”Sun ei pitäis käyttää jakkua tai kirjoittaa niin paljon asiaa sun blogiin. Nuoren pitäis katos näyttää nuorelta ja kuulostaa kans.” kaikuu hyvässä hengessä annettu kritiikki korvilleni. Näinkö on? Jakku ja painavat asiat pahvilaatikkoon varaston pimeään nurkkaan ja huppari niskaan slangisanoilla höystettynä? Mutta hetkinen, enhän minä lähtenyt tähän leikkiin keräämään nuorisosympatiaa itseäni vanhemmilta vaan puhumaan asiaa ja muuttamaan maailmaa.
Sukupuolittuneen politiikan haaste ei omalla kohdallani ole niinkään kanssaihmisten arviot poliittisesta roolistani vaan kokemani vapauden puute reagoida sukupuoleeni liittyviin odotuksiin. Etenkin toisten naisten edessä koen vaikeaksi ilmaista, etteivät politiikan sisältökysymysten prioriteettini liity ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, vanhustenhuoltoon tai muihin hoivakeskeisiin sektoreihin. Pelkään leimaa kylmästä ja kovasta naisesta.
Sukupuolittuneen politiikan haaste ei omalla kohdallani ole niinkään kanssaihmisten arviot poliittisesta roolistani vaan kokemani vapauden puute reagoida sukupuoleeni liittyviin odotuksiin. Etenkin toisten naisten edessä koen vaikeaksi ilmaista, etteivät politiikan sisältökysymysten prioriteettini liity ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, vanhustenhuoltoon tai muihin hoivakeskeisiin sektoreihin. Pelkään leimaa kylmästä ja kovasta naisesta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kymmenessä vuodessa Jakkupuku vaihtui huppariin...nuorena huppari ei Sannalle kelvannut :)
Sanna pahin pelko kylmästä naisesta toteutui, hänet todellakin nähdään jääkylmänä tyyppinä.
Sanna todistaa käytöksellään itse, että naisen tärkein ominaisuus on näyttää hyvältä.