ENSI sunnuntaina alkaa vuoden suurin kansainvälinen merisotaharjoitus Itämerellä. Baltic Operations- eli Baltops-harjoitusta johtaa Yhdysvaltojen merivoimien Kuudes laivasto.
Baltopsiin osallistuu 14 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi. Mukana on 45 alusta, 75 ilma-alusta ja peräti 7 000 sotilasta.
Sotilaiden määrä on nyt selvästi suurempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 4 000. Baltopsin ohessa Ruotsin laivasto viettää 500-vuotisjuhliaan.
BALTOPSISSA harjoitellaan muun muassa maihinnousuoperaatioita, ammuntaa, sukellusveneiden torjuntaa, ilmatorjuntaa ja miinojen raivausta.
Näiden perinteisten merisotateemojen lisäksi Baltopsissa harjoitellaan tänä vuonna erikoisempia asioita, kuten pelastustoimintaa sukellusveneestä. Viime vuodesta lähtien uutena toiminta-alueena on ollut avaruus.
Merivoimien esikunnasta kerrottiin HS:lle, että Suomesta mukana ovat koulutuspurjehduksella oleva miinalaiva Uusimaa, miinantorjunta-alus Purunpää ja Uudenmaan prikaatin valmiusyksikkö. Lisäksi Ilmavoimat suorittaa lentoja Suomesta käsin.
TÄMÄNVUOTINEN Baltops on kiinnostavin sitten kylmän sodan kuumimpien vuosien. Ukrainan sota sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hakuprosessi ovat nostaneet harjoituksen profiilia.
Baltops on merkittävä lipunnäyttö Nato-maille mutta erityisen tärkeä se on Natoon pyrkiville kumppanimaille Suomelle ja Ruotsille.
Nato-maat ovat halunneet laajalla rintamalla osoittaa tukeaan Suomelle. Tämä näkyi jo viime viikolla: Helsingin Hernesaari näytti suorastaan Naton sotasatamalta kun suomalaisten kanssa harjoittelevia sotalaivoja oli kiinnittynyt laituriin.
Helsingissä oli käynnissä yhtä aikaa kolme eri laivastovierailua kolmesta eri maasta. Laitureissa oli yhteensä neljä sotalaivaa Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta. Näkymä ei ole ihan jokavuotinen Helsingissä, vaikka yksittä–isiä laivastovierailuja tehdäänkin Hernesaareen joka vuosi.
Samaan aikaan Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa oli myös suuri amerikkalainen sotalaiva. Yhdysvallat onkin lisännyt selvästi näkyvää läsnäoloaan Itämerellä.
BALTOPS on poikkeuksellisen perinteinen harjoitustapahtuma. Sen pitkään historiaan liittyykin kummallisuuksia kuten se, että Venäjä on ollut välillä kutsuttuna harjoituksissa mukana. Nykyään Baltops lähinnä ärsyttää Venäjää.
Baltopsin juuret ulottuvat keskelle kylmää sotaa, jolloin se oli tarkoitettu vain Yhdysvaltojen kutsumille Naton jäsenmaille. Keskeisimmät osallistujamaat olivat Yhdysvaltojen lisäksi Länsi-Saksa, Hollanti, Tanska ja Britannia.
Ensimmäinen Yhdysvaltojen, Länsi-Saksan, Tanskan ja Norjan yhteinen merisotaharjoitus Itämerellä pidettiin vuonna 1970, mutta vuosittaisen Baltops-perinteen katsotaan syntyneen vuonna 1972.
Yhdysvallat on halunnut Baltopsilla osoittaa ensin Neuvostoliitolle ja myöhemmin Venäjälle laivastovoimaansa ja sitoutumistaan Pohjois-Euroopan puolustukseen.
ALUKSI Baltopsin keskeisin tehtävä oli harjoitella Tanskan salmien puolustamista, jottei Neuvostoliiton Itämeren laivasto olisi sotatilanteessa päässyt sitä kautta Atlantille ja ettei Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto olisi vastaavasti päässyt Itämerelle.
Baltopsissa harjoiteltiin myös Länsi-Saksaan ja Tanskaan kohdistuvien maihinnousujen torjuntaa.
Neuvostoliiton hajottua ja perinteisen vihollisen kadottua Baltops-harjoitusten luonne muuttui. Näkyvä muutos oli se, että seuraavan parin vuosikymmenen aikana Venäjä osallistui usein Baltopsiin. Harjoituksiin tuli mukaan myös yhä enemmän kriisinhallinnan elementtejä.
