Kertokaapa uskikset miksi kannattaa vihata?
Joku uskovainen suositteli vihaa voimavarana. Kiinnostaisi tietää miten vihaa voi käyttää voimavarana?
Meikäläisellä adrenaliini ja testosteroni virtaavat muutenkin.
Pitäisikö heittää kaikkia raamatun sääntöjen rikkojia kivellä?
Raamatun jumalakin paremminkin naurattaa kun vihastuttaa, koominen hahmo, kaikkine tulistumisineen.
Mitä uskoton ei ole ymmärtänyt, kun hän ei ymmärrä raamatun vihaa voimavarana? Viha on niin oleellinen osa raamattua, että ymmärrän etten nyt ymmärrä jotain oleellista uskonnosta?
Joku uskovainen suositteli vihaa voimavarana. Kiinnostaisi tietää miten vihaa voi käyttää voimavarana?
Meikäläisellä adrenaliini ja testosteroni virtaavat muutenkin.
Pitäisikö heittää kaikkia raamatun sääntöjen rikkojia kivellä?
Raamatun jumalakin paremminkin naurattaa kun vihastuttaa, koominen hahmo, kaikkine tulistumisineen.
Mitä uskoton ei ole ymmärtänyt, kun hän ei ymmärrä raamatun vihaa voimavarana? Viha on niin oleellinen osa raamattua, että ymmärrän etten nyt ymmärrä jotain oleellista uskonnosta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aggressioista irtaantumisen ensimmäinen jaskaan ei aina riittävä edellytys on uskonnosta irtaantuminen.
ei ole mitään agressiivista siksi ihmetyttää kristinuskon viha ja agressiivisuus?
Onko uskon edellytys viha tai miten ne liityvät toisiinsa ? Ei kai raamatun vihaa voi pois sulkeakakaan?
Mikä vihan rooli on uskovien elämässä voimavarana, olisi kiva tietää?
En koe agressiivisuutta synonyymiksi vihalle. Jos kiellät tietoisesti tai tietämättäsi vihan tunteesi, viha johtaa sinua. Jos hyväksyt/tunnistat vihan tunteesi, et joudu tunteen valtaan vaan kontrolli on itselläsi.
Jeesus on kristinuskon perusta ja käsittääkseni hän ei ollut kovin agressiivinen toimissaan.
"Mikä vihan rooli on uskovien elämässä voimavarana, olisi kiva tietää?"
Uskotko että toisaalta kaikki uskovaiset on niin samanlaisia ja toisaalta kaikki ei-uskovaiset on niin samanlaisia, ja näiden ryhmien ero on niin olennainen, että kannattaa miettiä nimenomaan miten uskovainen vihaa?
Käsittelemättömän vihan rooli motivaattorina yleensä lie suuri sekä maalaisjärjellä että psykologiselta kannalta.
koen että järki ja tunne ohjaavat ja kontrolli on mulla itsellä. En sitten mitenkään koe, että viha veisi jonnekin. Heh, heh toinen sukupuoli vie jos jokin vie ja saakin viedä. Pussailu on ihanaa mutta kivittäminen yököttää.
Ei minusta voisi tullakaan kunnon kristittyä kun en ole koskaan tajunnut mitä viha on?
Torjunko nyt selkeästi jotain oleellista?
Asiat riitelee, harvemmin ihmiset ja jos ihmiset riitelee täytyy ottaa etäisyyttä eikä mennä mukaan riitaan.
Eli pitäskö kuitenkin kerätä taskut täyteen kiviä ja heittää niitä aina kun joku rikkoo raamatun sääntöjä ja määräyksiä?
"Eli pitäskö kuitenkin kerätä taskut täyteen kiviä ja heittää niitä aina kun joku rikkoo raamatun sääntöjä ja määräyksiä?"
Sinunhan piti budhalaisuuteen perehtyneenä ymmärtää niitä paradokseja paremmin kuin keskiverto kristityn. On siellä budhalassakin raaka kuri.
Toisaalta, kristinuskoon kuuluu sekä Vanha että Uusi Testamentti. Ei tarvi jäädä VT:hen. Tuo kivitys liittynee enemmän islamiin eikä edes nyky juutalaisuuteen.
"Ei minusta voisi tullakaan kunnon kristittyä kun en ole koskaan tajunnut mitä viha on?
Torjunko nyt selkeästi jotain oleellista?"
En tiedä, kun en ymmärrä ihmistä, joka sanoo ettei vihaa mitään.
