Tuossa kun lueskelin hesaria huomasin siinä kreationismiä puolustelevan kirjoituksen... Siinä otettiin esille todennäköisyys... Aloin pohtia todennäköisyyksiä... Mietin, että voiko tosiaan olla niin, että evoluutio vaatii sitä että asiat tapahtuvat juuri niinkuin ovat tapahtuneet, ja toisaalta sitä, että onko muunlaisia tapahtumaketjuja olemassakaan...
Eli jos heitetään vaikka noppaa kolmesti, saadaan luvuiksi vaikka 2,5 ja 3, mikä on tuon lukusarjan todennäköisyys?
Todennäköisyys sille että ensimmäiselle heitolla saa luvun 2 lienee aika tarkkaan 1/6, todennäköisyys luvun 5 saamiseksi on myös 1/6, mutta sen pitää tulla heti tuon 2:n perään, eli olisiko todennäköisyys tuolle sitten jotain (1/6)/6? Ja vastaavasti koko lukusarjan todennäköisyydeksi tulisi vain yksi kuudesosa tuosta, eli ((1/6)/6)/6, vai laskenko nyt väärin?
En viitsi kääntää tuota desimaaliluvuksi, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että kuudes-osan-kuudes-osan-kuudes-osa on melko pieni luku, eli todennäköisyys lukusarjalle on pieni... Mutta onko lukusarja sittenkään mahdoton? Nyt minun on myönnettävä, että en heittänyt noppaa kolmasti, vaan vedin luvut päästäni, mutta eikö tuo lukusarja olisi voinut yhtä hyvin myös toteutua?
Toisaalta, jos jollain heitolla olisi tullut eri luku olisi lukusarja ollut toisenlainen...
Ja tässä pääsemme takaisin evoluutioon, on totta, että todennäköisyys sille että historia toteutuu juuri tuollaisena on suorastaan äärettömän pieni, mutta entä jos historia ei olisi toteutunut tuollaisena, vaan vähän erilaisena?
Siinä tapauksessa voisimme taas laskea miten todennäköistä tuokin on, mutta olisiko sekään historia sen todennäköisempi kuin se toteutunut historia?
Tämä osoittaa melko selvästi sen, että todennäköisyys laskelmat eivät sovellu kovin hyvin historian tutkimiseen. Historia on juuri niin todennäköinen tai epätodennäköinen kuin vain sattuu olemaan. Lotossa voittaminen on epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta, ja siksipä joku aina voittaakin... Jos joku on voittanut lotossa, niin voitto ei poistu sillä että joku näsäviisas laskee voittamisen olevan niin epätodennäköistä että se on käytännössä mahdotonta.
Historiakaan ei lakkaa olemasta, vaikka se ei kovin todennäköinen olekaan. Se historia mikä toteutui on se toteutunut historia, ja todennäköisyydet eivät muuta sitä miksikään.
Jos evoluutio ei olisi toteutunut tuollaisenaan lajit olisivat vähän erilaisia, mutta tuskin sekään vaihtoehto olisi ollut sen todennäköisempi.
Ehkäpä voidaan sanoa, että kuoleminen olisi ollut todennäköisempää, kuin kaikki muut vaihtoehdot, ehkäpä, mutta taivaalla on aika monta tähteä, ja jo nyt on löydetty aika monta ns. "eksoplaneettaa", mikä todistaa ainakin sen, että muilla tähdillä on planeettoja. Vaikka planeetat olisivat suhteellisen harvinaisiakin, niin niitä saattaisi silti olla aika paljon... Joten todennäköisyyden elämän jatkumiselle ei edes tarvitse olla ihan niin hyvä, ja toisaalta vaikka tapahtumat olisivatkin epätodennäköisiä, niin se ei tarkoita välttämättä sitä että niin ei olisi kuitenkaan tapahtunut. Todennäköisesti ihminen kuluttaa rahaa lottoon enemmän kuin siitä saa, mutta taas kerran todennäköisyys ei tee poikkeuksia olemattomiksi.
