mutta otanpa esille aran aiheen. Olkoon tämän keskustelunavauksen motto vaikka: Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Historiasta tunnetusti usein tarkoitushakuisesti esitetään vain ne asiat, jotka sopivat kulloinkin vallassa olevien vallanpitäjien tarkoituksiin. Tämän takia esim. Hitleristä ja hänen tekosistaan ei vahingossakaan ole mainittu sitä yhtä hyvää asiaa. Kuvitelkaa, että Saksaan olisi 20- tai 30-luvulla muodostunut vahva kommunistivaltio, joka olisi tietenkin liittoutunut Stalinin kanssa. Kukaan ei tiedä, miltä maailma nykyään näyttäisi. Ja tämä vaara oli hyvin todellinen!
Tutustukaapa seuraaviin linkkeihin Saksan vallankumousyrityksistä ja niiden tekijöistä. Jo nuo pari osoitetta kertonevat paljon......
http://www.marxists.org/history/international/social-democracy/justice/1919/19_02_27.htm
http://www.gmu.edu/departments/economics/bcaplan/museum/his1h.htm
http://www.marxist.com/germany/chapter3.html
Vaikka kommunistit eivät onnistuneet vallankumousyrityksissään, se ei tarkoita, etteivätkö he olisi olleet merkittävä tekijä Saksan politiikassa vuoteen 1933 asti. 1932 vaaleissa he olivat NSDAP:n ja sosialidemokraattien jälkeen kolmanneksi suurin puolue ja kannatus oli vankassa nousussa. Tämä tietenkin johtui maailmanlaajuisena riehuvasta lamasta ja sen aiheuttamasta kurjuudesta Saksassa.
Tarkemmat teistä varmaan huomasivat, että kommunismi Saksassa oli Moskovasta johdettua. Melko hurja oli myös suunnitelma muodostaa Unkarista ja Baijerista N-liiton mallin mukainen neuvostotasavaltojen liitto, niissä kun oli samaan aikaan menossa kommunistinen vallankumous.
Ja jokainen kohtuullisenkin järkevä ihminen ymmärtänee, että ilman vakavaa kommunismin uhkaa Hitler tuskin olisi valtaan päässytkään. Ihmiset eivät yksinkertaisesti uskoneet, että heikko Weimarin tasavalta pystyisi puolustamaan saksalaisten turvallisuutta.
Ja koska maailma ei ole niin mustavalkoisen yksinkertainen, miksi jotkut sen yrittävät kuvailla, lukekaapas vielä tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Revisionist_Zionism
Jopa siionistien revisionistisiivessä Hitler nautti melko laajaa suosiota kommunisminvastaisuutensa ansiosta. Anti-semitismiä lukuunottamatta hänen mielipiteillään oli kannatusta siionistien keskuudessa. Olihan heillä toki yhteinen päämäärä: Hitler halusi päästä juutalaisista eroon ja siionistit halusivat silloiseen Palestiinan brittiläiseen mandaattiin perustamaan omaa valtiota. Britit tietenkin heidän kannaltaan ymmärrettävistä syistä pistivät kapuloita rattaisiin.
Historiasta tunnetusti usein tarkoitushakuisesti esitetään vain ne asiat, jotka sopivat kulloinkin vallassa olevien vallanpitäjien tarkoituksiin. Tämän takia esim. Hitleristä ja hänen tekosistaan ei vahingossakaan ole mainittu sitä yhtä hyvää asiaa. Kuvitelkaa, että Saksaan olisi 20- tai 30-luvulla muodostunut vahva kommunistivaltio, joka olisi tietenkin liittoutunut Stalinin kanssa. Kukaan ei tiedä, miltä maailma nykyään näyttäisi. Ja tämä vaara oli hyvin todellinen!
Tutustukaapa seuraaviin linkkeihin Saksan vallankumousyrityksistä ja niiden tekijöistä. Jo nuo pari osoitetta kertonevat paljon......
http://www.marxists.org/history/international/social-democracy/justice/1919/19_02_27.htm
http://www.gmu.edu/departments/economics/bcaplan/museum/his1h.htm
http://www.marxist.com/germany/chapter3.html
Vaikka kommunistit eivät onnistuneet vallankumousyrityksissään, se ei tarkoita, etteivätkö he olisi olleet merkittävä tekijä Saksan politiikassa vuoteen 1933 asti. 1932 vaaleissa he olivat NSDAP:n ja sosialidemokraattien jälkeen kolmanneksi suurin puolue ja kannatus oli vankassa nousussa. Tämä tietenkin johtui maailmanlaajuisena riehuvasta lamasta ja sen aiheuttamasta kurjuudesta Saksassa.
Tarkemmat teistä varmaan huomasivat, että kommunismi Saksassa oli Moskovasta johdettua. Melko hurja oli myös suunnitelma muodostaa Unkarista ja Baijerista N-liiton mallin mukainen neuvostotasavaltojen liitto, niissä kun oli samaan aikaan menossa kommunistinen vallankumous.
Ja jokainen kohtuullisenkin järkevä ihminen ymmärtänee, että ilman vakavaa kommunismin uhkaa Hitler tuskin olisi valtaan päässytkään. Ihmiset eivät yksinkertaisesti uskoneet, että heikko Weimarin tasavalta pystyisi puolustamaan saksalaisten turvallisuutta.
