Marskin kuuluisa päiväkäsky jatkosodan alkuvaiheessa oli tarkoitettu harhauttamaan Kremliä. NL:n johto piti saada luulemaan, että suomalaiset etenivät Syväriä kohti heimoveljien vuoksi eli rajoitetuin tavoittein.
Tosiasiassa Syväri oli välietappi, josta piti edetä kohtaamaan Tihvinän suunnasta aikanaan hyökkäävät saksalaiset. Taktiikka olisi siis ollut vastaava kaksoismotti kuin Smolenskin tiellä.
Sitten tapahtui jotain, mikä kaipaisi vieläkin lisätutkimusta. Suomalaiset eivät käyttäneet voimia Tihvinän suuntaan hyökkäämiseen, vaan Laatokan koillispuolen voimat suunnattiin etelän (Tihvinä) sijasta Karhumäkeen eli pohjoiseen.
Pietarin suuntaan hyökkäämisen Kannaksella estivät itse asiassa saksalaiset, jotka asettivat Laatokan pohjoispuolen ehdottomalle etusijalle.
Tosiasiassa Syväri oli välietappi, josta piti edetä kohtaamaan Tihvinän suunnasta aikanaan hyökkäävät saksalaiset. Taktiikka olisi siis ollut vastaava kaksoismotti kuin Smolenskin tiellä.
Sitten tapahtui jotain, mikä kaipaisi vieläkin lisätutkimusta. Suomalaiset eivät käyttäneet voimia Tihvinän suuntaan hyökkäämiseen, vaan Laatokan koillispuolen voimat suunnattiin etelän (Tihvinä) sijasta Karhumäkeen eli pohjoiseen.
Pietarin suuntaan hyökkäämisen Kannaksella estivät itse asiassa saksalaiset, jotka asettivat Laatokan pohjoispuolen ehdottomalle etusijalle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hölynpölyä.
Pky 10.6. 41 oli tarkoitetu SuomenArmeijalle,eiKremlille.
Suomen tavoitteena oli Syväri.
Jatko oli Saksan163.D:n vastuulla, mutta kunTihvinän vallanneet joukot lyötiin,kuivui koko homma kasaan.
Typerää horinaa, miksi esittelet noita itse keksimäsi käskyjä?
Pvm oli 11.7. ei kesäkuussa.
Syvärin yli mentiin ja sillanpää muodostettiin hyökkäyksen jatkamista varten.
Kyllä,mutta saksalaisille.
Saksalaisia oli Syvärillä vain 1 divisioona.
Uitiiks sieltä Syväriltä takasin?
Saksalaisilla oli Tihvinässä panssariarmeijakunta, jonka vahvuus oli 2 PsD ja 2 jalkaväkidivisioonaa. Tälle annettiin sitten 2 tehtävää, mikä oli sotaoppien vastaista. Armeijakunnan piti hyökätä sekä pohjoiseen, suoraan Laatokan rantaan, että itään ottaen yheyden suomalaisiin.
Siis 1 (luultavasti kulunut) panssaridivisioona ja 1 (luultavasti kulunut) jv-divisioona yrittämään Syvärille metsäisessä ja soisessa maastossa, talven lähestyessä ja NL:n tehdessä vastahyökkäyksiä. Lisäksi sakemannien logistiikka oli venynyt pahasti eikä ilmaylivoimaa enää ollut.
Saksalaiset lyötiinTihvinän alueella.
Ei ne sieltä lähteneet etenemään,vaan vetäytymään.
Ja sitte Marski meni lounaalle,ja aamupäivän ryypylle Päämajaan, helpotti kyseistä Venäläistä upseeria.
Päämajassa eiollut yhtään venäläistä upseeria.
Joitain enenn vuotta 1917 palvelleita kyllä.
Kelpo suomalaisia.
Kertokaa toki Suomalaisten turpiinottamisesta sodassa, kait sama mitä pikkukyliä vallattiin ja uhossa tuhottiin.
Kyllä, Saksalaisilla oli kiire polttaa Lappia.
Ei ollut.
Lappi tuhottiin vasta kolmen vuoden sotimisen jälkeen loppusyksyllä-44 Suomen liityttyä NL:n pakottamana sotaan Saksaa vastaan..
Saksalaisilla oli kova tuhovimma!
Perääntyessään elo-marraskuussa 1918 tuhosivat P-Ranskassa ja Belgiassa aivan kaiken mitä ei saatu vietyä mukana eli varastettua. Jopa OK-talojen pihoista omenapuutkin kaadettiin.