Jos tutkimuksessa todetaan jonkin taudin tappavan vaikka 90% sairastuneista, niin voidaan melko suurella varmuudella sanoa että 1000 sairastuneen joukosta noin 900 kuolee... Mutta jos sairastuneita olisikin vain yksi? Kuolema olisi todennäköistä, mutta parantuminen ei silti mahdotonta.
Samasta syystä yksittäistapauksilla ei ole kovin paljon tieteellistä painoarvoa. Jos yksittäinen potilas sattuu kuolemaan johonkin uuteen tautiin ei voida heti vetää sitä johtopäätöstä että kuolleisuus tuohon tautiin sairastuvilla olisi 100%, tai jos potilas sattuisi parantumaan, niin ei voida päätellä että kaikki sairastuneet tulisivat paranemaan.
Toteutuneen historian todennäköisyys on todella pieni, luultavasti ei käytännössä paljon nollaa suurempi, mutta entä sitten? Vain tämä historia toteutui, kaikesta epätodennäköisyydestään huolimatta kaikki tapahtui juuri näin. En väitä että tapahtumaketju olisi kokonaan tunnettu, mutta olipa se sitten kuinka epätodennököistä hyvänsä, niin se vain tapahtui.
Eli jos heitetään vaikka noppaa kolmesti, saadaan luvuiksi vaikka 2,5 ja 3, mikä on tuon lukusarjan todennäköisyys?
Todennäköisyys sille että ensimmäiselle heitolla saa luvun 2 lienee aika tarkkaan 1/6, todennäköisyys luvun 5 saamiseksi on myös 1/6, mutta sen pitää tulla heti tuon 2:n perään, eli olisiko todennäköisyys tuolle sitten jotain (1/6)/6? Ja vastaavasti koko lukusarjan todennäköisyydeksi tulisi vain yksi kuudesosa tuosta, eli ((1/6)/6)/6, vai laskenko nyt väärin?
En viitsi kääntää tuota desimaaliluvuksi, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että kuudes-osan-kuudes-osan-kuudes-osa on melko pieni luku, eli todennäköisyys lukusarjalle on pieni... Mutta onko lukusarja sittenkään mahdoton? Nyt minun on myönnettävä, että en heittänyt noppaa kolmasti, vaan vedin luvut päästäni, mutta eikö tuo lukusarja olisi voinut yhtä hyvin myös toteutua?
Toisaalta, jos jollain heitolla olisi tullut eri luku olisi lukusarja ollut toisenlainen...
Ja tässä pääsemme takaisin evoluutioon, on totta, että todennäköisyys sille että historia toteutuu juuri tuollaisena on suorastaan äärettömän pieni, mutta entä jos historia ei olisi toteutunut tuollaisena, vaan vähän erilaisena?
Siinä tapauksessa voisimme taas laskea miten todennäköistä tuokin on, mutta olisiko sekään historia sen todennäköisempi kuin se toteutunut historia?
Tämä osoittaa melko selvästi sen, että todennäköisyys laskelmat eivät sovellu kovin hyvin historian tutkimiseen. Historia on juuri niin todennäköinen tai epätodennäköinen kuin vain sattuu olemaan. Lotossa voittaminen on epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta, ja siksipä joku aina voittaakin... Jos joku on voittanut lotossa, niin voitto ei poistu sillä että joku näsäviisas laskee voittamisen olevan niin epätodennäköistä että se on käytännössä mahdotonta.
Historiakaan ei lakkaa olemasta, vaikka se ei kovin todennäköinen olekaan. Se historia mikä toteutui on se toteutunut historia, ja todennäköisyydet eivät muuta sitä miksikään.
Jos evoluutio ei olisi toteutunut tuollaisenaan lajit olisivat vähän erilaisia, mutta tuskin sekään vaihtoehto olisi ollut sen todennäköisempi.
