Suomen kuninkaaksi valittiin lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl, hallitsijanimeltään Fredrik Kaarle.
Vaali oli laiton, vaikka sen perusteluiksi vedottiin Hallitusmuodon 38 §:ään.
Saksan intressi oli kuitenkin saada Suomeen vakaa saksalaismielinen hallinto, joten tämä valtio- ja maanpetoksellinen hanke eteni kuninkaan vaaliin asti.
Eduskunnassa oli yritetty saada Suomelle monarkistinen perustuslaki, jota esitti eduskunnalle Juho Kusti Paasikiven johtama senaatti (myöh. tasavallan presidentti Paasikivi). Tämä 11.6.-18 annettu esitys olisi hyväksytyksi tullessaan pitänyt julistaa kiireelliseksi 5/6 äänten enemmistöllä, mutta se ei saanut tarvitaavaa enemmistöä. Ehdotus kuitenkin hyväksyttiin vaalien yli lepäämään jätettäväksi.
Syksyllä 1918 eduskunnassa käsiteltiin vielä toinenkin monarkistinen perustuslakiehdotus, mutta sekään ei saanut tarvittavaa 5/6 enemmistöä tullakseen kiirellliseksi julistetuksi.
Tämän jälkeen eduskunta teki laittoman päätöksen kuninkaanvaalista edellä mainitun HM 38 §:n nojalla.
Se olisi ollut vallankaappaus, mutta se epäonnistui, koska Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan valittu kuningas ei ottanut tehtävääänsä vastaan.
17.7.-19 Suomelle vahvistettiin uusi Hallitusmuoto, joka oli parlamentaarinen ja tasavaltainen. Suomi palasi tällöin laillisuuden tielle.
Vaali oli laiton, vaikka sen perusteluiksi vedottiin Hallitusmuodon 38 §:ään.
Saksan intressi oli kuitenkin saada Suomeen vakaa saksalaismielinen hallinto, joten tämä valtio- ja maanpetoksellinen hanke eteni kuninkaan vaaliin asti.
Eduskunnassa oli yritetty saada Suomelle monarkistinen perustuslaki, jota esitti eduskunnalle Juho Kusti Paasikiven johtama senaatti (myöh. tasavallan presidentti Paasikivi). Tämä 11.6.-18 annettu esitys olisi hyväksytyksi tullessaan pitänyt julistaa kiireelliseksi 5/6 äänten enemmistöllä, mutta se ei saanut tarvitaavaa enemmistöä. Ehdotus kuitenkin hyväksyttiin vaalien yli lepäämään jätettäväksi.
Syksyllä 1918 eduskunnassa käsiteltiin vielä toinenkin monarkistinen perustuslakiehdotus, mutta sekään ei saanut tarvittavaa 5/6 enemmistöä tullakseen kiirellliseksi julistetuksi.
Tämän jälkeen eduskunta teki laittoman päätöksen kuninkaanvaalista edellä mainitun HM 38 §:n nojalla.
Se olisi ollut vallankaappaus, mutta se epäonnistui, koska Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan valittu kuningas ei ottanut tehtävääänsä vastaan.
17.7.-19 Suomelle vahvistettiin uusi Hallitusmuoto, joka oli parlamentaarinen ja tasavaltainen. Suomi palasi tällöin laillisuuden tielle.
Vastaukset 67
Vanhimmat
----Suomi palasi tällöin laillisuuden tielle.------
Laillinen Eduskunta hajotettiin porvarien ja Kerenskin yhteistyöllä kesällä -17. Laiton meno porvarien sanellessa päätökseti kesti maassamme siten inansa yli 2 vuotta.
Juuri näin. Kerenskin johtama täysin vailla laillista asemaa oleva "väliaikainen hallitus" (tai mikä lie olikaan nimeltään) hajotti väkivalloin laillisesti 1916 valitun eduskunnan 31.7.1917. Eduskunnan vajaalukuisessa istunnossa Säätytalolla laiton asiantila todettiinkin, mutta venäläisen asevoiman edessä mitään ei ollut tehtävissä.
Valkoisten vallankaappaus huipentui kuningasseikkailussa 1918, mutta epäonnistui lopulta.
Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa ON kuningashuoneet EIKÄ kuninkaallisilla ole niissä mitään käytännön valtaa eivätkä he OLEm pyrkineet vallankaappauksiin!
Lähinnä Putler-stallarin kuvailemaa tilannetta muistuttava valtio löytyy on Venäjän nykymuodosta,, jossa valtaa pitää kaljupää gubbe ilman kruunua!
Kerensk hajotti Eduskunnan ja edusti Suomessa tuolloin ylintä valtaa! Mikään suomalainen puolue ei omannut sellaista valtaa! Pidettiin uudet vaalit, joiden tulokseen Eduskunta sitten perustui!
Mikä siinä oli se ”laiton kohta”? Muistini mukaan myöhemmin myös Kekkonen hajoitti silloin tällöin Eduskunnan! Oliko nekin ”laittomia” kun ei tulos sinua miellyttänyt?
