Kun Ronald Reagan tuli valtaan Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, hänen pääsanomansa oli Yhdysvaltojen voiman ja vaikutusvallan palauttaminen. En itsekään oikein pitänyt siitä retoriikasta, sehän kuulostaa aivan Putinilta.
Mutta. Tässä asiassa on eräs Iso mutta. Se on maailmanpolitiikan kehitys lähihistorian valossa. Kuvio, joka toistuu.
Kun Carterin USA halusi liennyttää ja ymmärtää luontoarvoja sekä maailman köyhiä, se ei saanutkaan siitä kiitosta. Saati että se olisi saanut ymmärtämystä omiin energiakriisin aiheuttamiin ongelmiinsa. Neuvostoliiton propaganda hyökkäsi Carteria vastaan täydeltä laidalta ja ympäri maailmaa alkoi tapahtua. Neuvostojoukot tunkeutuivat röyhkeästi Afganistaniin ja Iranissa amerikkalaisia otettiin panttivangeiksi kun shaahi syrjäytettiin, Latinalaisessa Amerikassa vallankumoukset nostivat äärivasemmistoa valtaan mm Nicaraguassa.
Sitten tuli Reagan, joka oli valmis vastaamaan samalla mitalla. Rahaa käytettiin sotiin ja väkivaltaan vastattiin vielä silmittömällä väkivallalla, kuten "vapaustaistelijoiksi" kuvatut contrasissit tekivät teurastaessaan myös viattomia talonpoikia entisessä kotimaassaan. Seurasiko siitä suuri paheksuminen. kommunistimaiden vastalauseet, kehitysmaiden vetäytyminen YK:sta, joka ei voinut Yhdysvaltojen voimapolitiikkaa pysäyttää.
Ei. Luonteeltaan roistoina kommunistimaiden johtajat alkoivat suorastaan ihailla Reagania. Reagania vastustivat ja haukkuivat ainoastaan länsimaiden omat hipit ja miedot vasemmistolaiset. Muistan itsekin keskusteluja moskovamielisten kommunistien kanssa tuolloin, ja heillehän Reagan oli "mies" verrattuna halveksimaansa Carteriin, joka oli pyrkinyt aseriisuntaan.
Sama toistuu jälleen.
Kun Biden vetäytyy Afganistanista ja lupaa koko maailmalle rauhaa ja Yhdysvaltojen apua luontokatastrofin ehkäisemikseksi, ovatko kiitokset tulvineet hänelle ympäri maailmaa? Kun länsimaat kylmän sodan päätyttyä globaaliuden huumassaan siirsivät teollisuustuotantoaan kehittyviin maihin mahdollistaen niiden rikastumisen, onko siitä tulvinut kiitosta?
Ei ole.
Länsimaiden kanssa käymällään kaupala rikastunut Venäjä huutaa vihaansa länttä ja Yhdysvaltoja kohtaan ja tappaa jälleen siviilejä naapurimaassaan ruosteisen sotakoneensa rynkytyksellä.
Meille myymillään lääkkeillä ja tietotekniksillä palveluilla suuret summat tienannut Intia ei ole poistanut köyhyyttä omasta maastaan ja aikoo nyt tuottaa lisää kurjuutta myös muualle maailmaan rajoittamalla vehnän vientiään kun puute on suurin. Poliittinen retoriikka maassa on muuttunut lännen suuntaan aika vihamieliseksi.
Entä sitten länsimaiden kaupasta ja tuotannon siirrosta eniten hyötynyt Kiina? Sataako heiltä vuolaita kiitoksia Huaweita ostaneille länsikuluttajille siitä, että ennennäkemättömät määrät kiinalaisia ovat nousseet kurjasta köyhyydestä vähintäänkin keskiluokkaan?
Ei. Kiina sivaltelee vihamielisiä kommentteja lännen suuntaan, samalla kun sen sotilaat jo avoimesti harjoittelevat hyökkäämistä Taiwahiin. Katukyselyissä kiinalaisten mielipiteet Taiwanista ovat aika samanlaisia kuin venäläisten Ukrainasta. Samoin kuin Ukrainassa, Taiwanissa tulee tapahtumaan hirveä kansanmurha, jos Kiina onnistuu aikeissaan.
Muistakaamme siis kuinka se 1990-luvun rauhan ja vaurauden ajanjakso oikein tehtiin:
https://www.youtube.com/watch?v=GiuFzpl28io
"We will not surrender for it now or ever"
https://www.youtube.com/watch?v=bO9y7XcmkTI&t=90s
"America has been the principle architect of the peace in the Europe"
https://www.youtube.com/watch?v=5pm-RnW25iI
Ikävä kyllä olemme taas tässä tilanteessa. Emme saa horjua tälläkään kertaa!
https://www.youtube.com/watch?v=PCyI95gKLEY
Mutta. Tässä asiassa on eräs Iso mutta. Se on maailmanpolitiikan kehitys lähihistorian valossa. Kuvio, joka toistuu.
