Parisuhdeodotukset

Emberizi

Ajattelin ohittaa tämän päiväisen palstahärdellin ja viedä keskustelua alueelle, joka kovasti mietityttää ja joka saa tuntemaan suurehkoa rakkauden vajetta ja ehkä riittämättömyyttäkin,

Viime aikaisten kopultaatiokeskustelut ja progesteroni pitoisuuden jyrkkä nousu veressä saa yhdessä aikaan fysiologisia oireita, joita on välillä aika haastava kestää. Silti en lähde fyysisiä ja henkisiä vajeita paikkamaan baariin, summittaisen deittailuun tai tilanteessa missä ei ole toivoa onnistuq koska tiedän että sillä saavuttaa keksimäärin enemmän harmitusta kuin mitä on oikeasti vailla. Tarvitsevuuden ja vajeiden tunnistaminen itselleni saa kuitenkin aikaan sen, että tietää sisäänpäin sulkeutunut sinkkuus on vaihtumassa harkittuun avoimuuteen. Kun pohdin itse, tulee tarve peilata ajatuksia muiden aivoituksiin. Kyseessä on arvokeskustelu, mikä on tärkeää. Tiedän, että tähän tulee vastauksia, että ’riittää kun löytyy vagina’, mutta ei se kenellekään riitä pitkällä aikajänteellä. Kun suurin kuherruskuukausi on ohi, pelkästään yhtä asiaa etsivien suhteet tulee loppumaan ellei käy niin hyvä tuuri että kanista kuoriutuu juuri se mitä on tarvinnut. Jos ei jaksa ajatella, ei tähän voi aidosti vastata.

Siis asiaan: Jos pitäisi luokitella seuraavat mahdollisen kumppanin ominaisuudet luokkiin parinmuodostuksessa, miten ne jakaisitte:
1. MUST
2. SHOULD
3. Nice (plussaa muttei vaatimus)
4. Ihan sama
5. Not nice (miinusta muttei este)
6. Este

Asiat:
hyvä kroppa, kauniit/komeat kasvot, rumat tai epäsymmetriset kasvot, pitkä, lyhyt, hoikkuus, lihavuus, urheilullisuus, rintavuus, iso palkka, koulutus, omaisuus, menestys, karismaa, älykkyys, musikaalisuus, matemaattisuus, visuaalisuus, liikunnallisuus, empatiakyky, kiltteys, älykkyys, riidanhaluisuus, spontaanisuus, mustavalkoisuus, sosiaaliset taidot, lahjakkuus (jossain), keskustelutaidot, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, korkea lipido, aseksuaalisuus (tai matalat halut), hyvä kuuntelija, sama aaltopituus, mukavuus, ärhäkkyys, rakastuminen (oma), rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus, muuta-mitä?

Haasteet:
Lievät mt-ongelmat, vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, asperger, ADHD, elämänhallinnan ongelmat, uskottomuus, muuta-mitä?

Tärkeimpien asioiden luokittelu on omassa päässä selvä, mitta ei niin tärkeitä en ole itse miettinyt, Otan itse kopsun listasta ja alan laittamaan noita lokeroihin. Ehkä vastaan lopputuloksen vielä tänään?

Se mitä arvostaa ja mitä ei, ei tarkoita että ihmisen pitää olla täydellinen kelvatakseen. Mutta eri asioiden laittaminen järjestykseen saa omaa ajattelua kirkkaammaksi ja ehkä keskittyy paremmin itselleen olennaiseen. Ja ehkä samalla saa kuvaa täyttääkö itse omat kriteerinsä,

471

2752

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hmmmm.... En luokittele, vaan katson mitä se toinen on, siitä sitten seuraa... Jotain.

      • Emberizi

        On kaksi eri asiaa luokitella ihmistä kun hän on oikeasti siinä KUIN miettiä mitä parisuhteelta ja kumppanilta odottaa.

        Vaikka odottaisi mitä, toinen voi ollakin jotain mitä ei edes osannut odottaa ja se hyvä ihmisessä tekee kokonaisuudesta ihanan ja mahtavan. Silti se, että tietää mitkä asiat on tärkeitä ehkä auttaa tunnistamaan sen helmen kun kohdalle (irl) osuu.


      • Minäkään en usko tuohon. Tuon tyyppinen on hurskastelua. Jokaisella on jotain ennakko-odotuksia kumppaniehdokkaalle.

        Vähintään yleensä ikä, sukupuoli, terveydentila jne.


      • Emberizi kirjoitti:

        On kaksi eri asiaa luokitella ihmistä kun hän on oikeasti siinä KUIN miettiä mitä parisuhteelta ja kumppanilta odottaa.

        Vaikka odottaisi mitä, toinen voi ollakin jotain mitä ei edes osannut odottaa ja se hyvä ihmisessä tekee kokonaisuudesta ihanan ja mahtavan. Silti se, että tietää mitkä asiat on tärkeitä ehkä auttaa tunnistamaan sen helmen kun kohdalle (irl) osuu.

        Voi kuulostaa hassulta, mutta ei mulla tosiaan ole mitään kriteerejä sellaisenaan. On tietysti ns. maalitaulu eli epämääräinen mielikuva "unelmien naisesta", mutta se on vain märkä päiväuni. Toki se fakta pitää, että selvästi ylipainoisen kohdalla en tunne seksuaalista kiinnostusta, mutta se ei ole luokittelu, vaan hitaasti opittu fakta.

        Kohtaan ihmisen ja jos asiat toimii, niin siitä kohtaamisesta voi syntyä jotain suurempaa.


      • Yogamies kirjoitti:

        Minäkään en usko tuohon. Tuon tyyppinen on hurskastelua. Jokaisella on jotain ennakko-odotuksia kumppaniehdokkaalle.