” Kerenskin johtama täysin vailla laillista asemaa oleva "väliaikainen hallitus"
Jos kerran se EI OLLUT Suomessa se laillinen niin kerro ihmeessä, että mikä sen sijaan oli?
Mehän emme tietääkseni silloin olleet vielä itsenäisiä?
” hajotti väkivalloin laillisesti 1916 valitun eduskunnan 31.7.1917”
Kerrotko, että millaista ”väkivaltaa” käytettiin vuoden 1917 Eduskunnan hajotuksissa? Ainakin myöhemmin Kekkosen aikaan se oli pelkkä ’ilmoitusasia’`?
” Valkoisten vallankaappaus huipentui kuningasseikkailussa 1918”
Onko ehdotus mahdollisesta valtiomuodosta vailla kannatusta muka = ’vallankaappaus’?
Kerenki hajoitti Eduskunnan ja pidettiin UUDET Eduskuntavaalit!
Putinistillw on varsin tyypilistä se, että JOKAINEN VAALI, JOSSA HÄN EI MENESTY, ON SITTEN ”LAITON”!
HILJAKKOIN PUTINISTI, TÄMÄ SUURI DEMOKRATIAN YSTÄVÄ, VAATII EDUSKUNTAAN ”SALAISIA ÄÄNESTYKSIÄ”. VAIKKA. AVOIMUUS ON DEMOKRATIAN KULMAKIVI!
Laillisuuden tien oli katkaissut nimenomaan Leninin usuttama punikkikapina,joka kukistettiin.
Tämä kuningasseikkailu oli sen jälkimaininkeja,kun uskottiin vain Saksan voivan antaa tukea bolsevikkeja vastaan.
Kuningashanke oli siis isänmaallinen,toisin kuin punikkikapina.
Uutisia:
Suomessa ei ole ollut kapinaa, jonka olisivat tehneet ns. punaiset.
Ainoa kapina on ns. valkoisten 31.7.1917 alkaen toimeenpanema vallankaappaus venäläisten santarmien avustuksella. Sen jälkeen pidettiin laittomat eduskuntavaalit, joissa vaaliliitoin SDP:n 1916 laillisesti valittu enemmistö eduskunnassa lakkasi.
Valkoisten kapina jatkui Svinhufvudin laittomana senaattina, jonka laiton eduskunta valitsi laittomasti tietenkin. Laittomuutta jatkaen mainittu senaatti julisti Mannerheimin johdolla toimineet suojeluskunnat kapina-armeijaksi tammikuussa 1918.
Valkoisten vallankaappaus huipentui kuningashankeeseen syksyllä 1918, jolla oli ulkomainen tuki Saksasta, mikä tekee siitä myös maanpetoksen.
Vallankaappaus toimi siihen asti, kunnes järki viimein voitti ja Mannerheim vahvisti kevään 1919 laillisten eduskuntavaalien jälkeen 17.7.-19 Hallitusmuodon.
Punikit hävisivät lailliset eduskuntvaalit marraskuussa 1917 ja nousivat sen jälkeen kapinaan Leninin yllytyksellä ja tuella.
Hävisivät ja valehtelevat touhuistaan edelleen.
Putler-stallarille on kaikki epämieluisa ”laitonta” ilman kunnon perusteluja!
SYKSYLLÄ 1917 Suomi oli osa Venäjää ja silloinen johtaja Kerensk pystyi määräämään uudet vaalit! Niissä ei demarit menestyneet ja SE teki niistä ”laittomat”, vaikka olimme Venäjän osa!
Lokakuussa 1917 järjestetyissä laittomissa eduskuntavaaleissa SDP sai enemmän ääniä kuin v 1916. Vaaliliitoin kuitenkin oikeisto sai enemmän paikkoja kuin laillisissa v 1916 vaaleissa.
Venäjällä oli maaliskuusta alkaen heinäkuun 20 pvään asti 1917 ns. väliaikainen hallitus, jonka nimitys oli kyseenalainen. Ilmeisesti keisari oli erotessaan nimennyt pääministeriksi ruhtinas Georgi Lvovin, mutta muut ministerit nimesi ns. duuman väliaikainen komitea, johon kuului lakkautetun duuman ensitisä jäseniä (noin parikymmentä).
Mutta olipa Lvovin johtaman väliaikaisen hallituksen laillisuus niin tai näin, hän erosi ja hallitus hajosi 20.7.1917. Kerenskin "hallituksella" ei ollut mitään laillista asemaa, koskei ollut ketään tai mitään laillista instituutiota, joka olisi voinut sen laillisesti nimittää.
Kerenskin joukkio ei voinut tietenkään laillisesti hajottaa Suomen suuriruhtinaskunnan laillisesti v 1916 valittua eduskuntaa.
Hienoo, että puhut totta Lahtari.
