Puuakku tulossa vasta sitten sähköauto harkintaan

Anonyymi

Pari vuotta on asiaa jauhettu ja ehkä 10v kuluttua voi tämä oikeasti ymäristöystävällisempi tehokkaampi akku tulla autoihin. Nämä nytkyiset akut vain sastuttaa ja tuhoaa maapalloa. Hybridinä menee ok nykyiset.

Kiinteän elektrolyytin akku energiatiheys 300Wh/kg siinä se on. Ei vieläkään se akkujen akku mutta vasta tuo on sähköauton tulevaisuutta. Ei nykyiselle li-inon akulle nmc ja lco. Säästäkää maapalloa ja ajakaa vanhoilla autoilla. Jätetään mineraalit maaperään.

53

297

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Saastuttamatonta teollista tuotetta ei ole eikä tule.
      Vertailu pitää suhteuttaa eri vaihtoehtoihin.
      Seuraavassa linkissä hyvä vertailu perinteisen auton vs. sähköauton aiheuttamiin päästöihin:

      https://www.youtube.com/watch?v=-wGO241g52U

      • Anonyymi

        "Saastuttamatonta teollista tuotetta ei ole eikä tule.
        Vertailu pitää suhteuttaa eri vaihtoehtoihin.
        Seuraavassa linkissä hyvä vertailu perinteisen auton vs. sähköauton aiheuttamiin päästöihin:

        https://www.youtube.com/watch?v=-wGO241g52U"

        Tuskin kukaan saatuttamatonta autoa kokonaisuudessaan edes väittääkään. En ole koskaan semmoista lukenut mistään ja en tule lukemaankaan koska se on mahdotonta.

        Uusi akku joss aon puuperäistä ainetta on kuitenkin askel parempaan suuntaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Saastuttamatonta teollista tuotetta ei ole eikä tule.
        Vertailu pitää suhteuttaa eri vaihtoehtoihin.
        Seuraavassa linkissä hyvä vertailu perinteisen auton vs. sähköauton aiheuttamiin päästöihin:

        https://www.youtube.com/watch?v=-wGO241g52U"

        Tuskin kukaan saatuttamatonta autoa kokonaisuudessaan edes väittääkään. En ole koskaan semmoista lukenut mistään ja en tule lukemaankaan koska se on mahdotonta.

        Uusi akku joss aon puuperäistä ainetta on kuitenkin askel parempaan suuntaan.

        Toki akkuteollisuus menee eteenpäin kuten kaikki teollinen tuotanto. Ei mikään laite maailmassa ole viimeinen kehitysversio, aina tulee uutta... Mutta ei ole järkeä jäädä odottamaan ns " uudempaa versiota" koska silloin ei voi koskaan ostaa ko tuotetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki akkuteollisuus menee eteenpäin kuten kaikki teollinen tuotanto. Ei mikään laite maailmassa ole viimeinen kehitysversio, aina tulee uutta... Mutta ei ole järkeä jäädä odottamaan ns " uudempaa versiota" koska silloin ei voi koskaan ostaa ko tuotetta.

        Miksei muka voi? Jos tuotetta ei väkisin tarvitse juuri nyt niin voi aivan rauhassa jäädä odottelemaan. Ja sitten ostaa tuotteen vanhan version alennuksesta tai käytettynä.

        Itse esimerkiksi ostan puhelimesta aina vanhan version alennusmyynnistä, en ikinä osta uusinta versiota.

        Ei minulla koskaan ollut tarvetta hyppiä uuden tekniikan perässä. Haluan ensin varmistaa, että tuote varmasti toimii kunnolla ja ehkä sitten ostan sen. En ikinä ole ensimmäisten joukossa, koska siitä ei ole mitään hyötyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksei muka voi? Jos tuotetta ei väkisin tarvitse juuri nyt niin voi aivan rauhassa jäädä odottelemaan. Ja sitten ostaa tuotteen vanhan version alennuksesta tai käytettynä.

        Itse esimerkiksi ostan puhelimesta aina vanhan version alennusmyynnistä, en ikinä osta uusinta versiota.

        Ei minulla koskaan ollut tarvetta hyppiä uuden tekniikan perässä. Haluan ensin varmistaa, että tuote varmasti toimii kunnolla ja ehkä sitten ostan sen. En ikinä ole ensimmäisten joukossa, koska siitä ei ole mitään hyötyä.

        Puhut aidan seipäistä vaikka puhe on aidasta?...
        Aloituksen aihe on että ei kannata mykyisellä akkukemialla ostaa autoa koska tulossa on parempi akku . Eli jos odotat aina uusinta et koskaan voi ostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut aidan seipäistä vaikka puhe on aidasta?...
        Aloituksen aihe on että ei kannata mykyisellä akkukemialla ostaa autoa koska tulossa on parempi akku . Eli jos odotat aina uusinta et koskaan voi ostaa.

        Koska nykyiset akut ovat kehnoja niin joka tapauksessa kannattaa odottaa uutta akkukemiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska nykyiset akut ovat kehnoja niin joka tapauksessa kannattaa odottaa uutta akkukemiaa.

        Mitä kehnoa on nykyakuissa? Minun mielestäni toimivat loistavasti.
        Kun uusi akkukemia on tuotantokunnossa, on taas uudempi ja parempi suunnittelupöydällä, joten et voi ostaa sähköautoa, etkä mitään muutakaan tuotetta koskaan. Odottaa saat loppuelämäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kehnoa on nykyakuissa? Minun mielestäni toimivat loistavasti.
        Kun uusi akkukemia on tuotantokunnossa, on taas uudempi ja parempi suunnittelupöydällä, joten et voi ostaa sähköautoa, etkä mitään muutakaan tuotetta koskaan. Odottaa saat loppuelämäsi.

        Lataaminen on edelleen liian hidasta ja hidastuu lisää kylmällä ja kuumalla. Akkujen energiatiheys on surkea ja järkevillä toimintamatkoilla akut ovat älyttömän painavia ja autot järkyttävän kalliita. Kyllä 20.000 euroa maksavassa autossakin pitää olla vähintään 500 km toimintamatka jopa keskellä talvea.

        Itse en ainakaan 5 vuoteen ostaisi sähköautoa. Ei minulla ole mitään tarvetta uusimpia hilavitkuttimia muutenkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lataaminen on edelleen liian hidasta ja hidastuu lisää kylmällä ja kuumalla. Akkujen energiatiheys on surkea ja järkevillä toimintamatkoilla akut ovat älyttömän painavia ja autot järkyttävän kalliita. Kyllä 20.000 euroa maksavassa autossakin pitää olla vähintään 500 km toimintamatka jopa keskellä talvea.

