Tosiasia on että paavi Benedictus XVI on edeltäjiään moderinistisempi (liberaalimpi). Niin monet jankkaavat moraalioppeja vaikka se on vain osa kakusta.
Kyllä Benediktuksella on suurempi kiinostus liturgiaan kuin Johannes Paavali II:sella, eikä ylevämmän musiikin kannattajan siedä kitara rämpytystä ja liiallista populismi vulgarismia. Mutta olennaista on nähdä hänen muut teoloogiset ja dogmaattiset lähtökohdat ovat aika kyseenalaisia perinteisaen ortodoksisuuden valossa.
Hänhän itse tunnustautuu 60-luvun post-katolilaisuuden mieheksi kirjassaan että on yhtä liberaali kuin 60-luvulla mutta ei sitä liberaalisempi niin kuin nykyiset extreme muodot.
Suurin hassuus on että Johannes XXIII pidetään liberaalisena. Ei avoin henki ja lepposuus te ihmisestä liberaalia tai radikaalia (mainitut sanat eivät ole liberaalien yksityisomaisuutta).
Lukeka kardinaali Roncallin (Johannes XXIII) päiväkirjoja niin näette että väittämäni on totta. Hänen suuri sydämensä ei koskaan voinut sulatta aikansa liturgisia vääryyksiä (vapauksia?), ja olisi itkenyt jos olisi täällä näkemässä miten hänen konsiilin nimessä kirkkoa ja liturgiaa on raiskattu, että ei mennet sukupolvet tunnistaisi omakseen.
Viimeisenä huomautuksena kannatta hänen (eli Benediktuksen) uuden vaakunan modernismia pohtia ja jättä kaikki konservatiivi leimat pois.
Kyllä Benediktuksella on suurempi kiinostus liturgiaan kuin Johannes Paavali II:sella, eikä ylevämmän musiikin kannattajan siedä kitara rämpytystä ja liiallista populismi vulgarismia. Mutta olennaista on nähdä hänen muut teoloogiset ja dogmaattiset lähtökohdat ovat aika kyseenalaisia perinteisaen ortodoksisuuden valossa.
Hänhän itse tunnustautuu 60-luvun post-katolilaisuuden mieheksi kirjassaan että on yhtä liberaali kuin 60-luvulla mutta ei sitä liberaalisempi niin kuin nykyiset extreme muodot.
Suurin hassuus on että Johannes XXIII pidetään liberaalisena. Ei avoin henki ja lepposuus te ihmisestä liberaalia tai radikaalia (mainitut sanat eivät ole liberaalien yksityisomaisuutta).
Lukeka kardinaali Roncallin (Johannes XXIII) päiväkirjoja niin näette että väittämäni on totta. Hänen suuri sydämensä ei koskaan voinut sulatta aikansa liturgisia vääryyksiä (vapauksia?), ja olisi itkenyt jos olisi täällä näkemässä miten hänen konsiilin nimessä kirkkoa ja liturgiaa on raiskattu, että ei mennet sukupolvet tunnistaisi omakseen.
Viimeisenä huomautuksena kannatta hänen (eli Benediktuksen) uuden vaakunan modernismia pohtia ja jättä kaikki konservatiivi leimat pois.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Inside the Vatica's Newsflash kirjoitti 30.10.2005:
Benedict has been saying for more than 20 years that there were grave oversights and omissions in the way the Second Vatican Council's liturgical reform was implemented. And he has written repeatedly that what is needed in the Church is a "reform of the reform" to remedy some of those oversights and omissions.