"Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu."
(Galatalaiskirje 1:6-8, 1933/38 käännös)
Mormonien oppihan perustuu siihen että Joseph Smithille ilmestyi enkeli Moron (vai mikä se oli) ja antoi hänelle tiedot uuteen "pyhään kirjaan".
Mutta Paavalin sanoihin vedoten, ja siihen että enkeli oli sanonut Joseph Smithille että minkään "nykyisen" kirkon oppi ei ollut oikea, voimme todeta että enkeli Moron oli demoni joka tekeytyi Jumalan enkeliksi ja julisti vääristeltyä Kristuksen evankeliumia.
"Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu."
(Ilmestyskirja 22:18-19, 1933/38 käännös)
Jos opetetaan pelastuksen "ehtoihin" uusia asioita, Jeesuksen persoonaan uusia asioita sekä ihmisen olemukseen uusia asioita, verrattuna siihen mitä Raamattu on ilmoittanut, silloin ollaan lisätty jotain Raamattuun ja se ei ole oikein! Mielestäni näin on mormonien keskuudessa tehty.
Valen
(Galatalaiskirje 1:6-8, 1933/38 käännös)
Mormonien oppihan perustuu siihen että Joseph Smithille ilmestyi enkeli Moron (vai mikä se oli) ja antoi hänelle tiedot uuteen "pyhään kirjaan".
Mutta Paavalin sanoihin vedoten, ja siihen että enkeli oli sanonut Joseph Smithille että minkään "nykyisen" kirkon oppi ei ollut oikea, voimme todeta että enkeli Moron oli demoni joka tekeytyi Jumalan enkeliksi ja julisti vääristeltyä Kristuksen evankeliumia.
"Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu."
(Ilmestyskirja 22:18-19, 1933/38 käännös)
Jos opetetaan pelastuksen "ehtoihin" uusia asioita, Jeesuksen persoonaan uusia asioita sekä ihmisen olemukseen uusia asioita, verrattuna siihen mitä Raamattu on ilmoittanut, silloin ollaan lisätty jotain Raamattuun ja se ei ole oikein! Mielestäni näin on mormonien keskuudessa tehty.
Valen
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Mutta Paavalin sanoihin vedoten, ja siihen että enkeli oli sanonut Joseph Smithille että minkään "nykyisen" kirkon oppi ei ollut oikea, voimme todeta että enkeli Moron oli demoni joka tekeytyi Jumalan enkeliksi ja julisti vääristeltyä Kristuksen evankeliumia."
Itse asiassahan 2000v sitten julistettu evankeliumi ei edes tuntenut mm. Raamattua... Sitä ei ollut olemassakaan ... Joten turha aminita Ilmestyskirjan tekstiä ... Tutustu ennemminkin Raamatun kokoamisen historiaan...
"Mormonien oppihan perustuu..."
Oppimme perustuu nimenomaan siihen että on tapahtunut luopumus, joten se kristittyjen evankeliumi joka nykyään tunnettaan ei ole sitä samaa mikä oli 2000v sitten... Näin karkeasti yleistäen... Joten siis Gal 1:6-8 pätee siis nykyajan kristittyihin paremmin kuin mormoneihin.
"Jos opetetaan pelastuksen 'ehtoihin' uusia asioita, Jeesuksen persoonaan uusia asioita sekä ihmisen olemukseen uusia asioita, verrattuna siihen mitä Raamattu on ilmoittanut, silloin ollaan lisätty jotain Raamattuun ja se ei ole oikein!
Touat että noita asioita ei opettu sillin aikoinaan... Raamatun tekstit eivät kelpaa perusteluiksi koska Raamattua ei ollut olemassakaan tuohon aikaan...
"Mielestäni näin on mormonien keskuudessa tehty."
Hyvä että kysessä siis on vain mielipiteesi. Kun tutustut historiaan paremmin huomaat että olet väärässä.