        Itse en ainakaan 5 vuoteen ostaisi sähköautoa. Ei minulla ole mitään tarvetta uusimpia hilavitkuttimia muutenkaan.

        "Kyllä 20.000 euroa maksavassa autossakin pitää olla vähintään 500 km toimintamatka jopa keskellä talvea."
        - Mutta kuitenkin 99% autoilijoista pitää noin 200-300km.n matkan jälkeen 20-30 minuutin kahvitauon jolloin myös akku latautuu. Haittaako mielestäsi jotenkin tuolloin se, että joutuu laittamaan auton lataukseen kahvitauon ajaksi? Auton lataukseen laitto ja -poisto vie ajastasi alle minuutin.
        4- vuoden ja 90 000km.n sähköautokokemuksella tiedän että sähköautoilu ei haittaa lainkaan pitkän matkan ajoa. Sama aika menee kuin ennen dieselillä ajaessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kyllä 20.000 euroa maksavassa autossakin pitää olla vähintään 500 km toimintamatka jopa keskellä talvea."
        - Mutta kuitenkin 99% autoilijoista pitää noin 200-300km.n matkan jälkeen 20-30 minuutin kahvitauon jolloin myös akku latautuu. Haittaako mielestäsi jotenkin tuolloin se, että joutuu laittamaan auton lataukseen kahvitauon ajaksi? Auton lataukseen laitto ja -poisto vie ajastasi alle minuutin.
        4- vuoden ja 90 000km.n sähköautokokemuksella tiedän että sähköautoilu ei haittaa lainkaan pitkän matkan ajoa. Sama aika menee kuin ennen dieselillä ajaessa.

        Ongelma on, että aina ei halua pysähdellä juuri latauspaikoilla. Pitkä toimintamatka antaa enemmän vapautta kulkea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma on, että aina ei halua pysähdellä juuri latauspaikoilla. Pitkä toimintamatka antaa enemmän vapautta kulkea.

        Lisään… Ja itsellä usein omat eväät. Eli pysähdyn kahvilla vaikka pelkällä parkkipaikalla ja juon omaa kahvia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään… Ja itsellä usein omat eväät. Eli pysähdyn kahvilla vaikka pelkällä parkkipaikalla ja juon omaa kahvia.

        300 km välein voi pysähtyä 15 minuutin ajaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        300 km välein voi pysähtyä 15 minuutin ajaksi.

        Voi pysähtyä, mutta ei laturipaikalle. Ja voi syödä ja juoda omia eväitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi pysähtyä, mutta ei laturipaikalle. Ja voi syödä ja juoda omia eväitä.

        Eli maksat mielelläsi kymmeniä, jollei satoja euroja enemmän siitä, että saat pitää tauon juuri siellä kuin haluat... Asia selvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli maksat mielelläsi kymmeniä, jollei satoja euroja enemmän siitä, että saat pitää tauon juuri siellä kuin haluat... Asia selvä.

        En maksa satoja ylimääräistä, jos huomioi kokonaiskustannukset eikä pelkkää sähköä tai bensaa kuten jotkut tekevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        300 km välein voi pysähtyä 15 minuutin ajaksi.

        Tietysti voi pysähtyä jaloittelemaan mutta ei voi ladata kun ei ole lataus tolppaa. Ei ole lataus infraa. Suomi on muutakin kuin kehäkolme sisäpiiri ja pari laskettelukeskusta. Oman navan tuijottelijat on sitten vittumainen porukka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En maksa satoja ylimääräistä, jos huomioi kokonaiskustannukset eikä pelkkää sähköä tai bensaa kuten jotkut tekevät.

        Paljon ajavalle sähköauto on selvästi edullisempi kuin saman koko, ja teholuokan polttis.
        Tuo on todistettu monesti.
        Toki jos on niin yksinkertainen että vertaa viiden tonnin ritsaa uuteen Teslaan niin tietysti ritsalla pääsee halvemmalla...varauksin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljon ajavalle sähköauto on selvästi edullisempi kuin saman koko, ja teholuokan polttis.
        Tuo on todistettu monesti.
        Toki jos on niin yksinkertainen että vertaa viiden tonnin ritsaa uuteen Teslaan niin tietysti ritsalla pääsee halvemmalla...varauksin.

        Ritsalla pääsee halvemmalla JOS ei aja paljoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti voi pysähtyä jaloittelemaan mutta ei voi ladata kun ei ole lataus tolppaa. Ei ole lataus infraa. Suomi on muutakin kuin kehäkolme sisäpiiri ja pari laskettelukeskusta. Oman navan tuijottelijat on sitten vittumainen porukka.

        https://latauskartta.fi/

        Tuplaantuneet asemat vuodessa-parissa. Käytännössä riittää, mutta änkyröille tuskin ikinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://latauskartta.fi/

        Tuplaantuneet asemat vuodessa-parissa. Käytännössä riittää, mutta änkyröille tuskin ikinä.

        Ja useimmat latausasemat ovat järkyttävän hitaita. Ja ”pikalatausasemillakin” nopeus yleensä puolittuu kun joku muukin tulee lataamaan. Pahimmillaan 100 kW todellinen nopeus on 25 kW, jos lataamassa on useampi. Pitkillä matkoilla pitääkin varautua lataamaan autoa tuntikausia pelkästään yhdessä laiturissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://latauskartta.fi/

        Tuplaantuneet asemat vuodessa-parissa. Käytännössä riittää, mutta änkyröille tuskin ikinä.

        Riittää, jos laturien nopeus monikertaistuu ja latureita on 10 kertaa enemmän.


    • Anonyymi

      Onhan siinä ero kun sähköauton akku painaa 300kg ja uusi akku painaa 200kg ja sähkön määrä on sama ja turvallisempi ja paljon ympärisöystävällisempi.
      Toisaalta enne oli mukana 300km matkan range ja sitten onkin 400km range samalla painolla ja ympäristöystävällisemmin,,, VERY NICE!!!
      MP hyötyy paljon uudesta akusta. Moni asia hyötyy. Odottavan aika on pitkä.

    • Anonyymi

      "Kiinteän elektrolyytin akku energiatiheys 300Wh/kg siinä se on."

      Vain 300 Wh/kg? Eli ei pärjää Teslan akuille. Teslalla muuten kierrätysprosentti jo nyt 92%, tulevaisuudessa liki 100%. Eli ei ole perää saastutushöpinöissäsi. Vaikka uutta kaivetaan, SILTI saastuttaa kokonaiskuvassa vähemmän kuin polttomoottorivehkeet.