        Vähintään yleensä ikä, sukupuoli, terveydentila jne.

        No jos noin pilkun tarkasti pitää vääntää, niin olen umpihetero eli nainen, kiitos. Iäksi käy kaikki laillinen, terveydentilan osalta voi todeta että terveys on kiva asia.

        En ole yhtäkään kumppaniani löytänyt etsimällä, vaan kohtaamalla. Ja niin, naisia olivat kaikki, se kriteeri pitää. Ikähaitari on ollut lavea, terveydentilat mitä kelläkin.


      • Emberizi
        randombypasser kirjoitti:

        No jos noin pilkun tarkasti pitää vääntää, niin olen umpihetero eli nainen, kiitos. Iäksi käy kaikki laillinen, terveydentilan osalta voi todeta että terveys on kiva asia.

        En ole yhtäkään kumppaniani löytänyt etsimällä, vaan kohtaamalla. Ja niin, naisia olivat kaikki, se kriteeri pitää. Ikähaitari on ollut lavea, terveydentilat mitä kelläkin.

        Luuletko, että listaus on pilkuntarkka ja teen excel’iin rasteja kun lähden treffeille? 😂

        Ihmisen voi valita kohtamaalla ja läsnäolon kokemalla, vaikka tietäisi miten eri asioita arvottaa. Tässä aloituksessa ei ole kyse toivelistasta vaan ARVOMATRIISISTA. Mikä on kenellekin välttämätön asia tai este, ja mikä ihan sama.

        Itseäni listaus auttaa, vaikka siinä ETTEN lähde AV öljyttäväksi, vaikka hänen persoonassaan on myös monia piirteitä, jotka sellaisenaan olisi tutustumisen arvoisia. Ja syy tähän on tietenkin henkinen varaus Ex:lle (eli kohtaaminen olisi oman näkemykseni mukaan pettämistä ja johtaisi luultavasti draamaan). Sorry AV, että käytön sinua esimerkkinä! Tai siinä, että jos uusi ihminen sanoo, ettei ole juurikaan kiinnostunut seksistä, turha käyttää molempien aikaa turhaan. En edes aloita tutustumista, koska kiinnostus on itselleni tärkeä asia parisuhteessa.


      • Emberizi kirjoitti:

        Luuletko, että listaus on pilkuntarkka ja teen excel’iin rasteja kun lähden treffeille? 😂

        Ihmisen voi valita kohtamaalla ja läsnäolon kokemalla, vaikka tietäisi miten eri asioita arvottaa. Tässä aloituksessa ei ole kyse toivelistasta vaan ARVOMATRIISISTA. Mikä on kenellekin välttämätön asia tai este, ja mikä ihan sama.

        Itseäni listaus auttaa, vaikka siinä ETTEN lähde AV öljyttäväksi, vaikka hänen persoonassaan on myös monia piirteitä, jotka sellaisenaan olisi tutustumisen arvoisia. Ja syy tähän on tietenkin henkinen varaus Ex:lle (eli kohtaaminen olisi oman näkemykseni mukaan pettämistä ja johtaisi luultavasti draamaan). Sorry AV, että käytön sinua esimerkkinä! Tai siinä, että jos uusi ihminen sanoo, ettei ole juurikaan kiinnostunut seksistä, turha käyttää molempien aikaa turhaan. En edes aloita tutustumista, koska kiinnostus on itselleni tärkeä asia parisuhteessa.

        Pilkuntarkka-kommenttini olikin Yogamiehelle.

        No itselläni on sisään rakennettu arvomatriisi, joka kertoo kohdattaessa suunnilleen parissa sekunnissa mihin suuntaan kyseinen ihmissuhde voi edetä. Toisinaan toki kohdatut yksilöt ovat osanneet feidata osan itseään tai tutkani on seonnut, jolloin hieman myöhemmin voi löytyä uusia puolia.

        Niin, näkisin että jos matriisisi on estänyt sinua saamasta AV:n öljyttyä rakkautta, se on palvellut sinua hyvin. Sorry AV ;)
        Itse en koe tarvitsevani vastaavaa matriisia, menen kohtaamisiin sokkona ja pidän sormet ristissä. Sekä jumalat jalassa ja housut mielessä...


    • Emberizi

      No niin palapeli rakennettu:

      1. MUST
      älykkyys, empatiakyky,, sosiaaliset taidot, keskustelutaidot, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, sama aaltopituus, rakastuminen (oma), rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus

      2. SHOULD
      korkea lipido, hyvä kuuntelija,, mukavuus

      3. Nice (plussaa muttei vaatimus)
      hyvä kroppa, kauniit/komeat kasvot, koulutus, urheilullisuus, karismaa, musikaalisuus, matemaattisuus, visuaalisuus, liikunnallisuus, kiltteys, spontaanisuus (kohtuudella), lahjakkuus (jossain)

      4. Ihan sama
      pitkä, lyhyt, hoikkuus, lihavuus, rumat tai epäsymmetriset kasvot, iso palkka, omaisuus, menestys

      5. Not nice (miinusta muttei este)
      rintavuus (miehellä), mustavalkoisuus, asperger, ADHD, Lievät mt-ongelmat

      6. Este
      riidanhaluisuus, aseksuaalisuus (tai matalat halut), ärhäkkyys, vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, elämänhallinnan ongelmat, uskottomuus (krooninen)

      • Anonyymi

        Mikään niistä odotuksista ei selviä ennen kun tutustut kunnolla toiseen.

        Ja aika vähään tyydyt.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikään niistä odotuksista ei selviä ennen kun tutustut kunnolla toiseen.