Raamattu joka koottiin 300-400 luvulla olemassa olevista kristillisen seurakunnan käyttämistä kirjoista ja kirjeistä, opettaa jokaisen sen sisältämän kirjan puitteissa harmonista evankeliumia. Kaikki opetus mitä Raamatun kirjoissa on, osoittaa yksimielisesti ja vain Kristuksen Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä, Jumalan ainutlaatuisuuteen (ei ole muita jumalia eikä tule, Jumalaksi ei voida tulla kuten mormonismi opettaa), sekä kolminaisuusoppiin missä Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yksi olento ja kolme erillistä persoonaa.
Jos mormonien kirjat olisivat yhtenevässä linjassa täysin raamatunmukaisia niin silloin asia olisi erikseen, mutta kun siellä opetetaan ihmisen mahdollisuutta tulla jumalaksi ja vaikka mitä muuta epäraamatullista niin silloin se ei voi olla oikein.
Siksi Gal. 1:6-8 on voimassa ja pätee edelleenkin esim. Islamin uskoon jossa väitetään enkelin ilmoittaneen koraanin Mohammedille ja samoin myös mormonismiin missä väitetään enkeli Moronin ilmoittaneen uusia kirjoja Joseph Smithille.
Mormonismi lisää jotakin Raamatun opetukseen. Siksi myös Ilmestyskirjan mainitsemani paikka pätee tähän.
Valen
Valen hyvä, niinkuin huomasit...Vastineesi aloitukselle oli varsin, ettenkö sanoisi, heppoinen...
Raamattuko nyt pitäisi unohtaa kun ei sitä alunperin ollut olemassa? Paradoksien paradoksi! Eihän mitään kirjaa voi olla olemassa ennen kuin sen joku kirjoittaa! Eikö parempaa vastinetta aloitukselle ole?
Miksi mormonin kirjaan pitäisi uskoa? Se on vasta alle 200 vuotta "nuori" teos ja hyvin kyseenalainen sellainen...Todistettukin melkolailla huijaukseksi (ks.harvestin aloitus)
Nooh, tämä on tuttua kauraa.Mormonit tulkitsevat asioita niin että ne palvelevat heidän kirkkoaan parhaiten.
Kiitos Valen hyvästä pointista! On muutakin ajateltavaa välillä kuin joku verisovitus, vaikka sille on kait saatu piste, koska joku viisas löysi kirkon omista jutuista viitteen jossa sen harjoittaminen myönnetään.
Zappa YO! Kauheesti kirjoitusvirheitä! Lue läpi ennen kuin lähetät ettei saa väärää käsitystä ;-)
Totta kai opettaa kun sen sisältö sovittiin tuollon 300-400 jKr...
Ja:
"olemassa olevista kristillisen seurakunnan käyttämistä kirjoista"
Vain OSASTA niistä ..... todellakin VAIN osasta ...
"...sekä kolminaisuusoppiin..."
Ei opeta.
"
Siksi Gal. 1:6-8 on voimassa ja pätee edelleenkin esim. Islamin uskoon jossa väitetään enkelin ilmoittaneen koraanin Mohammedille ja samoin myös mormonismiin missä väitetään enkeli Moronin ilmoittaneen uusia kirjoja Joseph Smithille. "
Ei pidä paikaansa. Ilmestyskirjan varoistus kokee nimenomaan sitä että HERRAN anatamaan sanaan (tulis se sitten milloiin vain meille....) ei saa koksea sitä muuttamalla... Raamattu on vain OSA Herran ilmoitusta meille.
Gal. 1 varoittaa VÄÄRISTÄ sanansaattajista... Sinulle jää siis taakka tosistaa Joseph Smith VÄÄRÄN sanansaattajan kuulijaksi.
"Raamattuko nyt pitäisi unohtaa kun ei sitä alunperin ollut olemassa?"
Sanoinko että Raamattu pitäisi unohtaa? Missä?
"Eihän mitään kirjaa voi olla olemassa ennen kuin sen joku kirjoittaa!"
AIVAN, joten mm. se Ilmestyskirjan varoitus koskee vain ja ainostaan Ilmestyskirjan tekstiä...
"Eikö parempaa vastinetta aloitukselle ole? "'
Ei tarvise olla, koska aloiksessa oli niin monta väärää oletusta.