Ehkäpä voidaan sanoa, että kuoleminen olisi ollut todennäköisempää, kuin kaikki muut vaihtoehdot, ehkäpä, mutta taivaalla on aika monta tähteä, ja jo nyt on löydetty aika monta ns. "eksoplaneettaa", mikä todistaa ainakin sen, että muilla tähdillä on planeettoja. Vaikka planeetat olisivat suhteellisen harvinaisiakin, niin niitä saattaisi silti olla aika paljon... Joten todennäköisyyden elämän jatkumiselle ei edes tarvitse olla ihan niin hyvä, ja toisaalta vaikka tapahtumat olisivatkin epätodennäköisiä, niin se ei tarkoita välttämättä sitä että niin ei olisi kuitenkaan tapahtunut. Todennäköisesti ihminen kuluttaa rahaa lottoon enemmän kuin siitä saa, mutta taas kerran todennäköisyys ei tee poikkeuksia olemattomiksi.
Jos tutkimuksessa todetaan jonkin taudin tappavan vaikka 90% sairastuneista, niin voidaan melko suurella varmuudella sanoa että 1000 sairastuneen joukosta noin 900 kuolee... Mutta jos sairastuneita olisikin vain yksi? Kuolema olisi todennäköistä, mutta parantuminen ei silti mahdotonta.
Samasta syystä yksittäistapauksilla ei ole kovin paljon tieteellistä painoarvoa. Jos yksittäinen potilas sattuu kuolemaan johonkin uuteen tautiin ei voida heti vetää sitä johtopäätöstä että kuolleisuus tuohon tautiin sairastuvilla olisi 100%, tai jos potilas sattuisi parantumaan, niin ei voida päätellä että kaikki sairastuneet tulisivat paranemaan.
Toteutuneen historian todennäköisyys on todella pieni, luultavasti ei käytännössä paljon nollaa suurempi, mutta entä sitten? Vain tämä historia toteutui, kaikesta epätodennäköisyydestään huolimatta kaikki tapahtui juuri näin. En väitä että tapahtumaketju olisi kokonaan tunnettu, mutta olipa se sitten kuinka epätodennököistä hyvänsä, niin se vain tapahtui.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos heität onnistuneesti noppaa kolmasti, niin saat 100%:n varmuudella jonkinlaisen tuloksen. Jokainen tulos on yhtä epätodennäköinen.
Jotkut kressut ovat sanoneet, että on äärettömän monta vaihtoehtoa joilla nykyisen kaltainen maailma ei voisi olla mahdollinen ja todennäköisyys putoaisi nollaan.
Entä jos löydetään 100%:n varma tapa tuottaa nykyiseltä näyttävä maailmankaikkeus? Silloin pääsemme mielettömään tilanteeseen: Epäsuotuisia tapauksia olisi ääretön määrä ja kaikkia tapauksia ääretön+1.
Tuota yhtä tapausta voidaan venyttää äärettömiin: Otetaan jokin kaukainen mitätön planeetta. Muutetaan sen keskilämpötilaa välillä 0,01-0,02 celsiusta. Tällä välillä on ääretön määrä numeroita ja saamme tätä kautta jo äärettömän määrän erilaisia tapoja miten nykyisen kaltainen maailma olisi mahdollinen. Eli tästäkään syystä todennäköisyyksien miettiminen ei ole fiksua
Meidän keinomme laskea todennäköisyyksiä on hyvin alkeellinen. On varmasti olemassa kehittyneempiä tapoja laskea todennäköisyyksiä paremmilla keinoilla ja hänen todennäköisyyslaskunsa osuvat enemmän oikeaan kuin meidän. Ja kyllä, maailma on voinut syntyä jopa jollain ihan naurettavan epätodennäköisellä tavalla, jossa ei meidän mielestä olisi mitään järkeä. Sekään ei ole mitenkään mahdotonta että 100x maata suurempi naaras nisäkäs teki pennun 200x maata suuremman uros nisäkkään kanssa ja tästä pennusta muotoutui maaplaneetta pimeän energian avulla. On todennäköistä että näin ei tapahtunut, mutta ei välttämättä ollenkaan järjetöntä, etenkään mahdotonta, ehkäpä me olemme vain niin tyhmiä alkeellisten todennäköisyyslaskujemme kanssa että me emme vain voi käsittää tälläistä tapahtumaa. Sama juttu kun pelaa rahapelikoneita, sillä tiedolla ei tee varsinaisesti mitään että 50% todennäköisyydellä saamme kruunan ja 50% todennäköisyydellä klaavan.