Kun Carterin USA halusi liennyttää ja ymmärtää luontoarvoja sekä maailman köyhiä, se ei saanutkaan siitä kiitosta. Saati että se olisi saanut ymmärtämystä omiin energiakriisin aiheuttamiin ongelmiinsa. Neuvostoliiton propaganda hyökkäsi Carteria vastaan täydeltä laidalta ja ympäri maailmaa alkoi tapahtua. Neuvostojoukot tunkeutuivat röyhkeästi Afganistaniin ja Iranissa amerikkalaisia otettiin panttivangeiksi kun shaahi syrjäytettiin, Latinalaisessa Amerikassa vallankumoukset nostivat äärivasemmistoa valtaan mm Nicaraguassa.
Sitten tuli Reagan, joka oli valmis vastaamaan samalla mitalla. Rahaa käytettiin sotiin ja väkivaltaan vastattiin vielä silmittömällä väkivallalla, kuten "vapaustaistelijoiksi" kuvatut contrasissit tekivät teurastaessaan myös viattomia talonpoikia entisessä kotimaassaan. Seurasiko siitä suuri paheksuminen. kommunistimaiden vastalauseet, kehitysmaiden vetäytyminen YK:sta, joka ei voinut Yhdysvaltojen voimapolitiikkaa pysäyttää.
Ei. Luonteeltaan roistoina kommunistimaiden johtajat alkoivat suorastaan ihailla Reagania. Reagania vastustivat ja haukkuivat ainoastaan länsimaiden omat hipit ja miedot vasemmistolaiset. Muistan itsekin keskusteluja moskovamielisten kommunistien kanssa tuolloin, ja heillehän Reagan oli "mies" verrattuna halveksimaansa Carteriin, joka oli pyrkinyt aseriisuntaan.
Sama toistuu jälleen.
Kun Biden vetäytyy Afganistanista ja lupaa koko maailmalle rauhaa ja Yhdysvaltojen apua luontokatastrofin ehkäisemikseksi, ovatko kiitokset tulvineet hänelle ympäri maailmaa? Kun länsimaat kylmän sodan päätyttyä globaaliuden huumassaan siirsivät teollisuustuotantoaan kehittyviin maihin mahdollistaen niiden rikastumisen, onko siitä tulvinut kiitosta?
Ei ole.
Länsimaiden kanssa käymällään kaupala rikastunut Venäjä huutaa vihaansa länttä ja Yhdysvaltoja kohtaan ja tappaa jälleen siviilejä naapurimaassaan ruosteisen sotakoneensa rynkytyksellä.
Meille myymillään lääkkeillä ja tietotekniksillä palveluilla suuret summat tienannut Intia ei ole poistanut köyhyyttä omasta maastaan ja aikoo nyt tuottaa lisää kurjuutta myös muualle maailmaan rajoittamalla vehnän vientiään kun puute on suurin. Poliittinen retoriikka maassa on muuttunut lännen suuntaan aika vihamieliseksi.
Entä sitten länsimaiden kaupasta ja tuotannon siirrosta eniten hyötynyt Kiina? Sataako heiltä vuolaita kiitoksia Huaweita ostaneille länsikuluttajille siitä, että ennennäkemättömät määrät kiinalaisia ovat nousseet kurjasta köyhyydestä vähintäänkin keskiluokkaan?
Ei. Kiina sivaltelee vihamielisiä kommentteja lännen suuntaan, samalla kun sen sotilaat jo avoimesti harjoittelevat hyökkäämistä Taiwahiin. Katukyselyissä kiinalaisten mielipiteet Taiwanista ovat aika samanlaisia kuin venäläisten Ukrainasta. Samoin kuin Ukrainassa, Taiwanissa tulee tapahtumaan hirveä kansanmurha, jos Kiina onnistuu aikeissaan.
Muistakaamme siis kuinka se 1990-luvun rauhan ja vaurauden ajanjakso oikein tehtiin:
https://www.youtube.com/watch?v=GiuFzpl28io
"We will not surrender for it now or ever"
https://www.youtube.com/watch?v=bO9y7XcmkTI&t=90s
"America has been the principle architect of the peace in the Europe"
https://www.youtube.com/watch?v=5pm-RnW25iI
Ikävä kyllä olemme taas tässä tilanteessa. Emme saa horjua tälläkään kertaa!
https://www.youtube.com/watch?v=PCyI95gKLEY
Vastaukset 7
Vanhimmat
USA:ssa on taistellut koko ajan kaksi voimaa. Toiset haluavat vahvan ulospäin suuntautuneen USA:n ja toiset itsekkään sisään päin kääntyvän.
Valtaa on kahdenlaista: kovaa ja pehmeää. Ne eivät ole vaihtoehtoja, tai sulje toisaan pois. Kummallakin on oma aikansa ja paikkansa. Sotilaallista toimintaa seuraa diplomatia ja yhteiskunnan jälleenrakentaminen, jne.
