Peruskoulu jää ruotsalaislapsilta läpäisemättä kolme kertaa useammin kuin EU:ssa keskimäärin.
Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
– Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, sanoo sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
– Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin pääkirjoituksessa on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.
Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
– Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, sanoo sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
– Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin pääkirjoituksessa on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
uLLATUS!
Mamut ja varsinkin muslimit eivät tahdo selvitä peruskoulusta.
Niin sehän on suomalaisen rasismin syytä etteivät mamut ja muut maahantunkeutuvat sosiaalipummit opi lukemaan.
Suomalaiset isät ja äidit osaavat lukea jo 7-vuotiaasta asti. Osaavat neuvoa ja opastaa lapsilleen lukemista ja pitävät huolen läksyjen tarkastamisesta. Ei koulun tarkoitus ole lasten hyysääminen 24/7, vastuuta on myös vanhemmilla. Ja huom! Köyhyys tai sosiaalipudokkuus ei ole varattomuuden syytä. Enemmän tukia näille katujengiläisille on kylvetty kuin millekään muulle sukupolvelle.
Mamujen mielestä tärkeintä on koraanin mölöttäminen ulkoa. Ei ne osaa sitäkään lukea, ns. isän perässä kaakattavat.
Kauhakuormaajalla on Li A ndersson jakanut rahaa ja lisävuosia toivottomille ja sopeutumattomille . Mikä oli tulos? NOLLA.
Kirjoittajan isovanhemmat olivat köyhimmistä köyhimpiä suomalaisia. Isoäiti oli käynyt kiertokoulua ja opetti isoisänkin lukemaan. Opettivat lapsensa - siis vanhempani, jotka ohjasivat lapsensa opintielle. Ei ollut Kela kassaa - ainoa tuki parin vuoden ajalta lapsilisä neljä kertaa vuodessa. Kun laitettiin muutama markka omista tienesteistä, ostettiin lapsille talvivaatteita ja monot, jotta tarkeni talvella kävellä pakkasessa 10 kilometrin (siis 20 km/pvä) koulumatkan.
Miten ihmeessä meidän sota-ajan lapsista ja meidän lapsista ei tullut lukutaidottomia luusereita. Tuli PISA koululaisia.
Razmyan mieti tarkemmin ennenkuin avaat suusi nollaamaan suomalaisia. Me olemme uutteraa ja rehellistä kansaa. Kaiken rakensimme nälkä-ja sotavuosista huolimatta. Valmiiseen maahan tulit riekkumaan ja haukkumaan meitä. Raja on auki, voit poistua täältä kärsimästä sinne sivistysmaa AFGANISTANIIN, jossa kunnoitetaan naisia omituisella tavalla. Vastaa mikä totuus pitää sinut Suomessa vai oletko Putinin agentti.
Kyllä ovat asiat Ruotsissa asiat huonosti verrattuna Suomeen.
Ruotsissa koulupudokkaat joutuvat huumehelvettiin, meillä EU-parlamenttiin.