On oikein että piispa Paarma otti kantaa asiaan lapsettomuushoidoista.
Lapsettomuushoitoja ei pidä antaa yksinäisille naisille eikä lesbopareille.
On hyvä luterilaisen kirkon piispa ottaa kantaa asiaan ja vastustaa lapsettomuushoitoja lesbopareille ja Paarma sanoi että vain aviopareille ja myös avioliittoa on kunnioitettava.
Se on oikein että Raamattua Jumalan sanaa kunnioitetaan ja annetaan selvät ohjeet.
Hyvä että Paarma ajattelee myös lasten kannalta,mihin kärsimykseen lapset joutuu jos lapsia syntyisi lapsettomuushoitojen seurauksena lesbopareille,hirvittää ajatellakin mitä kaikkea lapset joutuisi näkemään.
Lapsettomuushoitoja ei pidä antaa yksinäisille naisille eikä lesbopareille.
On hyvä luterilaisen kirkon piispa ottaa kantaa asiaan ja vastustaa lapsettomuushoitoja lesbopareille ja Paarma sanoi että vain aviopareille ja myös avioliittoa on kunnioitettava.
Se on oikein että Raamattua Jumalan sanaa kunnioitetaan ja annetaan selvät ohjeet.
Hyvä että Paarma ajattelee myös lasten kannalta,mihin kärsimykseen lapset joutuu jos lapsia syntyisi lapsettomuushoitojen seurauksena lesbopareille,hirvittää ajatellakin mitä kaikkea lapset joutuisi näkemään.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kerrankin jotain Hyvää kuuluu Piispoilta. :)
jos lespoparille syntyy lapsi. Pahempana suorastaan ihmeenä pitäisin jos...
Tavallisesti hyvän piispamme sanomisissa ei ole moitteen sijaa.
Minunkin mielestä Paarman kannanotto oli oikea.
Mutta täytyy olla realisti, naisen on tavallaan aika helppo "hankkiutua" raskaaksi. Näillä lesbonaisten hedelmöityshoidoilla ehkä estetään se, että heidän ei tarvitse tarvitse välttämättä olla sukupuoliyhteydessä miehen kanssa.
Mikä tässä hedelmöityshoitoasiassa yksinäisille naisille mielestäni on pahaa, on se, että siinä ehkä jotenkin jätetään toissijaiseksi lapsen oikeus isään. Tavallaan ihan sama kuka isä on, lapselle ei jää mahdollisuutta siihen tietoon tai hänelle ei anneta tilaisuuttakaan tietää isästään.
Ja se on lapsen edun vastaista. Pointti on siinä..
Näissä asioissa nimenomaan lapsen edun täytyy mennä aikuisen oikeuksien edelle. No joku voi sanoa, että onhan näitä isättömiä lapsia heteroillakin. Niin on, mutta tässä onkin kysymys siitä, että se on tavallaan suunniteltua, jotenkin kylmää, alusta alkaen on tarkoitus, että lapsi ei tiedäkään isästään mitään. Se on minusta paha ajatus, jotenkin siinä kuvastuu se, mikä on ajatus lapsen hyvästä. Kantani on kriittinen ehkä sen vuoksi, että olen naimisissa miehen kanssa, jolta on tavallaan kielletty isä, lapsestä lähtien. Ja voin sanoa, että se ei tee ihmiselle hyvää, se on todella huono asia. Minusta mieheni äiti ei ole hoitanut tehtäväänsä äitinä oikein. Mieheni on myös sitä mieltä, vaikka ei haluakaan sitä äidilleen sanoa. Hän vain hiljaa kärsii. On jotenkin traagista, että ei koskaan saanut tutustua omaan isäänsä.
En ollenkaan epäile sitä, etteivätkö lesbo- tai homovanhemmat aivan samalla tavalla voi olla hyviä vanhempia. Ihan samanlaisia ihmisiä hekin ovat kuin heterotkin. Samalla tavalla löytyy niitä, jotka eivät osaa kasvattaa, eivät tunne vastuuta, heteroistakin. Onhan se nähty ja koko ajan nähdään, jos ympärille vähän katsotaan.
Joten en usko, että lapset kärsisivät siitä tilanteesta muutoin. Mutta ne lapsen perusoikeudet tulevat ehkä loukatuksi..
Tietenkin kaikkea voi tapahtua tahdostamme huolimatta.
Siltikään emme saa hyväksyä vääriä asioita.
Olet luultavasti nainen ,koska ajattelusi on juuri niin synnillisen "tilaa antavaa".
Ryhtiä hei hiukan elämään!
Huomaa, että sinä ja Paarma ette tunne lesbopareja, joilla on lapsia.
Harmi, että Paarma ei ottanut kantaa siihen, että heterot tekevät lapsia ja jättävät heidät sitten turvattomiksi, pahoinpitelevät heitä, koska itse haluavat ryypätä, käyttää huumeita, vaihtaa puolisoitaan.
Tämäkin maa on täynnä lapsia, joiden heterovanhempien ei tulisi koskaan saada tehdä yhtäkään lasta.
Miksi ihmeessä Paarma ja sinä ette ota kantaa tähän, vaan annatte näiden heteroiden tehdä vaan enemmän lapsia, vaikka edellisetkin ovat heitteille jätetyt tai huostaan otetut?
Sen sijaan lesboparien lapset voivat hyvin ja ovat tasapainoisia ja terveitä.
Paarma tulkitsee Raamattua mielivaltaisen omituisesti. Hän sallii heteroiden tehdä lapsia, jotta he pahoinpitelisivät lapsia ja jättäisivät lapsia heitteille. Sen sijaan rakastavien vanhempien ei tule tehdä lapsia, Paarman mukaan.
Ehkäpä kyse ei olekaan siitä, että välttämättä ajateltaisiin, etteikö lapset saa ihan hyvän kodin. No jotku on ennakkoluuloisia, mutta heillä ei tosiaan ole kokemuksia lesboista ja homoista. Kyse on lapsen oikeudesta molempiin biologisiin vanhempiinsa. Tiedän, biologinen vanhemmuus ei välttämättä ole aina tärkeää. Mutta lapselle se voi sitä olla, ihan oikeasti. Lapselle on tärkeää tietää myös isänsä ja hänellä tulee olla siihen mahdollisuus. Siitä tässä on kyse. Vanhemman oikeuden ei periaatteessa saisi mennä lapsen oikeuden edelle. Minusta hyvää vanhemmuutta on nimenomaan tämän asian ymmärtäminen.
Lesbojen ja homojen vanhemmuutta ja sen hyvyyttä tai huonoutta en epäile. Kysymys ei ole siitä. Jos lapsella on isä ja se on tiedossa, silloin se ei enää ole niin ongelmallista. Toinen ongelma on sitten se, että onko homopareilla oikeus adoptoida lapsi,, pitäisihän heilläkin se oikeus sitten olla. Tasa-arvon nimissä..
Kyllä me olemme mieltä siitäkin että isättömiä lapsia on.
Raamatussa on selvät ohjeet siihenkin.
Emme siis siunaa sitäkään asiaa.
Sitten se että sitä verrataan lesbouteen/homouteen on vielä sairaampaa.
Ryhtiä!
Uskon että olet siinä oikeassa.Nämä geenien kohtaamiset ,lapset vastaan vanhemmat.Niillä on oma tärkeä tehtävänsä.Uskon niin.
Naisellinen epävarmuutesi rajavedoissa on kuitenkin tyypillinen.
Selkeät terveet linjat on hyvä hahmottaa.Tasa-arvo on toiveajattelua ja ei koskaan mikään toteutuva totuus.
Ihmisen etua olisi paremminkin korostettava,uskonnollisten etuuksienkin myötä,siis ihmisen parhaaksi.
Uskonnollisilla etuuksilla tarkoitan ohjeistusta ihmiselle joka löytynee Raamatussa.
Siihenhän Paarma ei tainnut kantaa ottaa, että onko lapsella oikeus tietää biologisista vanhemmistaan... Ei ainakaan mitään selkeää kannanottoa esittänyt eilen telkkarissa.
Sehän on selvää, että jos siemennesteen luovuttajat joutuvat antamaan henkilöllisyytensä, että lapsi sitten 18-v. täytettyään ottaisi yhteyttä ja alkaisi vaatia isällisiä rahallisia korvauksia isättömyydestä, niin ei kukaan täysjärkinen mies enää mene siemennestettään luovuttamaan.
Jos laki tulee voimaan, että siemennesteen luovuttajan henkilölisyys pitää olla lapselle mahdollista tietää, silloin loppuvat siemennesteen luovuttajat
eikä siinä tapauksessa heteropariskunnat enää saa lapsettomuushoitoa, koska ei ole siemennestettä.