      • Anonyymi

        Valtaosassa Teslan akku tiheys on reilusta alle 300 Wh/kg. Halvemmissa Teslan malleissa (LFP-akku) tiheys on pikemminkin 200 Wh/kg.


      • Anonyymi

        Polttomoottorivehkeen saastutus riippuu polttoaineesta.

        Vaihdetaan bensa biokaasuun, niin auton hankintahinta on reilusti alempi kuin patteriautolla. Käyttökulu on toisaalta vähän korkeampi, mutta kokonaiskulut ovat 15 vuoden ajanjaksolla aika tasan. Patteriauto tulee 1. omistajalle kalliiksi kalliin hankintahihtansa vuoksi. Siis jos 1. omistaja ei pidä samaa autoa loppuun asti.

        Elinkaaren mittaisissa CO2 päästöissä patteriauto on niukasti parempi. Ja sekin ero syntyy vasta ihan jakson lopussa. Patteriauton valmistuksesta kun tulee selvästi suurempi kuormitus ympäristölle ja takamatkan kiinnikuromiseen menee 11 vuotta.

        Näin ainakin Ilmastopaneelin laskurilla
        https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/

        Tietysti em. laskelma edellyttää, että laskuriin korjataa kaasuautolle oikeat tiedot

        - polttoaine on 0-päästöistä biokaasua eikä maakaasua (joka on kalliimpaakin)

        - biokaasulla ei ole CO2 päästöjä, laskuriin on oletuksena jemmattu 0,95 kg CO2 päästö peri kilo biokaasua "kaasun jalostuksesta"

        Ninno, kun ruokajätteitä yms. mädädetään bakteerien avulla, niin siloin syntyy metaania ja hiilidioksidia. Tosin metaanin lailla myös tämä CO2 on bioperäistä ja palautuu tässä kohtaa kiertoon... miksi ihmeessä bioperäinen CO2 pitää laskea auton päästöihin? No, patteriautoja kun patteriuskikset tyrkyttää, niin valehtelu kuuluu sallittuihin kenoihin vääräuskoisten johdattamiseksi oikealle polulle. Näin se aina uskiksilla menee.

        - kaasuatossa mene aina myös bensaa (kylmäkäynnistykset & kaasun loputtua kesken) -> korjataan tosielämässä mitattu 1,8 l bensaa + 3,6 kg kaasua per 100 km kulutus

        Patteriautojen osuus ei kasva edes 10 prosenttiin autokannasta vielä tämän vuosikymmenen aikana. Puolita siinä sitten liikenteen päästöt 2035 mennessä....
        Koska autokanta uusiutuu hyvin hitaasti, ainoa reaslistinen tapa päästötavoitteen saavuttamiseen on vaihtaa polttoaine. Tämä on se taikatemppu, millä liikenteen päästöjen kasvu saatiin katkaistua jo 2008. Kyseessä siis bioetanolin lisäys bensaan. Samaa rataa on pakko jatkaa, ellei tätä päästöjen vähennystavoitetta haluta paiskata ikkunasta. Eli biopolttoaineiden osuutta on kasvatettava ja myöhemmin jatkoksi myös ns. synteettiset polttoaineet, koska jätteistä tehtävällä biopolttoaineella ei pystytä teoriassakaan kattamaan kuin 1/3 osa liikenteen energiatarpeesta ja taloudellisesti kannattavasti ehkä 10 %.

        Patteriautoilla saadaan päästöongelmaa ratkottua vasta 2040 luvulla, koska vasta tällöin ne alkavat olla valtavirtaa. Mutta polttomoottoreita on käytössä vielä 2050 luvullakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valtaosassa Teslan akku tiheys on reilusta alle 300 Wh/kg. Halvemmissa Teslan malleissa (LFP-akku) tiheys on pikemminkin 200 Wh/kg.

        Puhuinkin uusista 4680-akuista, joita Tesloihin on tänä vuonna alkanut mennä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuinkin uusista 4680-akuista, joita Tesloihin on tänä vuonna alkanut mennä.

        Niitä ei ole vielä yhdessäkään Suomessa myytävässä mallissa. USA:ssa on tehty muutamia autoja 4680-akuilla ja vain Model Y:hyn, mutta USA:sta Model Y:tä ei tuoda Suomeen. Berliinissä tehdään Teslaa vielä vanhalla akkutekniikalla, 4680-akkuihin siirrytään korkeintaan jouluna (todennäköisemmin ensi vuonna). Ja halvempiin malleihin niitä ei laiteta, vaan niissä tulee jatkossakin olemaan LFP-akut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niitä ei ole vielä yhdessäkään Suomessa myytävässä mallissa. USA:ssa on tehty muutamia autoja 4680-akuilla ja vain Model Y:hyn, mutta USA:sta Model Y:tä ei tuoda Suomeen. Berliinissä tehdään Teslaa vielä vanhalla akkutekniikalla, 4680-akkuihin siirrytään korkeintaan jouluna (todennäköisemmin ensi vuonna). Ja halvempiin malleihin niitä ei laiteta, vaan niissä tulee jatkossakin olemaan LFP-akut.

        Pitää paikkansa. On varsin järkevää tehdä karvalakkimalleja LFP:llä ja Long Range malleja 4680-akuilla. Kummallekin on ostajaryhmänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polttomoottorivehkeen saastutus riippuu polttoaineesta.

        Vaihdetaan bensa biokaasuun, niin auton hankintahinta on reilusti alempi kuin patteriautolla. Käyttökulu on toisaalta vähän korkeampi, mutta kokonaiskulut ovat 15 vuoden ajanjaksolla aika tasan. Patteriauto tulee 1. omistajalle kalliiksi kalliin hankintahihtansa vuoksi. Siis jos 1. omistaja ei pidä samaa autoa loppuun asti.

        Elinkaaren mittaisissa CO2 päästöissä patteriauto on niukasti parempi. Ja sekin ero syntyy vasta ihan jakson lopussa. Patteriauton valmistuksesta kun tulee selvästi suurempi kuormitus ympäristölle ja takamatkan kiinnikuromiseen menee 11 vuotta.

