Yhteiskunnan kehitysnäkymät

Kommenteista odottaisin noin yleisesti sitä, että tartuttaisiin Soininvaarankin perään kuulumattamaan ratkaisutapaan nostaa vasemmisto tässä tikunnokkaan mahdollisuutena. Kuten Soininvaarakin kirjassaan toteaa se edellyttää vasemmistolta uudenlaista poliittista strategiaa. Eli perinteinen palkkapolitiikka ei oikein toimi, kun matalapalkka-aloilla ei ole mahdollista maksaa kovin hyviä palkkoja. Se johtuu siitä, että näiden palvelujen kuluttajat eivät ole halukkaita maksamaan paljon tällaisista palveluista. Sen sijaan pitkälle edennyttä taitoa ja tietoa edellyttävissä töissä pätevän työvoiman jatkuva puute nostaa palkka-automaattisesti. Hyvää palkkaa ja työehtoja tyrkytetään, koska yritykset kilpailevat työvoimasta. Tämä on totta tänäkin päivänä it-alan töissä. Yritysten kilpailussa on olennaista jatkuva kehitystyö ja sellaiseen kykenevät vain parhaimmat heput. Niistä yritykset kilpailevat. Näihin töihin pääseminen edellyttää hyvää älykkyyttä tai muita luontaisia erityistaitoja kuten esim. kykyä visualisoida erilaisia asioita.

Koska huonontuva elämänlaatu tulee koskettamaan väestön enemmistöä, luontainen poliittinen taho, joka on kiinnostunut ratkaisemaan tasa-arvokysymyksiä ja väestön yhteiskunnallisen jakaantumisen ongelmaa, on poliittinen vasemmisto, joka on perinteisesti asettanut tulonjakokysymykset politiikkansa keskiöön. Kokoomuslainen politiikka aletaan tässä viitekehyksessä jossain vaiheessa nähdä sen 15-20 prosentin vähemmistön etujen puolustajina, jotka ovat ylivoimaisesti maan menestyvin ja rikastuva osa. Tähän kuuluvat myös yritysten omistajat ja sijoittajat.

Luulen, että jo lähitulevaisuudessa esim. robottiverojen kaltaiset asiat nousevat esiin, kun mietitään hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Se että pääomien annettaisiin ekspotentiaalisesti kasautua suhteellisen harvojen käsiin, tulee aiheuttamaan pitkällä tähtäimellä suuria yhteiskunnallisia haittoja, jollaisia esim. USAssa jo nyt esiintyy. USAn vakava kahtiajako on osa tätä pahaa oireyhtymää.

Aina yhtä naurettavaa tapasi kehua omia avauksiasi ja viestejäsi addick.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kommenteista odottaisin noin yleisesti sitä, että tartuttaisiin Soininvaarankin perään kuulumattamaan ratkaisutapaan nostaa vasemmisto tässä tikunnokkaan mahdollisuutena. Kuten Soininvaarakin kirjassaan toteaa se edellyttää vasemmistolta uudenlaista poliittista strategiaa. Eli perinteinen palkkapolitiikka ei oikein toimi, kun matalapalkka-aloilla ei ole mahdollista maksaa kovin hyviä palkkoja. Se johtuu siitä, että näiden palvelujen kuluttajat eivät ole halukkaita maksamaan paljon tällaisista palveluista. Sen sijaan pitkälle edennyttä taitoa ja tietoa edellyttävissä töissä pätevän työvoiman jatkuva puute nostaa palkka-automaattisesti. Hyvää palkkaa ja työehtoja tyrkytetään, koska yritykset kilpailevat työvoimasta. Tämä on totta tänäkin päivänä it-alan töissä. Yritysten kilpailussa on olennaista jatkuva kehitystyö ja sellaiseen kykenevät vain parhaimmat heput. Niistä yritykset kilpailevat. Näihin töihin pääseminen edellyttää hyvää älykkyyttä tai muita luontaisia erityistaitoja kuten esim. kykyä visualisoida erilaisia asioita.