Lapsen etu ei todellaKAAN AINA OLE SITÄ, ETTÄ TIETÄÄ OMAN BIOLOGISEN ISÄNSÄ.
Sitähän se on ollut hyvin harvoissa tapauksissa.
Niin ja tuosta lesbo jutusta:
kyllä taas meni Paarma raamatunvastaisuuksiin pitäessään parempana, että heteronarkomaanit, heteroväkivaltarikolliset, heteroalkoholistit saavat tehdä lapsia ja jättää ne heitteille, pahoinpidellä jne.
mutta että lesbot eivät olisi hyviä äitejä.
Eiköhän Paarman olisi syytä siirtyä eläkkeelle tai mennä psykiatriseen työterveydenhuoltoon.
Se ei ole epävarmuutta, se on suvaitsevaisuutta ja sitä, että pyrkii ajattelemaan asioita erilaisten ihmisten kannalta. On olemassa kuitenkin asioita, joiden ylitse ei kävellä, yksi on lapsen etu, vanhemmilla ei ole oikeutta tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat selvässä ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Elämä tietysti on moninaista, asiat eivät mene aina kuten pitäis.
Mutta se on minun mielipiteeni, sen sanoin ja se on varma mielipiteeni. Sillä ei ole mitään tekemistä kristillisyyden kanssa, eikä varsinkaan kirkon oppien kanssa. Mutta useinhan on niin, että ne ovat yleisiä asioita ja hyviäkin oppeja.
Siinä mielessä Paarman kannanotto oli minusta hyvä. En millään tavoin perustele näitä asioita Raamutusta, en edes osoisi. Kyse on eettisistä asioista, joista voi olla jotain mieltä, vaikka ei olisikaan erityisen uskovainen.
Luepas se tiedote, missä on Paarman lausunto, siis virallinen. Nähtävästi et ole sitä lukenut.. hän ottaa kantaa biologiseen alkuperään esimerkiksi ja puhuu ns lesbopareista kyllä aivan eri sävyyn kuin sinä esität.
Mutta eivät nämä ole vain kirkon oppeja tai kantoja, nämä ovat eettisiä kysymyksiä, joista varmaan ollaan eri mieltä ja hyvä niin, että syntyy keskusteluja. Tottakai heteroissa samoin kuin lesboissa ja homoissakin on elämän laitapuolen kulkijoita. Onneksi enemmistö vanhemmista on kuitenkin ihan vastuuntuntoisia.
Siinä mielessä olen täysin eri mieltä.
Onhan se ymmärrettävää, että ihminen, oli sitten lesbo, homo tai hetero, haluaa lapsen. Mutta lasten tekoon on ihan oikea luonnonmukainen tapansa. Lapsettomuushoidot ovat kyllä antaneet apua monelle ja olet oikeassa, siihen liittyy ongelmansa. Mutta ne ongelmat koskevat yleensä aikuisia.. Lapsi on viaton.
"lastentekoon on oikea luonnonmukainen tapansa"
kirjoitat.
Jos noin oltaisiin maailmassa ajateltu, niin useat meistä heteroista olisi lapsettomia. Kaltaisesi ihmiset olette julmia.
Jokainen hetero ja lesbo on oikeutettu vanhemmuuteen vaikka lapsettomuushoidoilla. Näitä hoitoja ei annetakaan heteroille, jotka pahoinpitelevät lapsiaan ja jättävät ne heitteille.
Oikeastaan kaikilta heteroilta pitäisi lailla ja 30 vuoden vankilatuomiolla kieltää lapsen tekeminen luonnonmukaisin keinoin. Jokainen heteropari tulisi joutua lapsettomuusklinikoiden ja väestöliiton syyniin, joissa heidän klypsyytensä terveeseen ja vastuuntuntoiseen vanhemmuuteen ensin selvitettäisiin. Sen jälkeen vasta katsottaisiin sitä lapsenteokomahdollisuutta heidän kohdalleen. Tulisi tähänkin maahan tasapainoisempia ihmisiä, jos heteroiden ns. luonnollinen lisääntyminen kiellettäisiin. ensin vaan väestöliiton syyniin ja tsekattaisiin ketkä heteroista olisi kyvykkäitä vanhemmuuteen.
Paarma on ylittänyt jälleen kerran sekä Raamatun että etiikan rajat.
:) Kannattaisikohan sinunkin vähän miettiä, oikeastaan aika paljonkin.. syitä ja seurauksia..
Huom.
Tämä on luterilaisuus-palsta.
Luterilaisuus tarkoittaa sitä että kaikki opetukset on arvioitava Raamatun sanalla.
Raamattu toteaa yksiselitteisen selvästi homoliitot ja muut luonnottomuudet synniksi.
Teetkö sinä niin?
Jos et, niin silloin et ole raamatullinen. Silloin et ole luterilainen.
Raamatun sanan mukaan silloin ollaan vaihdettu totuus valheeseen.
että kaikki hedelmällisyyshoidot on tuomittava jos luovuttajaa ei tiedetä? Ja siinä ainoa syy? Jos kyse on lapsen oikeudesta tietää sperman luovuttajan henkilöllisyys, niin sillä luovutuksen saajallahan ei ole merkitystä, eli onko hän lesbo, sinkku vai avio- tai avoliitossa oleva rouva, niinhän?
Silloin et ole raamatullinen.Silloin et ole luterilainen.
Raamatullisuus ei ole luterilaisuuden yksinomaisuutta, vaan kaikki jotka uskovat Jeesukseen omana vapahtajanaan ja tottelevat raamatun opetuksia ovat raamatullisia.Raamattu todella kieltää homosuhteet ja lesbosuhteet luonnottomina.Se ei muutu vaikka kuinka selittelisimme sitä taikka tätä.Lukekaa raamattua lesbot ja homot älkääkä selitelkö ja pettäkö itseänne.Luterilainen on aivan oikeassa tuodessaan raamatun eli JUMALAN mielipiteen asiaan luotu pieni ihminenkö kävelee Hänen käskynsä yli?
Vielä kehoitan lukemaan raamattua sieltä totuus löytyy ei setan eikä muidenkaan järjestöjen lehtien palstoilta.Silloin luulette vähemmän ja tiedätte enemmän.
kieltolistalle myös. Luterilainen kirkko tässä tulkitsee, kääntykää katolisiksi, niillä on ryhtiä kieltää tappamasta raiskauksen uhrin kohdussa kasvavaa Jumalan luomaa.
kirkon miehet (!) siis määrittelevät että muutaman gramman lihaklöntti on arvokkaampi kuin teidän ruumiinne, vapautenne ja terveytenne.
Paarman lausunnossa ja puheessa ei ollut mitään hengellistä pohjaa, eikä perustaa. Hänellä ei ole mitään relevanssia kieltää lesboilta hedelmällisyyshoitoa kun hän samassa yhteydessä hyväksyy sen hoidon avopareille.
Paarma tulkitsee Raamattua miten haluaa ja täysin epäraamatullisesti uskoen sieltä todeksi jotakin ja toisia kohtia hyläten.
Hänen puheensa yhteydessä on turha edes yrittää kieltää lesboilta hedelmällisyyshoitoja, koska hänen puheensa oli täysin epäraamatullinen ja mielivaltainen, eikä perustunut alkuunkaan Raamattuun.
Minä olen luterilainen.
Hyväksytään siis hedelmällisyyshoidot kaikille. Sitä paitsi, olisi todella ensisijaisen tärkeää, että Paarma alkaisi ajamaan sitä asiaa, että heteropariskuntien lapsien tekemnen täytyisi ottaa kontrolliin, sillä heterot eivät hoida lapsiaan, vaan jättävät ne heitteille. Jollakin tapaa heteroille olisi saatava päähän se, että lapsia ei tule tehdä, jos äitiyteen ja isyyteen ei olla valmiita.
Minä antaisin heteroiden lapset lesboille adoptoitaviksi, jotta nämä lapset saisivat turvallisen ja rakastavan kodin.
Todellinen ongelma on siis se, että heterot tekevät lapsia, vaikka olisivat alkoholisteja, rikollisia, juoppoja, epäkypsiä vanhemmuuteen, väkivaltaisia jne.
Lue turvakotien tilastoja, lue huostaanotettujen tilastoja, lue lastenpsykiatristen osastojen tilastoja jne.
Se kertoo karua kieltä ja todellista ongelmaa:
tälläkin hetkellä maassamme on n. 270 000 täysin turvatonta, heitteille jätettyä, pahoinpideltyä pientä lasta, joiden heterovanhempien ei olisi koskaan pitänyt edes lasta saada tehdä, mutta eihän kirkko eikä kukaan välitä näistä lapsista.