” Lokakuussa 1917 järjestetyissä laittomissa eduskuntavaaleissa SDP sai enemmän ääniä kuin v 1916. Vaaliliitoin kuitenkin oikeisto sai enemmän paikkoja kuin laillisissa v 1916 vaaleissa.”
Vaalien tulokset perustuvat lakiin ja jos laki mahdollistaa liitot niin silloin niiden tuoma tulos on lopullinen! Pitääkö nämä selostaa kuin pikkulapselle?
” Kerenskin joukkio ei voinut tietenkään laillisesti hajottaa Suomen suuriruhtinaskunnan laillisesti v 1916 valittua eduskuntaa.”
Voi kauhistus! Eikö? Jotenkin kuvittelen, että JUURI SEN HE TEKIVÄT!
” Kerenskin joukkio ei voinut tietenkään laillisesti hajottaa Suomen suuriruhtinaskunnan laillisesti v 1916 valittua eduskuntaa.”
KYLLÄ se näköjään voi! Sen ylempää valtakunnanjohtoa ei ollut!
Paasikivi aikoinaan totesi, ettei Kteml ole mikään kihlakunnan oikeus!
Mukavaa, että valehtelet työksesi stallari!
Ei niille hännystelijöille tietenkään olisi suomalainen kelvannut kuninkaaksi, kaikki ehdokkaat olivat Ruotsista, Tanskasta tai Saksasta.
Suomen pitäisi ottaa mallia Virosta, siellä ei entisen miehittäjän kieltä virallistettu ja ainut virallinen kieli on viron kieli.
Suomessakin riittää yksi virallinen kieli, eli suomi.
Minun mielestä viittomakieli olisi sinulle henkilökohtaisesti kaikkein paras ratkaisu. Mitäs tuumit tälläisestä ongelmanratkaisuehdotuksesta, joka toisi uunituoreen, ja sanoisinpa että raikkaan näkökulman asiaan ja samalla parantaisi sekä sinun että meidän muiden Suomi24:n keskustelijoiden elämää?
Virolaiset eivät hännystelleet saksalaisiakaan, vaan taistelivat sekä venäläisiä- että myös saksalaisia vastaan 1918-1920.
Suomen pitäisi ottaa mallia Virosta, siellä ei entisen miehittäjän kieltä virallistettu ja ainut virallinen kieli on viron kieli.
Suomessakin riittää yksi virallinen kieli, eli suomi.
Kuulenko taas verbin, jossa on -ISI-?
Aspa kannatti Suomen kuninkaaksi Kustaa Mannerheimoa
Suomalaisen huuhaan mestarin hurja teoria: Kaikki kielet pohjautuvat suomeen
Kulttuuripersoona Sigurd Wettenhovi-Aspan teoria Suur-Suomesta pohjautui suurelta osin ”neron silmään”.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005148383.html
Suomihan oli jo keväällä 1918 myyty kauppasopimuksella Saksalle.
Suomea ei "myyty" minnekään.
Saksa oli sanelijan asemassa,Suomen oli vain myönnyttävä kaikkeen,tai jäätävä bolsujen armoille.
Sama tilannehan toistui bolsujen kanssa Talvisodan ja jatkosodan jälkeen.
Miksette moiti rauhanehtojen hyväksymistä,stallarit?
Tilannehan palasi normaaliksi vasta NL:n luhistuttua1992.
Tilannehan palasi normaaliksi vasta Saksan luhistuttua 11.11.1918
Ja vuoden 1944 jälkeen normaaliksi vasta kun Neuvostoliitto romahti 1991!
Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta pitivät ensimmäisen maailmansodan aikana Neuvosto-Venäjästä 1917–1918 itsenäistyneitä Ukrainaa ja Suomea (1917) Saksan protektoraatteina, koska Saksan vaikutus näiden maiden hallintoon, politiikkaan ja talouselämään oli niin vahva ja jopa kauppasopimuksilla virallistettu. 1918 Saksa määräsi Suomen ulkopolitiikasta, asevoimista ja Saksalla oli etuosto-oikeus Suomen viennissä. Suomi oli siis Saksan protektoraatti maaliskuusta marraskuuhun 1918; Suomi ei ollut tällöin suvereeni valtio.[2][
Helsingistä Vaasaan siirtyneelle Suomen senaatille Saksan tuleva väliintulo selvisi vasta Hjeltin maaliskuun alussa lähettämästä kirjeestä. Hänen allekirjoittamistaan sopimuksista senaatti sai tiedon ruotsalaisten sanomalehtien kautta. Tarkempi selonteko saapui vasta Rafael Erichin mukana 19. maaliskuuta.[4] Armeijan ylipäälliköksi nimitetty kenraaliluutnantti Mannerheim puolestaan tyrmistyi Saksan hallituksen päätöksestä lähettää joukkoja Suomeen ja oli valmis eroamaan. Perusteena oli ulkovallan puuttuminen Suomen asioihin, mikä antaisi punaisille oikeuden syyttää hallitusta samasta, mistä heitä itseäänkin syytettiin.[11] Vastaava käsitys vallitsi myös senaatissa. Esimerkiksi senaattori Juhani Arajärven muistiinpanojen mukaan saksalaiset eivät toimillaan saaneet senaatin täyttä luottamusta, vaan heidän intressinsä tunnettiin ja niistä oltiin myös huolissaan.[12] Mannerheim suhtautui tietoon erityisen katkerasti myös siksi, että se vei häneltä tehtävän, jota varten hän oli kenttäarmeijansa luonut eli punaisten hallussa olleen Etelä-Suomen valloituksen.[4]
Von der Goltz ja C. G. E. Mannerheim Mikkelissä seuranaan Hannes Ignatius, Nikolai Mexmontan ja Ernst Linder.