Koska huonontuva elämänlaatu tulee koskettamaan väestön enemmistöä, luontainen poliittinen taho, joka on kiinnostunut ratkaisemaan tasa-arvokysymyksiä ja väestön yhteiskunnallisen jakaantumisen ongelmaa, on poliittinen vasemmisto, joka on perinteisesti asettanut tulonjakokysymykset politiikkansa keskiöön. Kokoomuslainen politiikka aletaan tässä viitekehyksessä jossain vaiheessa nähdä sen 15-20 prosentin vähemmistön etujen puolustajina, jotka ovat ylivoimaisesti maan menestyvin ja rikastuva osa. Tähän kuuluvat myös yritysten omistajat ja sijoittajat.

Luulen, että jo lähitulevaisuudessa esim. robottiverojen kaltaiset asiat nousevat esiin, kun mietitään hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Se että pääomien annettaisiin ekspotentiaalisesti kasautua suhteellisen harvojen käsiin, tulee aiheuttamaan pitkällä tähtäimellä suuria yhteiskunnallisia haittoja, jollaisia esim. USAssa jo nyt esiintyy. USAn vakava kahtiajako on osa tätä pahaa oireyhtymää.

Lue lisää

"Kokoomuslainen politiikka aletaan tässä viitekehyksessä jossain vaiheessa nähdä sen 15-20 prosentin vähemmistön etujen puolustajina, jotka ovat ylivoimaisesti maan menestyvin ja rikastuva osa. "


Miten niin aletaan, tuohan on ollut aina noin, että kokoomus edustaa tuota vähemmistöä.

Ja totta lienee myös tämä:

"Koska huonontuva elämänlaatu tulee koskettamaan väestön enemmistöä, luontainen poliittinen taho, joka on kiinnostunut ratkaisemaan tasa-arvokysymyksiä ja väestön yhteiskunnallisen jakaantumisen ongelmaa, on poliittinen vasemmisto, joka on perinteisesti asettanut tulonjakokysymykset politiikkansa keskiöön."

Mutta?
Tässä enemmistön huonontuvassa elämänlaadussa, siinä jatkuvassa kierteessä, kaikenlaisten ongelmien umpisolmussa, kuinka se solmu avataan? Tämä koskee koko maaimaa.
Ei sitä avata hetkessä etenkään, kun koko ajan tulee aivan uusia yllättäviäkin ongelmia sotkemaan asioita, Covid-19 ei jääne ainoaksi, joka leviää Suomeenkin.

Oletko ajatellut, että yksi mahdollisuus olisi se, ettei ongelmia kyetä ratkaisemaan, kahtiajako kärjistyy ja ajaudumme maailmanlaajuisesti täydelliseen kaaokseen, jota ei ainakaan ihminen enää hallitse?

Jaahas. Persupalstan höyrypää on saapunut öyhöttämään tänne.

Anonyymi kirjoitti:

"Kokoomuslainen politiikka aletaan tässä viitekehyksessä jossain vaiheessa nähdä sen 15-20 prosentin vähemmistön etujen puolustajina, jotka ovat ylivoimaisesti maan menestyvin ja rikastuva osa. "


Miten niin aletaan, tuohan on ollut aina noin, että kokoomus edustaa tuota vähemmistöä.

Ja totta lienee myös tämä:

"Koska huonontuva elämänlaatu tulee koskettamaan väestön enemmistöä, luontainen poliittinen taho, joka on kiinnostunut ratkaisemaan tasa-arvokysymyksiä ja väestön yhteiskunnallisen jakaantumisen ongelmaa, on poliittinen vasemmisto, joka on perinteisesti asettanut tulonjakokysymykset politiikkansa keskiöön."

Mutta?
Tässä enemmistön huonontuvassa elämänlaadussa, siinä jatkuvassa kierteessä, kaikenlaisten ongelmien umpisolmussa, kuinka se solmu avataan? Tämä koskee koko maaimaa.
Ei sitä avata hetkessä etenkään, kun koko ajan tulee aivan uusia yllättäviäkin ongelmia sotkemaan asioita, Covid-19 ei jääne ainoaksi, joka leviää Suomeenkin.

Oletko ajatellut, että yksi mahdollisuus olisi se, ettei ongelmia kyetä ratkaisemaan, kahtiajako kärjistyy ja ajaudumme maailmanlaajuisesti täydelliseen kaaokseen, jota ei ainakaan ihminen enää hallitse?