"Todistettukin melkolailla huijaukseksi"
Kuka todennut ja kuka ei. Samoin sanotaan Raamatusta. Uskotko sitä että Raamattu on huijausta?
"Nooh, tämä on tuttua kauraa."
Taidat olla uusi keskustelija. Samat sanat ;-)...
"Mormonit tulkitsevat asioita niin että ne palvelevat heidän kirkkoaan parhaiten."
Katso peiliin. Tyhjänpätevä ilmaus, todettu kaikissa kesksuteluryhmissä ainakin kerran jo vuosien aikana.
"...verisovitus, vaikka sille on kait saatu piste, koska joku viisas löysi kirkon omista jutuista viitteen jossa sen harjoittaminen myönnetään. "
Ja kun tutkit että milloin tuo on todettu (vuosia sitten), niin voit vain ihmetell että miksi tuo asia aina tuodaan esille... Kerroppa se? Ja mitä tarkoitetaan harjoittamisella? Pohdippa sitä... Se että profeetta on jotakin sanonut ei vielä tarkoita sitä että se on hyväksytty menetelmä... Ajattele hyvä mies.
"Zappa YO! Kauheesti kirjoitusvirheitä! Lue läpi ennen kuin lähetät ettei saa väärää käsitystä ;-)"
Tämäkin täällä on todettu jo aikoja sitten. Ja olen myöntänyt että minulla on luki-häiriö... Ei tarvitse mennä henk.kohtaisuuksiin.
Arveletko todella Zilomeidan olevan joku saamarin hikinen jätkä-. Minä kun olen pitänyt hänet viehättävänä neitokaisena. Olempa tainnut häntä hieman vikitelläkkin. Voi samperin samplari.
Kertokaa nyt hyvänen aika äkkiä mistä tässä lopultakin on kysymys? Onko rajoittunut sukupuolinen suuntaukseni yllättäen avartumassa? Vai mistä tässä on kysymys?
Missä se Josefinakin taas luuraa, silloin kuin häntä kipeästi kaipaan?
Voi kauheaa sentään.
Turust
No tietysti Xilomeida on nuori nainen...
Nyt se mullekin vähti ja selittääkin monia asioita heti kättelyssä...
Tän sen siitä saa kun heti luokittelee kirjoittajia lokeroihin, sen enempää ajattelematta...
Sorry että säikytin "Turust"... Ei ollu tarkoitus.
Nyt vetää Zappa kohta melonin kokoisen herneen aivoihin asti...
Rauhoitu...rauhoitu...
En tiennyt lukihäiriöstäsi ja pyydän nöyrimmästi anteeksi!!!!
En ala noin kiivaaseen juttuun ollenkaan! Korvat on kipeät huutamisestasi vaikka en sitä oikeasti kuulekaan....
Olenko mies vai nainen...pitänee mennä vesiklosettiin tarkastamaan ;-)
Raamatun kirjoituksista ja niiden historiasta löytyy runsaasti kirjoituksia eri lähteistä.
Paljon parjattu luterilainen piispa Ville Riekkinen mm. on tukinut runsaasti alkuperäistekstejä ja niiden jäljennöksiä alkukielillä. Muistaakseni hänen väitöskirjansakin perustuu Raamatun historiallisten lähteiden tutkimuksiin.
Tietysti taas tässäkin on kysymys enemmän tekniikasta kuin uskosta.
tuonne alemmaksi. Kiitos myös, että vapautit minut kauhealta kauhistukselta.
Turust
>Olenko mies vai nainen...pitänee mennä vesiklosettiin tarkastamaan ;-)
Ota kuva ja laita nettiin niin voimme itsekukin tarkistaa.
Ei oo ollu tapana... =)
-aika jännää sinänsä että joku päättelee minun olevan mies...Pitäiskö olla ylpeä vai nolo?
vastaamatta. Asia on luonnollisesti yhteydessä sukupuolisen suuntautumisemme kanssa joka on sinällään luonnollinen, - tahdosta riippumaton asia josta meidän ei pidä ketään lähteä tuomitsemaan.