Kirkko ja uskovaiset paasaavat epäolennaisista asioista ja tekevät kaikkensa sulkeakseen silmänsä tämän elämän todellisuudelta. Uskovaisille on niin paljon muavampaa oman uskonsa ja etrinomaisuutensa julistaminen ja varsinkin toisten tuomitseminen mielivaltaisesti ja täysin ilman Raamatun perustaa.
Ei ole tässä maassa varmaan kovin mona uskovaista, jotka lapsia rakastaisivat tai edes joskus ajattelisivat lapsien parasta. Uskovaiset ajattelevaty vain omaa söpöä napaansa, toisten ihmisten syntisyyden julistamista ja omaa itseään. Ei tämänkään keskustelun uskovaisista kirjoittajista kovinkaan moni ole tainnut koskaan Jeesusta kohdata. pelkässä epäoleellisessa höpötyksessä on heidän kirjoitusten fokus.
Ei yhdenkään uskovaisen kirjoituksella ole mitään pohjaa. Kun elätte siten kuin elätte, niin kaikki pohja on teiltä pois. Sinun kirjoituksesi myös on tällainen: kirjoita ensin siitä, että heteroiden kohdalla olisi syytä alkaa tehdä työtä, jotta nämä rakastaisivat lapsiaan ja epäkypsiä vanhempia kiellettäisiin enää lisääntymästä. Ala tehdä jotain näiden viattomien ja kärsivien lasten eteen ja ota vasta sitten osaa tällaisiin keskustelyuihin. naurettava olet ja sanasi tyhjää helinää.
Se muutaman gramman lihaklöntti on ihminen!! Tappaminen on kielletty ja sen sanoo jokaisen normaalin ihmisen oikeudentuntokin. Normaali, abortin kokenut nainen, kärsii syyllisyydestä ja katuu tekoaan ehkä koko ikänsä keksien vaikka mitä selityksiä teolleen. Eli ei se niin helppoa ole kuin mitä kuvitellaan.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Jokainen vastaa omista teoistaan, meidän ei kuulu olla tuomitsemassa.
kun pikku evl vesselit kiusaavat koulunpihalla lesbojen lasta samoin paarman kouluaikoina paarma itse oli kiusaamassa niitä joita voitiin esim. kutsua äpäriksi, syy on taas tietenkin uhrissa ja ratkaisu ongelmaan on uhrien terminointi. Ihan kuin kultaisella 30-luvulla.
Ihailtavaa suoraselkäisyyttä luterilaiselta. Kerrankin joku kanta asiaan, eikä ainaista yleisen mielipiteen kosiskelua. Lesboparit voivat kyllä hankkia lapsensa vanhaan malliin, miestä lapsen hankkimiseen on aina tarvittu ja tullaan jatkossakin tarvitsemaan, ellei evoluutio nyt aivan kepposia ala tekemään. Luonnonmukaisuus on säilytettävä, vaikka nykyihminen on koko ajan vain vaatimassa yhä luonnottomampia asioita. Terveydenhuolto sallii nykyisin lapsia pareillekin, joiden ei ehkä pitäisikään jatkaa sukua esim. huonojen geenien takia. Luonto on viisas, ihminen ei, joten niin rankkaa kun lapsettomuus on, niin sekin on ihan luonnollista. Joillekin lapsia syntyy, joillekin ei. Mistä yleensä on tullut se ajatus, että lapsettomuus on kamala asia? Miksi kaikkien pitää toteuttaa jotain yleistä mallia?
Luterilainen uskis nyt ei sitten malttanut kuitenkaan olla tuomitsematta lesbopareja ja heidän elämäänsä. Onko tuomitseminen kristillistä?
luonnonmukaisesti ja kristillisesti lapsia tekisivät, kun Raamattu kieltää myös esiaviolliset suhteet ja avionrikkomisen?
Ettei joku äijänkäppänä tässä kristillistä hyvyyttään tarjoutuisi avuksi, niitä nimittäin riittää...
Lapsia saa tehdä vain miehen ja naisen avioliitossa. Avioero ja abortti pitää kieltää, ne on Raamatun vastaisia.
Ja syntiä on synnin ajatteleminenkin, eli älä himoitse nättiä lesbotyttöä.
Naispari ei voi luonnollisesti tehdä lapsia, eikö se mene perille jo biologian tunnilla? Joten turha itkeä asian perään. Hyvänen aika tätä luonnotonta aikaa, kun elämän synnyn perusasita ovat hukassa...
Olen samaa mieltä.
Ei ne "elämän synnyn perusasiat" ole hukassa lesboilla. He tietävät oikein hyvin, etteivät voi keskenään saada lapsia. Siksi he tahtovatkin hedelmällisyyshoitoa. Tämänhän pitäisi olla itsestään selvää.
Jos avopareille sallitaan hedelmällisyyshoitoa, vaikka avoparit joutuvatkin helvettiin Raamatun mukaan, niin toki lesboillekin sallitaan täysin samoin perustein hedelmällisyyshoitoa. Mikä ihmeen kriteeri se helvettiin joutuminen on sille, että saako joku hedelmällisyyshotoa vai ei?
ollaan tässä. Eduskunta säätää lait. Arkkipiispa Paarma voi antaa kristillisenä pitämänsä ohjeen uskonveljilleen ja -sisrilleen olla ottamatta vastaan hedelmöityshoitoa, tai paremmin, olla elämättä avo- tai lesbosuhteessa. Mutta kirkolliskokous, johon hän osallistuu, päättää kirkon autonomiaan liittyvistä asioista, ei valtion.
Kristityn tulee myös pitää suhteensa Jumalaan henkilökohtaisena. Ei elää tai olla elämättä, rukoilla tai olla rukoilematta sen mukaan, mitä muut ajattelevat.
Nykyajan maailmanmeno on mennyt ihmeelliseksi,kaikki pitäisi hyväksyä jopa lesboparitkin.
Raamattu Jumalan sana tuomitsee lesbot ja ei hyväksy lesboja eikä myöskään homoja.Mutta nykyajan ihmiset halveksivat Raamattua ja eivät pidä missään arvossa Jumalan sanaa,kun kaikki pitäisi hyväksyä.
1 Moos 1 Mieheksi ja naiseksi Jumala heidät loi...
Kannattaa lukea myös Room 1 luku mitä Jumalan sana sanoo homoista ja lesboista.
On hyvä että piispa Paarma kunnioittaa avioliittoa ja kunnioittaa sitä perimmäistä tarkoitusta,minkä MIES JA NAINEN MUODOSTAA KUN he rakastavat toinen toisiaan ja haluavat mennä naimisiin ja perustaa perheen.
Hyvä oli kuulla ryhdikäs puheenvuoro.
Itseasiassa olen iloinen että Paarma sanoi oikeata asiaa välillä.Hiukan parani käsitys tästä miehestä ja siitä että hän saattaa olla oikealla asialla.
Arvostan lausuntoa.Siinä on vielä hyvyyttä olemassa,jota Jumala on meille antanut paljon,mutta jota jostain syystä pidetään halpana nykyään erilaisten hömpötysten takia.
Hyvä Paarma!
Yksi positiivinen askel sille jota pohdin aika paljon,eli kuuluakko enään kirkkoon.
Tämä askel tuli kirkon hyväksi.
Teskti, Erkki Koskenniemen kirjoittama, 1993
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/HomoseEK.htm
Tässä linkki asiallisempaan ja todellista tieteellistä ja Raamatullista tietoa
homoseksuaalisuudesta ja kristillisyydestä.
On tuo Koskenniemen teksti täynnä väärää ja virheellistä tietoa homoudesta, eikä täysin Raamatullistakaan.
Tämän nikin kirjoituksista asiallisempaa ja Raamatullisempaa tekstiä:
http://galleria.suomi24.fi/Homonen
Jopas olit typerän linkin löytänyt. Yhteys-liikkeen sivuilla on paljon asiantuntevampaa tekstiä.
www.yhteys.org
Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on siis vakavasti Jumalan luomisjärjestyksen vastaista ja kauhistuttava teko (hepr. to'evaa) (3. Moos. 18:22-24), (3. Moos. 20:13). Se on yksi niistä hirvittävistä rikoksista, joita Israelilaisten tieltä hävitetyt kansat harjoittivat luvatussa maassa. Sekä Vanha että Uusi testamentti tuomitsevatkin homoseksuaalisuuden varsin yksiselitteisesti.