Nopanheitossa on sattuma kuitenkin rajallinen.
On hyvin epätodennäköistä saada nopanheitolla tulokseksi esim. aamiainen joka olisi joskus kuitenkin paras yllätys.
"On hyvin epätodennäköistä saada nopanheitolla tulokseksi esim. aamiainen joka olisi joskus kuitenkin paras yllätys."
Se vähän riippuu... Noppia voi käyttää jossain pelissä ja vaikka voittaa itselleen aamiaisen, tai rahat siihen...
Jos olisi todella köyhä, niin sitten voisi vaikka nopalla arpoa minkä aterian tänään syö, tai minkä(/mitkä) jättää väliin...
Nopilla voi saada myös heiteltyä itselleen lukusarjan joka jollain tavalla koodattuna tarkoittaisi "aamiaista"...
Mutta se on tietysti totta, että nopat eivät muutu aamiaiseksi... Tai sekin taitaa riippua määritelmistä, jos olisi jokin puunsyöjä, niin sittenhän puinen arpakuutiokin voisi mennä aamiaisena...
Aamiaiseen näyttää kuitenkin tarvittavan muitakin sattumia kuin mitä nopasta löytyy.?
Kaikkihan me sen tiedämme miten vaikea tehtävä on selittää, jos pääsee löysät, niin sanoakseni,housuihin. Se mikä tapahtui kuin varkain hetkessä,vaatii selitettynä uskomattoman paljon sanoja ja käsien levittelyä.Selittelyyn kuluvasta ajasta puhumattakaan.Joka tapauksessa päädytään yleensä tilanteeseen joka ei ole alkutilannetta helpompi.Sama tilanne tulee kun puhutaan menneistä tapahtumista sattuman menestyksen todisteina.
( nyt tuli pyykkärille töitä)
Enqvist käsittelee alla olevassa linkissä myös kreationistisia todennäköisyys-väitteitä:
http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm
todennäköisyyksistä syistä ja sepistä on vielä historiamme tässä vaiheessa, johtuen tietojemme suuresta niukkuudesta a`la elämän tahi tietoisuuden yleisyydestä unisessaversumissa.
On kuitenkin helppo heittää että emme ole täällä kuin vain täysin sattuman sallimuksesta, todennäköisesti, jos tälläistä sattuma sanasta haluamme käyttää näin jälkiviisaana tarkastelijana.
Maailmankaikkeus on tietysti juuri siksi sellainen kuin on, koska me olemme täällä. Tai toisin päin, kuinka vain paremmalta tuntuu kenestäkin ajatella orpoa oloaan täällä ei missään ei koskaan matkalla yhtään tyhjään kanssa wroooooom.
Todennäköisyys että lakkaamme olemasta ennen kuin otamme maailmakaikkeuden kämmenellemme rutisteltavaksi, on ehkäpä kuitenkin suurempi kuin että ottaisimme. Todennäköisesti. Miälenkiintoista!
Luitko samasta aviisista Tyystjärven? vastinetta. Mies on astrobiologi ja näyttäis olevan aika heikko puolustamaan kantaansa. Mulle sanoi ihan matemaattinen maallikko, että oudosti se väitti, että "jotain tapahtuu".
Ei tarvitse, kuin laskea ihmisen todennäköisyyttä Marsissa tai Venuksessa, niin näkee, että moka on nimenomaan astro- puolella.
Nimittäin minkä tahansa toimivan kemiallisen reaktion (ja ehkä prosessinkin) todennäköisyys on lähellä yhtä, kun sille järjestetään oikeat alkuolosuhteet. Esim. viruksia voidaan syntetisoida. Siis puusilmä sanoisi, että viruksen todennäköisyys oli yksi tuossa prosessissa.
Kävi kyllä mielessä sekin, että luuloni siitä, että suuri osa evoluutikoista on matemaattisesti kädettömiä ja termodynaamisti ... no jääköön sanomatta. Niin luulot kyllä vahvistuivat.
"Luitko samasta aviisista Tyystjärven? vastinetta. Mies on astrobiologi ja näyttäis olevan aika heikko puolustamaan kantaansa."