Ja koska maailma ei ole niin mustavalkoisen yksinkertainen, miksi jotkut sen yrittävät kuvailla, lukekaapas vielä tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Revisionist_Zionism
Jopa siionistien revisionistisiivessä Hitler nautti melko laajaa suosiota kommunisminvastaisuutensa ansiosta. Anti-semitismiä lukuunottamatta hänen mielipiteillään oli kannatusta siionistien keskuudessa. Olihan heillä toki yhteinen päämäärä: Hitler halusi päästä juutalaisista eroon ja siionistit halusivat silloiseen Palestiinan brittiläiseen mandaattiin perustamaan omaa valtiota. Britit tietenkin heidän kannaltaan ymmärrettävistä syistä pistivät kapuloita rattaisiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
,,,muka turpiin? Koska tuo mitä kirjoitit on ihan totta. Enkä EDES minä pysty löytämään siitä mitään kiihkoilua minkään kuppikunnan suuntaan.
Tarkennukseksi vielä; kommunismi siihen maailmanaikkaan oli KAIKKIALLA Moskova-vetoista.
kannatuksesta. Tarkennuksesi on aiheellinen ja totta.
Näillä palstoilla valitettavan usein jonkun sortin kiihkoilijat hyökkäävät heti kimppuun luullessaan jonkun ihan huvikseen täällä muille pottuilevan. Tosin myönnän joskus itsekin heittäneeni tänne "kostoksi" provoja, koska jotkut täällä kyllä levittelevät ilmiselviä valheitakin kiveenhakattuina totuuksina.
Itse pyrin harrastamaan historiaa vähän pintaa syvemmältä, sieltä tulee joskus vastaan erikoisiakin
yhteyksiä. Yleensä ainakin meikäläisen tuttavapiirissä (jotka kuitenkin ovat normaalijärkisiä ja monet ylioppilaiksi lukeneita) tietämys asioiden taustoista on yllättävän kehno. Se kyllä tiedetään, mitä on koulussa opetettu, mutta sehän on tietenkin historiallisen aineiston valtavan määrän joukossa hyttysen kakka Itämeressä. Tästä syystä historianopetus on myös hyvin pinnallista, yleislinjaista ja yksinkertaistettua. Esim. meikäläisen ollessa koulussa natsismin valtaannousun syyt pelkistettiin seuraaviin asioihin: 1. lama ja siitä johtunut työttymyys 2. Hitler yksinkertaisesti puhui väen sekaisin. Vaikka kouluajoista onkin jo toistakymmentä vuotta, uskallan väittää muistavani, ettei vasemmiston riehunnasta mainittu sanallakaan. Monikohan muuten tietää, että Versaillesin rauhansopimuksen ja siihen tehtyjen muutosten ja lisäysten mukaan Saksalla olisi riittänyt sotakorvauksia maksettavaksi vuoteen 1988?
Joku viisas, en nyt muista kuka, on sanonut: historia ei tule koskaan valmiiksi. Maailmalla avautuu koko ajan tutkijoille arkistoja, joista aina löytyy uusia tiedonpalasia täydentämään tai jopa muuttamaan käsitystämme historiasta. Kaikkien niiden puolesta, jotka oikeasti ovat kiinnostuneita historiasta, uskallan toivoa, että puolueettomat historiantutkijat myös meille tavallisille pulliaisille niistä arkistoista saavat tietoa - esim. kirjojen muodossa - jaettua.
Sillä historian tietämyksestä oikeasti voi olla hyötyä - muutenkin kun historian käyttämisestä lyömäaseena.
"kommunismi siihen maailmanaikkaan oli KAIKKIALLA Moskova-vetoista"
Niinhän se oli, mikä tietysti johtui myös muun maailman fanaattisesta kommunisminvastaisuudesta. Kommunistien tärkeimmät vastustajat esim. Suomessa olivat sosiaalidemokraatteja, jotka joutuivat mielistelemään oikeistoa. Tämä ajoi vasemmistodemareitakin maan alle ja moskovalaismielisien kommunistien seuraan.
Neuvostoliitto taas pyrki tukahduttamaan itsenäiset kommunistiryhmät alkuunsa esim. "trotskilais-fasistisina". Esimerkiksi Espanjassa oli vahva, hyvin vallankumouksellinen ja demokraattinen äärivasemmisto, joka suhtautui skeptisesti NL:oon. Neuvostoliitto halusi varmistaa, ettei Länsi-Eurooppaan synny kommunistista valtiota (Espanjan tasavalta), ettei Ranska ja Englanti vieraannu NL:stä (Ranska oli vielä NL:n ainoa liittolainen). Niinpä Espanjan sisällissodassa 1936-39 NL, joka tuki tasvaltalaisia (jotka vastustivat fasistisia Saksan & Italian tukemia vallankaappareita) NL liittoutui Espanjan porvariston ja demareiden kanssa tukahduttaen verisesti äärivasemmiston.
Toisen maailmansodan jälkeen lännessä oli pakko suvaita kommunisteja näiden oltua merkittävässä asemassa Natsi-Saksan kukistamisessa (NL:n valtava panos ja esim. Ranskan vastarintaliikkeen kommunistit). Kun kommunistit vihdoin laillistettiin, osa heistä sanoutui irti NL:stä, Unkarin kansannousun -56 ja viim. Prahan kevään -68 jälkeen.
NL:n Espanjan politiikasta esim. Orwellin Katalonia, Katalonia. Se on tietenkin rehellisesti muistelmat/aikalaiskuvaus, ei tutkimuskirjallisuutta. On kuitenkin aika pätevä.
Hitler perusteli kovia otteitaan juuri kommunismin ja Venäjän uhalla. Stalin hyväksytti Itä-Euroopan kaltoin kohtelun sillä, että Hitlerin fasismin torjuminen oli tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Tässä asetelmassa ollaan vieläkin. Venäläiset ovat ylpeitä fasismin lyömisestä. Itä-Euroopan pienien kansojen oikeuksien polkeminen siinä sivussa vaietaan kuoliaaksi.