        Ja aika vähään tyydyt.

        Ei tietenkään nuo asiat selviä kuin tutustumalla. Tosin vaikka älyn huomaa aika helposti, nopeimmillaan nopean terävyyden huomaa irl 3 min ja kirjoittaessakin se tulee ilmi. Samoin ärhäkkyys tahtoo pursua esiin aika äkkiä ja onhan noita muitakin.

        Eikä lista ollut edes täydellinen lista kaikkia ominaisuuksia mitä ihmisellä voi olla, vaan mitä sillä hetkellä kännykän näppäimistä tuli ulos ja yritin laittaa mukaan myös sellaisia mitkä usein on keskeisiä, vaikka itselleni ne ei kovin korkealla ole. Ja huomasin omasta MUST järjestelylistalta unohtuneen ainakin Arvomaailman samansuuntaisuuden (MUST), väkivaltaisuuden (este), iän-sama (nice), iän-nuorempi (ihan sama kunhan on yli 35v) ja iän-vanhempi (ihan sama kunhan ei vielä haaveile eläkkeestä vielä 10 vuoteen) ja luovuuden (nice)

        Oikeastaan vain MUST ja Esteet laatikoilla on väliä! Kaikki muu on kokonaisuutta.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Ei tietenkään nuo asiat selviä kuin tutustumalla. Tosin vaikka älyn huomaa aika helposti, nopeimmillaan nopean terävyyden huomaa irl 3 min ja kirjoittaessakin se tulee ilmi. Samoin ärhäkkyys tahtoo pursua esiin aika äkkiä ja onhan noita muitakin.

        Eikä lista ollut edes täydellinen lista kaikkia ominaisuuksia mitä ihmisellä voi olla, vaan mitä sillä hetkellä kännykän näppäimistä tuli ulos ja yritin laittaa mukaan myös sellaisia mitkä usein on keskeisiä, vaikka itselleni ne ei kovin korkealla ole. Ja huomasin omasta MUST järjestelylistalta unohtuneen ainakin Arvomaailman samansuuntaisuuden (MUST), väkivaltaisuuden (este), iän-sama (nice), iän-nuorempi (ihan sama kunhan on yli 35v) ja iän-vanhempi (ihan sama kunhan ei vielä haaveile eläkkeestä vielä 10 vuoteen) ja luovuuden (nice)

        Oikeastaan vain MUST ja Esteet laatikoilla on väliä! Kaikki muu on kokonaisuutta.

        "Arvomaailman samansuuntaisuuden (MUST)"

        Tuollainen ajattelu on mielestäni ahdasmielisyyttä. Arvomaailma voisi olla ehkä 'nice', mutta en missään tapauksessa haluaisi puolisokseni samanmielistä ihmistä. Ihmisten arvojen rikkaus on erilaisuus ja se antaa pohjan kaikelle uudelle ja jännittävälle.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Arvomaailman samansuuntaisuuden (MUST)"

        Tuollainen ajattelu on mielestäni ahdasmielisyyttä. Arvomaailma voisi olla ehkä 'nice', mutta en missään tapauksessa haluaisi puolisokseni samanmielistä ihmistä. Ihmisten arvojen rikkaus on erilaisuus ja se antaa pohjan kaikelle uudelle ja jännittävälle.

        Samaan suuntainen ei tarkoita identtistä! Otan esimerkiksi uskonnon. Ääriuskova ja ehdoton ateisti varmaan kohtaisivat hankaluuksia parisuhteessa, Maallistunut evlut ja kristillistä arvomaailmaa kunnioittava ateisti tuskin kokevat mitään ongelmaa toistensa aatteesta. Samoin vaikka mielenosoituksissa kauppojen ikkunoita särkevä vihainen viher-punainen tuskin tulisi toimeen selkeästi oikeistolaisia periaatteita kannattavan kanssa,

        Arvojen erilaisuus on rikkaus, mutta liian isot erot tekee parisuhteessa jatkuvaa vääntöä. En halua, että lapseni kuulee ja oppii esimerkiksi ”tappakaa kaikki rajalle” tai ”EU:sta pitää erota” tai ”rokotteet tappaa” tai muita ehdottomuuksia. Ja joutuisin myös häpeämään puolisoa, jos hän avaisi suunsa ystävieni tai perheeni seurassa.

        Arvoja on myös uskollisuus, lojaaalisuus, toisen kohtelu niin kuin haluaisi itseään kohdeltava, huonommassa osassa olevien auttaminen (vaikka veroja maksamalla) yms.

        Arvot on minulle tärkeä, vaikkei ne kaikille muille tietenkään ole. Arvojen kokonaisuus ratkaisee! Joukossa on arvoja, joilla on MUST merkitys ja sitten niitä joilla mennään Nice tai Not nice-osastoon.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Samaan suuntainen ei tarkoita identtistä! Otan esimerkiksi uskonnon. Ääriuskova ja ehdoton ateisti varmaan kohtaisivat hankaluuksia parisuhteessa, Maallistunut evlut ja kristillistä arvomaailmaa kunnioittava ateisti tuskin kokevat mitään ongelmaa toistensa aatteesta. Samoin vaikka mielenosoituksissa kauppojen ikkunoita särkevä vihainen viher-punainen tuskin tulisi toimeen selkeästi oikeistolaisia periaatteita kannattavan kanssa,

        Arvojen erilaisuus on rikkaus, mutta liian isot erot tekee parisuhteessa jatkuvaa vääntöä. En halua, että lapseni kuulee ja oppii esimerkiksi ”tappakaa kaikki rajalle” tai ”EU:sta pitää erota” tai ”rokotteet tappaa” tai muita ehdottomuuksia. Ja joutuisin myös häpeämään puolisoa, jos hän avaisi suunsa ystävieni tai perheeni seurassa.