No en lukenut kovin tarkkaan... En aina edes lue hesaria... Ja entä sitten? Jos joku puolustelikin omia näkemyksiään heikoin perustein? Tekeekö se minun ajatuksistani yhtään huonompia?
Hei, minä tiedän yhden tosi tyhmän kreaatin, eli ole sinä hiljaa... Joopa joo... En minä voi olla vastuussa muiden ihmisten sanomisista.
Ja mitä termodynamiikkaan tulee, niin ota nyt hyvä mies huomioon, että termodynamiikan 2. sääntö tarkoittaa käytännössä vain sitä, että lämpötilaerot eivät kasva itsekseen, siis ilman pakottavaa voimaa.
Tietystihän on poikkeuksia, eli lämpötilaerot saattavat kasvaa, esim. peltier-ilmiö on tälläinen, mutta se ei riko termodynamiikan sääntöjä, koska lämpötilaeron kasvattaminen kuluttaa energiaa, ja siten lisää entropiaa jossain muualla.
Ja tietysti täytyy myös muistaa, että lämpötilat eivät välttämättä tasaannu, nimittäin lämpötilaeroja voidaan pitää yllä, sekin tosin kuluttaa energiaa. Otetaan vaikka esimerkki, talo pyrkii jäähtymään yhtä kylmäksi kuin ympäristö, mutta talon lämpötilaa voidaan pitää yllä, mutta siihen kuluu energiaa.
Syvän avaruuden lämpötila on muistaakseni noin 3 kelviniä, mutta tähtien fuusioreaktiot tuottavat niin paljon energiaa, että sillä lämmittää helposti kokonaisia planeettoja.
Entropia ei tarkoita yleisesti järjestyksen heikkenemistä, vaan ainoastaan käyttökelpoisen lämpöenergian vähenemistä.
"Ei tarvitse, kuin laskea ihmisen todennäköisyyttä Marsissa tai Venuksessa, niin näkee, että moka on nimenomaan astro- puolella. "
Miten lasketaan yksittäistapauksen todennäköisyyttä?
Vai onko tiedossasi kovinkin suuri joukko marseja ja venuksia?
Ja miten ylipäätään lasketaan "ihmisen todennäköisyyttä"?
Tarkoitatko tällä sitä, että em. planeetoilla ei ole ihmisiä?
Jos sitä tarkoitit, niin huomioi nyt sekin, että alle 10 on aika pieni otanta, jos ajattelee asiaa tilastolliselta näkökannalta...
Toisekseen ota nyt huomioon sekin, että en ole väittänyt ihmisiä todennäköiseksi, kuten en myöskään historiaa.
Voisithan varmaan laskea senkin, että kuinka todennäköistä on se että jonkun nimi on "Adolf Hitler"... Ei taida olla kovin todennäköistä... Entä kuinka todennäköistä on se että joku teloituttaa pari miljoonaa ihmistä?
Entä noiden yhdistelmä? Miten todennäköistä on että vauva nimetään "Adolf Hitleriksi", ja tämä aikuiseksi kasvettuaan teloituttaa pari miljoonaa ihmistä?
Enkö minä jo melko tarkkaan selittänyt sen, että historian todennäköisyyden pohtiminen ei ole kovin mielekästä?
Epätodennäköinen ei ole sama kuin mahdoton. Ja todennäköinen ei ole sama kuin toteutunut.
Toisaalta kuka on sanonut, että evoluution oli pakko edetä juuri näin?
Entä jos evoluutio ei olisi tapahtunut ihan näin? Entä jos muutamaa lajia ei olisi koskaan syntynyt, ja niiden tilalla olisi ollut muutama toinen laji?
Onko olemassa yhtään todennäköisempää historiaa kuin se mikä sitten sattui toteutumaan?
"että oudosti se väitti, että "jotain tapahtuu". "
Hmm... tuossa on kuitenkin totuuden siemen...
Jos palataan siihen noppa esimerkkiin... Jos oletetaan että kyseessä ei ole "vegasilainen" (painotettu) noppa, niin jokainen luku on suurin piirtein yhtä todennäköinen. Jokaisen luvun todennäköisyys on 1/6, eli alle 20%, eli melko epätodennäköinen... Mutta mikä on todennäköisyys sille että tulosta ei tule?