        Näin ainakin Ilmastopaneelin laskurilla
        https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/

        Tietysti em. laskelma edellyttää, että laskuriin korjataa kaasuautolle oikeat tiedot

        - polttoaine on 0-päästöistä biokaasua eikä maakaasua (joka on kalliimpaakin)

        - biokaasulla ei ole CO2 päästöjä, laskuriin on oletuksena jemmattu 0,95 kg CO2 päästö peri kilo biokaasua "kaasun jalostuksesta"

        Ninno, kun ruokajätteitä yms. mädädetään bakteerien avulla, niin siloin syntyy metaania ja hiilidioksidia. Tosin metaanin lailla myös tämä CO2 on bioperäistä ja palautuu tässä kohtaa kiertoon... miksi ihmeessä bioperäinen CO2 pitää laskea auton päästöihin? No, patteriautoja kun patteriuskikset tyrkyttää, niin valehtelu kuuluu sallittuihin kenoihin vääräuskoisten johdattamiseksi oikealle polulle. Näin se aina uskiksilla menee.

        - kaasuatossa mene aina myös bensaa (kylmäkäynnistykset & kaasun loputtua kesken) -> korjataan tosielämässä mitattu 1,8 l bensaa + 3,6 kg kaasua per 100 km kulutus

        Patteriautojen osuus ei kasva edes 10 prosenttiin autokannasta vielä tämän vuosikymmenen aikana. Puolita siinä sitten liikenteen päästöt 2035 mennessä....
        Koska autokanta uusiutuu hyvin hitaasti, ainoa reaslistinen tapa päästötavoitteen saavuttamiseen on vaihtaa polttoaine. Tämä on se taikatemppu, millä liikenteen päästöjen kasvu saatiin katkaistua jo 2008. Kyseessä siis bioetanolin lisäys bensaan. Samaa rataa on pakko jatkaa, ellei tätä päästöjen vähennystavoitetta haluta paiskata ikkunasta. Eli biopolttoaineiden osuutta on kasvatettava ja myöhemmin jatkoksi myös ns. synteettiset polttoaineet, koska jätteistä tehtävällä biopolttoaineella ei pystytä teoriassakaan kattamaan kuin 1/3 osa liikenteen energiatarpeesta ja taloudellisesti kannattavasti ehkä 10 %.

        Patteriautoilla saadaan päästöongelmaa ratkottua vasta 2040 luvulla, koska vasta tällöin ne alkavat olla valtavirtaa. Mutta polttomoottoreita on käytössä vielä 2050 luvullakin.

        Kaasuauton on haudattu, ei niiden perään kannata vouhkata.
        Kaikissa palamiseen liittyvässä tapahtumassa muodostuu partikkeleita jotka ovat ihmisille haitallisia, vaikka kuinka biopohjaisia polttoaineita olisivatkaan. Myös polttomoottorin hyötysuhde on jopa huonompi kaasulla kuin bensalla joten haaskaat lämpönä harakoille yli 80% polttomoottorin käyttämä kaasun energiamäärästä... Järkeä? No ei.
        Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%. Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuauton on haudattu, ei niiden perään kannata vouhkata.
        Kaikissa palamiseen liittyvässä tapahtumassa muodostuu partikkeleita jotka ovat ihmisille haitallisia, vaikka kuinka biopohjaisia polttoaineita olisivatkaan. Myös polttomoottorin hyötysuhde on jopa huonompi kaasulla kuin bensalla joten haaskaat lämpönä harakoille yli 80% polttomoottorin käyttämä kaasun energiamäärästä... Järkeä? No ei.
        Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%. Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa.

        "Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa."

        Aivan niin. Esimerkiksi lannoitetuotantoon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuauton on haudattu, ei niiden perään kannata vouhkata.
        Kaikissa palamiseen liittyvässä tapahtumassa muodostuu partikkeleita jotka ovat ihmisille haitallisia, vaikka kuinka biopohjaisia polttoaineita olisivatkaan. Myös polttomoottorin hyötysuhde on jopa huonompi kaasulla kuin bensalla joten haaskaat lämpönä harakoille yli 80% polttomoottorin käyttämä kaasun energiamäärästä... Järkeä? No ei.
        Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%. Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa.

        Kaasuauto todellakin on liian kova vastustaja, kuten nähdään - petterillä heti ruikulit housussa ja satuja kehitellään epätoivon vimmalla.

        Partikkeleita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Jota tapahtuu mm. polttoainepisaroiden pinnalla.... eli dieseleissä sekä suorasuihkutusmoottoreissa. Siinä pinnalla kun on sattuneesta syystä vähän turhan rikas seos -> palaminen ei ehkä mene loppuun asti ja jää hiilihippunen muistoksi.

        Hitusen vaikeampaa saada moista aikaan kaasumaisen polttoaineen kanssa (metaani tai bensa kaasumaisessa olomuodossa = kaasutinmoottori tai imusarjaruiskutteinen moottori). Tämän vuoksi imusarjaruiskutteisille moottoreille ei ole hiukkaspitoisuusmittausvaatimusta eikä niissä tarvitse käyttää hiukkasloukkuja pakoputkessa, kuten uusissa suorasuihkutusmoottoreissa. Muut päästöt (CO, NOx ja HC) puolestaan hoitelee katalysaattori, joka on viimeiset 30 vuotta ollut bensakoneen vakiovaruste.

        Polttomoottorin hyötysuhde on mikä on, mutta bensa/kaasu ei tässä asiaan vaikuta. Kas kun tahdin määrää puristussuhde. Kaasua käytettäessä puristussuhde voisi olla korkeampikin, mutta silloin menetettäisiin mahdollisuus käyttää bensaa varapolttoaineena. BTW, polttomoottorista saa myös lämpöä -> ei tarvi palella pakkasilla, kuten patteriautoissa. Lisätietoja aiheesta saa TM talvitestistä 2022.

        Kaasun energiasta saadaan 90 % talteen... niin, kun tuotetaan lämpöä kattilassa (esim. prosessihöyryn tuotanto). Ei ne voimalaitoksetkaan saa kaasusta muutettua mekaaniseksi työksi (millä pyöritetään generaattoria) kuin noin 50 %. Loput 40 % on lämpöä, mikä talvella saadaan höydynnettyä rakennusten lämmitykseen tai teollisuushöyryn tuotantoon. Kesällä kaukolämmölle on vähän tarvetta ja voimalaitosten lauhdelämpöä ajetaan silloin taivaan tuuliin.

        Ei se patteriautonkaan hyötysuhde polttoaineesta liike-energiaksi huima ole. Auto itsessään hukkaa ehkä 30 % sähköverkosta otetusta energiasta, mutta se sähkö kun voi olla tuotettu vanhassa voimalaitoksessa 35 % hyötysuhteella -> kokonaishyötysuhde onkin tällöin vain 0,35*0,7= 25 %. Lämmön muuttaminen mekaaniseksi työksi tässä mättää. Sitten kun on saatu akseli pyörimään, niin siitä eteenpäin liike-energian muunto sähköksi yms. sujuu jo hyvinkin pienin häviöin.