        Arvoja on myös uskollisuus, lojaaalisuus, toisen kohtelu niin kuin haluaisi itseään kohdeltava, huonommassa osassa olevien auttaminen (vaikka veroja maksamalla) yms.

        Arvot on minulle tärkeä, vaikkei ne kaikille muille tietenkään ole. Arvojen kokonaisuus ratkaisee! Joukossa on arvoja, joilla on MUST merkitys ja sitten niitä joilla mennään Nice tai Not nice-osastoon.

        Noiden ääripäiden osalta olet tietenkin oikeassa. Mutta eiväthän ne ole kovin realistisia mahdollisuuksia. Vaikeuksien luulisi tulevan esiin jo kauan ennen mitään "vakavampaa" suhdetta, jos arvoissa on äärimmäisiä eroja. Tai sitten olisi kysymys epärehellisyydestä, joka itsessään on este koko suhteelle.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noiden ääripäiden osalta olet tietenkin oikeassa. Mutta eiväthän ne ole kovin realistisia mahdollisuuksia. Vaikeuksien luulisi tulevan esiin jo kauan ennen mitään "vakavampaa" suhdetta, jos arvoissa on äärimmäisiä eroja. Tai sitten olisi kysymys epärehellisyydestä, joka itsessään on este koko suhteelle.

        Olen ollut suhteessa, jossa vastapuolen aito arvomaailma alkaa näkyy vasta 2-3v jälkeen, ja se on oli hyvin erilainen mitä alussa henkilö on itse sanoittanut alussa. Se sama arvomaailma olisi ollut luultavasti este, jos se olisi tullut alussa ilmi.

        Olen sitä mieltä, että arvomaailmaan liittyvistä asioista puhuminen kuuluu alussa asiaan, jotta selviää mitä eroja on ja onko erot liian suuria jommalle kummalle. Paljon myös vaikuttaa kummankin avarakatseisuus. Jos erilaisen arvon sallii eikä yritä muuttaa toista omaan malliin, ei arvoero ole yhtälailla ongelma kuin suvaitsemattomuudessa.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Olen ollut suhteessa, jossa vastapuolen aito arvomaailma alkaa näkyy vasta 2-3v jälkeen, ja se on oli hyvin erilainen mitä alussa henkilö on itse sanoittanut alussa. Se sama arvomaailma olisi ollut luultavasti este, jos se olisi tullut alussa ilmi.

        Olen sitä mieltä, että arvomaailmaan liittyvistä asioista puhuminen kuuluu alussa asiaan, jotta selviää mitä eroja on ja onko erot liian suuria jommalle kummalle. Paljon myös vaikuttaa kummankin avarakatseisuus. Jos erilaisen arvon sallii eikä yritä muuttaa toista omaan malliin, ei arvoero ole yhtälailla ongelma kuin suvaitsemattomuudessa.

        Niin, epärehellisyys noissa asioissa voi olla kohtalokasta. Arvoissa on kuitenkin todella paljon sellaista, että ne lomittuvat hyvin keskenään, vaikka olisivatkin erilaisia. Mutta toki pitää puhua PELISÄÄNNÖT selviksi mahdollisimman varhain. Ja arvothan siellä taustalla vaikuttaa siihen, millaisia pelisääntöjä kunkin parisuhteessa voi olla.


    • PALSTANVALTAAJA

      Tutustuen selviää mm. arvot, käytös, asenteet, empaattisuus, älykkyyskin, tieto ja taidot. Tykkään yllättyä, niinpä en hirveästi mallinna ennakkoon, vaan tunnen mielenkiinnon ja katson pysyykö se yllä, mitä toisesta paljastuu.

      Kun hyvin käy on toinen ihan napakymppi. Eikä tartte olla kriteerien mukaan, vaan tekee vaan vaikutuksen tästä mä tykkään. Se on siinä silloin.

      • Emberizi

        Oletko miettinyt riittääkö vaikutuksen tekeminen vaikka 20-vuotisen parisuhteen pohjaksi? Jos olisit uudestaan vapaa ja miettisit uutta ihmistä, riittäisikö se että on nyt kivaa vai miettisitkö minkälaisen ihmisten itse tarvitset ollaksesi pitkään tyytyväinen?

        Vertaus on kökkö, mutta tekee ymmärrettävästi mitä tarkoitan: Jos hakisit ihan muuta, vaikka töitä, hakisitko ajatuksella, että kunhan homma tuntuu ok:ta jonkin aikaa vai että homman pitää olla sellainen, että vielä 10v päästä on innoissaan menossa töihin. Jos hakee duunia, jossa viihtyy ja johon voisi sitoutua pidemmälle kuin seuraavan kvartaalin, ei haettavia paikkoja ole paljon. Jos taas hakee mitä vaan, huomaa olevansa vuoden päästä vaihtoaikeissa. Ihmistä ja ihmissuhteita ei voi herrat töihin, tietenkään, mutta prosessi mitä etsii ja miksi ja mitä itse voi tarjota on hyvin samanlainen.


      • PALSTANVALTAAJA
        Emberizi kirjoitti:

        Oletko miettinyt riittääkö vaikutuksen tekeminen vaikka 20-vuotisen parisuhteen pohjaksi? Jos olisit uudestaan vapaa ja miettisit uutta ihmistä, riittäisikö se että on nyt kivaa vai miettisitkö minkälaisen ihmisten itse tarvitset ollaksesi pitkään tyytyväinen?