Lue lisää

On mahdollista, ettei ongelmaa kyetä ratkaisemaan, joka johtaa yhteiskunnan eri osapuolten radikalisoitumiseen. Kahtiajaon syveneminen ei ole kenenkään etu. Hyväosaistenkin menestys ja sen kasvu riippuu markkinoiden vedosta. Mitä vähemmäksi näiden hyväosaisten määrä menee ja mitä suuremmaksi köyhyys laajenee, sen heikommaksi menee ostovoima eli markkinat alkavat supistua. Globalisaation ja taloudellisen tasa-arvon idea talouden kannalta on markkinoiden kysyntävoiman laajentaminen.

Kaaosta edistää ennen muuta populistinen ajattelu ja politiikka. Sen keinot johtavat markkinoiden supistumiseen eli talouden kurjistumiseen. Siinä on samaa kuin kommunismissa. Kaikilla pitää mennä huonosti. Silloin olemme tasa-arvoisia. Oikeistopopulisteilla ei ole minkäänlaista taloushistoriallista tietoa ja tajua talouden ja yhteiskuntarakenteen muutoksista ja niiden keskinäissidoksista. Siksi heidän keinovalikoimassaan on oikeastaan vain talouskehityksen pysäyttäminen ja sitten silmien sulkeminen toivoen parasta.

"Aina yhtä naurettavaa tapasi kehua omia avauksiasi ja viestejäsi"

Kapin tavoinko?

Teollisuutta siirtyi halvemman työvoiman maihin siinä vaiheessa ja niin pitkään, kun teollisuudessa oli kysyntää ihmistyövoimalle. Automatisaatio ja digitalisaatio kehittyvät koko ajan ja tekoäly alkaa korvata myös suunnittelutyötä tekeviä.

Nykyään teollisuuden sijaintipaikkoja määrittää enemmän logistiikka. Siis sinne mistä on lyhin matka markkinoille ja missä teollisuuden tarvitsemat komponentit ovat sujuvammin saatavissa. Hyvä esimerkki tästä on autonvalmistaja Tesla, joka avasi tänä vuonna suuren autotehtaan Berliiniin. Siinä eivät silloin paljon paina Saksan tunnetusti korkeat palkkakustannukset vaan logistinen yhteys markkinoille. Toinen teollisuuden sijaintia määrittävä tekijä on raaka-aineiden saatavuus. Siksi suomalaistakin metsäteollisuutta on siirtynyt esim. Etelä-Amerikkaan.

En usko koronan enkä Ukrainan sodan palauttaneen teollisuutta länsimaihin, vaan siinä vaikuttavat mainitsemani logistiset edut ja niiden lisäksi se, että länsimaat ovat oikeusvaltioita, joka takaa teollisuudenkin toimintaedellytysten vakauden ja ennustettavuuden. Ukrainan sota voi kyllä tässä suhteessa stimuloida yrityksiä niin, etteivät ne halua enää investoida Venäjän tapaisiin epävakaisiin maihin, jossa voi olla vaarana ulkomaisten yritysten kansallistaminen. Koronakin kyllä siinä mielessä, että joissain valtioissa kuten Kiinassa on täysin ylhäältä määrätty regulaatio, millä yhteiskunta voidaan sulkea joksikin ajaksi kokonaan. Tällainen luo epävarmuutta yritystoimintaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Teollisuutta siirtyi halvemman työvoiman maihin siinä vaiheessa ja niin pitkään, kun teollisuudessa oli kysyntää ihmistyövoimalle. Automatisaatio ja digitalisaatio kehittyvät koko ajan ja tekoäly alkaa korvata myös suunnittelutyötä tekeviä.

Nykyään teollisuuden sijaintipaikkoja määrittää enemmän logistiikka. Siis sinne mistä on lyhin matka markkinoille ja missä teollisuuden tarvitsemat komponentit ovat sujuvammin saatavissa. Hyvä esimerkki tästä on autonvalmistaja Tesla, joka avasi tänä vuonna suuren autotehtaan Berliiniin. Siinä eivät silloin paljon paina Saksan tunnetusti korkeat palkkakustannukset vaan logistinen yhteys markkinoille. Toinen teollisuuden sijaintia määrittävä tekijä on raaka-aineiden saatavuus. Siksi suomalaistakin metsäteollisuutta on siirtynyt esim. Etelä-Amerikkaan.