        Biokaasun tai muidenkin biopolttoaineiden idea tosiaan on, että vaihdetaan fossiilinen polttoaine biopolttoaineeseen -> hups, enää ei polttomoottorin käyttö lisää ilmakehän CO2-pitoisuutta. Lisäbonuksena tällä ratkaisulla saadaan autoliikenteen päästöt vähenemään jo tällä vuosikymemellä eikä vasta 20 vuoden päästä, jolloin on lähtenyt mopo täysin käsisstä. Merenpohjan ja ikiroudan metaanivarastot kun karkaavat ilmoille, niin sitten ilmasto heilahtaa uuteen tilaan päästövähennyksistä riippumatta.

        Nimeomaan tällä polttoaineen vaihdolla eli korvaamalla pieni siivu bensasta ja dieselistä biopolttoaineella autoliikenteen päästöjen "väistämätön" kasvu saatiin taitettua jo 2008.
        Patteriautot ovat päästöjen suhteen hyttysen kusi meressä eikä tilanne tästä ihan heti muutu. Patteriautojen kanssa on jo tullut pullonkaulaksi myös tiettyjen mineraalien ja komponettien saatavuus. Ei ihme, patteriautoissa on 500 kg enemmän läskiä pelkällä bensalla kulkeviin verrattuna eikä tämä lisämassa koostu halvasta teräksestä, vaan siellä on melkoiset määrät harvinaisempia ja kalliimpia materiaaleja.

        Pattereille voisi olla parempiakin käyttökohteita kuin patteriautot. Esim. rakennuksissa ja kaivoksissa käytettävät työkoneet. Edut:
        - ei pakokaasupäästöjä sisätiloissa (kaivoksissa pakokaasujen poistoon tarvittava ilmanvaihto on ISO energiankuluttaja)
        - työmailla koneet seisovat aina välillä ja polttoainetta palaa koko ajan - sähkövehkeen kulutus aika 0, jos kone ei liiku
        - ilmakehän kannalta ihan se ja sama, mistä kohtaa CO2 päästöjä leikataan... mutta työkoneiden sähköistyksellä saadaan muutakin etua kuin CO2 päästöjen vähennys ... eikä tarvi törsätä satoja miljoonia latauspömpelien rakenteluun pitkin valtakuntaa

        Sähkön varastointikin on vaikeaa. Siis isompina määrinä. Tämän vuoksi Suomessa on parhaillaan kehitteillä järjestelmä, jossa tuulisähköllä (silloin kun sitä tulee yli tarpeen) tuotettua vetyä ja voimalan piipusta kaapattavaa CO2 yhdistetään ns. synteettiseksi metaaniksi. Metaania käytettäsiin liikennepolttoaineena ja varastoitaisiin nesteytettynä. Talven sähkönkulutushuippujen aikana metaania käytettäsiin maakaasun sijaan kombivoimalaitosten polttoaineena.

        Jos synteettisen metaanin tuotantokustannus saadaan painettua tarpeeksi alas, sitä voitaisiin jatkojalostaa nestemäisiksi polttoaineiksi korvaamaan mm. lentokerosiinia. Ei ole pattereista mannertenvälisen laiva- tai lentoliikenteen energianlähteeksi. Ei patterit riitä edes kuorma-autoon. Koko 2021 lopussa oli koko valtakunnassa muistaakseni 6 kpl patterikäyttöisiä kuorma-autoja ja ne kaikki pelkästään nurkka-ajossa (jakeluliikenne).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuauton on haudattu, ei niiden perään kannata vouhkata.
        Kaikissa palamiseen liittyvässä tapahtumassa muodostuu partikkeleita jotka ovat ihmisille haitallisia, vaikka kuinka biopohjaisia polttoaineita olisivatkaan. Myös polttomoottorin hyötysuhde on jopa huonompi kaasulla kuin bensalla joten haaskaat lämpönä harakoille yli 80% polttomoottorin käyttämä kaasun energiamäärästä... Järkeä? No ei.
        Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%. Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa.

        > Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%.

        Pyöritetäänpä tätä lisää. 90 % on kattilan hyötysuhde. Wanhaa tekniikkaa jo 50+ vuoden takaa.

        Jos pelkkää lämpöä halutaan tehdä, niin kannattaa kaasu polttaa voimalaitoksessa, joka tahkoaa sähköä 40-60 % hyötysuhteella (...uusimmat kombivoimalaitokset). Sähköllä pyöritetään lämpöpumppua, kolmosen COPilla lämpöä tulee tuutista n. 150 % hyötysuhteella + voimalan lauhdelämpö kaupan päälle.

        Lisäksi (kauko)lämmön kysyntä hiipuu, kun rakennuksista tehdään energiatehokkaampia ....tai se lämpö tehdään lämpöpumpuilla. Ei enää rakenneta vaan puretaan pois näitä vanhoja pelkästään lämpöä tuottavia laitoksia.

        Teollisuudessakin olisi paljon varaa energiansäätölle. Siellä ei vielä oikein ole lyönyt läpi ajatus prosessien hukkalämmön kaappaamisesta hyötykäyttöön. Eli kaasua palaa ja lämpö tuuletetaan harakoille nykyisin. Ei kovin fiksu käyttökohde.

        Tietysti joissain prosesseissa kaasu saattaa toimia raaka-aineena. Esim vety tehdään nykyään metaanista (maakaasusta) höyryreformoinnilla. Ei ole mieltä korvata maakaasua tässä puuhassa biokaasulla, vaan tilalle tulee elektrolyysillä tuotettava "vihreä" vety. Tarttee vaan rakentaa vielä reilusti lisää vispilöitä (tuulivoimaa)...

        Teollisuuden prosessien ja voimalaitosten uudistamiset ottavat vuosia. Autokannan päivitys uuteen vuosikymmeniä. Ei ole yhtään epäselvää, että autojen päästöongelmaa on pakko ratkoa vaikuttamalla nykyisen autokannan päästöihin - ei haaveilemalla jostain 15+ vuoden päässä tulevaisuudessa siintelevästä patteriutopiasta. Tai 30+ vuoden päässä siintelevästä vetypommiautoilusta.

        Samasta syystä fuusiovoimalat ovat jo flopanneet, vaikka kehitys junnaa ihan aikataulussaan. 1. kaupallinen laitos käyntiin 2050-luvulla ja sitä rataa. Too late...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa."