Myös tulevat Nato-maat eli Baltian maat rupesivat ottamaan osaa Baltopsiin. Suomi on osallistunut vuodesta 1993 alkaen.
Venäjä lopetti osallistumisensa Baltopsiin vuonna 2012. Venäjän aggressiivisen politiikan vuoksi harjoituksen luonne on nyt palannut lähemmäs perinteistä kylmän sodan ajan rooliaan, jossa harjoitellaan puolustautumista Venäjän uhkaa vastaan.
Baltopsiin osallistuu 14 Nato-maata sekä Suomi ja Ruotsi. Mukana on 45 alusta, 75 ilma-alusta ja peräti 7 000 sotilasta.
Sotilaiden määrä on nyt selvästi suurempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 4 000. Baltopsin ohessa Ruotsin laivasto viettää 500-vuotisjuhliaan.
BALTOPSISSA harjoitellaan muun muassa maihinnousuoperaatioita, ammuntaa, sukellusveneiden torjuntaa, ilmatorjuntaa ja miinojen raivausta.
Näiden perinteisten merisotateemojen lisäksi Baltopsissa harjoitellaan tänä vuonna erikoisempia asioita, kuten pelastustoimintaa sukellusveneestä. Viime vuodesta lähtien uutena toiminta-alueena on ollut avaruus.
Merivoimien esikunnasta kerrottiin HS:lle, että Suomesta mukana ovat koulutuspurjehduksella oleva miinalaiva Uusimaa, miinantorjunta-alus Purunpää ja Uudenmaan prikaatin valmiusyksikkö. Lisäksi Ilmavoimat suorittaa lentoja Suomesta käsin.
TÄMÄNVUOTINEN Baltops on kiinnostavin sitten kylmän sodan kuumimpien vuosien. Ukrainan sota sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hakuprosessi ovat nostaneet harjoituksen profiilia.
Baltops on merkittävä lipunnäyttö Nato-maille mutta erityisen tärkeä se on Natoon pyrkiville kumppanimaille Suomelle ja Ruotsille.
Nato-maat ovat halunneet laajalla rintamalla osoittaa tukeaan Suomelle. Tämä näkyi jo viime viikolla: Helsingin Hernesaari näytti suorastaan Naton sotasatamalta kun suomalaisten kanssa harjoittelevia sotalaivoja oli kiinnittynyt laituriin.
Helsingissä oli käynnissä yhtä aikaa kolme eri laivastovierailua kolmesta eri maasta. Laitureissa oli yhteensä neljä sotalaivaa Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta. Näkymä ei ole ihan jokavuotinen Helsingissä, vaikka yksittä–isiä laivastovierailuja tehdäänkin Hernesaareen joka vuosi.
Samaan aikaan Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa oli myös suuri amerikkalainen sotalaiva. Yhdysvallat onkin lisännyt selvästi näkyvää läsnäoloaan Itämerellä.
BALTOPS on poikkeuksellisen perinteinen harjoitustapahtuma. Sen pitkään historiaan liittyykin kummallisuuksia kuten se, että Venäjä on ollut välillä kutsuttuna harjoituksissa mukana. Nykyään Baltops lähinnä ärsyttää Venäjää.
Baltopsin juuret ulottuvat keskelle kylmää sotaa, jolloin se oli tarkoitettu vain Yhdysvaltojen kutsumille Naton jäsenmaille. Keskeisimmät osallistujamaat olivat Yhdysvaltojen lisäksi Länsi-Saksa, Hollanti, Tanska ja Britannia.
Ensimmäinen Yhdysvaltojen, Länsi-Saksan, Tanskan ja Norjan yhteinen merisotaharjoitus Itämerellä pidettiin vuonna 1970, mutta vuosittaisen Baltops-perinteen katsotaan syntyneen vuonna 1972.
Yhdysvallat on halunnut Baltopsilla osoittaa ensin Neuvostoliitolle ja myöhemmin Venäjälle laivastovoimaansa ja sitoutumistaan Pohjois-Euroopan puolustukseen.
ALUKSI Baltopsin keskeisin tehtävä oli harjoitella Tanskan salmien puolustamista, jottei Neuvostoliiton Itämeren laivasto olisi sotatilanteessa päässyt sitä kautta Atlantille ja ettei Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto olisi vastaavasti päässyt Itämerelle.
