Hyvää äitienpäivää sinulle äiti

Kylläpä oli koskettavasti ja kauniisti kirjoitettu! Kyyneleet tulvahtivat silmiin ihan väkisinkin. Toivon sinulle lohdutusta tulevaisuudessakin tänä "vaikeana päivänä".

Äitini oli aikoinaan 9v. kun hänen äitinsä kuoli ja haudattiin juuri äitienpäivänä. Siitä on aikaa lähes 70v. ja edelleen hän suree ja muistaa asian... Omat lapset olemme vuosien saatossa kuulemma auttaneet tietysti häntä uudelleen pitämään äitienpäivästä, jolloin se on saanut toisenlaisen merkityksen. Mutta ruukkuruusun hän vie edelleenkin äitinsä haudalle joka äitienpäivä...

Oman äitini kuolemasta tulee pian viisi vuotta. Suurin suru on jo väistynyt, mutta jatkuva kaipaus on jäljellä. Koen usein hetkiä, jolloin aivan valtava ikävä lyö lujasti päälle.

Näen myöskin usein äitini unissa terveenä ja hyvinvoivana ja niistä unista tulee levollinen olo, joskus tunnen myös hänen läsnäolonsa kun olen vaikkapa vaikeassa tilanteessa ja se rauhoittaa ja rohkaisee.Ymmärrän siis hyvin suruasi ja toivon sinulle voimia jaksaa eteenpäin.

Mun äiti nukkui pois neljä kuukautta sitten. Tällainen parikymppinen tyttö olisi vanhempiaan vielä tarvinnut kun isäkin nukkui pois viime elokuussa. Silti mä ajattelen järkevästi enkä kieriskele surussa vaikka äitien- ja isänpäiviä tulee ja menee. Yksin on pärjättävä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Kyllä mä kaipaan vanhempiani,vien kukkia haudalle jne., mutta en halua vaikeroida koko ikääni...ihmisiä kuolee ja piste. Jokainen tyylillään.

Tämä tulee olemaan toinen äitienpäivä ilman äitiä .. :'( Ikävä on niin suuri ja tämä ihana kirjoitus toi kyyneleet silmiini...

Hyvää Äitienpäivää rakas, urhea, esimerkillinen äitini.
Ensimmäinen äitienpäivä ilman Sinua.
Kiitos ohjeistasi, tuestasi, läsnäolostasi. Äideistä parhain.

Lauantaina haudataan rakas äitini ja pienten lasteni ihana mamma. 7-vuotias itkee suuria, vuolaita kyyneleitä ja 5-vuotias yrittää tehdä sopimusta mamman palauttamiseksi vielä edes yhdeksi vuodeksi. Ei tarvitse kuulemma tulla edes omaan taloonsa, vaan jokin muukin paikka kelpaa.

Tämä kaikki on lähes mahdotonta kestää. En tiedä kumpi viiltää pahemmin, oma menetykseni vai lasten tuska mamman menetyksestä.

Sunnuntain äitienpäivän olen yrittänyt työntää mielestäni ja selittää itselleni sen olevan vain yksi päivä muiden joukossa. Päivä tulee, on ja menee. Sen ajatuksen voimalla jaksan. Yritän ajatella, että viikon päästä molemmat hirvitykset, lauantai ja sunnuntai ovat menneet.

Hautasimme tänään, äitienpäivän aattona rakkaan äitini.Meitä oli muitakin sisarruksia perheineen saattamassa häntä rakasta mummua ja äitiä.
Mutta minulle perheen nuorimmalle hän oli kuitenkin kaikkein läheisin.
Se tosi asia, että hän on mennyt, eikä koskaan enää palaa.Silloin jo hänen pois nukkuessaan ajattelin.Miten voi olla niin vaikea ymmärtää tämä todeksi.
Koskahan sen ymmärrän lopullisesti.Olen kuin unessa, josta toivon herääväni.
Kun katselin arkkua, ajattelin siellä olevan vain se sielun ja hengenvaate, jossa äiti eli elämänsä.Äitini ajattelin ja uskoin olevan jossakin ihan muualla, siellä missä hänellä on nyt hyvä olla.Silti tuntui niin kauhealta jättää äidin arkku sinne kylmään hautaan.Joka pian peitetään.
Kevät on kauneimmillaan ja äitienpäivä on huomenna.Voin viedä tästä edespäin kukkia ja kynttilöitä, enää ainoastaan hänen haudalleen.
Voin vain jutella itsekseni äidille ikävääni.Kiittää äitiä kaikista niin kauniista muistoista.Katsella kaivaten hänen kehystettyä kuvaansa, jonka vieressä poltan kynttilää ja vaihdan maljakkoon kokoajan tuoreita kukkia.
Olen itsekin äiti ja koetan viettää jonkinlaista äitienpäivää, jo lähes aikuisten lasteni ja heidän isänsä kanssa.Elävien on kuitenkin jatkettava elämääsä, niin kauan kunnes on meidän aikamme lähteä.
Jotenkin vaistoan, että näin äitinikin olisi halunnut.Ettemme jää loputtomiin surun valtaan.Mutta nyt, hän ymmärtäisi ikävämme ja kyyneleemme.
Koetetaan jaksaa me kaikki äideittä ensimmäistä äitienpäiväämme viettävät.
Kuin myös te, jotka olette menettäneet äitinne jo aikaisemmin.
Voimia kaikille, surunkevääseen ja keväiseen juhlaan.

TOIVOTAVASTI INÄ NÄENNSINUT ENSI YÖNÄUNESA

Muistojen portti aukeaa
muistamme opit
kuulemme unen viestin
siirrämme sukupolville tietoa ja tapoja
ennenkaikkea rakkautta.

Ilman äitiä eka äitienpäivä
Ilman isää kolme isänpäivää
Kyllä 18 vuotias olisi tarvinnut teitä molempia vielä, vaikka en saanut asua teidän kanssa. Rakkaus on hirveää, kun välissä on huumeet...

Död