        Aivan niin. Esimerkiksi lannoitetuotantoon!

        Teollisuusprosesseissa tarvitaan usein raaka-aineena vetyä, joka nykyään tuotetaan höyryreformoinnilla maakaasusta. Eli tarvitaan maakaasua raaka-aineeksi ja polttoaineeksi.

        Tämähän oli hieno idea silloin, kun oli halpaa maakaasua tarjolla eikä tarvinnut CO2 päästöistä piitata - metaanin sisältämä hiili päästetään taivaan tuuliin.

        Biokaasua ei näin tehottomaan prosessiin kannata haaskata, vaan tulevaisuudessa vety tuotetaan elektrolyysillä. Siitähän sitten saadaan samalla yksi tapa "haaskata" tuulisähkön ajoittainen ylituotanto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teollisuusprosesseissa tarvitaan usein raaka-aineena vetyä, joka nykyään tuotetaan höyryreformoinnilla maakaasusta. Eli tarvitaan maakaasua raaka-aineeksi ja polttoaineeksi.

        Tämähän oli hieno idea silloin, kun oli halpaa maakaasua tarjolla eikä tarvinnut CO2 päästöistä piitata - metaanin sisältämä hiili päästetään taivaan tuuliin.

        Biokaasua ei näin tehottomaan prosessiin kannata haaskata, vaan tulevaisuudessa vety tuotetaan elektrolyysillä. Siitähän sitten saadaan samalla yksi tapa "haaskata" tuulisähkön ajoittainen ylituotanto.

        "Siitähän sitten saadaan samalla yksi tapa "haaskata" tuulisähkön ajoittainen ylituotanto."

        Tuulisähkön ylituotanto tullaan "haaskaamaan" lähes täysin erilaisiin energiavarastoihin, litium-akuista painovoimaan perustuviin mekaanisiin akkuihin. Ja vaikkapa energiasyöppöihin prosesseihin, joita voidaan ajoittaa.

        Lisäksi kuluttajapuolelle tulee kuormantasausautomatiikkaa, jolla pyykit ja astiat yms. pestään halvalla sähköllä, kun sellaista saatavilla on.

        Vedylle ei jää ehkä kuin rippeet, jos sitäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Siitähän sitten saadaan samalla yksi tapa "haaskata" tuulisähkön ajoittainen ylituotanto."

        Tuulisähkön ylituotanto tullaan "haaskaamaan" lähes täysin erilaisiin energiavarastoihin, litium-akuista painovoimaan perustuviin mekaanisiin akkuihin. Ja vaikkapa energiasyöppöihin prosesseihin, joita voidaan ajoittaa.

        Lisäksi kuluttajapuolelle tulee kuormantasausautomatiikkaa, jolla pyykit ja astiat yms. pestään halvalla sähköllä, kun sellaista saatavilla on.

        Vedylle ei jää ehkä kuin rippeet, jos sitäkään.

        "Lisäksi kuluttajapuolelle tulee kuormantasausautomatiikkaa, jolla pyykit ja astiat yms. pestään halvalla sähköllä, kun sellaista saatavilla on."

        Kuluttajat pesevät pyykit ja astiat sitten, kun heitä itseä huvittaa. Eivät he piittaa paskaakaan "kuormantasausautomatiikasta". Minä päätän koska pesen pyykkini ei jotkut saatanan koneet. Normaali "ajoitus" tarkoittaa, että pyykit pestään heti eikä verkon rasituksesta piitata.

        Ja pyykinpesukoneissa tai astianpesukoneet eivät älyä tarvitse eikä mitään yhteyksiä verkkoon. Tuollainen on täysin typerää. Ne eivät tarvitse edes ajastuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lisäksi kuluttajapuolelle tulee kuormantasausautomatiikkaa, jolla pyykit ja astiat yms. pestään halvalla sähköllä, kun sellaista saatavilla on."

        Kuluttajat pesevät pyykit ja astiat sitten, kun heitä itseä huvittaa. Eivät he piittaa paskaakaan "kuormantasausautomatiikasta". Minä päätän koska pesen pyykkini ei jotkut saatanan koneet. Normaali "ajoitus" tarkoittaa, että pyykit pestään heti eikä verkon rasituksesta piitata.

        Ja pyykinpesukoneissa tai astianpesukoneet eivät älyä tarvitse eikä mitään yhteyksiä verkkoon. Tuollainen on täysin typerää. Ne eivät tarvitse edes ajastuksia.

        Lisään... Esimerkiksi astianpesukone käynnistetään heti kun se on riittävän täynnä tai astiat pitää muuten pestä. Mitään muuta ajastusta ei tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Siitähän sitten saadaan samalla yksi tapa "haaskata" tuulisähkön ajoittainen ylituotanto."

        Tuulisähkön ylituotanto tullaan "haaskaamaan" lähes täysin erilaisiin energiavarastoihin, litium-akuista painovoimaan perustuviin mekaanisiin akkuihin. Ja vaikkapa energiasyöppöihin prosesseihin, joita voidaan ajoittaa.

        Lisäksi kuluttajapuolelle tulee kuormantasausautomatiikkaa, jolla pyykit ja astiat yms. pestään halvalla sähköllä, kun sellaista saatavilla on.

        Vedylle ei jää ehkä kuin rippeet, jos sitäkään.

        Totuus on, että ihmiset paskat piittaavat kuormantasausautomatiikasta. Tuo on typerä paskatekniikka. Kun teen pyykkiä niin haluan pesukoneen pyörivän heti kun olen täyttänyt koneen. Enkä valitse ajankohtaa sähkön hinnan tai verkon kuormituksen. Typerät koneet ei päätä milloin minä teen jotain.

        Älyominaisuudet pitäisi tehdä laittomiksi pesukoneissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuauto todellakin on liian kova vastustaja, kuten nähdään - petterillä heti ruikulit housussa ja satuja kehitellään epätoivon vimmalla.

        Partikkeleita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Jota tapahtuu mm. polttoainepisaroiden pinnalla.... eli dieseleissä sekä suorasuihkutusmoottoreissa. Siinä pinnalla kun on sattuneesta syystä vähän turhan rikas seos -> palaminen ei ehkä mene loppuun asti ja jää hiilihippunen muistoksi.