        Vertaus on kökkö, mutta tekee ymmärrettävästi mitä tarkoitan: Jos hakisit ihan muuta, vaikka töitä, hakisitko ajatuksella, että kunhan homma tuntuu ok:ta jonkin aikaa vai että homman pitää olla sellainen, että vielä 10v päästä on innoissaan menossa töihin. Jos hakee duunia, jossa viihtyy ja johon voisi sitoutua pidemmälle kuin seuraavan kvartaalin, ei haettavia paikkoja ole paljon. Jos taas hakee mitä vaan, huomaa olevansa vuoden päästä vaihtoaikeissa. Ihmistä ja ihmissuhteita ei voi herrat töihin, tietenkään, mutta prosessi mitä etsii ja miksi ja mitä itse voi tarjota on hyvin samanlainen.

        Mä luotan aika paljon intuitiooni. Järkeeni ja intuitiooni. Ja sallin ihmisessä epämukaviakin piirteitä, ne tekee inhimilliseksi. Riippuu tietysti mitä ne piirteet on.

        Arvot taitaa olla niitä mitä vertailen, toisen omiini ja omiani toisen. Niissä nään suurimmat vaaranpaikat.

        No mä tunnistan sen ihmisen, kun se tulee eteeni. En tiedä miksi mutta osaan nykyään lukea ihmisiä läsnäollessa vähän pelottavankin hyvin. Vaikea selittää, mutta on joku kanava auki... Se on epämukavaakin, rasittavaa.

        Luulen, että sen ihmisen kanssa synkkaa helposti ja avoin ihminen on ehdottomasti lähempänä mun sydäntä, kun salamyhkäinen salailija. Tykkään myös hyväsydämisistä ihmisistä, jotka on vähän luonnonlapsia ja ittensälaisia.

        En enää mieti kestääkö joku ikuisuuden vai lyhyemmän ajan. Mutta oikeanlaisen kanssa kaikki vaan loksahtaa kohdilleen. Mitä vähemmän tarttee miettiä käydääks me yhteen, sen parempi.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä luotan aika paljon intuitiooni. Järkeeni ja intuitiooni. Ja sallin ihmisessä epämukaviakin piirteitä, ne tekee inhimilliseksi. Riippuu tietysti mitä ne piirteet on.

        Arvot taitaa olla niitä mitä vertailen, toisen omiini ja omiani toisen. Niissä nään suurimmat vaaranpaikat.

        No mä tunnistan sen ihmisen, kun se tulee eteeni. En tiedä miksi mutta osaan nykyään lukea ihmisiä läsnäollessa vähän pelottavankin hyvin. Vaikea selittää, mutta on joku kanava auki... Se on epämukavaakin, rasittavaa.

        Luulen, että sen ihmisen kanssa synkkaa helposti ja avoin ihminen on ehdottomasti lähempänä mun sydäntä, kun salamyhkäinen salailija. Tykkään myös hyväsydämisistä ihmisistä, jotka on vähän luonnonlapsia ja ittensälaisia.

        En enää mieti kestääkö joku ikuisuuden vai lyhyemmän ajan. Mutta oikeanlaisen kanssa kaikki vaan loksahtaa kohdilleen. Mitä vähemmän tarttee miettiä käydääks me yhteen, sen parempi.

        Ehkä nyt peräänkuulutan molemminpuolista kiinnostusta tutustua ja tulla toista vastaan. Ettei toinen vaan istu kelkassa kyydissä ja toinen vetää perässään. Aktiivisuutta mua kohtaan.

        Rehellisyyttä, rohkeutta avoimuuden muodossa, osaa olla ittensä ja antaa mun olla itsenilainen yrittämättä muuttaa mua muuksi, tykkää lapsista, on vanhempi itsekin ihan sama iso tai pieni lapsi, ei 10 vuotta nuorempi eikä vanhempi. Asuu omillaan, pärjää yksinkin mutta viihtyy yhdessäkin. Ei ole päihde tms. ongelmainen, uhkapeluri tai mikään kelmi ja konna. Mielummin nuhteeton tausta, kuten mullakin.

        Ei uskovainen eikä muutenkaan mikään ideologien raivopäinen kannattaja. Seksuaalisesti avoin muttei mikään holtiton seksiseikkailija. Mielummin ei ole irtonumeroitten kannattaja, vaan suhdeorientoitunut. Ei kuitenkaan tarkoita avioliittoon hinkumista. :D

        Siinä jotain.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkä nyt peräänkuulutan molemminpuolista kiinnostusta tutustua ja tulla toista vastaan. Ettei toinen vaan istu kelkassa kyydissä ja toinen vetää perässään. Aktiivisuutta mua kohtaan.

        Rehellisyyttä, rohkeutta avoimuuden muodossa, osaa olla ittensä ja antaa mun olla itsenilainen yrittämättä muuttaa mua muuksi, tykkää lapsista, on vanhempi itsekin ihan sama iso tai pieni lapsi, ei 10 vuotta nuorempi eikä vanhempi. Asuu omillaan, pärjää yksinkin mutta viihtyy yhdessäkin. Ei ole päihde tms. ongelmainen, uhkapeluri tai mikään kelmi ja konna. Mielummin nuhteeton tausta, kuten mullakin.

        Ei uskovainen eikä muutenkaan mikään ideologien raivopäinen kannattaja. Seksuaalisesti avoin muttei mikään holtiton seksiseikkailija. Mielummin ei ole irtonumeroitten kannattaja, vaan suhdeorientoitunut. Ei kuitenkaan tarkoita avioliittoon hinkumista. :D

        Siinä jotain.