Vaikka Mooseksen laki ei vanhurskauttamisen, juhla-aikojen, uhri- ja puhtaussäädöksien sekä muiden liittoon liittyvien asioiden osalta enää ole voimassa Jeesuksen uhrin ja uuden liiton Hengen lain kautta (Room. 8:2), sekä Jeesus että Paavali viittasivat siihen puhuessaan synnistä ja moraalista – oikeasta ja väärästä. Jeesus ei koskaan missään kohdin lieventänyt lakia, vaan ainoastaan tiukensi sitä! Vuorisaarna on täynnä esimerkkejä tästä:
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi." (Matt. 5:17-19)
Myös Apostolien teoissa haureussäädökset (sisältää homouden esiaviollisen seksin ohella) olivat yksi niistä kolmesta asiasta, jotka otettiin Pyhän Hengen (=Jumalan) ja apostolien päätöksellä Mooseksen vanhan liiton laista uuteen liittoon (Apt. 15:28-29). Tosin verensyöntikielto oli väliaikainen (1. Kor. 10:24-28).
"Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta." (Apt. 15:28-29)
Monet homoseksuaalisuuden puolustajat sanovat, että homous kiellettiin kyllä Vanhassa testamentissa, mutta se ei olisi enää uuden liiton aikana voimassa. Tämä on silkkaa puppua, sillä mikään Raamatussa ja historiassa ei anna meille oikeutta hylätä Vanhaa testamenttia. VT on aivan samalla tavoin voimassa nyt kuin vaikkapa 2500 vuotta sitten. UT kyllä puhuu siitä, että Mooseksen laki uhri ja puhtauskäytäntöineen on poistunut uuden liiton Hengen lain tieltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita lain moraalin, oikean ja väärän poistumista. UT vahvistaa sen, mikä Mooseksen laissa on olennaista ja edelleen voimassa. Mooseksen lakia onkin luettava ja tulkittava Uudesta testamentista käsin!
Jeesus tosiaan itse sanoi, että laista ei poistu yksikään piirto, ennemmin katoavat taivas ja maa. Jumalan oikea ja väärä vanhassa liitossa ovat samalla tavoin oikeaa ja väärää uudessa liitossa! Erityisesti on muistettava, että Jeesus ja Uusi testamentti eivät todellakaan lievennä lakia, vaan ainoastaan tiukentavat sitä. Apostolien teot osoittavat myös, että laista on pakanuudesta kääntyneiden kristittyjen noudatettava verensyöntikieltoa, epäjumalille uhratun lihan syöntikieltoa ja haureussäädöksiä, joihin homous ilman muuta kuuluu.
Uusi testamentti asettuukin täsmälleen samoille linjoille Vanhan testamentin kanssa puhuttaessa homoseksuaalisuuden toteuttamisen vääryydestä ja Jumalan tahdon vastaisuudesta. Erityisesti Roomalaiskirje puhuu aiheesta selkeästi. Siinä tiivistyvät sekä luominen, Jumalan yleinen ilmoitus että laki: Luominen osoittaa, ettei ketään ole luotu homoksi, ja laki osoittaa homoseksuaalisen taipumuksen toteuttamisen synniksi.
"Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. ... Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi." (Room. 1:24, 26-28)
Ylläoleva kohta osoittaa, että homoseksuaalisuus on luonnotonta, oman ruumiin häpäisyä, häpeällistä, säädytöntä, syntiä ja ehdoitta Jumalan tahdon vastaista. Koska Raamattu osoittaa näin selvästi homoseksuaalisuuden synniksi, ovat homoseksuaalisuuden toteuttajat hylänneet Jumalan auktoriteetin ja Raamatun ilmoituksen. Siksi on myös Jumala hylännyt heidät ja antaa heidän saada sitä, mitä itse niin kovasti haluavat (jae 28). He kuitenkin saavat "ansaitsemansa palkan" (jae 27), koska eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle ja Raamatun sanalle. "Sinä hylkäät ne, jotka hylkäävät sinun määräyksesi" (Ps. 119:118) Roomalaiskirje jatkaa:
"Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin." (Room. 1:32)
Tämä kohta osoittaa, että ei pelkästään homoseksuaalisuuden toteuttaminen ole syntiä, vaan myös homoseksuaalisuuden hyväksyminen! Siten Jumalaa vastaan rikkovat myös ne, jotka itse eivät homoutta harjoitta, mutta jotka sen kuitenkin hyväksyvät.
Tuomion ja rangaistuksen osalta UT vetää homoasiassa vielä tiukempaa linjaa kuin VT: homoseksuaalisuuden toteuttamisen rangaistuksena on helvetin tuomio:
"Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät." (1. Kor. 6:9-10)
"Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien, siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia. Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu." (1. Tim. 1:9-11)
Mooseksen laki osoitti, että homoseksuaalisuuden toteuttamisen rangaistuksena on kuolema. UT ei missään kohdin poista tuon kauhistuttavan teon rangaistusta, mutta siirtää rangaistuksen toteuttamisen yksin Jumalalle. Rangaistuksena on tosiaan ikuinen kuolema, helvetin tuli! Homoseksuaalisuuden toteuttaja joutuukin helvettiin, samoin kuin muutkin synnin tekijät. Ainoa keino välttää tämä rangaistus on nöyrtyä Jumalan edessä uskossa Jeesukseen, tunnustaa syntinsä, katua niitä, pyytää niitä anteeksi ja tehdä niistä parannus. Ei kukaan, joka pyrkii vetoamaan mihinkään muuhun kuin Jeesuksen täytettyyn sovitustyöhön, voi pelastua, vaan hän hukkuu synteihinsä: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta" (Ef. 2:8)
Tässä kohdin on syytä muistuttaa mieliin, että Jumalan näkökulmasta homoseksuaalisuuden toteuttaminen ei sinänsä eroa muista synneistä: "Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa." (Room. 1:18) Saman rangaistuksen saavat ne, jotka murhaavat, valehtelevat, ylpeilevät, ovat tottelemattomia vanhemmilleen tai tekevät jotain muuta syntiä.
Toisin sanoen pedofilit, homot, transvestiitit ja muut seksuaalisesti poikkeavat eivät ole yhtään sen huonompia ihmisiä kuin muutkaan. "Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta." (Room. 3:23) Kuitenkaan yhdelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tehdä syntiä. Synti paitsi saa aikaan ajallista pahaa myös erottaa ja vie meitä kauemmaksi Jumalasta.
Jos antaudumme syntiin, vie se meidät askel askeleelta kauemmaksi Jumalasta kunnes tullaan uskon ja epäuskon rajalle. Kun tämä raja ylittyy, Pyhä Henki murheellisena pakenee ihmisestä, ja ihminen luopuu uskosta, sillä ei ole uskoa ilman Pyhää Henkeä (Room. 8:9).
Jeesus puhuu uskosta luopumisesta nimenomaan synnin tekemiseen antautumisen seurauksena:
"Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa. "Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: 'Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!' Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset." (Luuk. 12:42-46)
Jumalan tahdosta (=Raamattu) piittaamaton uskova ihminen, joka antautuu synnin tekemiseen (esim. homous), ajaa itsensä yllä olevan kohdan mukaan pikku hiljaa surkeaan kohtaloon: Isäntä (=Jumala) hakkaa hänet kuoliaaksi ja niin tämä ihminen saa saman kohtalon (=helvetin tuomio) kuin uskosta osattomat. Tämä saattaa kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Meidän tuleekin pitää lujasti kiinni Raamatun sanasta, olla aralla tunnolla Jumalan edessä, katuen tunnustaa Herralle syntimme ja tehdä parannus niistä. Raamatun mukaisesti eläminen ja lyhyet tilivälit Jumalan kanssa ovatkin avaintekijöitä uskossa pysymiseen ja uskossa kasvamiseen. Usko ei nimittäin ole vain kivaa "Jumalan terapiassa" käymistä, vaan Raamatun mukaan todellista kilvoittelua ja taistelua!
Toisena puolena synnin tekemisessä on hyvä elämä. Jumala, joka on meidät luonut, tietää varmasti parhaiten, mikä on meille parasta. Laki onkin paitsi Jumalan pyhyyden ilmentymä, myös Jumalan rakkauden osoitus! Jumalan laki, johon mm. rakkauden kaksoiskäsky kuuluu, on mitä elämää suojelevin. Tuntuukin siltä, että Jumala sanoisi meille laissa: "Rakas lapseni, en tahdo sinulle pahaa. Älä siis tee sitä, mikä on väärin."
