Mieheni kuoli keväällä. Vaikeaa ollut.Paperisodasta en meinaa selvitä.Voimat vähissä.Mitäs sanotte tästä? Naapuri ,josta en pidä ilmestyi ovelle kaksi kuukautta hautajaisten jälkeen kukkien ja adressin kanssa.Rajanaapuri ei muka tiennyt mieheni kuolinpäivää.Ei siinä mitään,mutta kun kerroin onnettomuudestani vuosia sitten ja että kasvoni jouduttiin korjaamaan täysin.Hän sanoi mulle.Nenäsi on vino.Voiko kukaan järkevä sanoa noin surevalle?Meinasin sanoa,että sinä olet vanha ryppyinen akka.Nenäni on muuten ihan hyvä näin.
Aviomiehen menetys
Anonyymi
18
646
Vastaukset
- Anonyymi
No miksi et sanonut kun ette ole ystäviä.
- Anonyymi
En kommentoinut,koska ihminen ei mahda mitään tyhmyydelleen,eikä moukkamaisuudelleen.
- Anonyymi
Mutta jos hän on sellainen tyyppi joka sanoo niinkuin ajattelee , eikä näe siinä mitään erikoista tai epähienoa.
Surussa oleva on muuten usein niin herkkä ja voi ottaa sellaisenkin asian loukkauksena jota tavallisesti ei edes reagoisi.
Totta se ett kaikki paperityö kuoleman tapauksen jälkeen on voimille käyvää, kun ne on uusia asioita ja vaikea kaikkia ymmärtää.
Itse otin juristin selvittämään paperiasiat silloin ne tuli tehtyä lakien mukaisesti , sillä suruni kanssa en olisi itse jaksanut
- Anonyymi
Mitäs lähdit avautumaan sellaiselle ihmiselle josta et edes pidä. Ei tiennyt mitä muuta voisi sanoa sun restauroidusta naamasta.
Naapurisi tuli esittämään suruvalittelut miehesi kuolemasta, ei kuuntelemaan koko elämäntarinaasi. Varmaan avautumisesi onnettomuuksistasi tuli hänelle täytenä yllätyksenä.
Jatkossa pidä rajat selvänä naapuriisi.
Tervehdit rouvaa kuten ennenkin, vaihdat muutaman sanan tyyliin onpa ilmoja pidellyt ja poistut parin minsan päästä takavasemmalle. - Anonyymi
fiksut ihmiset ei kommentoisi tuohon tapaan, jos jotain olisikin , niin ns. huonot asiat jätetään kommentoimatta,
itsellänikin eräs ystävä, joka huomaa aina kodissani, esineissä, tms, aina jonkin EPÄKOHDAN, vaan ei koskaan sano vaikkapa kohteliaasti,
onpa kaunis esim. pöytäliina, kahvikupit, verhot, vaan jos jotain huomautettavaa, niin sellaisiin kommentoi mieluusti.
useimmiten tällaisiin on syynä suoraan sanoen : kateus. - Anonyymi
Tiesi tasan tarkkaan onnettomuudestani.Olemme asuneet kymmeniä vuosia naapureina.Sitä on herkillä nyt.Minulle nenä ei ole ongelma.Kun heräsin nukutuksesta kuulin lääkärien sanovan:Nenä jäi vähän vinoksi.Sanoin,että ei se koskaan suora ollutkaan.Olin niin lähellä kuolemaa.Yläleuan,poskiluun murtuma,silmäkuopan murtuma,nenäluun murtuma.Olen ihan ihmisen näköinen.Kiitos kirurgeille.
- Anonyymi
Puolison kuolema on kovimpia iskuja mitä ihmisen osalle tulee. Silloin on mieli herkkä, paljon ei tarvita, kun jo romahtaa. Tekemistä on kuitenkin paljon, mutta kaikilla ei ole sellaista tukiverkkoa ympärillään, joka auttaisi selviytymään edes pakollisista tehtävistä.