Ennen käytiin taistelua länsimaisten arvojen ja kommunismin välillä. Nykyään vastakkainasettelu syntyy autoritääristen valtioiden (mm. Venäjä, Kiina, ym. Aasian ja Afrikan maat) ja demokraattisten valtioiden välillä. Kiina harjoittaa "pehmeää valtaa" tehokkaasti kehitysmaissa rahoittamalla niiden infrastruktuuria.
Taloudella ei ole muuta ideologiaa kuin pääomat ja kulutus. Niitä tuotteita ostetaan, jotka toimivat, ja joita pystytään tuottamaan sopivaan hintaan. Talous yhdistää autoritäärisen ja demokraattisen maailman.
"Ennen käytiin taistelua länsimaisten arvojen ja kommunismin välillä. Nykyään vastakkainasettelu syntyy autoritääristen valtioiden (mm. Venäjä, Kiina, ym. Aasian ja Afrikan maat) ja demokraattisten valtioiden välillä"
Itse asiassa taistelu kommunismin ja lännen välillä oli nimenomaan taistelua totalitarismin ja demokratian välillä ja niin oli myös taistelu natsismia ja fasismia vastaan vaikka se auttoikin kommunistit valtaan Itä-Euroopassa.
Läntinen historiankirjoitus on koko ajan maalannut karttoihin vapaat ja autoritaariset valtiot ja se sama jako välittyy kaikista avaukseen linkatuissa puheissa, niin eri ajoilta kuin ne ovatkin.
Mitä tulee Kiinaan, se järjestää sotaharjoituksia, joissa sen sotilaat hyökkäävät harjoituskohteisiin, jotka on rakennettu tarkasti jäljittelemään Taiwanilaisia kohteita. Niin tarkasti, että satamakaupungin kopiossa ovat tietyt laivatkin ilmakuvan mukaisesti laitureissa ja Kiina ampuu niihin ohjuksia. Operaatioita hiotaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Kiinalaiset joukot liikehtivät Taiwanin lähistöllä sitä usealta suunnalta saarrostaen juuri kuten venäläiset Ukrainan rajojen takana ennen kuin hyökkäsivät.
Venakot eivät ole vielä päivittyneet tälle vuosisadalle. Luulevat, että aseilla voi saavuttaa jotain pysyvää.
Yhdysvalloissa tapahtui taas järjetön joukkoampuminen. Buffalossa sijaitsevaan kauppaan asteli mies, joka ampui summittain vastaan tulevia ihmisiä. Ampuja filmasi tapahtuman kypäräkameralla ja lähetti sen suorana nettiin.
Filmiltä näkyy, miten sotilasvarusteisiin; kypärään ja luotiliiveihin pukeutunut henkilö ajaa autolla Tops-nimisen marketin pihalle ja aloittaa ammuskelun jo parkkipaikalla. Hänellä on käytössään automaattikivääri.
Mies jatkaa sisälle kauppaan ja ampuu jokaisen vastaantulijan. Yhdessä tapauksessa ampuja säästää henkilön. Mies istuu lattialla kassojen välissä ja kun ampuja tähtää häntä mies huutaa jotain. Nyt ampuja sanoo ”sorry” ja jatkaa matkaa ampumatta tätä miestä.
Poliisit saapuivat nopeasti paikalle. Kun ampuja oli tyytyväinen tulokseen hän vain käveli ulos kaupasta pihalle ja alkoi riisumaan varustuksiaan. Poliisit huusivat ja käskyttivät miestä maahan ja lopulta hyökkäsivät miehen kimppuun raudoittaen tämän.
Ampumisessa kuoli ainakin 10 henkilöä ja kolme loukkaantui.
Ampuja on 18-vuotias Payton Gendron, jonka kerrotaan olleen jonkinlainen ääri-henkilö rotuideologiaan perustuvien mielipiteineen. Mies siis oli valkoihoinen ja suurin osa uhreista oli mustaihoisia.
Gendron asui Conklin–nimisessä pikku kylässä 300 km päässä Buffalosta. Mitään motiivia ei tule esille, että miksi mies valitsi juuri kyseisen kaupan asiakkaat ja henkilökunnan tappolistalleen. Neljä kuolleista oli kaupan henkilökuntaa.
Bidenin jenkkilä on sairas.
Kaveri edusti Trumpin eikä Bidenin USA:aa. Äärioikeistoaines vahvistui Trumpin aikana.
Venäjähän se on tukenut ääriryhmiä Yhdysvalloissa, kuten se tukee kaikkialla. Suomessa nyt vaan ei löydy juurikaan Kankaanpään kiljukapinallisia tai convoy-kakkaajia kummempia ääriaineksia, joten täällä on tyytyminen niihin.
Venäjä yrittää iskeä kaikkiin yhteiskunnan halkeamiin ja kiihottaa niissä väkivaltaa ja sekasortoa.
Venäjän kanssa kaikki hellämielisyys on pahasta ja johtaa vain suurempiin vaikeuksiin. Ne kunnioittaa vain voimaa ja sitä niille tulee osoittaa.