Miksi helluntailaiset ja jehovan todistajat eivät kanna ristiä?
Luuk. 14:27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
Luuk. 14:27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Helluntailaisille suoritettu opillinen kaste on tärkeintä.
He luulevat kasteen pelastavan ainakin useimmat heistä.
1Ko 1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen RISTI menisi mitättömäksi.
Miksi luterilaiset ovat mukana pridemarsseissa lukuisilla paikkakunnilla, tekevät abortteja, tappelevat, varastavat, käyttävät huumeita, uskovat kippokasteeseen ?
Luterilaisissa ja samoin myös helluntailaisissa löytyy homoja.
Helluntailaisissa sadomasokismia harrastaneita löytyi sata vuotta sitten jopa johtajissa.
Helluntailaisilla on paljon rikollistaustaisia.
Sinä helluntailaisena loukkaannuit kun tuli kysymys rististä.
Alkoi tulla seksiväritteistä likaista sontaa.
Alahan demonisoimaan pieniä lapsia?
Helluntailaisuuden historia todistaa Sodoman ja Gomorran hengestä.
Sellainen ei ainakaan ole Jumalasta lähtöisin.
Luther pysyi ahdistuneen aggressiivisena ja ristiriitaisena miehenä elämänsä loppuun asti. Vaikka hänen ei tiedetä itse suoraan osallistuneen mihinkään väkivaltaisuuteen, hän lietsoi vihaa ja väkivaltaa sumeilemattoman rasististen puheidensa ja kaikkia vihollisia avoimesti demonisoivien tekstiensä kautta
Luther kumppaneineen luopuivat näennäisestäkään pidättyväisyydestä väkivallan suhteen.
Luther käski paitsi teloittaa ja joskus jopa kiduttaa ja hakata kappaleiksi anabaptisteja, katolisia kellokkaita talonpoikaiskapinallisia, juutalaisia, turkkilaisia jne.
Lutherilla oli suunnilleen yhtä mutkaton ja pragmaattinen suhtautuminen väkivaltaan kuin katolisella kirkolla, jota vastaan itse kapinoi. Väkivalta itsessään ei kuulunut reformaation olennaisiin kiistakysymyksiin. Luther ei juuri problematisoinut väkivaltaa, kunhan sille löytyi myös esivallan kannalta järkevät syyt. Jumala oli monestakin syystä hirvittävän vihainen ja maalliset ruhtinaat olivat Korkeimman vihan palvelijoita, ”Jumalan hirttomiehiä”. Heidän pyhä velvollisuutensa oli käyttää miekkaa Jumalan puolesta. Siksi aseiden siunaaminen on luterilaisessa perinteessä yleensä ollut niin itsestään selvä ja eettisesti ongelmaton asia.
Maailmallisen miekan ja esivallan tulee tappaa avioliiton rikkoja. Sillä, joka rikkoo avioliittonsa, hän on jo itse erottanut itsensä ja on pidettävä kuolleena miehenä.[
aikka Luther oli ainakin epäsuorasti itse vastuussa talonpoikaiskapinasta, hän valitsi pysyä itseään suojelevien ruhtinaitten rinnalla, ja vaati heitä vastaan kapinoivan köyhälistön väkivaltaista kukistamista.
Myös kapinallinen ihminen, josta sellaista voidaan todistaa, on jo Jumalan ja keisarin pannassa, niin että se tekee oikein ja hyvin, joka ensimmäisenä sellaisen tappaa. Sillä itse kukin ihminen on sekä ylituomari että pyöveli, kun on kysymyksessä julkinen kapinannostaja,.. Sen tähden on nyt iskettävä, kuristettava ja pistettävä kuoliaaksi – salaa ja julkisesti – kuka vain osaa, ja ajateltava, että ei voi olla toista sen myrkyllisempää, vahingollisempaa, saatanallisempaa kuin kapinallinen ihminen; niin kuin lyödään kuoliaaksi hullu koira: ellet sinä tapa (häntä), niin hän tappaa sinut ja koko maan sinun kanssasi.
Talonpoikaiskapinan jälkiselvittelyissä tapettiin noin 100 000 kapinallista. Väestömäärään suhteutettuna se vetää vertoja viime vuosisadan kauheimpiin kansanmurhiin.
Luther ei luultavasti voinut edes kuvitella elämää ilman pyhitettyä väkivaltaa. Siinä mielessä hän oli täysin aikansa lapsi ja ikivanhan saatanallisen kaaos) voitetaan vain järjestystä palauttavalla hyvällä väkivallalla:
"Miksi helluntailaiset ja jehovan todistajat eivät kanna ristiä?"
mutta tuon munkin puolesta suomalainen luterilainen on antava vaikka henkensä sitä puolustaessaan !
on se heille niiiiin rakas.
otsikon aihe on helluntailaisuus.
Joh.19:17 Ja kanaen itse omaa ristiänsä hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan hebreankielellä Golgataksi. Matt.27:32Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakoittivat kantamaan hänen ristiänsä. Mark.15:12 Ja he pakoittivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanderin ja Rufuksen isän, kantamaaan hänen ristiänsä.
Jeesuskaan kun joutui sapattirikkomuksista ristille, ei jaksanut kantaa ristiään. Mitä meiltä oikein vaaditaan. Olemaan Jumalasta seuraavia.
"Ja kantaen omaa ristiänsä hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan
hebreankielessä Golgataksi"
Joh: 19: 17
Luuk. 14:27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.
Tällä tarkoitetaan sellaista oman elämän kokonaan Jeesukselle antamista ja halua noudattaa hänen antamiansa käskyjä, ja sitä, että haluaa elää lähellä Jumalaa.
Myös sitä, että kristittynä oleminen merkitsee sillä tavoin ristin kantamista, että tunnustaudumme Jeesuksen seuraajiksi puheen ja tekojen tasolla. Puheen tasolla Jeesuksen seuraajaksi tunnustautuminen merkitsee maailman taholta ylenkatsetta ja vainoakin. Tämän maailman valheen tulva haluaa peittää alleen totuuden sanat. Mutta me emme itse voi valmistaa itseämme, vaan Jumala valmistaa meidät, uudeksi luomukseksi, kaikkiin hyviin tekoihin kelpaavaksi.Tällä jakeen kohdalla ei tarkoiteta sitä, kantaako kaulassaan ristin muotoista riipusta vai ei.
Helluntailaisista en tiedä, miksi eivät kantaisi ristiä, vai kantavatko, mutta Jehovan todistajat opettavat, että Jeesus ei kuollut ristillä, vaan paalussa. Joten näin heillä ei ole ristiä.
9 Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. [Ap. t. 16:31; 1. Kor. 6:14]
10 Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.
11 Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." [Ps. 25:3; Jes. 28:16; Room. 9:33]
12 Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. [Ap. t. 10:36; Room. 3:29; 1. Tim. 2:5]
13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." [Joel 3:5; Ap. t. 2:21]
14 Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? [Ap. t. 8:31]
15 Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? Onhan kirjoitettu: "Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet!" [Jes. 52:7; Nah. 2:1]
Room. 10:9-15
Joh.19:19-22 Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli kirjoitettu: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hebreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Niin juutalaiset ylipapit sanoivat Pilatukselle: Älä kirjoita: Juutalaisten kuningas, vaan että hän on sanonut: Minä olen juutalaisten kuningas. Pilatus vastasi: Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin.
Matt.27:37 Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna:L Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas. Mark.15:26 Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: Juutalaisten kuningas.
Jokainen Pyhän Hengen synnyttämä kantaa ristiänsä monin monin tavoin joka hetki, siitä ei ole epäilystäkään!