        Siis nämä kysymyksees "Jos olisit uudestaan vapaa ja miettisit uutta ihmistä, riittäisikö se että on nyt kivaa vai miettisitkö minkälaisen ihmisten itse tarvitset ollaksesi pitkään tyytyväinen?"


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Siis nämä kysymyksees "Jos olisit uudestaan vapaa ja miettisit uutta ihmistä, riittäisikö se että on nyt kivaa vai miettisitkö minkälaisen ihmisten itse tarvitset ollaksesi pitkään tyytyväinen?"

        Lisään vielä, että tykkää liikkua ja liikunnallisuutta löytyy, vaikkei tarkoita mitään himoliikkujaa joka ei muuta teekkään, kun kyttää seuraavaa liikuntahetkeä just kotiin tultuaan.

        Mielummin ei sohvapottu, koska se on aika ankeeta. Mutta voi kotonakin rentoutua ja ollakin vaan, mut sillee ettei vaan kökötä sohvalla ikinä innostumatta mistään liikkumisesta ja tekemisestä. Yhdessäkin ois kiva liikkua ja liikuntaakin harrastaa.

        Eikä haittaa jos tykkää matkustellakin välillä. Mäkin tykkäisin. Eikä haittaa jos tykkää kotiruoasta mutta joskus vois käydä syömässä ravintolassakin tms. Ettei kummankaan tartte kokkailla jokainen päivä viikosta.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Lisään vielä, että tykkää liikkua ja liikunnallisuutta löytyy, vaikkei tarkoita mitään himoliikkujaa joka ei muuta teekkään, kun kyttää seuraavaa liikuntahetkeä just kotiin tultuaan.

        Mielummin ei sohvapottu, koska se on aika ankeeta. Mutta voi kotonakin rentoutua ja ollakin vaan, mut sillee ettei vaan kökötä sohvalla ikinä innostumatta mistään liikkumisesta ja tekemisestä. Yhdessäkin ois kiva liikkua ja liikuntaakin harrastaa.

        Eikä haittaa jos tykkää matkustellakin välillä. Mäkin tykkäisin. Eikä haittaa jos tykkää kotiruoasta mutta joskus vois käydä syömässä ravintolassakin tms. Ettei kummankaan tartte kokkailla jokainen päivä viikosta.

        Niin ja yhdessä asuessa jos niin kävis, kotityöt jaetaan reilusti ja kumpikin osallistuu, toiselle ei jätetä yksin vastuuta huushollista, laskuista, mistään.


      • Emberizi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin ja yhdessä asuessa jos niin kävis, kotityöt jaetaan reilusti ja kumpikin osallistuu, toiselle ei jätetä yksin vastuuta huushollista, laskuista, mistään.

        Kuten huomaat, sinullakin on toiveita ja ihan perusteltuja toiveita. Niinhän suurimmalla osalla oikeasti on, kun oikeasti alkaa asiaa miettimään.

        Rehellisesti sanoen oma ja ystävien kokemus on mies, jolla ei ole yhtään mitään odotuksia tai joka haluaa 2 vko jälkeen naimisiin tai muuttaa yhteen, paljastuu usein läheisriippuvaiseksi tai persoonassa on narsistisia piirteitä tai mielenterveys on hyvin heikko pinnan alla.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Kuten huomaat, sinullakin on toiveita ja ihan perusteltuja toiveita. Niinhän suurimmalla osalla oikeasti on, kun oikeasti alkaa asiaa miettimään.

        Rehellisesti sanoen oma ja ystävien kokemus on mies, jolla ei ole yhtään mitään odotuksia tai joka haluaa 2 vko jälkeen naimisiin tai muuttaa yhteen, paljastuu usein läheisriippuvaiseksi tai persoonassa on narsistisia piirteitä tai mielenterveys on hyvin heikko pinnan alla.

        Tuo pitää paikkansa.


      • PALSTANVALTAAJA
        Emberizi kirjoitti:

        Kuten huomaat, sinullakin on toiveita ja ihan perusteltuja toiveita. Niinhän suurimmalla osalla oikeasti on, kun oikeasti alkaa asiaa miettimään.

        Rehellisesti sanoen oma ja ystävien kokemus on mies, jolla ei ole yhtään mitään odotuksia tai joka haluaa 2 vko jälkeen naimisiin tai muuttaa yhteen, paljastuu usein läheisriippuvaiseksi tai persoonassa on narsistisia piirteitä tai mielenterveys on hyvin heikko pinnan alla.

        On toki, kun rauhassa miettii. :)

        Ei kuitenkaan kohtuuttomia mielestäni.


      • Emberizi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On toki, kun rauhassa miettii. :)

        Ei kuitenkaan kohtuuttomia mielestäni.

        Minusta sinulla on ihan järkeviä toiveita. Kun tietää mitä etsii, voi vaikka mennä mukaan harrastukseen mistä oman tyyppisiä ihmisiä voisi olla (jos etsii). Vaikka partiossa, urheilussa, shakkikerhossa tai

        Iso osa ihmisistä tässä ketjussa on sitä mieltä, että mitään ei saisi toivoa eikä ainakaan sanoa, että joku juttu on este. Kaikilla niitä esteitä kuitenkin on sanoo niitä ääneen tai ei! Harva,ainakaan mies, ottaisi 200 kg kaljua naista. Tai ihan samoin hyvin harva olisi valmis muuttamaan yhteen narkomaanin kanssa. Samoin vaikka voimakkaat autismin kirjon jutut, jos puoliso ei osaa sosiaalisia sääntöjä ollenkaan, ei tervehdi eikä katso kohti, ja hätkähtää kosketusta. Tai se, että puolisoehdokas luulee itseään perhoseksi tai naapurin murhaavan hänet tai luulee olevansa jumala.. Isolle osa nuo asiat on ainakin jonkin este parisuhteelle.


