Ikiliikkuja

Anonyymi

Onko atomi itsessään ikiliikkuja elektroneineen?
Värähteleekö atomi ikuisesti vai hidastuuko eli jäähtyykö ajan mittaan.

Ehtiikö maailmankaikkeus kadota ennen kuin atomi lopettaa liikeensä?

29

183

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Olen lukenut, että ne kestää 10^25 vuotta, joten ei ne ihan ikuisesti värähtele. Universumi on 10^10 vuotta, joten atomit kestää kauan.

      Maailmankaikkeus koostuu atomeista, joten maailmankaikkeus ei voi kadota ennen atomeja.

      • Anonyymi

        Ehkei maailmankaikkeus katoa ennen atomeja, mutta se voi tuhoutua milloin vain.

        Higgsin kenttä voi muodostaa väärän vakuumin, jolloin palautuessaan nollaenergiseen tilaansa, universumi tuhotuu elinkelvottomaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkei maailmankaikkeus katoa ennen atomeja, mutta se voi tuhoutua milloin vain.

        Higgsin kenttä voi muodostaa väärän vakuumin, jolloin palautuessaan nollaenergiseen tilaansa, universumi tuhotuu elinkelvottomaksi.

        Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
        Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
        https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
        Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
        https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf

        Tuossa paperissa on kysymys osa-faasista. Täysin nollanerginen tila Higgisn kentälle tuhoaa universumin elinkevottomaksi. Jos Higgsin kenttä on muutoin muuttunut, niin sittenpä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
        Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
        https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf

        """Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
        Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
        https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf"""

        Artikkelissa ei ole kyseessä neutriinon massojen ratkaiseminen Higgsin mekanismilla.

        Tosin huomio: tässä artikkelissa ei ole omia kenttiä, eli siinä ei edes ole yhtä faasia ja toista faasia sen jälkeen, vaan se käyttää hyväkseen Ref. [1]:ssä ollutta mallia neutriinon massalle. Jos puhutaan faaseista, tulisi puhua siitä paperista ensin.

        Standardimallin Higgsin mekanismi tehtiin ennen neutriinon massojen löytymistä, ja se on lähinnä siksi jättänyt neutriinot massattomiksi. Silti Ref. [1]:ssä ei ole kyseessä edes laajennettu Higgsin malli, mistä kentät ja kytkennät ja faasit ja symmetriat voisi ymmärtää edelleen Higgsin bosonin tai sen sisarusten ominaisuuksiksi. Katso jotain tällaista https://physics.stackexchange.com/questions/362411/why-doesnt-the-higgs-give-mass-to-neutrino

        Jos nyt Ref. [1]:tä kastoo, siinä on idea, että neutriinojen massa syntyy gravitaatioanomaliaksi nimitetystä mekanismista, joka muutaman ylimääräisen kentän avulla muodostaa neutriinoihin kytketyksi tyhjiöksi eli matalimmaksi energian tilaksi kondensaatin, jossa esiintyy neutriino ja antineutriino -pareja, kuten kuvassa 1, missä jokainen neutriino on siten aina vuorovaikutuksessa mutta eri tavalla kuin (Higgsin) Yukavan kytkennällä. Faasin muuttumiseksi tässä rikotaan neutriinojen kiraalista symmetriaa eikä gravitaatiota. Kolmas kirjoitus samasta asiatasta: https://link.springer.com/article/10.1140/epjc/s10052-021-09300-8

        Kyseinen uusi malli yrittää olla häiritsemättä muita faasitransitioita ja massaa, mikä muilla hiukkasilla olisi. Ja kuten linkittämäsi artikkeli pyrki aihetta jatkamaan, pääasia siinä on että neutriino pysyy massattomana niin kauan kuin vain mahdollista, koska CMB, joka on vuodelta ~370k näyttää olevan parempi, jos se tapahtuu vielä ennen tätä faasitransitiota, ja aikana jolloin neutriinojen massa on vielä nolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa paperissa on kysymys osa-faasista. Täysin nollanerginen tila Higgisn kentälle tuhoaa universumin elinkevottomaksi. Jos Higgsin kenttä on muutoin muuttunut, niin sittenpä on.

        Globaali minimienergia on kvanttimekaanisen systeemin pienin mahdollinen energia. Klassisessa mekaniikassa se on tasan 0.
        Universumi on jo globaalissa minimissä, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Tulevat faasimuutokset ovat vaikutuksiltaan hyvin pieniä, eivätkä tuhoa mitään hiukkasia.


    • Anonyymi

      Eiköhän kaikki atomien värähtely vaimene kovassa pakkasessa, joten ...

    • Anonyymi

      Kyseessä on kolmannen asteen ikiliikkuja, koska jarruttavia voimia, kuten kitkaa, ei atomin osien välillä ole.

      • Anonyymi

        Miten olet tuon mitannut?


    • Anonyymi

      Pysähtynyt elektroni katoaa olemasta.

      • Anonyymi

        Ei katoa. Elektronilla on lepomassaa joten se voi pysähtyä katoamatta. Elektroni katoaa törmätessään positroniin tai absorboitumalla atomin ytimeen (elektronisieppaus) jolloin yksi ytimen protoneista muuttuu neutroniksi.