No sehän nyt on taas käytännössä nolla. Jos kaikkien vaihtoehtojen todennäköisyydet lasketaan yhteen saadaan tulokseksi 100%, eli aivan varmasti tulee joku tulos, ja kaikki tulokset ovat ihan yhtä epätodennäköisiä. Mutta kaikista epätodennäköisyyksistä huolimatta jotain kuitenkin tapahtuu, ja samalla tapahtuu jotain epätodennäköistä... Ja tässä tulee eteen yksittäistapahtuman todennäköisyyden mielettömyys, 100% todennäköisyydellä tulee joku tulos, mutta ihan minkä tahansa tuloksen todennäköisyys on alle 20%.
Historiassa todennäköisyydet ovat naurettavia. Esim. joku teologi totesi väitöskirjassaan tai sitä kommentoidessaan jotain semmoista, että "todennäköisesti Jeesus haudattiin joukkohautaan" ja perusteluna oli se, että niin tehtiin köyhemmälle väelle tai kapinoijille tms.
Tästä olemme riittävän yksimielisiä, ettei historiaa sovi todennäköisyydet, koska kyse on yleensä yksittäistapauksista.
Kun kuitenkin ymmärsin, että juttusi sai kimmokkeen evoluutiokriittisestä yleisönosastokirjoituksesta, niin ajattelin, että pitää sitten kommentoida sitä vastinettakin.
Tämä biologi Tyystjärvi käytti kuitenkin todennäköisyyskäsitettä ja antoi ymmärtää, että evoluution tuloksena jotain syntyy varmasti, ja mm. ihminen on näin syntynyt. Tähän viittasin Venuksella ja Marsilla. Niillä evoluutio ei olekaan näköjään kehittänyt "jotain".
Pohtija...:[Entropia ei tarkoita yleisesti järjestyksen heikkenemistä, vaan ainoastaan käyttökelpoisen lämpöenergian vähenemistä. ]
Tyypillistä evoluutiotermodynamiikkaa, josta jo vähän vihjaisinkin. Ts. virheellistä.
"Tyypillistä evoluutiotermodynamiikkaa, josta jo vähän vihjaisinkin. Ts. virheellistä."
ETTÄ MITÄ?!?!?!
Siis onko se virheellistä, että väittää lämpöopin tutkivan lämpöä?
Luepa tuosta:
"termodynamiikka (
Koska lienet sama "termodynamiikka on lämpöoppi" -vänkääjä, jolle asia on jo selostettu, laitan tähän vain lyhyesti:
1) Sanakirjoissa on yleisesti suppea (verrattuna vaikkapa approbatur-opintoihin) ja kansantajuinen esitys.
2) Termodynamiikka käsittelee paljon muutakin energiaa kuin lämpöenergiaa (joksi tosin kaikki on periaatteessa muutettavissa). Vertaa nyt vaikka ajatusta, että orgaaninen kemia käsittelee vain eloperäisiä yhdisteitä. Orgaaninen = eloperäinen. Tiede kehittyy ja kieli kehittyy, mutta historian taakkaa jää molempiin.
Voit katsoa myös statistista termodynamiikkaa, jos kiinnostusta riittää, asian selvittämiseksi.
3) Virheistäsi:
[Entropia ei tarkoita yleisesti järjestyksen heikkenemistä, vaan ainoastaan käyttökelpoisen lämpöenergian vähenemistä. ]
a) Entropia ei tarkoita lämpöenergian vähenemistä
(sekoitat entropian kasvuun, ehkä?)
b) Entropiaan voidaan laskea mukaan kaikki energiamuodot (vrt. sana "ainoastaan")
Jos olet todella kiinnostunut asiasta, ota selvää sanakirjaa enemmän. Jos taas haluat kuollakin uskossasi, että termodynamiikka käsittelee vain lämpöä, älä tee neuvoni mukaan.
""termodynamiikka on lämpöoppi""
Anteeksi vain, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin termodynamiikka ei ole ihan sama kuin lämpöoppi, termodynamiikka on "lämpöopin osa, joka tarkastelee lämpötilan muuttumisen yhteydessä tapahtuvia muutoksia."