En usko koronan enkä Ukrainan sodan palauttaneen teollisuutta länsimaihin, vaan siinä vaikuttavat mainitsemani logistiset edut ja niiden lisäksi se, että länsimaat ovat oikeusvaltioita, joka takaa teollisuudenkin toimintaedellytysten vakauden ja ennustettavuuden. Ukrainan sota voi kyllä tässä suhteessa stimuloida yrityksiä niin, etteivät ne halua enää investoida Venäjän tapaisiin epävakaisiin maihin, jossa voi olla vaarana ulkomaisten yritysten kansallistaminen. Koronakin kyllä siinä mielessä, että joissain valtioissa kuten Kiinassa on täysin ylhäältä määrätty regulaatio, millä yhteiskunta voidaan sulkea joksikin ajaksi kokonaan. Tällainen luo epävarmuutta yritystoimintaan.

Lue lisää

Korona vaikeutti komponenttien saatavuutta Kiinasta ja Taiwanista ainakin vuosina 2020-2021, minkä johdosta moni suomalaisfirmakin totesi, että se oli siinä alkaen tilata puuttuvia komponentteja Euroopasta tai alkaen valmistaa niitä itse. Kokonaisen lopputuotteen valmistuminen kun saattoi olla kiinni yhden pienen osasen puuttumisesta.

Suomalaisyritykset ovat tilanneet osia tai kokonaisia tuotteita myös Venäjältä. Mikäli kyseiset firmat aikovat jatkaa toimintaansa, niiden on siirrettävä tuotantoa Euroopan maihin tai Suomeen.

Jopa sen yhden laivan juuttuminen pitkiksi ajoiksi Suezin kanavaan vei markkinat monilta suomalais- ja eurooppalaisyrityksiltä kuukausiksi ja pisti miettimään, kannattaako niitä osia ja tuotteita tilata niin pitkän ja riskialtiin matkan päästä vai valmistaa lähempänä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Korona vaikeutti komponenttien saatavuutta Kiinasta ja Taiwanista ainakin vuosina 2020-2021, minkä johdosta moni suomalaisfirmakin totesi, että se oli siinä alkaen tilata puuttuvia komponentteja Euroopasta tai alkaen valmistaa niitä itse. Kokonaisen lopputuotteen valmistuminen kun saattoi olla kiinni yhden pienen osasen puuttumisesta.

Suomalaisyritykset ovat tilanneet osia tai kokonaisia tuotteita myös Venäjältä. Mikäli kyseiset firmat aikovat jatkaa toimintaansa, niiden on siirrettävä tuotantoa Euroopan maihin tai Suomeen.

Jopa sen yhden laivan juuttuminen pitkiksi ajoiksi Suezin kanavaan vei markkinat monilta suomalais- ja eurooppalaisyrityksiltä kuukausiksi ja pisti miettimään, kannattaako niitä osia ja tuotteita tilata niin pitkän ja riskialtiin matkan päästä vai valmistaa lähempänä.

Lue lisää

Yksi merkittävä asia tuotannon siirtämisestä lähemmäksi markkinoita on myös se, että kuljetuskustannuksissa voidaan säästää. Lisäksi lyhenevien kuljetusmatkojen aiheuttamat päästövähennykset vaikuttanevat varmasti, koska se edistää myyntituotteen ekologista jalanjälkeä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Teollisuutta siirtyi halvemman työvoiman maihin siinä vaiheessa ja niin pitkään, kun teollisuudessa oli kysyntää ihmistyövoimalle. Automatisaatio ja digitalisaatio kehittyvät koko ajan ja tekoäly alkaa korvata myös suunnittelutyötä tekeviä.