      • PALSTANVALTAAJA
        Emberizi kirjoitti:

        Minusta sinulla on ihan järkeviä toiveita. Kun tietää mitä etsii, voi vaikka mennä mukaan harrastukseen mistä oman tyyppisiä ihmisiä voisi olla (jos etsii). Vaikka partiossa, urheilussa, shakkikerhossa tai

        Iso osa ihmisistä tässä ketjussa on sitä mieltä, että mitään ei saisi toivoa eikä ainakaan sanoa, että joku juttu on este. Kaikilla niitä esteitä kuitenkin on sanoo niitä ääneen tai ei! Harva,ainakaan mies, ottaisi 200 kg kaljua naista. Tai ihan samoin hyvin harva olisi valmis muuttamaan yhteen narkomaanin kanssa. Samoin vaikka voimakkaat autismin kirjon jutut, jos puoliso ei osaa sosiaalisia sääntöjä ollenkaan, ei tervehdi eikä katso kohti, ja hätkähtää kosketusta. Tai se, että puolisoehdokas luulee itseään perhoseksi tai naapurin murhaavan hänet tai luulee olevansa jumala.. Isolle osa nuo asiat on ainakin jonkin este parisuhteelle.

        Näinhän se on. En itsekkään kovin vahvasti mieleterveys vippaa ihmistä kumppaniksi ottaisi, muutama ollut ja työlästä on.

        Sukulaisissakin niitä on joilla vippaa, kellä enempi kellä vähempi.

        Vaan tiedostan senkin, etten itsekkään kelpaa ihmisille joille hyvä fyysinen terveys on ehto.

        Ei mua niinkään mikään muu vaivaa, mutta välillä on kovia särkyjä ja aina jonkunlaisia kipuja. Kaikki kivut ei kuitenkaan hidasta menoa, mutta pahemmat ja pidempään kestävöt teettää sitäkin, ettei yksinkertaisesti jaksa ja kykene loikkimaan happy facena kaikessa mukana. Ja vetäydyn ensimmäiseksi ihmiskontakteista, kun uuvun.

        Jotta voimat säästyy oleellisempaan, kuten arjen pyöritys.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Näinhän se on. En itsekkään kovin vahvasti mieleterveys vippaa ihmistä kumppaniksi ottaisi, muutama ollut ja työlästä on.

        Sukulaisissakin niitä on joilla vippaa, kellä enempi kellä vähempi.

        Vaan tiedostan senkin, etten itsekkään kelpaa ihmisille joille hyvä fyysinen terveys on ehto.

        Ei mua niinkään mikään muu vaivaa, mutta välillä on kovia särkyjä ja aina jonkunlaisia kipuja. Kaikki kivut ei kuitenkaan hidasta menoa, mutta pahemmat ja pidempään kestävöt teettää sitäkin, ettei yksinkertaisesti jaksa ja kykene loikkimaan happy facena kaikessa mukana. Ja vetäydyn ensimmäiseksi ihmiskontakteista, kun uuvun.

        Jotta voimat säästyy oleellisempaan, kuten arjen pyöritys.

        Kun ei jaksa selitellä ihmisille miljoonaan kertaan mikä on, niin pääsen helpommalla kun en hengaile edes missään porukoissa säännöllisesti.

        Turhauttavaa selittää jotain mikä ei näy päällepäin kuten joku vinksallaan oleva raaja tms. Ihmiset kun mieltää että pitää olla tyyliin jotain irti tai tohjona että voi tuntee kovaa tuskaa ja kipua.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kun ei jaksa selitellä ihmisille miljoonaan kertaan mikä on, niin pääsen helpommalla kun en hengaile edes missään porukoissa säännöllisesti.

        Turhauttavaa selittää jotain mikä ei näy päällepäin kuten joku vinksallaan oleva raaja tms. Ihmiset kun mieltää että pitää olla tyyliin jotain irti tai tohjona että voi tuntee kovaa tuskaa ja kipua.

        Migreeni, fibromyalgia, IBS ja endometrioosi on vähäteltyjä helposti, etenkin ihmisillä jotka ei ymmärrä niistä mitään. Tai koe itse ikinä mitään kovia kipuja edes hetkittäin.

        Niinpä mä luulen, että helposti jättäytyisin sinkuksi, jos niin kävis että parisuhde päättys. Ei tarttis selittää mitään eikä olla anteeks, kun pilaan sunkin elämäs kivuillani.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Migreeni, fibromyalgia, IBS ja endometrioosi on vähäteltyjä helposti, etenkin ihmisillä jotka ei ymmärrä niistä mitään. Tai koe itse ikinä mitään kovia kipuja edes hetkittäin.

        Niinpä mä luulen, että helposti jättäytyisin sinkuksi, jos niin kävis että parisuhde päättys. Ei tarttis selittää mitään eikä olla anteeks, kun pilaan sunkin elämäs kivuillani.

        Serkkuni sairasta EDS:aa. Ja hän on kohdannut sitä ihmisten vähättelyä ja ilkeilyä, parisuhteessakin on väitetty, että hän feikkaa. Se on tosi raskasta silloin koittaa saada ketään vakuuttuneeksi, siksi sitten luovuttaa mielummin ihmissuhteista, kun on aina pilkattavana tai epäilynalaisena.

        Sama itelläni kipujen kanssa. Päänaukojia on enempi, kun ymmärtäjiä.


    • Anonyymi

      Saisko jotain selkeempää ja helpompaa.

      • Anonyymi

        Eka lukeman jälkeen käsitin, että nyt Emppu valitsee itselleen miehen meidän joukosta.
        Kun hänellä on tuo kohonnut kopulaation tarve sekä progesteroni pitoisuuden jyrkkä nousu.