"Sanakirjoissa on yleisesti suppea"
Niin, mutta tuskin sentään virheellinen.
"a) Entropia ei tarkoita lämpöenergian vähenemistä
(sekoitat entropian kasvuun, ehkä?) "
Yksi kysymys, väitinkö entropian tarkoittavan lämpöenergian vähenemistä? Luepa uudestaan:
"vaan ainoastaan käyttökelpoisen lämpöenergian vähenemistä."
Etkö ymmärrä eroa "energian" ja "käyttökelpoisen energian" välillä?
Siis energiahan ei katoa, mutta lämpötilaerot vähenevät, ja mikäli et sitä tiennyt, niin lämpövoimakoneet tarvitsevat lämpötilaeron toimiakseen. Ilman lämpötilaeroa toimivaa lämpövoimakonetta nimitetään II-tyypin ikiliikkujaksi, ja se on (ainakin nykyisen tiedon mukaan) mahdoton.
"b) Entropiaan voidaan laskea mukaan kaikki energiamuodot (vrt. sana "ainoastaan") "
No ehkäpä muita energian muotoja... En jaksa pohtia asiaa niin tarkkaan, mutta sen tiedän, että termodynamiikan lait eivät estä kirjahyllyäni pysymästä järjestyksessä. Sen järjestys ei heikkene itsestään. Eikä termodynamiikan käsitettä "entropia" voi ihan tuosta noin vaan soveltaa biologiaan. Tokihan entropia, kuten lämpöoppi yleensäkin pätee myös biologiaan, mutta vain siltä osin kun lämmöstä puhutaan...
Ja jos nyt entropia pätisikin biologiaan, niin sekään ei tekisi evoluutiosta mahdotonta, sillä energiaa on. Sitä säteilee mm. auringosta, ja siten energiaa riittää entropian vähentämiseen.
Ts. termodynamiikasta ei löydy kohtaa minkä mukaan entropia ei voisi vähentyä järjestelmän jossain osassa, tai avoimessa järjestelmässä. Mutta suljetun järjestelmän keskimääräinen entropia kyllä kasvaa. Jos olet erimieltä, niin oletan että selität esim. peltier-ilmiön jotenkin, sillä mikäli entropian paikallinen vähentyminen olisi mahdotonta, niin peltier-ilmiö ei toimisi, kuten eivät myöskään jääkaapit ja lämpöpumput. Eli siitä vaan kumoamaan tosiasioina pidettyjä harhaluuloja.
"Jos olet todella kiinnostunut asiasta, ota selvää sanakirjaa enemmän."
Sanoinko etten tietäisi sanakirjaa enemmän? Kirjoitin vain malliksi sanakirjan tarjoileman selityksen, mutta en väittänyt että siinä olisi kaikki mitä siitä tiedän.
Toisekseen... Tekstisi ei todista yhtään mitään.
Minä sanoin lämpöopin käsittelevän lämpöä, ja olen sikäli aika vahvoilla, että esittämäni lainaus on samaa mieltä kanssani. Sitä vastoin sinun paras puolustus on siinä että sanakirjojen selitykset eivät ole kovin laajoja.
Valitan, mutta tuo ei todellakaan kumoa sitä mitä sanakirjassani lukee. Todistustaakka on sinulla, mikäli aiot pitää kiinni väitteistäsi oletan että sinulla on jotain vähän merkityksellisempää sanottavaa.
Kumma juttu, että et niillä suurilla termodynamiikan taidoilla ole pystynyt vakuuttamaan ketään sfnet.keskustelu.evoluutiossa. Siellä olisi ehkä kuitenkin hieman enemmän alaa oikeasti tuntevia ihmisiä. Miksi kinaat asioista täällä amatöörien parissa, jos oikeasti haluat jotain oppia?
Kävihän tuttumies siellä viime vuonna.
Tuli vaan niin pahasti takkiin että ei jaksanut ilmeisesti kiinnostaa. Mukavempi tulla tänne harrastaja-hiekkalaatikolle potkimaan hiekkaa pikkupoikien silmille.