Turust
En minä mitään jherneitä ole vetänyt pitkään aikaan tällä palstalla... Vastaan vaan epätäydellisiin "loogisiin" päätelmäyrityksiin, korjaten niitä.
En edes huutanut kun tuon "AIVAN" tuossa viestissäni...;-)
kysessä oli niin nopea päättely että ko. asiaa ei voi edes päättelyksi sanoa....
Septuagintan eli Vanhan testamentin kreikannoksen
merkitys alkukristillisyydelle.
Septuagintan kreikankielinen nimi Hebdomeekonta, kuten latinankielinen
nimikin Septuaginta, merkitsee kumpikin "seitsemänkymmentä", josta nimitys: "Seitsemänkymmenen käännös". Tämä käännös on Vanhan testamentin käännöksistä vanhin ja tärkein. Hepreaa sekä kreikkaa osaavat Aleksandrian juutalaiset oppineet saivat sen aikaan, kääntäen siis hepreankielisen Aristeaan kirjeen mukaan ensiksi käännettiin "Pentateukki" so. viisi
Mooseksen kirjaa, joka on Vanhan testamentin kanonin vanhin ja perustavin osa. Kääntäminen aloitettiin kuningas Ptolemaios Filadelfuksen aikana(285–247 eKr.) Aleksandriassa, ja lopulta sitten Siirakin aikaan tultua, syntyneet tekstit sisällyttivät itseensä koko nykyisen hepreankielisen Vanhan testamentin kreikannoksen, ja vielä muita kirjoja sen lisäksi.
Kun pentateukin käännös perimätiedon mukaan toimitettiin jopa 72 oppineen toimesta, luku pyöristettiin myöhemmin seitsemäksikymmeneksi, jonka mukaan myös kristityt myöhemmin nimesivät ja omaksuivat käännökselle nimen: "Vanha testamentti mukaan seitsemänkymmenen."
Perimätiedon kertomus 72 oppineen yhtäaikaisesta Pentateukin käännöstyöstä täytyy jättää "omaan arvoonsa". Vanhan testamentin kirjojen lopullinen
kreikankielinen käännöskokoelma silti oppineiden mukaan ilmiselvästi lukumäärältään useiden oppineiden työn tulos.
Tämä ilmenee sekä käännös vastikkeiden, että kreikkalaisen tyylin vaihtumisesta, siirryttäessä kirjasta toiseen.
Ajanlaskumme alkua edeltävän toisen vuosisadan lopulla koko Vanhan testamentin kreikankielinen käännös oli jo ainakin merkittävimmiltä osiltaan olemassa, kuten Siirakin Viisauden kirjan esipuhekin osoittaa.
Ei ole myöskään syytä epäillä, ettei tänään käytössä oleva Septuagintan teksti olisi pääosiltaan silloista "Seitsemänkymmenen käännöstä" vastaava, kuitenkin varauksella, että tekstien yksityiskohtiin on muodostunut monenlaisia muunnoksia.
Alkuperäisen kirjoittamisensa ja meidän päiviimme säilyneiden käsikirjoitusten aikavälillä Septuagintallakin on näet ollut monivaiheinen historiansa.
Ajalta ennen neljättä vuosisataa on Septuagintan teksteistä säilynyt ainoastaan otteita sieltä täältä. Vanhimmat koko LXX tekstin sisältävät (meidän päiviimme asti säilyneet käsikirjoitusjäljennökset) ovat vasta neljännellä vuosisadalla ajanlaskumme alkamisen jälkeen kirjoitettuja kopioita.
Koska Septuagintan eri kirjat ovat eri kääntäjien työtä, onkin luonnollista, ettei LXX. tee yhtenäistä vaikutusta. Toiset kirjat ovat hepreankielistä tekstiä erittäin orjallisesti sanasta sanaan seuraten käännetyt, toiset taas huomattavasti vapaammin.
Kääntämisten yhteen koottu lopputulos oli juutalaisten keskuudessa joka tapauksessa alkuaan suuresti arvostettu ja kunnioitettu.
