Halusin nyt kirjoittaa tästä tänne koska en enää tiedä mitä tässä tekis ja alan olemaan aika helvetin loppu. Eli siis mulla historiassa "luulosairautta" jonka takia on tullut aiemmin elämässä oltua osastohoidossa ja nyt kun on joku oikeasti pielessä ja pahasti niin tän mun historian takia mua ei uskota vaan laitetaan kaikki hulluuden ja kuvittelun jne piikkiin sen sijaan että tutkittaisiin että saisin mielenrauhan, eikä mulla ole varaa mihinkään yksityisellekkään mennä. Nyt vaihtoehtoina joko syödä lääkkeet(mitkä auta hevon helvettiä kun en pysty alla tulevia asiooita kuvittelemaankaan vaan) tai mennä hoitoon että tosi kiva. Mulla siis ollut jo pitkään sitä että ei ole ikinä nälkä ja että voin syödä ja syödä enkä tule ikinä täyteen, sit on tosi outoa unettomuutta, millaista ei ikinä ole ollut, ei tule ikinä uni eikä minkäänlaista väsymystä niin kuin normaalilla ihmisellä, ei auta vaikka unilääke käytössä ine... Lisäksi paino tippunut lyhyen ajan sisällä ainakin 6-7kg ja tuntuu että se tippuu päivä päivältä enemmän vaan, tai ainakin tissit pienenee päivä päivältä enemmän niin kai se painokin silloin tippuu ja sit on suurin osa hiuksista hävinnyt päästä että oon melkein kalju. Mikään näistä ei ole mun mielestä normaalia mutta nyt mun oma äiti on taas laittamassa mua pakkohoitoon vaikka en noita asioita pysty kuvittelemaankaan vaan eikä sinne menosta ole mitään apua koska se vika ei mun päässä ole. Verikokeet otettu ja Tähystys tehty jne niissä ei kai mitään ollut mutta mikähän selittää kaiken tämän sitten.... alan olemaan niin loppu tähän että kaikki laitetaan vaan hulluuden ja kuvittelun piikkiin vain mun historian takia eikä voida selvittää mikä mulla on..
Mä en tiedä mikä helvetti mulla on ja kaikki pistetään hulluuden piikkiin
Anonyymi
17282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olisko sellanen kuin stressi?
Eipä stressi noita selitä.
Sanot että syöt paljon mutta laihdut silti.Mitä sä sitten syöt paljon kun laihdut silti?Ja unilääkkeet ei tehoa jos on väärä lääke tai annostus liian pieni.
Onhan sua tutkittu ja mitään ei ole ilmeisesti löytynyt. Mikä on vielä epäselvää?
Rinnat ei voi pienentyä päivässä yhtä kuppikokoa.Eikä rinnanympärys voi pienetyä päivässä tosta vaan.
Alkuperäinen toi esille järkyttävän mutta niin yleisen ja todellisen ongelman jota psykiatrinen lääkärikunta pitää ikäänkuin johtotähtenään työssään. Kerran sairas aina sairas. Psykiatrinen hoitojärjestelmä sattuu nyt vain toiminaan näin, eli lääkärikunta ja hoitokunta on koulutettu uskomaan näin ja he toimivat kuten on opetettu toimimaan.
Toinen järkyttävä käytäntö siellä on että psykiatrinen diagnoosi leima lyödään aina kun ei muuta keksitä, eli otetaan muutama labrakoe ja jotain pientä muuta, jos niissä ei näy mitään kysymys on potilaan omasta luulosta ja mielenviasta johon määrätään lääkkeitä. Kun sitten näitä keskushermostoon vaikuttavia ja koko kehon sekaisin laittavia huumelääkkeitä syö aikansa ne aiheuttavat ihan oikeita fyysisiä vaivoja. Mutta nyt lääkärit katselevat ihmistä "sillä katseella" ja näkevät hänet aina psyykepotilaana, kaikki oikeat fyysisetkin sairaudet aletaan nähdä heijastuksina mielen ongelmista.
Tällainen käytäntö on totta muuten niin hyvän terveydenhoitojärjestelmämme sisällä ja tuottaa ihmisille kärsimystä avun sijasta.
Juuri tämä on minun kokemukseni. Psyykenlääkkeiden aiheuttamia hermosto-oireita pidetään sitten vain nuppioireina jos joskus ollut psyykendiagnoosi
Saattavat alkuun ehkä väittää nuppioireiksi, joo.