Me syntiset, perisynnin turmelemat vajavaiset ihmiset emme omalla vajavaisella ymmärryksellämme tajua, mikä meille on hyväksi. Me emme tiedä, mitä on rakkaus, sillä syntisinä emme osaa oikein rakastaa. Siksi, meidän on kysyttävä sitä Jumalalta, joka on täydellinen rakkaus, ja Jumala on ilmoittanut sen meille Raamatussa. "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni." (Joh. 14:15) Jos joku rakastaa, hän pitää Jumalan säädöksistä kiinni. Mutta jos joku sanoo rakastavansa eikä pidä kiinni Raamatun sanasta, hän valehtelee! Tämän Raamattu osoittaa selkeästi:
"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni." (Joh. 14:21)
"Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä." (1. Joh. 2:3-5)
Jumala on sanassaan Raamatussa selvästi ilmoittanut, että homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä! Se on vahingollista ja turmiollista ihmisille kaikin tavoin. Homoseksuaalisuuden toteuttaja rikkookin omaa psyykettään jatkuvasti, ja homosuhteissa elävät ovatkin yleensä sisäisesti hyvin epätasapainoisia ihmisiä. Se, mitä mediassa silloin tällöin kutsutaan "homorakkaudeksi", ei ole Raamatun mukaan todellista rakkautta. Rakkautta on Jumalan tahdon mukainen elämä, johon kuuluu yleisen lähimmäisenrakkauden (fileo), yhteisöllisen rakkauden (storge) ja Jumalan rakkauden (agape) lisäksi vain oikein toteutettu heteroseksuaalinen miehen ja naisen välinen rakkaus (eros). Todellista rakkauden osoittamista homoja kohtaan onkin se, että kehottaa heitä parannukseen. Homouden hyväksyminen on rohkaisua synnissä elämiseen, eikä synnissä elämiseen kannustaminen ole koskaan rakkauden osoittamista!
Monesti homouden kannattajat sanovat "ei saa tuomita", ymmärtämättä oikeasti, mistä tuomitsemisessa on kysymys Raamatussa. Tätä tuomitsemiskieltoa käytetäänkin usein argumenttina Raamatussa pitäytyviä kristittyjä vastaan. Tuomitsemisia on Raamatussa monenlaisia, ja niistä on eri kohdissa alkutekstiä käytetty eri ilmaisuja. Jeesuksen ja Paavalin yleisimmin käyttämä tuomitsemissana on kreikankielinen "krinoo", joka tarkoittaa asian ratkaisemista, jonkin määräämistä ja langettamista. Sillä tuomitsemisella, johon homouden puolustajat yleensä viittaavat (esim. Matt. 7:1-2), tarkoitetaan siis rangaistuksen langettamista.
Toisin sanoen, yksityisinä ihmisinä meillä ei ole oikeutta langettaa homoille rangaistusta heidän synnistään (esim. kuolemantuomio tai helvetintuomio) kuten vanhassa liitossa tuli tehdä. Rangaistukset langettaa yksin Jumala. "Älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta." (Luuk. 6:37) Eräänlaista rangaistuksen langettamista on myös se, jos pidämme homoja kehnoina ihmisinä, emme arvosta ja kunnioita heitä ja laitamme heidät "omiin karsinoihinsa".
Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa estä sen tosiasian julistamista ja esillä pitämistä, että homoseksuaalisuuden toteuttaja syyllistyy raskaaseen rikokseen Jumalaa vastaan! Homoille on samalla tavoin julistettava lakia kuin muillekin synnin tekijöille ja synnissä eläville. Kreikan kielen sana "krinoo" ei missään kohdin tarkoita synnistä varoittamista ja siitä parannukseen kehottamista. Näitä asioita tarkoittaa UT:ssa sana "epitimaoo" (=nuhteleminen). Nuhtelemiseen Raamattu kehottaakin usein.
Mm. Jeesus kehottaa nuhtelemaan hyvin suoraviivaisesti: "Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi." (Luuk. 17:3) Tässä Jeesus puhuu paitsi yleensä synnin tekemisestä myös erityisesti seksuaalisen poikkeavuuden (tässä tapauksessa pedofilian) toteuttamisesta: "Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä." (Luuk. 17:2) Jeesuksen esimerkki kehottaakin meitä nuhtelemaan erityisesti seksuaalisen poikkeavuuden toteuttajia. Muita kohtia Raamatussa, jotka puhuvat nuhtelusta ja kehottavat siihen, ovat mm. (1. Tim. 5:1), (1. Tim. 5:20), (2. Tim. 4:2), (Tiit. 1:13), (Tiit. 2:15) ja (Ilm. 3:19).
Nyt tullaankin luontevasti kysymykseen "Miten homoihin on suhtauduttava?"
Omien evankeliointikokemusteni perusteella sanon, että mikäli kysymyksessä on uskosta osaton homo, ei juurikaan kannata alkaa vängätä moraalista. Uskosta osaton tarvitsee ennen kaikkea evankeliumia, uskoa Jeesukseen vapahtajana. Moraalivaatimusten tulee tulla mukaan sen jälkeen, kun hän kääntyy. Tietenkään Raamatun kantaa homouteen ei saa kieltää, jos sitä kysytään, mutta siihen tuskin kannattaa keskusteluissa jämähtää. On tärkeämpiäkin asioita ensin käsiteltävänä. Homoseksuaalisuuden harjoittamisen syntiluonne on kuitenkin tunnustettava aina!
Uskovalle homolle, joka elää homoseksuaalisesti, on saarnattava lakia ja häntä on nuhdeltava, ja jos hän kääntyy parannukseen, on hänelle annettava anteeksi. Nuhtelemisessa tarvitaan kuitenkin ihmistuntemusta, mikä tarkoittaa, että kaikista uskovista ei ehkä ole nuhtelijoiksi. Mitä heikompi ja arempi ihminen kyseinen homo on, sitä hellävaraisemmin tulee nuhdella. Toisaalta mitä välinpitämättömämpi hän on, sitä ankarammin tulee häntä kehottaa parannukseen. Jos taas uskova homo on synnintunnon tilassa, jos hän syvästi homouden toteuttamista katuen tunnustaa sen Jumalan tahdon vastaiseksi synniksi ja pyrkii parannukseen, on häneen suhtauduttava erittäin lempeästi, rakkaudellisesti ja armahtavasti. Jumalaa rakastaa jokaista ihmistä, myös homoja, mutta Jumala vihaa aina syntiä, myös homoseksuaalisuuden toteuttamista.
Joskus homokeskusteluissa kuulee sanottavan, että Raamatussa mainittu homoseksuaalisuus olisi ns. valittua homoseksuaalisuutta eikä synnynnäistä, ja että synnynnäistä homoseksuaalisuutta saisi toteuttaa. Tämä on kuitenkin järjetöntä, sillä Raamatussa ei toden totta ole missään kohdin eritelty "valittua" ja "synnynnäistä" homoutta. Raamattu ei välitä lainkaan siitä, onko synnin tekijä "rietas hetero" vai "aito homo". Homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä aina, täysin riippumatta siitä, mitkä ovat homouden syyt!
Homoseksuaalisuuden syiden miettiminen onkin hengelliseltä kannalta täysin epäolennaista, sillä onhan kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala ilmoittanut selvästi tahtonsa Raamatussa. Ei Raamatussa sanota, että homouden toteuttaminen on väärin, paitsi jos se on synnynnäistä. Jos homous olisi synnynnäistä – mitä se todennäköisesti ei ole – eivät homot suurestikaan eroaisi muista ihmisistä. Mehän olemme kaikki syntyneet syntisiksi. Vai olemmeko lakanneet uskomasta perisyntiin? Vaikka syntisyys olisi kuinka myötäsuuntaista tahansa, se ei oikeuta ketään elämään sen mukaisesti. Ei, siitä on tehtävä parannus, tunnustettava se Jeesukselle ja elettävä kieltäymyksessä ja uskossa. Homoille ei ole olemassa mitään ekstrajunaa Jumalan luo. Eivät he saa toteuttaa elämässään syntisiä taipumuksia sen enempää kuin muutkaan ihmiset. Parannus on sitä, että kääntyy pois siitä väärästä, mitä tekee, siihen, mitä Jeesus on tehnyt ja mitä hän on.
Homouden syitä on tutkittu ja näyttää siltä, että se ei ole biologista alkuperää. Hormonaalisuutta ja aivoja käsittelevät tutkimukset ovat tuloksiltaan selvästi vajaita ja keskenään erittäin ristiriitaisia. Geneettisissä tutkimuksissa tämä on vieläkin korostuneempaa. Sen sijaan psykologiset tutkimukset homoudesta ovat hyvinkin yhtenäisiä ja osoittavat suurta yksimielisyyttä ja todennäköisyyttä homouden synnystä nimenomaan lapsuuden ja nuoruuden psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä.