Vähitellen, vähitellen kaikki selkenee. Tulee päivä, jolloin huomaat naurahtavasi kuin ennen. Siitä toivo herää. Elämä jatkuu, mutta nyt elämään kuuluu lisämausteena myös vieno suru ja kalliit muistot. Se ei ole paha asia ollenkaan.- Anonyymi
Puolison kuolema on elämän pahin kriisi. Itse jouduin sen kokemaan vuosi sitten, täysin yllättäen. Kun on ollut kymmeniä vuosia yhdessä ja toinen vain " lähtee" , ei jaksa uskoa selviävänsä itsekään. Uutisen tultua, sydämeni särkyi ja valui tomuna hiekkaan. Lisäksi tulee vielä viralliset asiat, jotka on tehty mahdollisimman vaikeiksi. Koko yhteiskunta tulee osille ja haluaa mahdollisimman suuren hyödyn. Lyötyä lyödään ja lopulta olet ihan yksin. Kaikilla ei ole sukulaisia tai muuta tukiverkkoa. Ja on aina ihmisiä, jotka tällaisessa tapauksessa vain häipyvät. Ystäväpiirissä oli muutamia, jotka eivät enää vaivautuneet edes joulukorttia lähettämään. Kerrasta poikki, joutuvat mennäkin. Vähitellen alkaa valo lisääntymään ja ehkä aika parantaa, mutta toista kertaa en tahdo tätä kriisiä elämässä kohdata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puolison kuolema on elämän pahin kriisi. Itse jouduin sen kokemaan vuosi sitten, täysin yllättäen. Kun on ollut kymmeniä vuosia yhdessä ja toinen vain " lähtee" , ei jaksa uskoa selviävänsä itsekään. Uutisen tultua, sydämeni särkyi ja valui tomuna hiekkaan. Lisäksi tulee vielä viralliset asiat, jotka on tehty mahdollisimman vaikeiksi. Koko yhteiskunta tulee osille ja haluaa mahdollisimman suuren hyödyn. Lyötyä lyödään ja lopulta olet ihan yksin. Kaikilla ei ole sukulaisia tai muuta tukiverkkoa. Ja on aina ihmisiä, jotka tällaisessa tapauksessa vain häipyvät. Ystäväpiirissä oli muutamia, jotka eivät enää vaivautuneet edes joulukorttia lähettämään. Kerrasta poikki, joutuvat mennäkin. Vähitellen alkaa valo lisääntymään ja ehkä aika parantaa, mutta toista kertaa en tahdo tätä kriisiä elämässä kohdata.
Ihmisellä on taipumus selviytyä puolison kuolemasta. Se on elämän laki. Monella on jo vuoden tai parin kuluttua uusi rakas, vanhoillakin. Mutta eihän tämä tieto tietystikään auta, kun menetys on vielä tuore ja kipu kovimmillaan.
Itse pidin tärkeänä puhua joka päivä jollekin, edes tervehtiä kaupan kassaa. Se auttoi pysymään kuitenkin ihmisenä. Puolisoni kuolemasta on jo 16 vuotta, asia ei käy mielessäkään joka päivä. Oli onnellinen avioliitto. Sitä muistellessa elämä kaikkinensa tuntuu hyvälle vieläkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmisellä on taipumus selviytyä puolison kuolemasta. Se on elämän laki. Monella on jo vuoden tai parin kuluttua uusi rakas, vanhoillakin. Mutta eihän tämä tieto tietystikään auta, kun menetys on vielä tuore ja kipu kovimmillaan.
Itse pidin tärkeänä puhua joka päivä jollekin, edes tervehtiä kaupan kassaa. Se auttoi pysymään kuitenkin ihmisenä. Puolisoni kuolemasta on jo 16 vuotta, asia ei käy mielessäkään joka päivä. Oli onnellinen avioliitto. Sitä muistellessa elämä kaikkinensa tuntuu hyvälle vieläkin.Selviytyyhän sitä, ainakin jotenkin, kun on pakko. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, itse en pysty uskomaan, että kohdalleni tulisi vielä uusi rakkaus. Kaipaan puolisoani vielä kovasti, vaikka aikaa hänen kuolemastaan on jo muutama vuosi. Suru on tietysti muuttanut muotoaan tänä aikana, mutta helpolla en ole päässyt.
