Näin sapattina me kokoonnumme yhteen seurakuntana kuulemaan Jumalan sanaa ja todistuksia Jeesuksesta, meidän Herrastamme.
Heti eteisessä ystävällinen diakoni pesee meidän jalkamme, Herran antaman käskyn ja esimerkin mukaan. On kiva käydä sisälle saliin jalat puhtaana!
Kuulen Jumalan kansan iloitsevan ja riemuitsevan Herrasta, Vapahtajasta, ja antavan ylistyksen ja kunnian Jumalalle, joka on luonut taivaan ja maan ja meren, ja kaiken niissä olevan, sekä auringon, kuun ja tähdet, niin kuin Pyhä Raamattu sanoo. Amen.
Pastori saarnaa hengessä palavana Jumalan Pojan valtakuntaa ja Kristuksen pikaista paluuta. Sitä ennen on puhdistauduttava ja pyhittäydyttävä, niin että annamme koko elämämme Jumalan palvelemiseen... aloitamme keräämällä kolehdin ja antamalla kymmenykset kaikesta, mitä olemme ansainneet ja saaneet...
Sitten tulee jumalanpalveluksen kohokohta: saamme syödä Kristuksen ruumista ja juoda hänen vertansa. Ah, niin auvoista ja ihanaa. Ihan tulee taivas mieleen, kun ajattelen ristillä kärsivää ja kuolevaa Herraamme, joka on lihansa ja ruumiinsa uhrilla ansainnut itselleen seurakunnan. Tämä morsian odottaa ilolla saavansa yhtyä Herraan, meidän Vapahtajaamme!
On kotiinlähdön aika. Kävelemme sisarten kanssa kohti kaupungin keskustaa. Näemme matkan varjella monta eksynyttä sielua, joille annamme luettavaksi seurakuntamme tuottamia hyviä uutisia: luomisesta, seitsemännestä päivästä ja sen pyhyydestä, ja palkinnosta, jotka sen päivän pyhittävät saavat Kristuksen tulemuksessa ja tulevassa maailmassa.
Juutalaisia kohdatessamme kavahdamme, koska he eivät usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, meidän vapahtajaamme ja koko maailman pelastajaan. Odottavat sieluparat vapahtajaa ja kuningasta Israelille, ikään kuin se olisi Raamatun lupaus Jumalan kansalle. Eivät hyväksy meitä kristittyjä osaksi pyhien ja valittujen kansaa, kun pitävät Jeesusta vääränä profeettana, ja meitä harhaoppisina.
No, traktaatti kouraan ja menoksi. Kohta onkin iltarukousten aika ja sitten tutimaan. Oi tätä auvoa näin Herran pyhänä päivänä! Taidan lausua ylimääräisen kiitoksen siitä, että saan olla niiden harvojen ja valittujen joukossa, jotka pelastuvat. Eihän niitä muualla olekaan kuin meidän kirkossa...
Heti eteisessä ystävällinen diakoni pesee meidän jalkamme, Herran antaman käskyn ja esimerkin mukaan. On kiva käydä sisälle saliin jalat puhtaana!
Kuulen Jumalan kansan iloitsevan ja riemuitsevan Herrasta, Vapahtajasta, ja antavan ylistyksen ja kunnian Jumalalle, joka on luonut taivaan ja maan ja meren, ja kaiken niissä olevan, sekä auringon, kuun ja tähdet, niin kuin Pyhä Raamattu sanoo. Amen.
Pastori saarnaa hengessä palavana Jumalan Pojan valtakuntaa ja Kristuksen pikaista paluuta. Sitä ennen on puhdistauduttava ja pyhittäydyttävä, niin että annamme koko elämämme Jumalan palvelemiseen... aloitamme keräämällä kolehdin ja antamalla kymmenykset kaikesta, mitä olemme ansainneet ja saaneet...
Sitten tulee jumalanpalveluksen kohokohta: saamme syödä Kristuksen ruumista ja juoda hänen vertansa. Ah, niin auvoista ja ihanaa. Ihan tulee taivas mieleen, kun ajattelen ristillä kärsivää ja kuolevaa Herraamme, joka on lihansa ja ruumiinsa uhrilla ansainnut itselleen seurakunnan. Tämä morsian odottaa ilolla saavansa yhtyä Herraan, meidän Vapahtajaamme!
On kotiinlähdön aika. Kävelemme sisarten kanssa kohti kaupungin keskustaa. Näemme matkan varjella monta eksynyttä sielua, joille annamme luettavaksi seurakuntamme tuottamia hyviä uutisia: luomisesta, seitsemännestä päivästä ja sen pyhyydestä, ja palkinnosta, jotka sen päivän pyhittävät saavat Kristuksen tulemuksessa ja tulevassa maailmassa.
Juutalaisia kohdatessamme kavahdamme, koska he eivät usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, meidän vapahtajaamme ja koko maailman pelastajaan. Odottavat sieluparat vapahtajaa ja kuningasta Israelille, ikään kuin se olisi Raamatun lupaus Jumalan kansalle. Eivät hyväksy meitä kristittyjä osaksi pyhien ja valittujen kansaa, kun pitävät Jeesusta vääränä profeettana, ja meitä harhaoppisina.
No, traktaatti kouraan ja menoksi. Kohta onkin iltarukousten aika ja sitten tutimaan. Oi tätä auvoa näin Herran pyhänä päivänä! Taidan lausua ylimääräisen kiitoksen siitä, että saan olla niiden harvojen ja valittujen joukossa, jotka pelastuvat. Eihän niitä muualla olekaan kuin meidän kirkossa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
minun ei tarvitse palvoa joulupukkia läpi vuoden saadakseni lahjoja 🤣