikään valtio pystyy loputtomasti syytämään rahoja toisten valtioiden puolustamiseen.
Mutta siihen alkuperäiseen aiheeseen. Voiko oikeasti kukaan olla varma siitä, että Venäjä ei hyökkäisi tänne meidän maahamme ja loukkaisi suvereniteettiamme? Minusta ei voi. Pahimmillaan Venäjä hyökkää jo tämän vuoden puolella. Koska ainahan on se vaara ja mahdollisuus olemassa, että Venäjä kääntäisikin ja mobilisoisi armeijan joukkonsa meidän rajoillemme. Jos niin käy, niin pääosin puolustuksemme olisi omien resurssien, aseiden ja joukkojen puolustuskyvyn varassa.
Itse olen sitä mieltä, että kun meillä on tässä ihmislajin kulttuurissa näitä sotilas, tai puolustusliittoja, niin niiden perustaminen vain ylläpitää epävakauden ilmapiiriä, ja mahdollistaa vastakkainasettelun; sekä sotien ja levottomuuksien syttymisen jatkossakin. Koska itse asiassa ollaan rehellisiä, niin tässä koko maailmassa pitäisi olla sitten vain yksi ainoa puolustus, tai sotilasliitto. Koska niin kaukana ovat toisistaan, ajattelultaan ja politiikaltaan itä ja länsi ja niiden sotilasliitot. Eli riitelyä, ja konflikteja tulee olemaan tästä eteenpäin tulevaisuudessakin. Sodat ylipäätäänkin tulevat aika kalliiksi tässä kulttuurissa. Koska tuhoutuneen infrastruktuurin uudelleenrakentaminen maksaa ja paljon. Joten tyhmyyttä ja melkoista ajan, energian ja resurssien tuhlausta sekin, tältä ihmislajilta.
Luonnossa kaikki toimii yhdessä. Mutta ihminen ei ole tätä vieläkään ymmärtänyt ja oppinut. Milloinkahan se sen oppisi? Kuvittelin lajiamme huomattavasti älykkäämmäksi. Petyin aika pahasti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos hallinto ja sen tapa toimia olisi toisenlainen, niin NATO: on voisi liittyä huoletta. Mutta Putinin sairastuminen somaattisesti ja hänen muuttumisensa henkisesti ikävä kyllä muutti koko kuvion. Vallan pitäisi vaihtua kokonaan siellä olevan koko köörin osalta Venäjällä, jotta Venäjä taas muuttuisi, eikä sotahöyryäisi.
Itse en usko mihinkään sotilaallisiin liittoumiin ja siihen, että ne ratkaisisivat kaikki turvallisuuteen ja maailmanpolitiikkaan liittyvät ongelmat. Koska mitä enemmän on toisiaan vastaan olevia koalitioita, sitä suuremmin ja varmemmalla todennäköisyydellä riitely, vastakkainasettelu ja sotien syttyminen mahdollistuvat. Ja paitsi asevarustelu, niin aseiden valmistaminen ja sodat vain nielevät entistä enemmän varoja ja taloudellisia resursseja. Mitä järkeä siinä ja touhussa sitten oikein on? Minusta ei ainakaan mitään.
Jos ihminen ei nyt ala herätä ja huomata oman järjettömän ajattelunsa ja toimintansa seurauksia ja mihin suuntaan tässä kulttuurissa ollaan oikein menossa, niin aika huolestuttavalta tulee näyttämään tulevaisuus, myös uusien sukupolvien kannalta katsottuna.
Kuten jo aiemmin sanoin, pidin lajiamme huomattavasti älykkäämpänä.