Moni uskottelee että Suomessa on päästy mittaviin säästöihin rakennusten lämmityksessä. Mutta mitä kertoo Tilastokeskuksen keräämät tiedot (loppukäyttö) esim vuosilta 2007-2021?
2006: rakennusten lämmitys 241 939 terajoulea
2021: rakennusten lämmitys 300 841 terajoulea
Sen sijaan teollisuuden käyttämän energian määrä väheni 585 388 terajoulesta 494 322 terajouleen eli noin noin kuudesosalla.
2006: rakennusten lämmitys 241 939 terajoulea
2021: rakennusten lämmitys 300 841 terajoulea
Sen sijaan teollisuuden käyttämän energian määrä väheni 585 388 terajoulesta 494 322 terajouleen eli noin noin kuudesosalla.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Eihän ilmaisillakaan tavoilla paranneta lämmöneristävyyttä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17518546/heitatko-lammoneristetta-sekajatteeseen
Suomessa on energiaa tarvinnutta teollisuutta ja ajettu alas. Varmaan poliittinen propaganda yrittää tämänkin selittää "energiatehokkuudella"? Samaan aikaan Ruotsin energiankulutus on pysynyt samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Norjan energiankulutus on kasvanut toistakymmentä prosenttia.
Pitää laskea lämmitettävää kuutiometriä kohti.
Rakennusten lämmitykseen käytetty energia (Tj):
2017: 288 101
2018: 287 227
2019: 282 730
2020: 261 601 (koronarajoitukset, etäopetus..)
2021: 300 841
Vastaavasti 2000-luvun alussa:
2002: 239 594
2003: 244 661
2004: 241 288
2005: 239 700
2006: 241 939
Ei siis millään poikkeuksillisilla ilmanlämpötiloilla voida selitellä rakennusten lämmitykseen käytetyn energian kasvua.
Aika+yllättävää+kun+huomioi+oman+taloni+lämmityskulujen+vähenemistä+(2+henkilöä).+10+vuodessa+pudotusta+noin+40%.+Tuskin+neliötä+kohden+lämmityskulut+ovat+nousseet.+Tosin+se+pitäisi+tietää.+Voihan+olla+että+mm+julkisissa+rakennuksissa+jopa+ok-taloissa+ihmiset+kaikesta+huolimatta+ovat+nostaneet+(huomaamattaan)+mukavuussyistä+huonelämpötilaa.+1+aste+nostaa+lämmityskuluja+10%.+Lämpimän+veden+tuhlaileva+kulutus+ei+tainnut+kuulua+tähän+kategoriaan?
Lämmityskaudellä ulkoilmasta 18 asteeseen on kaksikymmentä astetta eroa.
Yksi aste vähentää tästä kahdeskymmenesosan eli VIISI prosenttia.
Korkeat sisälämpötilat ovat epäterveellisiä, limakalvot kuivuvat.
Sopiva on 18 tai 19 astetta.
No niin, pitäsiköhän tässä huomioida uudisrakentamine, täällä kun ei vanohja rakennuksia juurikaan pureta. Selkokielellä: lämmitettävät kuutiomäärät kasvavat koko ajan.
Sulla ne on aivot kuivunu , kukaan tuommosissa lämpötiloissa halua asua , taidat olla näitä vihreitä hippejä , koitetaan nyt pysyä kohtuudessa sentään......
Arvaa miten monen vanhuksen asunnossa huonelämpötila on luokkaa 25-27 astetta kun suositus on 22 astetta?
Tuo on hieman liian matala lukema. Varsinkin meille eläkeläisille. Makuuhuoneissa 18 astetta on hyvä mutta muissa sanoisin että 21-22 on
Viime+vuonna+energiasta+rakennusten+lämmitykseen+käytettiin+27%,+teollisuus+käytti+45%,+liikenne+vajaat+16%+ja+muu+kulutus+loput+noin+12%+(vesi,+valaistus+jne...)
Täytyisi+tietää+rakennusneliöiden+ja+kuutioiden+määrän+kehitys.+Luultavasti+hehtaarihallien+ja+julkisten+rakennusten+määrä+on+kasvanut.+Onhan+15+vuodessa+myös+väkiluku+kasvanut+5%.
Tuhlaileva energian käyttö on tyypillistä juuri julkisella sektorilla. Lämmitettyä tilaa on jossain yliopistollisessa keskussairaalassa hyvinkin 30 000 - 50 000 neliömetriä. Tuollaisen mammutin lämmittämiseen tarvitaan hyvinkin vuodessa 3600- 6000 megawattituntia energiaa. Sen kun jakaa lukemalla 277,77 niin saa terajoulemäärän.
Minulla on Carunan seurannan mukaan mennyt tähän mennessä vuotta sähköä vähän yli 1900 kWh,,,
Jos+käyttää+vain+kotitaloussähköä+(valot,+laitteet)+niin+kahden+hengen+taloudessa+yleensä+näihin+kuluu+vain+3000-4000+KWh+sähköä.+Motivan+mukaan+sähkölämmitteisen+talon+energiakulutus+jakaantui+karkeasti:
Rakennuskanta, johon ei lasketa kesämökkejä eikä myöskään maatalous- tai muita talousrakennuksia, käsitti vuoden 2020 lopussa kaikkiaan 1,5 miljoonaa rakennusta. Asuinrakennuksia, joista suurin osa on omakotitaloja, oli koko rakennuskannasta 86 prosenttia. Muita kuin asuinrakennuksia (mukaan lukien asuntolat ja erityisryhmien asuinrakennukset) oli yhteensä 217 000 eli 14 prosenttia koko rakennuskannasta. Asuinrakennuksista 60 prosenttia on rakennettu vuonna 1970 tai sen jälkeen, omakoti- ja paritaloista 58 prosenttia ja kerrostaloista 66 prosenttia.