"En sitten mitenkään koe, että viha veisi jonnekin."
Kirjoittaessani ajattelin esim. vaimon hakkaajia, joiden koen olevan kykenemättömiä käsittelemään omia vihan tunteitaan, niin että kykenemättömyys purkautuu agressiivisenä käytöksenä heikompaa kohtaan. Viha voi viedä siinä kuin pelko tai rakkauskin.
"Sinunhan piti budhalaisuuteen perehtyneenä ymmärtää niitä paradokseja paremmin kuin keskiverto kristityn."
Ainakin kannattaa miettiä moneen kertaan koska kannattaa suuttua? Onko asia sen arvoinen? Mitä suuttumisella saavutetaan? Olisiko joku muu tapa reagoida parempi? Miksi suutun tässä tilanteessa jne? Tässä vaiheessa suuttumus on jo yleensä ohi.
Myrskythän tapahtuu vesilasissa joten tilanteita ei kannata dramatisoida ja ottaa niin tosissaan. Joskus tietysti ihan kiva kokeilla päreiden polttamista.
"Kirjoittaessani ajattelin esim. vaimon hakkaajia, joiden koen olevan kykenemättömiä käsittelemään omia vihan tunteitaan, niin että kykenemättömyys purkautuu agressiivisenä käytöksenä heikompaa kohtaan."
Samaa mieltä kaikki tälläiset miehet ja naiset jotka eivät osaa käsitellä tunteitaan tms pitäisi passittaa jollekin kurssille missä lähdetään liikkeelle alkeista. Vaimon hakkaaminen on tekona niin raukkamaista samoin kuin kiusaaminen mutta olen täysin voimaton tietämään miten tämä ilmiö saataisiin kuriin?
Samalla kun tämä ilmiö jollain tavalla siunataan meidän kulttuurissamme niin siitä vaietaan ja sitä väheksytään. Jostain valtataistelusta kai on kysymys.
"Viha voi viedä siinä kuin pelko tai rakkauskin."
Näin se kai on. Primitiiviset tunteet vievät koska ne liittyvät hengissä säilymiseen.Kyllä tiedostan tämän. Pelon kanssa täytyy koittaa ystävystyä ja muuttaa se rengiksi. Rakkaus saakin viedä, joskus.
Näen kyllä ympäristössä ihmisiä joita viha vie. Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy joten kaikkien kai pitäisi tiedostaa omat tunteensa paremmin ja ilmaista itseään riittävästi, niin eläminen olisi elämisen arvoista.
Viha on aika voimakas ilmaisu. Tuskin ihmiset edes tuntevat niin suuria tunteita kovinkaan paljon. Se ettei pidä jostain on tarkempi ilmaus samasta asiasta.
"jos ihmiset riitelee täytyy ottaa etäisyyttä eikä mennä mukaan riitaan."
Tuon voisi tulkita myös välinpitämättömyydeksi. :)
"Ainakin kannattaa miettiä moneen kertaan koska kannattaa suuttua?"
Suuttuminen on tunnetta ja asian miettiminen on järkeä. Aikalisä on epäilemättä monesti hyväksi. Miksi jokin tilanne joskus synnyttää suuria tunteita kun sama tilanne aikaisemmin on mennyt ohi harmistumisella?
"Viha on aika voimakas ilmaisu. Tuskin ihmiset edes tuntevat niin suuria tunteita kovinkaan paljon. Se ettei pidä jostain on tarkempi ilmaus samasta asiasta."
Esim. vanhemmistaan ei pääse irti, jollei vihaa heitä. Se kuuluu prosessiin. Uhmaikä, murrosikä. Sitten kun on taas sinut itsensä kanssa, tunne laantuu. Joskus vaan tarvitaan voimakkaampi tunnetila irtautumiseen vanhasta matkalla kohti uutta.
"jos ihmiset riitelee täytyy ottaa etäisyyttä eikä mennä mukaan riitaan."
Tuon voisi tulkita myös välinpitämättömyydeksi. :)
"Ainakin kannattaa miettiä moneen kertaan koska kannattaa suuttua?"
Suuttuminen on tunnetta ja asian miettiminen on järkeä. Aikalisä on epäilemättä monesti hyväksi. Miksi jokin tilanne joskus synnyttää suuria tunteita kun sama tilanne aikaisemmin on mennyt ohi harmistumisella?