- Anonyymi
Viisikymmentä vuotta olimme naimisssa.Tuntuu,että puolet puuttuu minusta.Hän hoiti kaikki pihatyöt.En osaa edes käynnistää ruohonleikkuria.Lämpökeskuksessa mietin,miten katkaisen lämmöt.Sitten huomasin,että hän oli kirjoittanut katkaisiaan..Lämmöt päälle,lämmöt pois.Oli varmaan ajatellut minua.Puhelinlaskut ovat melkoiset.Olen puhunut,puhunut etupäässä kälyn kanssa Ei tule tähän taloon koskaan uutta miestä.Koira pitää liikkeellä ja vaatii lenkille.On noustava,vaikka olisi valvonut.Ai niin !Ostin kelaleikkurin .Oli työ saada se koottua.Meillä on niin vähän nurmikkoa,että jaksan työntää sitä.
- Anonyymi
Hänhän oli kuitenkin rehellinen; olisiko hänen pitänyt valehdella: "Naamasi näyttää tosi upeelle." tsm. Hän saattoi surra myös miehesi menetystä, olihan hän nähnyt hänet koko sen ajan kun olitte naapureita. Jos sinä ett pitänyt hänestä, niin ehkä hän piti sinusta ja mitä tämä naapuri on tehnyt, ettet pidä hänestä, lainailiko liikaa sokeria tms.
Hän kuitenkin teki hienosti, toi adressin kukkia ym. Ja miksi aina pitää avautua sellaiselle josta ei pidä, ymmärrettävää tyrskäyttää vaikka kylänjuoru ämmälle, että miten on käynyt. (näin on käynyt ja sillä hyvä, ainakin on sanottu) Jotkut vaan ovat sosiaalisesti kömpelöitä ja that`s it, leave whit it!- Anonyymi
Minä en kannata tuollaista rehellisyyttä, tai ehkä sittenkin: sinä olet sosiaalisesti harvinaisen kömpelö! Jotkut vaan ovat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en kannata tuollaista rehellisyyttä, tai ehkä sittenkin: sinä olet sosiaalisesti harvinaisen kömpelö! Jotkut vaan ovat.
No, ei sille mitään voi, jos joku on sosiaalisesti kömpelö. Naapurin olisi siis pitänyt kehua nenääsi. Ja olla siten mielin kielin.
- Anonyymi
Kälyllä on samantapainen tilanne ,kuin minulla.Paitsi,että on elävän leski.Miehensä on hoitokodissa vuodepotilaana.Sitä minäkin aina pelkäsin.Mieheni sai lähteä saappaat jalassa järki vielä päässä.Naapurista vielä.Ei ollut ensimmäinen kerta,kun päästeli sammakoita suustaan.Mulla on isompiakin murheita ,kuin hän.
- Anonyymi
No, naapurisi on vaan yksinkertaisesti tollo ihminen, ei sille mitään voi, hän ei itse ehkä edes huomaa, mitä puhuu.
- Anonyymi
No koska kerroit hänelle kasvojen korjauksista niin itse valitsit puheenaiheen , siis jos nenä oli vino niin olisiko hänen pitänyt olla sanomatta sitä. Siis eroittele asiat hän sanoi kommenttinsa sinulle ,koska kerroit leikkauksesta. Joten keskustelitte asiasta.
Rehellisesti vaan kertoi miten näki leikkausten tulokset.
Siis meitä surevia on monia ja jos joku tulee kukkien kanssa niin on sillä osoittanut miksi tuli. Sinä arvostelet , ensinnäkin sitä että hän sanoi rehellisesti ettei tiennyt kuolinpäivää
Tuntuu että etsit etsimällä vikoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911405
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1541127En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse84957Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15857- 79807
- 62733
Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289733Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40723Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107718En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt44692