Saksalaismielinen pääministeri Svinhufvud kuitenkin hyväksyi sopimuksen, vaikka se tekikin Suomesta Saksan vasallivaltion ja vei jopa vastajulistetun itsenäisyyde
PöhveIi ei historiaa tunne, eikä tutkimuksia lue, mitään vastaavaa ei jatkosodan jälkeen ollut.
Saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu huhtikuussa 1918 punaisten selustaan auttoi valkoisia voittoon sisällissodassa. Taisteluiden tauottua toukokuun alussa saksalaiset, yli 10 000 miestä, jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi.Sotilaallisen avun myötä ja sen hintana Suomen valkoinen hallitus luovutti kohtalonsa ehdoitta Saksan keisarikunnan käsiin. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan. Saksan kanssa solmitut kauppasopimukset takasivat rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin ja ulkomaankauppaan. Suomesta oli tulossa Saksan siirtomaa.Lokakuussa suomalaiset valitsivat kuninkaakseen saksalaisen prinssin, jonka tarkoitus oli lujittaa aseveljeys verisitein. Suomeen muodostui intomielinen saksalaisuussuuntaus, jota kulttuurieliitti edusti vahvimmin. Mutta aseveljen läsnäolo näkyi myös kansan parissa, sen arjessa ja juhlassa. Marjaliisa ja Seppo Hentilän historiateos keskittyy vähän tutkittuun saksalaiseen Suomeen. Saksan ”avulta” Suomi pelastui keisarikunnan romahtaessa, mutta kiitollisuus ensimmäisiä aseveljiä kohtaan kantoi jatkumona vuoteen 1941, kun aseveljet saapuivat uudelleen Suomeen.
https://www.oruk.fi/2018/06/07/saksalainen-suomi-1918/
Harmi, tulivat, ja mennessään pakoon polttivat Lapin. Rehtejä kamraatteja.
Suomi, Saksan seisoja
Saksan ”avun” seurauksena Suomesta tuli käytännössä Saksan siirtomaa. Professori Markku Kuisma kirjoittaa: ”Berliinissä allekirjoitettu sopimus takasi Suomelle Saksan poliittisen ja sotilaallisen tuen, mutta sitoi samalla Suomen tiukasti Saksan vanaveteen. Sen mukaisesti Suomella ei ollut oikeutta luovuttaa mitään osaa valtioalueestaan muiden valtojen hyväksi tai tehdä niille myönnytyksiä ilman Saksan lupaa. Salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi sen sijaan myönsi Saksalle vapauden perustaa laivastotukikohtia Suomenlahden, Pohjanmeren ja Jäämeren rannikoille… Samassa yhteydessä allekirjoitettu kauppa- ja merenkulkusopimus salaisine lisäyksineen alistivat puolestaan Suomen talouselämän, raaka-ainelähteet ja ulkomaankaupan Saksan kontrolliin.”
Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, Suomi vapautui saksalaisen siirtomaavallan alamaisuudesta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskoseppanen/93789-suomi-saksan-siirtomaa/
Avaus on pötyä ensimmäisistä riveistä lähtien. Esimerkiksi Hessenin prinssi ei ottanut kuninkuutta vastaan, joten hän ei myöskään missään vaiheessa ottanut hallitsijanimeä.
Muutenkin äärivasemmiston liioittelema"kuningasseikkailu" oli kuolemanvaarassa kamppailevan Saksan viimeisiä kouristuksia ennen tuhoa.
Punikeille se on hyvä keino suunnata katse muualle omien toilailujen peitoksi.
Valkoinen Suomi selvisi kuningasseikkailusta lännen leiriin Mannerheimin johdolla,mutta punikit ovat Moskovan vankeja vielä nykyisen äärioikeiston diktatuurinkin aikana.
Ei se mitään Saksan viimeisiä kouristuksia ollut, vaan Vanhasuomalaisten eli Kokoomuksen ja Ruotsalaisen Kansanpuolueen oma yritys, miksi valehtelet?
Vaasan senaatin ja Saksan välillä allekirjoitettiin 7. maaliskuuta sopimus, jonka mukaan Suomi ei saisi järjestää suhteitaan muihin valtioihin ilman Saksan suostumusta, mikä yhdessä kauppasopimuksen kanssa teki Suomesta Saksan protektoraatin.