Homoseksuaaleja ihmisiä on autettu mm. terapian keinoin, ja tulokset näyttävät rohkaisevilta. Terapiamuodosta riippuen homoseksuaalien parantumisprosentti on n. 20-65%. Muutosta homoseksuaalisuudesta heteroseksuaalisuuteen on tapahtunut n. 30-70%, vaikka täydellistä homoseksuaalisuuden häviämistä ei olisikaan tapahtunut. (Lähde: Syntyjä syviä – erilaisen seksuaalisuuden näkökulma. Aslan ry. Omakustannus 1995) Kun siis homoseksuaalisuuden, joka on ilmenemismuodoiltaan luonnehäiriö, parantumisprosentit ovat neuroosien luokkaa, on homouden psykologinen alkuperä erittäin todennäköinen. Mm. suomalainen Aslan ry tekee todella tärkeää työtä auttaessaan homoja irti taipumuksestaan terapian ja rukoustyön kautta, ja sen tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia.
Koska käsittelemieni Raamatunkohtien nojalla homoseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä, ei homouden hyväksyminen ole mitään muuta kuin kapinointia Jumalaa vastaan! Siten myös ne, jotka eivät homoutta itse harjoita, mutta hyväksyvät sen, syyllistyvät yhtälailla raskaaseen syntiin Herraa vastaan. Tästä puhuu Roomalaiskirje:
"Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin." (Room. 1:32).
Kehotankin vakavasti kaikkia homoseksuaalisuuden hyväksyjiä tekemään parannuksen! Ettekö ymmärrä, että kapinoitte ja teette syntiä itseänsä Jumalaa vastaan? Älkää eksykö! Jumala ei salli itseään pilkattavan.
Raamatun mukaan myös heteroseksuaalisuus on synti :)
Koska linkissä käsittelemieni Raamatunkohtien nojalla heteroseksuaalisuuden toteuttaminen on syntiä, ei heterouden hyväksyminen ole mitään muuta kuin kapinointia Jumalaa vastaan! Siten myös ne, jotka eivät heteroutta itse harjoita, mutta hyväksyvät sen, syyllistyvät yhtälailla raskaaseen syntiin Herraa vastaan. Tästä puhuu Roomalaiskirje:
"Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin." (Room. 1:32).
Kehotankin vakavasti kaikkia heteroseksuaalisuuden hyväksyjiä tekemään parannuksen! Ettekö ymmärrä, että kapinoitte ja teette syntiä itseänsä Jumalaa vastaan? Älkää eksykö! Jumala ei salli itseään pilkattavan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000117&posting=22000000008199883
Kehotankin vakavasti kaikkia homoseksuaalisuuden hyväksyjiä tekemään parannuksen! Ettekö ymmärrä, että kapinoitte ja teette syntiä itseänsä Jumalaa vastaan? Älkää eksykö! Jumala ei salli itseään pilkattavan.
Paarma sanoi, että hedelmöityshoito on sallittava aviopareille ja AVOPAREILLE.
Jos Paarma sallii sen avopareille, vaikka avoliitto on Raamatun mukaan kielletty rakkaussuhde eli syntiä,
niin totta kai hedelmöityshoito on sallittava myös lesbopareille, jotka ovat tasan yhtä syntisiä kuin avoparitkin.
Paarma taas puhui pelkkää potaskaa.
Jos hänen mielestään Raamatun kohdat, jotka kieltävät avorakkaussuhteen, ovat vanhentuneita ja avorakkaussuhteet siten eivät ole syntiä,
niin samoin ne Raamatun kohdat jotka kieltäisivät lesborakkaussuhteen, ovat vanhentuneita, eikä lesborakkaus enää ole syntiä.
Paarma tulkitsee Raamattua aina miten sattuu ja miten hän tulkitsee miellyttävänsä ihmisiä. Paarma ei ole tehnyt muuta kuin pyrkinyt miellyttämään tiettjä ihmisiä ja tuomitsemaan toisia.
Jopa ex-piispa Kantola oli parannuksen teon jälkeen Raamatullisempi ja johdonmukaisempi uskossaan kuin Paarma konsanaan.
Yhtä pelleilyä tuon Paarman puheet.
Minun puolesta avopareille ja lesbopareille hedelmöityshoidot on okei, eikä em. rakkaussuhteet ole syntiä.
Mutta toi Paarman tapa valikoida mitä sieltä Raamatusta uskoo ja mitä ei, on mieletöntä ja tekee koko hänen uskostaan sekä kirkon uskosta epäuskottavan.
Mutta niinhän sinäkin teet! Kaikki uskovat tekevät niin.
Lapsi tarvitsee hoivaa, huolenpitoa, turvaa ja rakkautta. Siinä ei vaikuta tippaakaan vanhempienm sukupuoli tai muukaan sellainen. Piispan kannanotto on vastenmielisen syrjivä ja armottomuudessaan suoratsaan epäkristillinen.
Miten kaksi homoa muka voisivat olla "vanhemmat"?
Etkö, poika parka, tunne edes ihmisen lisääntymismekanismia?
ei ole mitään mekaniikkaa vaan biologiaa, ja on hämmästyttävää kuinka monen avioliitossa syntyneen lapsen isä on naimisissa oleva homo
on se että jaksat vääristynein silmin jauhaa pöllöjä juttujasi.
Homoja ei todellakaan ole.Jos joku on homoksi tullut niin onpas PALJON?!
Olet viottunut yksilö.
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=7063.0
Niin Jumala on pyhä.
Yksi saarna yleensä Jumalan pyhyyteen liittyen:
http://www.taiwas.net/opetus/muukkonen/pyhasana.htm
II PYHYYDEN LOUKKAAMINEN
Jumalan ehdoton ja täydellinen pyhyys ja majesteettisuus eivät voi sallia Hänen pyhyyttään loukattavan tai loukkaamisen jäävän ilman kostoa. Kerta toisensa jälkeen Jumala julistaa kansasta hävittämisen ja kuolemantuomion niille, jotka pitävät omassa elämässään halpana Herran pyhyyttä.
Kuolemantuomion Herran pyhyyden loukkaamisen tähden saavat nimenomaisen käskyn mukaan esimerkiksi seuraavat:
1. Sapatinrikkoja (4Moos. 15:32-36).
Tarkoittaa sitä, jota ei halua pyhittää lepopäiväänsä Jumalan sanalla ja tulla yhteiseen seurakunnan kokoontumiseen edes silloin, kun se olisi terveyden ja muiden ulkoisten olosuhteiden kannalta mahdollista.
2. Vainaja- tai tietäjähengen valtaama (3Moos. 20:27).
Tarkoittaa ennustajaa, selvänäkijää, ihmeparantajaa ja noitaa.
3. Vainajahenkien tai tietäjien puoleen kääntyvä (3Moos. 20:6).
Tarkoittaa sitä, joka kääntyy ennustajien, selvänäkijöiden, ihmeparantajien ja horoskooppien puoleen.
4. Epäjumalien palvoja (3Moos. 20:5, 5Moos. 17:2-7).
Tarkoittaa sitä, joka pitää sydämessään arvokkaampana, tärkeämpänä ja suurempana jotakin muuta kuin Raamatussa itsensä ilmoittavaa Jumalaa. Epäjumala voi olla jonkun uskonnon jumala: islamin Allah, hindulaisuuden Krisna, Siva jne. tai vanhojen pakanauskontojen jumala; myös itse Saatana. Epäjumala voi olla oppi tai maailmankatsomus: ateismi, agnostismi, kommunismi, kapitalismi, tiede, evolutionismi, luonnon- tai eläintensuojelu. Epäjumala voi olla raha, kunnia, hyvä maine, turvallinen elämä, menestys, alkoholi, huume, työ, seksi, urheilu, musiikki tai yhdellä sanalla sanoen - ihminen itse.
5. Epäjumalien palvontaan houkutteleva (5Moos. 13). Tarkoittaa sitä, joka tavalla tai toisella vahvistaa toisen langenneen ihmisen halua luoda itselleen oma jumala ja ohittaa Raamatun Sanassa ilmoitettu Herra.
6. Herran nimen pilkkaaja (3Moos. 24:10-16). Tarkoittaa sitä, joka kiroilee tai käyttää Herran nimeä kevyesti.
7. Vanhempiaan kohtaan tottelematon ja uppiniskainen (5Moos. 21:18-21).
8. Vanhempiaan herjaava (3Moos. 20:9).
9. Ennen avioliittoa sukupuoliyhteydessä oleva (5Moos. 22:13-21).
Tarkoittaa avoliitossa elävää sekä kaikkea muuta naimattoman ihmisen haureellista sukupuolielämää.