Nykyään teollisuuden sijaintipaikkoja määrittää enemmän logistiikka. Siis sinne mistä on lyhin matka markkinoille ja missä teollisuuden tarvitsemat komponentit ovat sujuvammin saatavissa. Hyvä esimerkki tästä on autonvalmistaja Tesla, joka avasi tänä vuonna suuren autotehtaan Berliiniin. Siinä eivät silloin paljon paina Saksan tunnetusti korkeat palkkakustannukset vaan logistinen yhteys markkinoille. Toinen teollisuuden sijaintia määrittävä tekijä on raaka-aineiden saatavuus. Siksi suomalaistakin metsäteollisuutta on siirtynyt esim. Etelä-Amerikkaan.

En usko koronan enkä Ukrainan sodan palauttaneen teollisuutta länsimaihin, vaan siinä vaikuttavat mainitsemani logistiset edut ja niiden lisäksi se, että länsimaat ovat oikeusvaltioita, joka takaa teollisuudenkin toimintaedellytysten vakauden ja ennustettavuuden. Ukrainan sota voi kyllä tässä suhteessa stimuloida yrityksiä niin, etteivät ne halua enää investoida Venäjän tapaisiin epävakaisiin maihin, jossa voi olla vaarana ulkomaisten yritysten kansallistaminen. Koronakin kyllä siinä mielessä, että joissain valtioissa kuten Kiinassa on täysin ylhäältä määrätty regulaatio, millä yhteiskunta voidaan sulkea joksikin ajaksi kokonaan. Tällainen luo epävarmuutta yritystoimintaan.

Lue lisää

Suomen osalta voi sanoa, että peli on menetetty. Lähes kaikki ennusteet ja raportit (mm IMF) arvioivat Suomen BKT:n kasvavan vain n. 10 % vuoteen 2030, kun Ruotsin, Norjan ja Tanskan BKT kasvuksi arvioidaan samana aikana yli20 %.

Kun alhainen talouskasvu yhdistetään maailmanennätysvauhtia kasvavaan julkisen talouden velkaan, niin tarina pohjoismaisena hyvinvointivaltiona voidaan unohtaa. Edessä on niin suuria rakenteiden(pakko)uudistuksia, että koko kansa joutuu säästökuurille.

Aimmista kriiseistä, mm. 2008 finanssikriisistä, on muualla maailmassa otettu opiksi, esim. Saksasa ja Ruotsissa työmarkkinat on sopeutettu, meillä vastaan haraava ay-juntta on torjunut kaikki uudistukset. Tuloksena maailman jäykimmät työmarkkinat ja alati kohoavat kustannukset, ja mikä pahinta, terollisuuden ulosliputus.

Meillä on myös paha harha siitä, että julkisen tuen kanavoiminen vihreän siirtymän hankkeisiin toisi uutta toimeliaisuutta. Tähän saakka kaikki on mennyt turhiin tukiin ja markkinoiden vääristymiin, takaisin ei ole saatu juuri mitään ainakaan tuotannon kasvuna tai muuna hyvinvointina. Turvekoneiden romutuspakkiot tai Sitran nollatuutukimuksiin syydetty raha eivät lisää hyvinvointia. Vielä vähemmän sitä lisää hömppään perustuvat ilmastotoimet. Päästöjä voi vähentää fiksuilla tavoilla, mutta meillä mennään hömpän tahtiin esim. metsänkäsittelyn vaatimuksissa ja unohdetaan vaikkapa kaupunkien lämmitykseen edelleen käytettävä kivihiili.

Koulutuksessa meillä on menty hakoteille jo vuosikymmeniä. Kaikenlaiseen intersektionaaliseen feminismin nimissä tapahtuvaan ja muun huuhaan tutkimiseen satsataan vaikka mitä, mutta kova tekninen ja taloudellinen osaaminen rapistuu. Myös julkisen sektorin ja julkisen rahoituksen varassa toimivien työpaikkojen määrä lisääntyy suhteessa yksityiseen aivann liian nopeasti, Sellaisten perusosaajien kuin sähkö- ja putkiasentajat koulutus on onnistuttu tyrimään lukemattomilla koulutusuudistuksilla, kouluista valmistuu vain heikon ammattitaidon omaavia keskinkertaisia osaajia. Näissä ammateissa olisi työtä tarjolla ja palkkakin ihan mukava, mutta nyt hommia tekevät lähinnä maahan muualta muuttaneet.