        Fotonilla eli sähkömagneettisen säteilyn kvantilla ei ole lepomassaa, joten se on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei katoa. Elektronilla on lepomassaa joten se voi pysähtyä katoamatta. Elektroni katoaa törmätessään positroniin tai absorboitumalla atomin ytimeen (elektronisieppaus) jolloin yksi ytimen protoneista muuttuu neutroniksi.

        Fotonilla eli sähkömagneettisen säteilyn kvantilla ei ole lepomassaa, joten se on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.

        Elektroni ei voi pysähtyä rikkomatta fysiikan lakeja.


    • Anonyymi

      Atomin rakenne tunnetaan huonosti ja toimintaperiaate vielä huonommin.

      Jo yksistään nämä perustotuudet tekevät atomien eliniän "laskijat" ja muut käsienheiluttaja-fyysikot naurunalaisiksi.
      Pitäisi olla faktaa pohjana, muuten hommaa voidaan luonnehtia "auktoriteettien" ylimieliseksi arvailuiksileikiksi.

      • Anonyymi

        Hyvinhän tuo tunnetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvinhän tuo tunnetaan.

        Ei tunneta juuri mitään. Sama juttu aivojen toiminnassa tai kasvien yhteyttämisessä. Luullaan ja kuvitellaan jotain.


      • Anonyymi

        Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. Atomin eliniässä on kyse siitä, onko protonilla puoliintumisaika. Sitä ei voida laskea mistään tunnetusta tosiseikasta, mutta jo nykyisten kokeiden mukaan sen täytyy olla useita suuruusluokkia suurempi kuin universumin nykyinen ikä.
        Wiki tietää kertoa, että arvioitu puoliintumisajan alaraja 90 % varmuudella on 6,6 × 10^33 - 1,01 × 10^34 vuotta. Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan se ei hajoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tunneta juuri mitään. Sama juttu aivojen toiminnassa tai kasvien yhteyttämisessä. Luullaan ja kuvitellaan jotain.

        Listaat kompleksisuudeltaan aivan eri kertaluokan ilmiöitä, joka kertoo lähinnä siitä, ettet hahmota ongelmaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. Atomin eliniässä on kyse siitä, onko protonilla puoliintumisaika. Sitä ei voida laskea mistään tunnetusta tosiseikasta, mutta jo nykyisten kokeiden mukaan sen täytyy olla useita suuruusluokkia suurempi kuin universumin nykyinen ikä.
        Wiki tietää kertoa, että arvioitu puoliintumisajan alaraja 90 % varmuudella on 6,6 × 10^33 - 1,01 × 10^34 vuotta. Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan se ei hajoa.

        <<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

        Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

        Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.

        Meinaatko että alettaisiin putinoimaan atomipommeilla?


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

        Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.

        Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
        Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
        Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.

        Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

        Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
        Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.

        Uskot olettamuksiin. Ei ole todellista tietoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Listaat kompleksisuudeltaan aivan eri kertaluokan ilmiöitä, joka kertoo lähinnä siitä, ettet hahmota ongelmaa.

        Kertoo vain sen, ettet sinä ymmärrä lukemaasi.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

        Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.

        Höpö höpö. Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista. Kuvittelet vaan. Nuo höpötykset DNA:n kaltaisesta koodista ovat myös houretta.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

        Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.

        Sallin sinun nauraa, mutta olet väärässä. Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan? Planckin tilavuuteen, vai alle?

        Juttusi on silkkaa huuhaata.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sallin sinun nauraa, mutta olet väärässä. Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan? Planckin tilavuuteen, vai alle?

        Juttusi on silkkaa huuhaata.

        <<Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan?>>

        Ajattele nyt vähän. Kaiken on pakko aina koostua jostain pienemmästä, koska muuten se ei koostuisi mistään, jolloin se ei olisi mitään. Ei siinä ole mitään rajaa, se jatkuu loputtomiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista. Kuvittelet vaan. Nuo höpötykset DNA:n kaltaisesta koodista ovat myös houretta.

        <<Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista.>>

        Mistä ne kvarkit sitten koostuu? Olemattomuudesta vai?


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        <<Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan?>>

        Ajattele nyt vähän. Kaiken on pakko aina koostua jostain pienemmästä, koska muuten se ei koostuisi mistään, jolloin se ei olisi mitään. Ei siinä ole mitään rajaa, se jatkuu loputtomiin.

        Elämä on helpompaa, jos oikeasti ymmärtää mistä puhuu eikä keksi asioista omasta päästä.


    • Anonyymi

      Perustilalla olevan atomin "liike" on seurausta epätarkkuusperiaatteesta. Kyseinen liike ei siis ole samanlaista kuin klassisessa fysiikassa, jossa on joskus pohdittu ikiliikkujan mahdollisuutta.

      Ja mitä ikiliikkujaan tulee niin aina kun systeemin energiaa leviää jossakin muodossa ympäristöön, niin entropia kasvaa eikä ikiliikkuja ole mahdollinen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      119
      2681
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      256
      1155
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      91
      1129
    4. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      8
      1084
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1011
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      940
    7. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      63
      933
    8. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      906
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      41
      842
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      37
      809
    Aihe