Baltopsissa harjoiteltiin myös Länsi-Saksaan ja Tanskaan kohdistuvien maihinnousujen torjuntaa.
Neuvostoliiton hajottua ja perinteisen vihollisen kadottua Baltops-harjoitusten luonne muuttui. Näkyvä muutos oli se, että seuraavan parin vuosikymmenen aikana Venäjä osallistui usein Baltopsiin. Harjoituksiin tuli mukaan myös yhä enemmän kriisinhallinnan elementtejä.
Myös tulevat Nato-maat eli Baltian maat rupesivat ottamaan osaa Baltopsiin. Suomi on osallistunut vuodesta 1993 alkaen.
Venäjä lopetti osallistumisensa Baltopsiin vuonna 2012. Venäjän aggressiivisen politiikan vuoksi harjoituksen luonne on nyt palannut lähemmäs perinteistä kylmän sodan ajan rooliaan, jossa harjoitellaan puolustautumista Venäjän uhkaa vastaan.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tärkeintä on että r......n vinkujat on lyöty Suomi osallistuu 14 muun Natomaan kanssa harjoitukseen
Suomi ja Ruotsi surffailevat harjoituksessa Naton ulkopuolisina, mikä on hyvä asia.
r........n itkijät hätää kärsimässä kun 14 maata harjoittelee puolustusta yhdessä
Hienoa että mukana 14 maata
Suomi on Naton kumppani, jäsenyys siis vain tuo meille turvatakuut.
Pitäähän lasten saada leikkiä muuten turhautuu.Pullistelu provosoi asenteita väärällä tavalla.Harjoitukset aiheuttaa kustannuksia.Ainoa asia mikä onnistuu suomessa yli hallituskautisesti on lisävelan otto.
r.....n itkijä kitisee kun sitä vituttaa että 14 maata harjoittelee yhteistä puolustusta. koska r.....ä on ollut edes niin montaa kumppania? ei koskaan .
r......n mieliset on lyöty täysin
14 maata mukana
Tämä vinkumisesta valittava kolmen pisteen viljelijä on lapsellinen.
En nosta maataloustukea kuten eräät välistävetäjät joille mikään ei riitä.Lähinnä kepulisteja sekä kokkarekikkareita viljelijät.
Lisää vain vastaavia harjoituksia
Maksa omistasi kulut.
r.....n itkijän etuudet otetaan ekana pois ja siirretään puolustuksen tukemiseen
Putin maksattaa kaiken venäläisillä.
Suomi kuuluu vapaaseen länteen. Suomalaiset haluavat olla vapaita, eivät Putinin orjia kuten venäläiset.
Hyvä että olemme mukana 14 maan harjoituksessa
Loistava harjoitus ja hyvä että mukana oli 14 Natomaata
Sielä on vain 12 Natomaata. Suomi ja Ruotsi ovat aistihavaintoja tekeviä harjoittelijoita.
Suomi ja Ruotsi harjoittelee harjoituksen valvontaa kiikaroiden, Nato kumppsneittensa harjoitellessa hyökkäys manöövereitä.
Loistavaa että olemme mukana 14 Natomaan kanssa
Suomi harjoitelee Natoon liittymisen varalta Nato-liittolaistensa kanssa, ottamaan vastaan termobaaristen aseiden iskut ilman että sisuskalut lentävät suusta ulos.
Pitäkääpä Nato Tiltut siis suukki kiinni. :)
r......ä ei pääse niitä käyttämään elei se uskalla hyökätä Länteen, jos r.....ä on niin tyhmä niin Nato ehtii ne tuhota ennen kun r.....ä saa mitään aikaan. kätyri itku kurkussa
Nato Tiltut tempautuvat paineiskun seurauksena poteroistaan ilmaan ja tekevät ilmaveivejään pyörien ja kerien. :)
Vapaat länsimaat harjoittelevat ja Pietarin trollit kiristelevät hampaitaan 😂
kuuluuhan Suomi länteen
Lahjattomat harjoittelee. :D
Naton vastustajat lämii niitä vastapalloon.
Nato suomi voi lähteä jonnekin muualle harjoittelemaan Nato liittolaistensa kanssa, eikä tarvitse takaisin tulla.
Suomi pärjää ilman Natoa ja ilman ainuttakaan Nato Tiltua.