        Hitusen vaikeampaa saada moista aikaan kaasumaisen polttoaineen kanssa (metaani tai bensa kaasumaisessa olomuodossa = kaasutinmoottori tai imusarjaruiskutteinen moottori). Tämän vuoksi imusarjaruiskutteisille moottoreille ei ole hiukkaspitoisuusmittausvaatimusta eikä niissä tarvitse käyttää hiukkasloukkuja pakoputkessa, kuten uusissa suorasuihkutusmoottoreissa. Muut päästöt (CO, NOx ja HC) puolestaan hoitelee katalysaattori, joka on viimeiset 30 vuotta ollut bensakoneen vakiovaruste.

        Polttomoottorin hyötysuhde on mikä on, mutta bensa/kaasu ei tässä asiaan vaikuta. Kas kun tahdin määrää puristussuhde. Kaasua käytettäessä puristussuhde voisi olla korkeampikin, mutta silloin menetettäisiin mahdollisuus käyttää bensaa varapolttoaineena. BTW, polttomoottorista saa myös lämpöä -> ei tarvi palella pakkasilla, kuten patteriautoissa. Lisätietoja aiheesta saa TM talvitestistä 2022.

        Kaasun energiasta saadaan 90 % talteen... niin, kun tuotetaan lämpöä kattilassa (esim. prosessihöyryn tuotanto). Ei ne voimalaitoksetkaan saa kaasusta muutettua mekaaniseksi työksi (millä pyöritetään generaattoria) kuin noin 50 %. Loput 40 % on lämpöä, mikä talvella saadaan höydynnettyä rakennusten lämmitykseen tai teollisuushöyryn tuotantoon. Kesällä kaukolämmölle on vähän tarvetta ja voimalaitosten lauhdelämpöä ajetaan silloin taivaan tuuliin.

        Ei se patteriautonkaan hyötysuhde polttoaineesta liike-energiaksi huima ole. Auto itsessään hukkaa ehkä 30 % sähköverkosta otetusta energiasta, mutta se sähkö kun voi olla tuotettu vanhassa voimalaitoksessa 35 % hyötysuhteella -> kokonaishyötysuhde onkin tällöin vain 0,35*0,7= 25 %. Lämmön muuttaminen mekaaniseksi työksi tässä mättää. Sitten kun on saatu akseli pyörimään, niin siitä eteenpäin liike-energian muunto sähköksi yms. sujuu jo hyvinkin pienin häviöin.

        Biokaasun tai muidenkin biopolttoaineiden idea tosiaan on, että vaihdetaan fossiilinen polttoaine biopolttoaineeseen -> hups, enää ei polttomoottorin käyttö lisää ilmakehän CO2-pitoisuutta. Lisäbonuksena tällä ratkaisulla saadaan autoliikenteen päästöt vähenemään jo tällä vuosikymemellä eikä vasta 20 vuoden päästä, jolloin on lähtenyt mopo täysin käsisstä. Merenpohjan ja ikiroudan metaanivarastot kun karkaavat ilmoille, niin sitten ilmasto heilahtaa uuteen tilaan päästövähennyksistä riippumatta.

        Nimeomaan tällä polttoaineen vaihdolla eli korvaamalla pieni siivu bensasta ja dieselistä biopolttoaineella autoliikenteen päästöjen "väistämätön" kasvu saatiin taitettua jo 2008.
        Patteriautot ovat päästöjen suhteen hyttysen kusi meressä eikä tilanne tästä ihan heti muutu. Patteriautojen kanssa on jo tullut pullonkaulaksi myös tiettyjen mineraalien ja komponettien saatavuus. Ei ihme, patteriautoissa on 500 kg enemmän läskiä pelkällä bensalla kulkeviin verrattuna eikä tämä lisämassa koostu halvasta teräksestä, vaan siellä on melkoiset määrät harvinaisempia ja kalliimpia materiaaleja.

        Pattereille voisi olla parempiakin käyttökohteita kuin patteriautot. Esim. rakennuksissa ja kaivoksissa käytettävät työkoneet. Edut:
        - ei pakokaasupäästöjä sisätiloissa (kaivoksissa pakokaasujen poistoon tarvittava ilmanvaihto on ISO energiankuluttaja)
        - työmailla koneet seisovat aina välillä ja polttoainetta palaa koko ajan - sähkövehkeen kulutus aika 0, jos kone ei liiku
        - ilmakehän kannalta ihan se ja sama, mistä kohtaa CO2 päästöjä leikataan... mutta työkoneiden sähköistyksellä saadaan muutakin etua kuin CO2 päästöjen vähennys ... eikä tarvi törsätä satoja miljoonia latauspömpelien rakenteluun pitkin valtakuntaa

        Sähkön varastointikin on vaikeaa. Siis isompina määrinä. Tämän vuoksi Suomessa on parhaillaan kehitteillä järjestelmä, jossa tuulisähköllä (silloin kun sitä tulee yli tarpeen) tuotettua vetyä ja voimalan piipusta kaapattavaa CO2 yhdistetään ns. synteettiseksi metaaniksi. Metaania käytettäsiin liikennepolttoaineena ja varastoitaisiin nesteytettynä. Talven sähkönkulutushuippujen aikana metaania käytettäsiin maakaasun sijaan kombivoimalaitosten polttoaineena.

        Jos synteettisen metaanin tuotantokustannus saadaan painettua tarpeeksi alas, sitä voitaisiin jatkojalostaa nestemäisiksi polttoaineiksi korvaamaan mm. lentokerosiinia. Ei ole pattereista mannertenvälisen laiva- tai lentoliikenteen energianlähteeksi. Ei patterit riitä edes kuorma-autoon. Koko 2021 lopussa oli koko valtakunnassa muistaakseni 6 kpl patterikäyttöisiä kuorma-autoja ja ne kaikki pelkästään nurkka-ajossa (jakeluliikenne).

        Kaasu on kuitenkin henkilöautoissa kuolemassa. Mikään tuosta tekstistäsi ei tätä muuta. Menestys mitataan myyntimäärillä ja ne ovat kaasuautoilla surkeat ja suunta on alas. Edes muunnoksia ei paljon tehdä.

        Rekoissa kaasua voidaan hieman käyttää, mutta henkilöautoissa kaasu on jo hävinnyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuinkin uusista 4680-akuista, joita Tesloihin on tänä vuonna alkanut mennä.

        Uusi akku 4680 ei ole kovin eikä riittävä edes mutta hyvä kuitenkin edes se 16% parannus.
        ”Puuakku” on jos toteutuu minimi.