Pian sisällissodan jälkeen oikeistossa alkoi esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan monarkia olisi välttämätön vahvan hallitusvallan luomiseksi, yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja uuden kapinan mahdollisuuksien tukahduttamiseksi. Monet oikeistojohtajat olivat pettyneitä tasavaltaisuuteen ja demokratiaan sekä katsoivat olleensa liian hyväuskoisia ennen sisällissotaa ja siten päästäneensä kapinan tapahtumaan. He jyrkensivätkin huomattavasti mielipiteitään konservatiivisempaan ja autoritaarisempaan suuntaan.[
Jo sodan aikana jotkut Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ja Suomalaisen puolueen eli vanhasuomalaisten poliitikot sekä itsenäisyysaktivistit pohtivat ja pian sodan päätyttyä myös julkisesti ehdottivat demokratian tasapainottamista esimerkiksi lisäämällä eduskuntaan ylempi kamari, jonka jäseniä ei valittaisi vaaleilla vaan korporatistisesti yhteiskunnan eri intressiryhmistä niiden painoarvon perusteella.
Ruotsinkielisen eliitin ja myös vanhasuomalaisten tuki monarkialle perustui konservatiiviseen näkemykseen yhteiskunnasta, haluun turvata ”pätevyys” maan johdossa ja vähentää sosialistien ja maalaisliiton kaltaisten sivistymättömien ja luokkaetuja ajavien puolueiden vaikutusta.
Lykkäät pötyä!!
Vaali ei sinänsä ollut laiton, koska voimassa oli edelleen ruotsinvallan aikaisia lakeja kuningaskunnasta. Eli juridisesti oli edelleen perusteltavissa kuninkaan valinta.
Suomi oli julistatuessaan itsenäiseksi, päättänyt olla tasavalta. Tasavallassa ei ole tapana valita kuningasta.
Toisekseen HM 38 § ei soveltunut kuninkaan vaaliin kuin, jos kuningassuku olisi lakannut sukupuuttoon. Näin ei ollut 1918, vaan keisari oli jättänyt vallan ilman seuraajaa v. 1917.
Nikolai II:n vallan päättyminen ja Venäjän keisarikunnan hajoaminen vapautti Suomen ja itse asiassa kaikki imperiumin kansalaiset uskollisuudenvalasta. Suomen itsenäistyessä ei ollut enää keisarikuntaa. Tsaarin alue oli sisällissodassa. Suomi ei eronnut keisarikunnasta, vaan muodostui hallinnollisesta valtatyhjiöstä.
Leninin usuttamat punaiset pyrkivät Suomessa nopeaan vallankaappaukseen, eivät sisällissotaan. Punaisten johdolle oli täysi yllätys, että:
- hallitus onnistui pakenemaan Helsingistä jonnekin prkleen peräkylään
- suojeluskunnat kaappasivat siellä prkleen peräkylässä löysiltä venäläissotilailta aseet
- sinne prkleen peräkylään ilmestyi suojeluskuntien johtoon kokenut kahden sodan veteraanikenraali
- kuukautta myöhemmin sinne prkleen peräkylään tuli laivalastillinen kokenutta päällystöä.
Eli yhtäkkiä vallankaappauksen sijaan oli vastassa poliittisesti ja sotilaallisesti organisoitu vihollinen. Hauska siviilien murhaaminen piti vaihtaa rintamalle menoon, jossa ne prkleet ampuivat takaisin.
Siinäpä se tärkein!
Ja punikit ovat selitelleet tappiotaan sata vuotta.
Tarvitsevat vielä toiset sata sen hyväksymiseen.
Selittelyn makua!
Oikeasti Mannerheim asetetiiin ensiksi kapinakenraaliksi 25.1.1918 sen perusteella, miten oikeisto oli 12.1.-18 julistanut luodakseen maahan "lujan järjestysvallan". Tämä oli aseellisen kapinan julistamista, minkä voi sanoa olleen toinen vaihe 31.7.1917 alkaneesta valkoisesta vallankaappauksesta.
Toki punaisetkin tekivät vallankaappauksensa. Se tapahtui 16.11.1917, kun vallankumouksellinen keskusneuvosto päätti äänin 14–11 aloittaa vallankumouksen. Toimeenpanevaan komiteaan valitut johtajat (komissaarit) kuitenkin kieltäytyivät. Samana päivänä järjestettiin uusi äänestys, jossa päädyttiin äänin 13–12 olla aloittamatta vallankumousta. Punaisten "kumous" kesti peräti 14 tuntia, mikä oli noloudessaan historiassa vertaansa vailla!!
Valkosten fanikunta edelleen valehtelee niin paljon kuin sietävät!! Vallankaappaus alkoi valkoisten toimesta kesällä 1917 ja jatkui tarmokkaasti Kerenskin "hallituksen" kanssa neuvotteluin saadakseen Suomeen senaatin, joka olisi oikeiston hallinnassa. Neuvottelut epäonnistuivat ja valkoisten vallankaappaus uhkasi jäädä torsoksi.