Aristeaan kirjeen mukaan Pentateukin käännös oli virallisessa käytössä juutalaisten yhdyskuntien keskuudessa, ja juutalaiset oppineet, kuten
Filon ja Josefus käyttivät Vanhan testamentin lainauksissaan melkein yksinomaan Septuagintaa. Sitä luettiin synagogissa ja sen tekstiä pidettiin inspiroituna.
Erityisen historiallisen merkityksensä käännös sai siitä, että sen avulla kristillinen kirkko pääsi tutustumaan Vanhaan testamenttiin.
Kun, kristityt sitten kiistakysymyksissään juutalaisten kanssa alkoivat vedota LXX. tekstiin, juutalaiset hylkäsivät tämän käännöksen. Koska juutalaiset eivät katsoneet voivansa enää luottaa Septuagintan tekstiin, he omaksuivat sen hylättyään Aquilan käännöksen. Tämä Aquilan käännös oli myös juutalaisperäinen, joka tietoisesti oli käännetty vastineeksi kristittyjen omaksumalla ja käyttämälle Septuagintalle.
Septuagintan teksti oli joutunut sekä tahallisten muutosten että tahattomien (jäljentäjien huolimattomuudesta johtuvien) virheiden johdosta epäluotettavaan asuun.
Origenes yritti korjata asian, korjaamalla tekstiä silloista heprean tekstiä vastaavaan muotoon. Tämä koitui LXX. tekstille kohtalokkaaksi, sillä Origenes lähti väärästä olettamuksesta. Kun Septuaginta oli jo vuosisatoja ennen Origeneksen aikaa käännetty, hän ei huomannut, ettei Septuaginta edellyttänyt perustakseen sitä hepreankielistä tekstiä, jonka juutalaiset hänen aikanaan olivat kanoniseksi tekstikseen hyväksyneet. Täten Origeneksen teksti ei tullut
suinkaan vastaamaan vanhaa LXX. tekstiä, vaan siitä muodostui aivan uusi ns. heksaplaarinen tekstimuoto.
Myöhemmin monet oppineet (Eusebius, Lukianos, Hesykhios, ym) yrittivät palauttaa LXX. tekstin Origeneksen korjausyrityksiä edeltävään muotoon, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kun Septuagintan tekstiä oli näin useaan kertaan sekä hepreankielisen tekstin että myöhempien kreikankielisten käännösten perusteella uudelleen muokattu, ei meillä näin ollen ole alkuperäistä LXX. tekstiä käytettävissämme.
Mielenkiintoista kylläkin on, että kun Samarialainen Pentateukki eroaa hepreankielisestä masoreettisesta tekstistä noin 6000 kohdassa, se kuitenkin noin 2000 kohdassa näistä kuudestatuhannesta saa eriävälle lukutavalleen
tukea juuri Septuagintan tekstistä.
Kreikkalais-Ortodoksinen Kreikan kirkko käyttää edelleen Septuagintaa
Vanhan testamentin tekstinään. Sen lyhenteenä käytetään kreikkalaista numeroa O´ sekä lännessä latinalaista numeroa LXX.
Monet kirkkoisät olivat vakuuttuneita Hebdomeekonta- eli Septuaginta- käännöksen inspiroinnista. Katekeettisissa kirjoituksissaan Kyrillos Jerusalemilainen kirjoitti, ettei Hebdomikontan kääntäminen "... ollut ihmisviisauden mukaista sanojen sepittämistä ja keksimistä, vaan käännöksen inspiroi sama Pyhä Henki, jonka kautta Pyhät Kirjoitukset puhuttiin."
Oppineet kristinuskon vastustajat pitivät kylläkin LXX:n käyttämää kieltä "barbaanisena kielenä." Mutta samahan oli tilanne myös Uuden testamentin kohdalla. Uudessa testamentissakin on siirryttäessä kirjasta toiseen) sekä parempaa että huonompaa kreikkaa.
Mitä tulee Septuagintan sanomaan, sen yksityisistä kohdista on löytynyt (heprean masoreettista tekstiä edeltänyt) heprean alkuperäistä konsonantti-tekstiä vastaava lukutapa ja / tai ajatus kreikaksi käännettynä. Yhden ainoankin kirjaimen väärin tulkitseminen saattaa heprean kelisessä tekstissä muuttaa koko lauseen merkityksen, on masoreettiseen tekstiin tullut tällä tavalla (oppineiden tutkimusten mukaan) koko joukko väärin tulkintoja, joita sitten on ollut joissakin tapauksissa hyvä korjata Septuagintan tekstin avulla.