      • Anonyymi

        Onko teslalla tuo akku edes lähellä 300? Huono akku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuauton on haudattu, ei niiden perään kannata vouhkata.
        Kaikissa palamiseen liittyvässä tapahtumassa muodostuu partikkeleita jotka ovat ihmisille haitallisia, vaikka kuinka biopohjaisia polttoaineita olisivatkaan. Myös polttomoottorin hyötysuhde on jopa huonompi kaasulla kuin bensalla joten haaskaat lämpönä harakoille yli 80% polttomoottorin käyttämä kaasun energiamäärästä... Järkeä? No ei.
        Kaasusta saadaan käytettyä energiaa kokonaismäärästä teollisuudessa jopa 90%. Joten huomattavasti järkevämpää on käyttää kaikki saatavilla oleva biokaasu teollisuudessa.

        Polttokenno on paras tämänhetken auton voimanlähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polttokenno on paras tämänhetken auton voimanlähde.

        Joopa joo. 20 vuotta yritetty sitä, eikä ole minkäänlaista suosiota saanut edes alueilla, joissa siihen tuhlataan käsittämättömiä määriä rahaa.


      • Anonyymi

        Laittaisitko linkin teslan malleista ja akuista missä on se yli 300 Wh/kg,kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laittaisitko linkin teslan malleista ja akuista missä on se yli 300 Wh/kg,kiitos.

        Ei ole vielä tuotantoversiossa tietääkseni. 4860 on tosin jo tuotannossa Texasin tehtaalla Model Y autoissa, mutta ei taida olla vielä se edistyneempi versio.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Panasonic tulee tekemään 4680 huonompaa sarjaa. Teslan omat parempia, mutta tuotannon ylösajossa kestää aikaa, joten Tesla tarvitsee usean toimittajan akut.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Nykyisten sähköautojen akuilla on paljon puutteita sekä rakentamisessa että käyttämisessä:
      - vähäisten, ei uusiutuvien, luonnonvarojen tuhlausta
      - käytösssä syttyvät itsestään palamaan eikä sammu normaaleilla konsteilla
      - painavat kuin synti
      - menettävät voimaansa 2,5% vuodessa
      - pitkät latausajat
      - pikalataukset lyhentävät akkujen elinikää
      - ei kierrätettävissä
      jne ....

      • Anonyymi

        Löydän heti yhden virheen. Nimittäin sähköautojen akut ovat lähes 100% kierrätettävissä. Tuota typerää valetta siitä, että sähköautojen akut eivät muka ole kierrätettäviä levitetään täällä, vaikka se on todistettavasti täyttä paskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Löydän heti yhden virheen. Nimittäin sähköautojen akut ovat lähes 100% kierrätettävissä. Tuota typerää valetta siitä, että sähköautojen akut eivät muka ole kierrätettäviä levitetään täällä, vaikka se on todistettavasti täyttä paskaa.

        Oli siinä sentää jotain totta, tossa Teboil-raatilaisen listassa, en kerro mitä :)

        Mutta tyhmyys paljastui väitteestä, että akkuja EI muka voisi kierrättää. Vähitellen Teboil-raatilaisetkin oppivat jotain, hyvä hyvä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oli siinä sentää jotain totta, tossa Teboil-raatilaisen listassa, en kerro mitä :)

        Mutta tyhmyys paljastui väitteestä, että akkuja EI muka voisi kierrättää. Vähitellen Teboil-raatilaisetkin oppivat jotain, hyvä hyvä!

        Toki tuohon myyttiin on perusteet. Aiemmin litiumakkuja ja paristoja ei kustannusten takia kierrätetty. Mutta tilanne on nyt muuttunut, kun menetelmät ovat parantuneet ja litiumin ja muiden metallien arvo on noussut. Nyt kierrätys on muuttunut kannattavaksi.

        Kierrätys ei ehkä ole halpaa, mutta se on täysin mahdollista.


    • Anonyymi

      Puuakku kävisi kyllä, sitten kun se joskus tulee myyntiin.

      On se ihmeellistä kuinka harppauksin akkuteknologiat kehittyvät. Kyllä polttomoottoritkin kehittyvät vielä tovin, niihin lisätään saasteenpoisto-systeemejä jotka tosin nostavat autojen hintoja ja tekevät niistä entistä monimutkaisempia.

      • Anonyymi

        Ne saasteen poistosysteemit polttiksissa ei vähennä CO2 päästöjä. Ne vain auttaa typen oksideissa ja hiukkasissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Seiska: Sofia Belorf haki terapeutilta apua - Avautuu Stefan Thermanista: "Räjähdysherkkä ilotulite"

      Sofia Belórf avautuu miesystäviensä Stefan Thermanin ja Niko Ranta-ahon yhteisistä piirteistä Seiskalle. Therman heitti Sofian tavarat ulos ikkunasta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      6051
    2. Raju tilitys Stefan T, nyt aloitti Sofia haukkumiset ja käy terapiassa.

      Siitä nähtiin taas, Sofia alkoi heti syyttelyt ja kaikki kertonut Seiskassa,ei osannut tätäkään nainen pitää suutaan kiinni erosta.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      397
      3765
    3. Rane lähettää terveisiä Sofialle ja Stefulle instassa

      Case: 2020-luvun Matti ja Mervi Näiden kahden sankarin elämään en ole liittynyt enää pariin vuoteen. Olen vankilaan asti kuullut mitä hurjimpia tarino
      Kotimaiset julkkisjuorut
      238
      1757
    4. Ukrainalaiset varastivat kaikki ruoat

      Olimme leipäjonossa, kuten ennen eläkepäivää muutenkin. Oli jo hyvissä ajoin Ukrainan pojat tulleet. Kun ovet aukesivat, niin kaksin käsin kantoivat
      Maailman menoa
      247
      1717
    5. Millä vitun mandaatilla Sanna Marin

      Menee Ukrainaan heilumaan, sehän antaa Venäjälle, lisäsyyn operoida Suomeenkin?! :x
      Maailman menoa
      333
      1272
    6. Sofian piti taas matkia Martina ja ostaa samanlainen nahkatakki.

      Miksi seuraa Martina ja pukeutuu ja ostaa samoja vaatteita, on kuin kiusan tekoa .?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      158
      1040
    7. Vanhemmalle södelle naiselle

      Olithan ihan mukava, ei siinä mitään mutta pysy jo kauempana minusta. Sydämeni kuuluu nyt naiselle joka voisi ikänsä puolesta olla sinun oma tyttäresi
      Tunteet
      71
      1011
    8. Mä haluisin niin paljon nähdä

      Sinut.. voi tätä haluamisen määrää.. :(
      Ikävä
      37
      909
    9. Et sä kehtaisi kumminkään

      Et kehtaisi seistä vierelläni! Vai kehtaisitko? naiselle mieheltä
      Ikävä
      60
      861
    Aihe