Rakennuskannan koko kerrosala oli vuoden 2020 lopussa yhteensä yli 505 miljoonaa neliömetriä. Rakennusten keskimääräinen pinta-ala oli noin 330 neliömetriä, muiden kuin asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli noin 900 neliömetriä. Kerrosalaan suhteutettuna asuinrakennusten osuus koko kerrosalasta oli vain 63 prosenttia. Muista kuin asuinrakennuksista teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset olivat kerrosalaltaan suurin ryhmä.
Eli rakennusalaa oli ainakin 505 miljoonaa neliömetriä, sellaista joita myös lämmitetään. Mukaan ei ole laskettu kesämökkejä.
Kerrosalaan+lasketaan+myös+kuistit+joita+ei+yleensä+lämmitetä.+Omassa+talossani+kerrosalasta+asui+pinta-ala+on+88%.+Tuon+119+neliön+asuinneliön+energia+kulutukseksi+sähköyhtiö+laskuri+esittää+21+000+KWh+joista+tietenkin+kotitaloussähkölle+laskettu+vähintäin+3+000+KWh+mahdollisesti+enemmän.+Ja+noin+4+000+KWh+pitäisi+kulua+veden+lämmitykseen.+Näin+ollen+lämmitykseen+esitetty+energiamäärä+olisi+vähintäin+13+000,+mahdollisesti+14+000+KWh.+Se+olisi+110-120+KWh/m2.
Suomalaisista+yksi-+ja+kaksikerroksisissa+rakennuksissa+asuu+3,6+miljoonaa+eli+66%.+Vähintään+neljäkerroksisia+rakennuksia+oli+30+800,+joista+suurin+osa+oli+asuinkerrostaloja.+Vähintään+neljäkerroksisissa+asuinkerrostaloissa+asuu+yli+miljoona+suomalaista+(1+349+600).+Rakennus,+jossa+on+kymmenen+kerrosta+tai+enemmän,+on+jo+melko+harvinainen.+Koko+maassa+tällaisia+maamerkkejä+on+noin+381+(vuoden+2020+tieto)+.+Näistä+varsinaisia+asuinkerrostaloja+on+noin+283.+Yli+kaksitoistakerroksisia+taloja+eli+niin+sanottuja+tornitaloja+oli+118.+Näistä+83+oli+rekisterien+mukaan+asuinkerrostaloja.
2021: 300 841 terajoulea. Terajoule puolestaan on 277,77 MWh. Eli rakennusten lämmittämiseen käytetty energiaa 83 564 604 megawattituntia.
Tilastokeskuksen mukaan rakennusten kerrosala on ollut 505 miljoonaa neliötä. Koska kerrosala on hieman suurempi kuin asui pinta-ala ei lämmittävää alaa ole ollut kuin reilu 450 miljoonaa m2. Tuolla laskelmalla neliötä kohden olisi kulutettu energiaa 185 KWh.
Onhan se tietysti hieman eri juttu verrata ok-talon lämmitystä jossa huonekorkeus alle 2,5 metriä suuriin halleihin ja palatseihin joissa huoneiden korkeudet 6-15 metriä. Niissä neliömetriä kohden kuluu aivan eri määrät lämmitysenergiaa.
Myös asuinrakennusten pinta-ala noussut vuosien mittaan. Hyvin usein on tilanne jossa nelihenkinen perhe asuu 150-200 neliön omakotitalossa. Vielä 50 vuotta sitten tyypillistä oli että isä, äiti ja 4 lasta asui 100 neliön omakotitalossa. Tämä suomalaisten viime vuosikymmenten vaurastuminen on ollut myös sitä ettei lapsia synnytetä. Henkeä kohden siten myös rakennusten lämmitykseen käytetään nyt selvästi enemmän energiaa kuin aiemmin.
Sähköyhtiö+arvioi+että+120+neliön+omakotilan+lämmitykseen+kuluu+energiaa+12+000+KWh+eli+100+KWh+per+neliö.+Suomessa+kulutus+näissä+rakennuksissa+näyttäisi+kuitenkin+olevan+85%+suurempi.+Eron+selittää+nämä+uudet+"rajaseutukirkot"+jossa+huonekorkeus+polleasti+2,5+metrin+sijasta+4+metriä+++julkisen+sektorin+palatsit.
On hyvä myös tietää että yksi ihminen kehollaan tuottaa koosta riippuen 90-130 W:n teholla lämpöä. Mitä enemmän asunnossa asuu väkeä sitä vähemmän tarvitaan lämmitysenergiaa. Esim 8 henkeä on sama kuin päällä olisi koko ajan 1 KWh:n lämpövastus.
"1900-luvun alussa tehdyt paksuseinäiset tiilitalot ovat sekä koti- että ulkomaisten rakennusfysiikan asiantuntijoiden mukaan terveellisempiä ja usein energialoudellisempiakin kuin monet nykyiset. Mikä rakentamisen osaamisessa meni vikasuuntaan?"
https://www.rakennuslehti.fi/2015/11/miksi-sata-vuotta-sitten-osattiin-rakentaa-parempia-taloja-kuin-nyt/
Taloyhtiössä yhtiövastikkeesta noin puolet on lämmityskuluja, mitä maksetaan kesät talvet.
Kaukolämmöllä nykyisellään tämä tekee noin2500 euroa vuodessa kolmiossa.
äly talot ei tuonut tarvittavaa säästöä,