Sen jäkeen oli punaisten edellä mainittu marraskuun yleislakkoon liittynyt nolouden huipentuma, jossa punaiset empivät toimissaan.
Itsenäisyyden julistaminen ja sen tunnustus Neuvosto-Venäjältä sai aikaan uuden tilanteen ja valkoiset päättivät varmistaa vallankaappauksensa toteutumisen aseellisesti. Se onnistuikin yli odotusten ja punaiset lyötiin sekä internoitiin leireille näännytettäväksi hengiltä.
Jostakin syystä valkoisten fanikunta ei halua tunnustaa onnistunutta vallankaappaustaan, jolla Suomen itsenäisyyskin lopulta varmistettiin (joskin onnella). Olisiko syynä se, että valkoisten tuli siinä ohessa tappaneen kymmeniä tuhansia omia kansalaisiaan?
Laillinen halllitus ei tarvitse tuekseen kaappausta,vaan kaappauksen torjunnan.
Se onnistui,kun Leninin tukema punikkikapina epäonnistui.
Punikkeja kuoli,kuten epäonnistuneeseen kapinaan ryhtyneiden kuuluukin.
Vaan kun hallitus ei ollut laillinen 1918 Suomessa. Laillinen oli ollut eduskunta, joka oli valittu laillisissa vaaleissa 1916. Se kaadettiin väkivalloin.
Valkoisten kapina onnistui. Hyvä niin!
Marraskuussa -17 oli lailliset vaalit. Laillinen senaatti julisti Suomen itsenäiseksi 4.12. -17. Laillinen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12. 17 sosialistien vastustaessa.
He ryhtyivät kapinaan,jonka laillinen hallitus kukisti.
On aivan sama,mitä äärivasemmisto keksii Suomen itsenäisyyden kiistämiseksi.
Ei sillä ole mitään merkitystä sen enmpää,kuin yrityksillä estää Suomen liittyminrn Natoon.
Marraskuussa 1917 ei olllut eduskuntavaaleja. Oikeiston valheet sen kuin paksunevat!
31.7.1917 laillinen vuoden 1916 vaaleilla valittu eduskunta kukistettiin. Kansanedustajat, jotka kokoontuivat Säätytalolla totesivat tilanteen. Siellä oli muun muassa maalaisliiton kansanedustajia, jotka sanoivat eduksunnan tulllee väkivalloin laittomasti syrjäytetyksi. Pöytäkirjat asiasta löytyvät netistäkin.
Eduskunta, joka valittiin laillisen eduskunnan sijaan laittomien vaalien jälkeen oli laiton. Valtiopäiväjärjestyksen mukaan seuraavat lailliset vaalit olivat 1919, kun eduskunnan vaalikausi oli kolme vuotta.
Suomen itsenäisyydestä päätetiin yksimielisesti, eikä mikään poliittinen ryhmä ole pitänyt Suomen itsenäisyyttä kiistanalaisena. Suomen liittymistä Natoon ei myöskään mikään polittinen ryhmä Suomessa ole yrittänyt estää.
Lopeta valehtelu!
Typeriä valeita.
Suomessa oli eduskuntavaalit marraskuusa 1917.
Vasemmisto yritti boikottoida niitä mm. julistamalla yleislakon ja järjestämällä venäläisen sotaväen tuella mellakoita,joissa punikit surmasivat 34 viatonta ihmistä.
Suomen itsenäisyydestä päätti eduskunnan porvarillinen enemmistö 6.12. 1917 koko vasemmiston vastustaessa.Se loppui vasta Leninin tunnustaessa Suomen itsenäisyyden ja luvatessa tukea sosialistien vallankaappausta. Niin myös tapahtui.
Suomi selvisi itsenäisenä omalla taistelullaan ja Saksan tuella.
Lopeta typerä valehtelu! Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit 1. ja 2. LOLAKUUTA 1917.
Yleislakko oli vasta vaalien jälkeen marraskuussa -17. Se ei liittynyt vaaleihin mitenkään.
Itsenäisyydestä päätettiin eduskunnassa yksimielisesti. Äänestys koski sitä, että sosialidemokraattien vastaehdotuksessa vaadittiin itsenäistymisneuvotteluita Venäjän hallituksen kanssa. Oikeisto ei halunnut neuvotella Venäjän bolsevikkien kanssa. Myöhemmin oikeisto kuitenkin pyörsi kantansa ja Svinhufvud lähti lähetystön kanssa Venäjälle tunnustusta hankkimaan.
Sen jälkeen 1918 oli oikeiston kuningashanke, joka oli maanpetos. Suomi kuitenkin selvisi tuurilla itsenäiseksi, koska Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, eikä voinut alistaa Suomea etupiiriinsä.