10. Muun kuin oman puolison kanssa makaava (3Moos. 20:10, 5Moos.
22:22). Tarkoittaa kaikkea naimisissa olevan sukupuolielämää muun kuin oman puolison kanssa.
11. Lapsensa epäjumalille uhraava (3Moos. 20:2). Tarkoittaa meidän aikanamme erityisesti aborttia. Ihmisen omaan elämään liittyvät tarpeet - sosiaaliset, taloudelliset tai fyysiset - ovat tärkeämpiä kuin Jumalan antama elämä äidin kohdussa kasvavalle lapselle.
12. Sukurutsaan syyllistyvä (3Moos. 20:11-12, 14, 17, 19-21).
Tarkoittaa esimerkiksi insestiä.
13. Homoseksuaalisuutta harjoittava (3Moos. 20:13).
14. Eläimeen sekaantuva (3Moos. 20:15-16) jne.
Uusi testamentti vahvistaa tämän Vanhan testamentin lain. Herramme Jeesus sanoo: "Älkää luulko, että Minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en Minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään." (Matt. 5:17). Apostoli Paavali kirjoittaa: "Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. 'Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.'" (1Kor. 5:11-13).
Vt ja Ut kuvaa kaiken seksuaalisen toiminnan synniksi. VT:n mukaan heteronaista, joka makaa aviomiehensä kanssa, täytyy rangaista kuolemalla. Heteromies, jos häneltä tulee siemensyöksy naisen sisään, tai minnen vaan, on saastainen.
Nainen, jolla on kuukautiset, on saastainen.
Nainen, joka synnyttää lapsen aviomiehelleen, on saastainen.
Kaikki seksuaaliseen toimintaan ja sukupuolielimiin liittyvä on Raamatun mukaan joko saastaista tai sitten syntiä. Saastaisuus ja syntisyys eivät aina merkitse samoja asioita, vaan yleensä ne eraamatussa merikitsevät eri asioita. Siten jotkut asiat ja teot, jotka ovat saastaisia, eivät ole mainittu synneiksi. Vastaavasti on syntejä, joista ei tule saastaiseksi.
Ylipäänsä ei Raamatun käsityksiä saastaisuudesta ja syntisyydestä voi kukaan hetero noudattaa. Jokainen hetero joutuu VT:n mukaan helvettiin, mikäli heterolla on seksuaalisuutta tai sukupuolielimet.
Tässä alla tiivstettynä muutamia seikkoja siitä, mitä Raamattu oikein todella näistä saastaisuus ja synti asioista ilmaisee. Tämä on teologista tietoa ja enimmäkseen perustuu Risto Uron kirjoituksiin. Hänen artikkelinsa "Puhtaus ja saastaisuus UT:n maailmassa" löytyy myös HKI:n yliopiston Teologisen tiedekunnan nettisivulta.
Jos joku meistä heteroista kykenee elämään mainittujen VT:n säädösten mukaan, silloin hän kykenee vaatimaan sitä samaa myös homolta.
Toistaiseksi vain Jeesus on kuulemma kyennyt elämään synnittömästi - tosin, Hänkin rikkoi juutalaisten lakeja ja tapoja vastaan.
Puhtaus ja saastaisuus.
Paavali: "mikään ei sinänsä ole epäpuhdasta" Room.14:14.
Markus tulkitsi Jeesuksen julistaneen kaikki ruuat puhtaiksi, Mark. 7:19.
Puhatussäännöksiin suhtauduttiin vertauskuvallisesti tai allegorisesti, esim. helbrealaiskirje
ja Barnabaan kirje.
Alkuseurakuntien jälkeen juutalaisten lakeihin ja puhtaussännöksiin, seksiin alettiin
suhtautua eri tavoin kuin Jeesus ja alkuseurakunnissa suhtauduttiin. He keksivät sellaisia
oppeja, joista osa edelleen elää. Yksi oppi : ennen jumalanpalvelusta ei saa harjoittaa seksiä -
jos harjoittaa, niin joutuu helvettiin. (Origeneen opetus)
VT:n PUHATUSSÄÄNNÖT IHMISILLE.
jOS PIDÄT NÄMÄ KAIKKI SÄÄNNÖT, ETKÄ YHTEENKÄÄN NÄISTÄ SORRU, SILLOIN OLET KELVOLLINEN VIITTAAMAAN vt:N OSOITTAESSASI HOMON OLEVAN SYNTINEN. MIKÄLI ET KYKENE PITÄMÄÄN NÄITÄ ALLA MAINITTUJA, OLET KUOLEMAN OMA, SILLÄ PAAVALIN MUKAAN SINUT TULLAAN TUOMITSEMAAN PAITSI NÄISTÄ SYNNEISTÄSI MYÖS NIISTÄ, JOILLA OLET TOISIA TUOMINNUT.
Pentateukin puhtauslait.
Lev.11-17 ja Num. 19 mukaan tärkeimmät epäpuhtauden lähteet ovat:
1) lapsen synnyttäminen (nainen tulee saastaiseksi)
2) spitaali (spitaalinen on saastainen)
3) epäsäännölliset vuodot sukupuolielimistä (ihminen on saastainen, jos esim. virtsa karkaa)
4) kuukautisvuoto ja siemensyöksy (siemensyöksy/yhdyntä tekee miehestä saastaisen ja kuoleman oman)
5) epäpuhtaiden eläinten raadot
6) kuolleen ihmisen ruumis.
Em. kuusi saastaisuutta ovat myös TARTTUVAA saastaisuutta. Tuollaisesta saastaisuudesta
ihminen voi puhdistua ja vapautua vain ja ainoastaan erilaisten puhdistautumisriittien ja odotusaikojen
avulla.
Saastaisuuden aste vaihteli eri tapauksissa.
Lisäksi VT luettelee SYNTEJÄ, joiden perusteella ihminen saastuu:
1) seksuaaliset synnit (eritisesti insesti, esim. Lev.18:6-18)
2) epäjumalanpalvelus (19:21 ; 20:1-3)
3) murhat (Num. 35:33-34)
Em. kolme syntiä, joista ihminen tulee saastaiseksi, ovat saastaisuutta, joka myös on tarttuvaa.
Tämä saastaisuus ei tartu ihmisten välisen kosketuksen kautta (kuten aiemmin luettelemani saastaisuudet).
Tämä saastaisuus tarttuu ihmisestä ihmiseen siten, että tällaisten tekojen tekijä saastuttaa
maan aina siitä, mihin astuu, samoin kuin pyhäkön.
VT ei anna mitään puhdistautumis keinoja em. kolmeen syntisaastaisuuteen, vaan
tuollaisissa saastaisiksi tulleet on poistettava kansan keskuudesta (lev.18:29). He eivät voi koskaan
tulla puhtaiksi, vaan joutuvat kadotukseen.
Kun VT:n ja UT:n teksteissä viitataan sydämen tai sielun olemassaoloon (sen puhtauteen tai
saastaisuuteen) on muistettava aina, että tuolloin sielu/sydän käsitettiin aivan toisin kuin
nykyään. Heille sielu/sydän oli aineellinen.
Ajatus ei-aineellisesta hengestä/sielusta
syntyi vasta Descartesin filosofian vaikutuksesta. Tämä täytyy aina muistaa, kun lukee
Raamattua.
Raamatun kuvaamina aikoina saastaisuus tarkoitti aina koko ruumiin saastaisuutta, eikä
suinkaan aineetonta sielua/henkeä. Siksi synnin tehnyt ihminen joutui aina tekemään
puhdistautumisrituaaleja, koska ruumis oli saatava puhtaaksi. Esim. jos joku ajatteli
seksuaalisesti toista ihmistä, silloin hän oli sortunut huorin tekemiseen, ja tällöin
koko hänen fyysinen ruumiinsa oli saastunut (VT:n mukaan) ja hänen täytyi alkaa
pitkiin ja monimutkaisiin puhdistusrituaaleihin pelastuakseen helvetiltä.
Esimerkki UT.stä.
Miten kasteessa käsitettiin ulkoinen ja sisäinen puhtaus?
Markus 1:4 juutalaisten puhtausrituaalikäytäntöjen suorittaja Johannes julisti, että ihmisten tuli "kääntyä ja ottaa vastaan kaste, jotta synnit
annettaisiin heille anteeksi".
Johanneksen kastetoiminnasta kirjoitti Josefus teoksessaan Juutalasten historia (Ant.18.116-119)
Josefuksen mukaan Johanneksen kasteen tarkoitus ei ollut joidenkin syntien anteeksiantaminen vaan ruumiin pyhitys"
Ruumiin pyhitys oli puhdistautuminen ruumiillisesta saastaisuudesta, kuten juutalaisuudessa
ruumis oli kokonaan saastainen, koska sielu käsitettiin ruumiilliseksi, vrt. Joh.3:25.