"Viha on aika voimakas ilmaisu. Tuskin ihmiset edes tuntevat niin suuria tunteita kovinkaan paljon. Se ettei pidä jostain on tarkempi ilmaus samasta asiasta."
Esim. vanhemmistaan ei pääse irti, jollei vihaa heitä. Se kuuluu prosessiin. Uhmaikä, murrosikä. Sitten kun on taas sinut itsensä kanssa, tunne laantuu. Joskus vaan tarvitaan voimakkaampi tunnetila irtautumiseen vanhasta matkalla kohti uutta.
olenkin hyväntahtoinen höhlä kun en ole koskaan vihannut(kuolleita) vanhempiani. Olin aikoinani erimieltä heidän kanssaan monestakin asiasta, edelleen asiat ritelee ei ihmiset. Vanhempien kanssa riiteleminen on samaa kun siippansa kanssa riitely, kuuluu ns luontaisetuihin. Eikä se possulje sitä, että heitä samalla rakastaa äärettömästi.
Edes uhmaiässä? 8)
"Vanhempien kanssa riiteleminen on samaa kun siippansa kanssa riitely, kuuluu ns luontaisetuihin. Eikä se poissulje sitä, että heitä samalla rakastaa äärettömästi."
Juu, kunnon keskustelu on poikaa. Tosin olen huomannut, että ulkopuolinen saattaa pitää riitelynä sitä mitä minä pidän keskusteluna.
Oikein mietin koska on tullut vihattua tms. uhmaikää en muista, mutta koen voimatonta raivoa kaikenlaista valheellisuutta kohdatessa. Sorry vaan, mutta uskovissakin on paljon sellaisia ihmisiä joille usko toimii aseena. Vihaan sellaista. Vihaan henkistä väkivaltaa. Vihaan uskonnollista väkivaltaa. Alistamista. Kiusaamista. Vihaan asioita joissa valtaa käytetään taiten. Vihaan kun typerät ihmiset käyttävät ulkokultaisuutta röyhkeän tietoisesti pahoinpidelläkseeen avoimia ,viattomia, rehellisiä ihmisiä. En ehkä koskaan totu nokkimiseen. Niin että kyllä niitä kohteita löytyy. Mutta tälläinen viha ei ole agressiivista enneminkin koen ettei ole ´aseita´ kohdata omaa etuaan ajavia laskelmoivia täysmätiä mätämunia. Voin olla surullinen mutta argh kyllä niitä aseitakin löytyy tarvittaessa.
Tosin taistella täytyy niin että vie muilta aseet ja keinot. Siis urbaani robin hood.
Ettei viha olisi motiivisi palloilla tällä palstalla(?).
"Tyhmät seurakuntalaiset siten osallistuu aivottomina samaan peliin."
"Vihaan henkistä väkivaltaa. Vihaan uskonnollista väkivaltaa. Alistamista. Kiusaamista."
Kaikki kiusaa. Kumma jos et koe kiusaavasi esim. minua kuvatessasi minua tyhmäksi ja aivottomaksi. Aivottomuus-viestisi oli toisesta keskusteluketjusta. Leikkimielinen lause tai ei, epäilemättä olet sitä mieltä.
"Sorry vaan, mutta uskovissakin on paljon sellaisia ihmisiä joille usko toimii aseena."
Toki näin on. Ihminen on perisyntinen (sorry, oli pakko..). Toisaalta ei ole edes Raamatun mukaista, että uskovan leiman otsaansa ottanut pääsisi automaattisesti taivaaseen.
puhunut sinusta mitään henkilökohtaista. Se on vain oma tulkintasi.
Yleisesti ottaen en pidä kirkon opeista. Koska sieltä löytyy kiusaamisen ja alistamisen mekanismit jne. Enkä jaksa uskoa kansantarinoihin totuutena.
Koska en usko perisyntiinkään, pidän sinua aivan normaalina varmasti käytännössä mukavana ihmisenä.
Viha ei jaksa inostaa mihinkään. Minusta ihminen on sairas tai varmasti sairastuu jos viha toimii katalysaattorina.
Älä ota ihmisten puheita henkilökohtaisesti. Nehän toimivat vain yleisellä mielipide tasolla.
Hyvää jatkoa. =)
PS.Kirkon oppeja vastaan purnaaminen on tälläista aikuisen ihmisen halua vapautua kaikista auktoriteeteistä lopullisesti.(heh, jäi varmaan kapina liian vähille puberteetissa)
Ok. Viihtyisää viikonloppua!