Kyllä marraskuun 1917 vaaleissa muodostunut Eduskunta oli täysin laillinen! Se, että se tulos ei Putinistia miellyttänyt, ei myyta sitä laittomaksi!
Saksassa syntyneessä kuninkaassa ei ollut mitään merkillistä. Ruotsiin haettiin uusi kuningas Saksasta 1700-luvulla parikin kertaa.
Roudattiinhan Ruotsiinkin homoseksuaalinen tallimestari Ranskasta kuninkaaksi. Mikä häpeä, maa jossa oli ollut sankari-kuninkaita kuten Kustaa II Adolf.
Kaikenlaista pötyä sitä lykitäänkin.
-----Tämän jälkeen eduskunta teki laittoman päätöksen kuninkaanvaalista edellä mainitun HM 38 §:n nojalla.------
Mitähän silloisessa perustuslaissa mahtoi tuossa kohden lukea?
Wikistä löytyy Ruotsin Hallitusmuoto 1772. Siellä sanotaan selvällä ruotsin kielellä, miten toimitaan, jos kuningashuoneen viimeinen miespuolinen jäsen on kuollut. Silloin Valtiopäivät kokoontuu ilman kuninkaan kutsua valitsemaan uuden kuningashuoneen Valtakunnan vapauden suojaamiseksi ja turvaamiseksi.
Aiempi keisari Nikolai II ja kruununperillinen Aleksei menettivät henkensä heinäkuussa 1918.
Vahvasti vaikuttaisi siltä, että kuninkaanvaali oli aivan hyvin perusteltu.
Olet nyt aivan hakoteillä, etkä ymmärrä monimutkaista lakitekstiä.
Kyllä siinä aivan selkeästi sanotaan, että valtakunnan säätyjen tulee kokoontua Tukholmassa päättämään uuden kuninkaan valinnnasta, eli vaalit oli väärin järjestetty, ja siten laittomat.
Kaksi pientä latinankielistä, mutta niin tärkeää, sanaa: Mutatis mutandis.
Pääkaupunkiasiassa oli tapahtunut muutos:
Tukholma => Helsinki
Valtiopäiväasiassa oli tapahtunut muutos:
Ruotsin Valtakunnan Säädyt => Suomen Eduskunta
Pääasia (miltä onnettomalta tapahtumalta Armollinen Jumala Meitä varjelkoon) oli sen sijaan aivan ennallaan. Mikäli Kuningashuoneessa ei enää ole miespuolisia jäseniä, Valtiopäivien on ilman kuninkaalta tulevaa kutsua kokoonnuttava valitsemaan uusi Kuningashuone. Näin myös tapahtui.
Suomen kuningaskunta olisi ilmiselvä menestyjä tänäkin päivänä, ainakin valtiomuotonsa suhteen. Länsimaiset monarkiat ovat vakaita, laadukkaita, demokraattisia yhteiskuntia.
Jostain syystä Suomen historiankirjoitus suhtautuu tåhån kysymykseen vähättelevästi,
vaikka rajanaapurimme Norja päätyi perustamaan uuden, oman monarkian, ja on kaikesta päättäen ollut valintaansa erittäin tyytyväinen.
Itsenäistymisen yhteydessä 1905 Norjassa järjestettiin valtiomuodosta kansanäänestys. Nykyään monarkiaa kannattaa noin neljä viidesosaa väestöstä.
Suomessa ei kuningasmieliset hännystelijät mitään kansanäänestystä järjestäneet, eihän näille tietenkään edes kukaan suomalainen olisi kuninkaaksi kelvannut, vaan kaikki ehdokkaat olivat joko Ruotsista, Tanskasta tai Saksasta.
Suomen pitäisi ottaa mallia Virosta, siellä ei entisen miehittäjän kieltä virallistettu ja ainut virallinen kieli on viron kieli.
Suomessakin riittää yksi virallinen kieli, eli suomi.
Norjan tapauksessa parlamentin valitsema kuningasehdokas itse laittoi kuninkuutensa ehdoksi sen, että kansa hyväksyy hänet kuninkaakseen.
Nythän niitä taas saisi, juuri vapautui rekrymarkkinoille prinssi Heinrich XIII jonka vallankaappaus Saksassa meni kiville. Eiköhän sopuhintaan lähtisi nyt Suomen kuninkaaksi? Kokoomus vanhana kuningaspuolueena nyt nohevasti asialle!
Nykymaailman kuninkaalliset tietävät, että heidän oma etunsa on olla puuttumatta päivänpolitiikkaan millään tavalla. Valta ja vastuu eivät ole erotettavissa toisistaan.