Tutkittaessa Raamatun kirjoitusten alkulähteitä ei tietenkään pidä unohtaa Tooraa.
Toora eli Torah [תורה] ("Laki"; myös: Opetukset tai Ohjeet), eli Chumash [חומש] on heprealaisen Raamatun Tanakhin ensimmäinen osa, joka sisältää pentateukin eli viisi Mooseksen kirjaa:
Ensimmäinen Mooseksen kirja
Toinen Mooseksen kirja
Kolmas Mooseksen kirja
Neljäs Mooseksen kirja
Viides Mooseksen kirja
Mooseksen kirjat ovat myös Vanhan testamentin viisi ensimmäistä kirjaa. Ne sisältävät esityksen maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan.
Mooseksen kirjojen kirjoittaja ei ole Mooses, vaan sen kokoamisessa on käytetty useita lähteitä. Vanhin lähteistä on ns. Jahvisti n. vuosilta 900–850 eaa. Elohisti on viimeistään 700-luvulta eaa. Viides Mooseksen kirja on lakikirja, joka on peräisin ajalta ennen 621 eaa. Nuorin lähteistä on Pappiskirja, joka on peräisin n. vuosilta 550–500 eaa. Lähteiden yhteen sulattaminen lienee tapahtunut n. vuonna 400 eaa.
Edellä olevassa on tarkasteltu pääosin Raamatun käännösten eri vaiheita alkuperäistekstit ovat luonnollisesti syntyneet huomattavasti aiemmin
Luonnollisesti varsinaista UT ei ole voitu kirjoittaa lopulliseen muotoonsa ennen sen tapahtumia jota ajoittuvat ajanlaskumme alkuun.
Verrattaessa Mormonin kirjaan UT syntyy useita ongelmia mm. temppeliseremoniat ja kaikki mikä liittyy ilmestyskirjaan joka on kirjoitettu vasta ensimmäisen sataluvun tienoilla. MAP- kirkon uskon mukaan luopuminen on tapahtunut ensimmäisellä sataluvulla, - siis ehkäpä ennen kuin koko ilmestyskirjaa on edes kirjoitettu?
Vielä on olemassa latinankielinen Vulgata, joka taas on kokonaan oma lukunsa Raamatun historiassa. Tohtori Lutherus 1500 luvulla käytti käännöksessään lähteinään kreikan- ja heprean kielisiä kirjoituksia tai niiden jäljennöksiä. Lutherus oli alunperin jättämässä ilmestyskirjan, kokonaa pois Raamatusta. Hänen ja monen muun oppineen mukaan ilmestyskirja tuskin on osa Raamatusta.
Ensiksikin ilmestyskirja on kirjoitettu huomattavsti myöhemmin kuin muut UT kirjoitukset. Lisäksi sen tekstisisältö on täysin poikkeava muusta Raamatusta ja samankaltaisia okultismisia kirjoituksia on runsaasti samalta ajalta, eikä niitä voida pitää varsinaisesti uskonnollisina, pikemminkin päinvastoin.
Luonnolliseti uskontojen suunnat jotka pitkälti perustavat uskonsa ilmestyskirjaan eivät tätä mahdollisuutta voi ollenkaan huomioida.
Turust
... sä tätä tekstiä oikein löydät????
Helposti löytyy kun vain vähän aikaa istuu netin ääressä :) Jotain hyvää siis lienee internetissäkin. Vaikka en olisi ihan 100 %:isen varma tästäkään.
kirjoitti tärkeintä kirjettään eli roomalaiskirjettä, hän otti Vanhan testamentin lainaukset nimenomaan Vanhan testamentin kreikannoksesta (kokonaista 21 kertaa) eli Septuagintasta.