Itselläni kävi hyvä onni vuosia sitten, kun pääsin neurologille, ja tutkimusten kautta löytyi monihermosairaus.
Tosin joitain muita sairasteluoireita on väitetty johtuviksi korvien välistä. Se johtuu psyykendiagnooseista useimmiten, ei tietenkään aina.
verikokeet ja tähystys tehty ja ne on normaalit.Mitä kokeita haluat vielä otettavan?
Oireistasi en osaa sanoa mitään, mutta tiedän, että mielenterveyshistoriaa käytetään usein "oikotienä" lääkäreiden toimesta. Noin yleisesti sanoisin, että oireiden syynä saattaa olla harvinaisempi vakavakin sairaus, mutta asiaa ei halutakaan selvittää. Ja jokaisella VO-käynnillä asia kumuloituu julkisella puolella, eikä apua välttämättä helpolla löydy yksityiseltäkään puolelta. On huonoja ja hyviä lääkäreitä.
Sähköherkkä ystäväni ei saa unta ja hiukset harvenee. Suljeppa langattomat laitteet (puhelin, reititin, tabletti...) ainakin yöksi. Kurkista sahkoherkat.fi -sivuille.
Suomessa on sähköherkkyydestä tietämättömiä lääkäreitä, Ranskassa saa viranomaisen ilmaiseksi kotiin mittaamaan säteilytasoja.
Harvinaisempien sairauksien kanssa käy valitettavan usein ainakin Suomessa niin, että lääkärit pyörittelevät päätään, eikä apua saa. Itsellänikin todella paha tilanne nyt ja lääkärissä on käyty paljon parin viime vuoden aikana.
Olisi ehdotus tietokoneohjelmistoja tekeville. Tehkää tietokoneohjelma, joka toimii siten, että oireet kuvataan mahdollisimman tarkasti ja tekoäly antaa diagnoosiehdotuksen. Lääkärit eivät siitä varmastikaan pitäisi, mutta koska diagnosointi on lääkäreille usein niin vaikeaa, niin ohjelma olisi sairaille suureksi hyödyksi. Ja kysehän ei olisi sairauden varsinaisesta diagnosoinnista, vaan diagnoosiehdotuksesta.
Ohjelman tekeminen ei olisi kylläkään ihan helppoa, koska sitä varten joutuisi käymään lävitse valtavan määrän tietoa, jota ei ole helposti saatavillakaan. Silti, jos itse tekisin tietokoneohjelmia, keskittyisin tuohon ja etenkin harvinaisempiin sairauksiin ja oireisiin.
Jos psykiatrista sairautta todettu ei sit mitään tutkita. Odota rauhassa oikeesti kokeile rentoutumista älä jää vaan kuulostelee mikä olis vikana
Julkisella ei tutkita mahdollisia psykiatrisia syitä; sen osin voit kokeilla vain ajanvarausta psykiariselle hoitajalle ja katsoa tuleeko asiasta mitään. Syömishäiriöt kun kuuluu sinne ja olen kuullut niistä jotain ja fyysisitäkin tekijöistä, jotka siihen voi vaikuttaa, mutta en ole asiantuntija. Mitään mahdollisuuskia ei tutkita julkisella, jos siihen on epäily psyykkisestä, koska niitä keissejä on niin paljon ja se on hintavaa tutkia ja tutkia. Joskus tulevaisuudessa tiedetään paremmin ja nyt vain joku jossain tietää, muttei tiedä kuka ja missä ja kuinka paljon.
MUN vaimon äiti kuoli matkalla meille, juopunut kuljettaja ajoi kylkeen. Meillä ja kaikilla oli tarkoitus lähteä Euroopan kiertueelle, oli vuokrattu kaksi asuntoautoa ja kaikki oli valmiiksi pakattu.
Vaimo romahti täysin. Ehdotin pakkohoitoa ja kaikki hyökysi. Nyt neljän vuoden kuluttua kaikki hyvin. Oli hoidossa 4 kk. Heillä on sellaiset mömmöt että useimmiten tulee pää kuntoon kuin pahemmin hajoaa.
Aloittajalle vielä.
Mitä mieltä on oman ikäisesi ystävät. Jos ei ole ystäviä, niin voi olla päässä vikaa, olet hyperaktiivinen. Olisiko KILPIRAUHANEN.