Nykymaailma sisältää aina vain enemmän visuaalista materiaalia. Vaaleilla valittujen poliitikkojen toivotaan yleensä keskittyvän asiakysymyksiin, joissa päätetään kansalaisten tulonjaosta ja muista vastaavista asioista. Ulkonäköön perustuvat mielikuvat sopivat hienosti nimenomaan kuninkaallisten toimenkuvaan: he esittelevät muotia, kansallisen ilon ja surun tuntemuksia, ihmisen elinkaaren vaiheita häistä ja lasten saamisesta vanhuuteen ja hautajaisiin, kansallisen vuosikalenterin merkkipäivien seremonioita, ja niin edelleen. Kuninkaallisten funktiota on vahvistanut se, että järjestäytynyt uskonnonharjoitus on menettänyt asemiaan koko kansan yhteisenä asiana.
Kuninkaallisille myös sattuu ja tapahtuu kaikenlaista inhimillistä. On ongelmia avioliitoissa, on monenlaista harha-askelta ja mokaa. Mutta näiden epätäydellisyyksien kautta voidaan yhteiskunnassa käsitellä monia kansalaisille tärkeitä asioita, jotka eivät oikeastaan kuulu ammattipoliitikkojen agendalle.
Monarkia on taloudellisesti järkevä valtiomuoto. Ei tarvita kalliita vaaleja eikä presidentillistä virkamieskuntaa.
Tämäntyyppiset monarkiaa tukevat näkökohdat eivät olleet tarpeeksi esillä, kun Suomen monarkiaa oltiin perustamassa.
"Monarkia on taloudellisesti järkevä valtiomuoto. "
Herranen aika!Tuo kommentti on hupsuudessaan jo legenda syntyessään!
Kannattaa verrata esim Suomen ja Ruotsin valtionbudjetteja, tavallisina vuosina ja presidentin vaalivuosina.
Presidentin vaalit maksoivat vuonna 2019 14,193 miljoonaa euroa, Ruotsin kuningasperheen määräha vuosittain on saman verran, noin 14 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa kustannukset kokonaisuudessaan ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
DEBATT. Republikanska föreningens granskning av kungahuset visar att den faktiska kostnaden för den svenska monarkin är runt åtta gånger större än apanaget – närmare 1,1 miljard kronor per år
Suomen ja Ruotsin vuotuiset kulut valtionpäämiehistään on suuruusluokaltaan aika samat. Valtion kiinteistöjä käyttävät kumpikin. Presidentinvaaleja Ruotsissa ei makseta eikä eläkeläispresidenttejä ole ylläpidettävinä. Luonnollisesti päälle tulee kuluja mm turvamiehistä, kummassakin systeemissä.
Kun Ruotsi 1960-luvulla valmisteli uutta, nyt voimassa olevaa perustuslakia, myös rahallista kustannuspuolta selvitettiin tarkkaan. Silloin osoittautui nimenomaan, että monarkia Ruotsin versiona ei ole kallis. Ruotsin maabrändille monarkiasta on hyötyä: esim Nobel-palkintojen jaosta leviää globaalisti kuvamateriaalia kuninkaasta, kuningattaresta ja kruununprinsessasta puolisoineen.
"Suomen ja Ruotsin vuotuiset kulut valtionpäämiehistään on suuruusluokaltaan aika samat."
Hahaha, no mitä nyt Ruotsissa on yli kymmenkertaiset;)
01. Tasavallan presidentin kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 621 000 euroa.
https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2022&lang=fi&maindoc=/2022/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2022/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/22/02/02.html
Saksassakin kuningasmieliset ovat aktivoituneet.
vallankaappausta suunnitelleeseen ryhmään kuuluu ilmeisesti muun muassa 71-vuotias Saksan vanhoihin aatelissukuihin kuuluva prinssi Heinrich XIII sekä 69-vuotias entinen laskuvarjojääkärikomentaja, josta käytetään nimeä Rüdiger von P. Asiasta kertoo saksalaislehti Spiegel.
Yleisradioyhtiö MDR kertoi jo kesällä Heinrich XIII:n olevan lähellä niin sanottua Reichsbürger-liikettä, joka kiistää Saksan liittovaltion olemassaolon oikeutuksen ja kannattaa sen sijaan Saksan keisarikunnan (1871–1918) aikaista järjestystä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c3114440-e4d1-43bd-89f8-37f2614e7095
Idioottitason kaappausyritys oli samaa luokkaa kuin Hitlerin ns. Olutkapakan kaappaus. Sen päättämiseen sentään tarvittiin lyhyt tulitaistelu Aatun apureineen pötkiessä ensimmäisinä pakoon.
Ruotsissa maksaa kuningashuoneen ylläpito yli sata miljoonaa euroa vuodessa, kun taas Suomessa Presidentin ylläpito alle yhdeksän miljoonaa euroa.
Tukholman Konserttitalossa koko Kuningaskunnan eliitti on taas kerran laulanut Kungssångenin kuninkaalleen, Nobel-palkinnot on jaettu ja päivälliset ovat alkamassa. Valtakunnassa kaikki hyvin!
Kuninkaamme on nyt jakanut Nobel-palkinnot jo 50 kertaa.
Pikkuisten Suomalaistenkin olisi jo syytä osoittaa kunnioitusta kuninkaallemme.