Paavali kirjoitti Rooman seurakunnalle ja tiesi heidän kyllä osaavan kreikkaa, mutta tiesi myös, että harvemmat heistä osasivat arameaa, puhumattakaan hepreasta. Merkittävää on, että Paavali käytti Septuagintan tekstejä sellaisinaan, edes pyrkimättä kääntämään VT kohtia uudelleen hepreasta kreikaksi.
Hän siis luotti Septuagintaan. Septuaginta oli hänen Raamattunsa.
Netin myötävaikutuksella usein myös näyttelemme viisaampaa kuin itse asiassa lopulta olemmekaan. Vähänkään muokattuun tekstiin ei ole aina läheskään helppo eikä yksinkertaista viitata.
Yleisesti ottaen Raamatun kertomuksia on äärimmäisen vaikeaa kyseenalaistaa. Tietysti tulee muistaa Raamatun ns. "ihmeiden" olevan pitkälti aikansa kulttuurillisiin käsityksiin sidottuja, joita meidän on vaikeaa täsmällisesti tulkita.
Kyllähän mm. Qumranin löytöihin suhtauduttiin suurimmissa kirkkokunnissa aluksi varauksellisesti, pelonsekaisin tuntein. Mikäli muistan oikein, katolinen kirkko piti jotakin osia hallussaan toistakymmentä vuotta. Onneksemme löydöt oli tarkasti luetteloitu ja tutkijat saivat ne lopulta kokonaisuudessaan käyttöönsä
Parin viimevuosisadan aikana erilaisia uskontoon perustuvia savitauluja on löydetty kymmenin, ellei peräti sadoin tuhansin kappalein. Varsinaisia Raamattua kyseenalaistavia tietoja niistä ei kuitenkaan ole löydetty.
Alun perin katolinen kirkko on nojannut käännöksissään latinankieliseen Vulgataan, ev.lut. kirkko taas enemmän kreikankieliseen Septuagintaan. Nykyisin kirkkojen välillä ei ole käännöksellisiä eroja, jopa viimeiset apokryfiset kirjat on käännetty suomeksi hyvässä yhteistyössä ev.lut., ortodoksien ja katolisen kirkon kanssa.
Netti sinänsä voi johtaa meitä myös pahemman kerran harhaan. Parasta netissä on niiden tietojen jotka muutoinkin ovat tiedossa, tarkistaminen kuten vuosiluvut ja asiat joista on edes hämärä muistikuva olemassa.
Turust
Turust
löysin itsekkin tuon alkuperäisen lähteen.
Mutta kun netissä on niin monta sataa miljoonaa sivua niin "elämä netissä" on ihan erillaista kun 15 vuotta siten ...
Apokryfisiä kirjoja ovat ne juutalaiset ja varhaiskristilliset kirjat, joita varhainen kirkko ei tunnustanut Raamatun kaanoniin kuuluviksi.
Vanhan testamentin apokryfiset kirjat ovat säilyneet varhaisessa kreikankielisessä Vanhan testamentin kirjojen käännöksessä, Septuagintassa, mutta ne puuttuvat Vanhan testamentin alkuperäisestä hepreankielisestä kaanonista. Apokryfiset kirjat sisältyvät lisäosana joihinkin vanhoihin suomalaisiin Raamattuihin. Luther hyväksyi Vanhan testamentin apokryfiset kirjat Raamatun liitteeksi, koska hän piti niitä hyödyllisinä.
Vanhan testamentin apokryfisiä kirjoja ovat 1. ja 2. Makkabealaiskirja, Juditin, Tobiaan, Siirakin, Viisauden ja Barukin kirjat sekä kaanonista puuttuvat katkelmat Danielin ja Esterin kirjasta sekä Aikakirjoista.
Tunnetuimmat Uuden testamentin apokryfisista kirjoista ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Tuomaan ja Pietarin evankeliumit sekä Tuomaan, Paavalin ja Johanneksen teot ja pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta sekä lukuisat apokalypsit.
Kirkolliskokous asetti 1999 komitean kääntämään Vanhan testamentin apokryfikirjoja suomen kielelle.
Lisätietoa verkossa:
www.evl.fi/kkh/to/kjmk/apokr/apokr_etusivu.html