Syntiä tehnyt ihminen ei ole vain sisäisesti saastainen, vaan synti tekee ihmisestä ulkonaisesti
epäpuhtaan, ja hän tarvitsee puhdistautumisrituaaleja, VT:n ja Johannes kastajan mukaan.
Jeesuksen historiallisuudesta ei tiedetä juuri mitään. Oikeastaan lähes ainoita asioita, mitä
Hänestä tiedetään, on se, että Hän oli Johanneksen kastettavana. Se on kuta kuinkin ainoa
todistettava fakta asia Jeesuksen historiaan liittyen.
Paavalin kirjeet kertovat, että Jeesuksen opetuslasten perustamissa seurakunnissa yhä
edelleen harjoitettiin juutalaisia puhdistautumisriittejä ja oppeja. Paavalilla oli
asiaan vastakkainen suhtautuminen kuin Jeesuksen opetuslapsilla. Paavalin mielestä
mikään ruoka ei sinänsä ole epäpuhdasta, vaikka Jeesuksen opetuslasten mielestä niin oli.
Paavalin mielestä kristitty saa syödä mitä vaan.
Kuitenkin Paavalikin oli vanhassa juutalaisessa taikauskossa kiinni. Hän ajatteli mystisesti,
että epäpuhdas ruoka ei saastuta sitä, jolla on "tieto" (1.Kor.8:7), mutta vahingoittaa sitä,
jolla tätä "tietoa" ei ole (8:9-12).
Paavalin mukaan seksuaaliset synnit eivät saastuta vain yksittäistä ko. synnin tekijää, vaan
tämän saastuneen kautta saastuminen pääsee koko seurakuntaan/Kristuksen ruumiiseen (sielun
saastaisuus siis aina liittyy ruumiiseen, koska he eivät ajatelleet sielun olevan aineeton, kuten me olemme Descartesin
jälkeen alkaneet ajatella).
Paavalin mukaan joissakin tapauksissa pyhyys voi toimia
vastakkaisena, ulospäin leviävänä voimana, esimerkiksi jos uskova nainen pyhittää ei-uskovan miehen,
niin silloin lapset eivät ole saastaisia (1.Kor7:13-14) - muussa tapauksessahan, Paavalin mielestä,
lapset ovat ja jäävät saastaisiksi - UT:n mukaan.
Paavalin mielestä erityisesti seksuaaliset synnit ovat vaarallisia, koska niihin liittyy
"yhdeksi lihaksi" tuleminen (1.Kor.6:16-18), joka merkitsee reittiä saastaisuuden leviämiselle.
On siis aina muistettava, että Paavalille saastaisuus merkitsi sielun kadottamista ja
sielu liittyi aina ruumiiseen, eikä ollut aineeton sielu kuten me ajattelemme.
Nykyään me ymmärrämme VT:n ja Paavalin puheet puhtaudesta ja saastaisuudesta
vertauskuvallisiksi.
Markus 7. luku. Lainoppineet ja fariseukset syyttävät Jeesusta ja opetuslapsia pesemättömillä käsillä syömisestä.
Ensin Jeesus asettaa "isien perinnäissäännöt" kyseenalaisiksi viittaamalla korban-käytäntöön
(Mark.7:8-13). Keskustelu laajenee puheeksi epäpuhtaista ruuista ja siitä, mikä saastuttaa
ihmisen. Markus kertoo: "Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta" (7:19).
Em. Markuksen evankeliumin katkelma on ristiriitainen. Mikään historiallinen lähde ei
tue sitä, että juutalaiset olisivat peseet kätensä aina ennen ruokailua: sitä ei mainita
synniksi, eikä saastaisuutta iaheuttavaksi missään historiallisessa lähteessä.
Joidenkin tutkijoiden mielestä Markus ei ole tarkkaan tietoinen juutalaisten tavoista ja hän
sekoittaa käsien pesun ennen ateriaa diaspora-juutalaisuudessa olleeseen tapaan pestä kädet
ennen rukousta.
Toisten tutkijoiden mielestä UT itsessään on todistus peseytymisestä ennen ateriaa.
Qumranin essealaiset söivät ateriansa noudattaen tarkkoja puhtausmääräyksiä ja
puhdistautuivat vedessä ennen jokaista ateriaa, koska muutoin he uskoivat joutuvansa helvettiin.
Takaisin Markus 7. Markus olettaa, että Jeesus kumosi kaikki Pentateukin ruokasäädökset, sillä
hän kirjoittaa Jeesuksen sanoneen: "Ei ihmistä voi saastuttaa mikään, mikä tulee häneen ulkoapäin. Se
saastuttaa ihmisen, mikä tulee hänen sisältään ulos" (Mark.7:15).
Kumosiko Jeesus pentateukin säännökset? Vai, asettiko Jeesus sisäisen saastumisen
tärkeämmäksi kuin ulkoa tuleva epäpuhtaus?
Tuohon kysymykseen ei ole historiallisia lähteitä, ja niin se jää avoimeksi.
Kuitenkin sisäisen puhtauden merkitystä korostettiin ulkoisen kustannuksella
varhaisessa Jeesus-liikkeessä (Paavalin eläessä ja heti hänen kuoleman jälkeen). Heille ulkonainen "synnittömyys" ei ollut niin tärkeää kuin esim. joillekin nykyisille suomalaisille fundamentalistiuskovaisille.
Olen nähnyt sellaisiakin kannanottoja että hedelmöityshoitoja ei saisi ollenkaan antaa.
Perusteluina on annettu, että
siinä kuolee ilmeisesti useita hedelmöittyneitä munasoluja.
Operaatio ei onnistu niin helposti, jonka vuoksi epäonnistumisia tapahtunee jonkin verran.
Vihdoinkin kristillinen kannanotto luterilaisen kirkon johdolta.
Ehkä kaikkea toivoa ei sittenkään ole menetetty.
Tutkimusten mukaan heterovanhempien lapset jäävät heitteille, vailla turvallisuutta ja rakkautta, joutuvat pahoinpitelyjen uhreiksi omassa kotonaan, vanhemmat juopottelevat, vanhemmat käyttävät huumeita - lapsia huostaanotetaan jne.
Tutkimusten mukaan lesboparien lapset ovat tasapainoisempia kuin heterovanhempien, lesboparien lapset ovat rakastettuja ja elävät turvallisessa ympäristössä, heidän elämäänsä ei tarvitse viranomaisten puuttua (kuten heteroperheiden elämään täytyy) ja lesbojen lapsista tulee tasapainoisia ja terveitä.
Eri länsimaissa tehtyjä tilastoja heteroperheiden lapsista ja lesbojen lapsista on mielenkiintoista lukea. Näiden tilastojen mukaan lapsi saa 98% varmuudella turvallisen ja rakastavan kodin lesboparien kodeissa, mutta mahdollisuus turvattomaan, väkivaltaiseen ja rakkaudettomaan kotiin on 81% heterovanempien kotona.
Joten, tutkimusten mukaan, jos haluaa onnellisen ja tasapainoisen lapsen, niin paras koti hänelle on lesboparien koti. he ovat parhaimpia vanhempia. He rakastavat oikealla tavalla lapsiaan, eikä näissä kodeissa ole sellaisia ongelmia kuin heterokodeissa.
Totta kai lesboille pitää sallia hedelmällisyyshoidot siinä missä avopareillekin.
Syntyisyys ei ole mikään kriteeri sille saako joku hedelmällisyyshoitoa vai ei.
Kysymys on lapsen oikeudesta isäänsä ..
Melkoista soopaa tuo juttusi. En väitä, että lesbovanhemmat olisivat huonompia vanhempia, mutta se nyt vaan on niin, että tämä maailma perustuu siihen, että ihmiset ovat heteroita !!!
Meille syntyisi liian vähän lapsia, jos tulevaisuus olisi riippuvainen lesbojen ja homojen lasten teosta .. eikö vaan!
Olisitko sinä siinä kirjoittamassa ja lukemassa ?
No ehkä, mutta melkoista marginaaliryhmää edustaisit ..
Joten hivenen kunnioitusta normaalivanhemmuutta kohtaan, kiitos!
Olen samaa mieltä asiasta.Paarma lausui jotakin jota minä arvostan.Piispojen arvo oli jo laskeunut silmissäni kovaa alamäkeä.
Paarma nostaa päätään.Se on merkki siitä että edes joku välittää vielä jostakin.Hienoa!