        On niin tieteellistä ja vaikeaa, että mun ei kannata tähän osallistua.
        :P


      • Emberizi

        Sorry, ei auta kuin jättää välistä. Vapaaehtoista vastata,


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eka lukeman jälkeen käsitin, että nyt Emppu valitsee itselleen miehen meidän joukosta.
        Kun hänellä on tuo kohonnut kopulaation tarve sekä progesteroni pitoisuuden jyrkkä nousu.

        On niin tieteellistä ja vaikeaa, että mun ei kannata tähän osallistua.
        :P

        Kannattaa lukea alustus uudestaan, jos mietit tämän olevan pääsykoe. Siellä kyllä sanoin miksi tätä asiaa pohdin.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Kannattaa lukea alustus uudestaan, jos mietit tämän olevan pääsykoe. Siellä kyllä sanoin miksi tätä asiaa pohdin.

        Se eka lukeminen oli silmäily. Toka lukeminen selvitti asian :)


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se eka lukeminen oli silmäily. Toka lukeminen selvitti asian :)

        Niin eikä niitä miehiä nyt vain valita. Molempien pitää valita toisensa, jotta tulee Match, oli sitten kyse virtuaalinen vai oikea maailma.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Niin eikä niitä miehiä nyt vain valita. Molempien pitää valita toisensa, jotta tulee Match, oli sitten kyse virtuaalinen vai oikea maailma.

        Tässä olen eri mieltä. Vain real world voi valita. Virtuaalisessa maailmassa ei ole riittäviä tietoja valinnan telemiseksi.

        Esim. en voisi miehenä valita Emberiziä missään mielessä, koska tunnen hänet vain täällä Suomi24 palstalla virtuaalisesti. Teksti ei anna valinnan eväitä, eikä se olisi valinta aidosti, vaikka päättäisin nyt tässä ryhtyä "hakkailemaan" häntä.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä olen eri mieltä. Vain real world voi valita. Virtuaalisessa maailmassa ei ole riittäviä tietoja valinnan telemiseksi.

        Esim. en voisi miehenä valita Emberiziä missään mielessä, koska tunnen hänet vain täällä Suomi24 palstalla virtuaalisesti. Teksti ei anna valinnan eväitä, eikä se olisi valinta aidosti, vaikka päättäisin nyt tässä ryhtyä "hakkailemaan" häntä.

        Nimen omaan samaa mieltä, että vain irl voi valita aidosti (mitä olen täällä kyllä usien tuonut ilmi). Täällä voi kiinnostua, joka harvinaisessa tapauksessa voi johtaa irl kohtaamiseen (tavallaan match), joka taas voi vielä harvemmin johtaa molemminpuoliseen oikeaan match’iin. Myönnän etten ollut kovin täsmällinen lausunnossani. 😂

        En näe tätä palstaa tapailuun johtavaa palstana ollenkaan, eli laske match’ejä. Täällä kirjoittelu on vähän sama kuin että tapaisi töissä, harrastuksessa tms. kiinnostavan ihmisen, jolle tekisi tai saisi aloitteen, ja joka johtaisi pidemmälle. Töihin ei mene treffit mielessä, vaikka työkaverin ei ole tavatonta päätyä suhteeseen.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Nimen omaan samaa mieltä, että vain irl voi valita aidosti (mitä olen täällä kyllä usien tuonut ilmi). Täällä voi kiinnostua, joka harvinaisessa tapauksessa voi johtaa irl kohtaamiseen (tavallaan match), joka taas voi vielä harvemmin johtaa molemminpuoliseen oikeaan match’iin. Myönnän etten ollut kovin täsmällinen lausunnossani. 😂

        En näe tätä palstaa tapailuun johtavaa palstana ollenkaan, eli laske match’ejä. Täällä kirjoittelu on vähän sama kuin että tapaisi töissä, harrastuksessa tms. kiinnostavan ihmisen, jolle tekisi tai saisi aloitteen, ja joka johtaisi pidemmälle. Töihin ei mene treffit mielessä, vaikka työkaverin ei ole tavatonta päätyä suhteeseen.

        OK. Kommenttisi selvensi kantaasi. Itse kuitenkin olen niin ankara näitä virtuaalisia maailmoja kohtaan, etten usko edes aitoon kiinnostukseen virtuaaliseen henkilöön. Eli jos ehdottaisin virtuaalihenkilölle tapaamista irl, se olisi sama kuin sokkotreffit kenen tahansa kanssa. Voihan siitä syntyä jotakin, mutta suurella todennäköisyydellä se olisi vain .... no, yksi deitti niin monen joukossa. ;)


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        OK. Kommenttisi selvensi kantaasi. Itse kuitenkin olen niin ankara näitä virtuaalisia maailmoja kohtaan, etten usko edes aitoon kiinnostukseen virtuaaliseen henkilöön. Eli jos ehdottaisin virtuaalihenkilölle tapaamista irl, se olisi sama kuin sokkotreffit kenen tahansa kanssa. Voihan siitä syntyä jotakin, mutta suurella todennäköisyydellä se olisi vain .... no, yksi deitti niin monen joukossa. ;)

        Tuo riippuu myös siitä onko kirjottaja kirjautunut tai muuten signeeraa tekstinsä. Kun juttelet saman ihmisen kanssa yhdestä ja toisesta asiasta pidemmän aikaan, kyllä siinä jollain tasolla tutustuu jos ihminen kirjoittaa aidosti omana itsenään eikä trollina.

        Tutustuminen ei tietenkään ole milläänlailla verrattavissa irl tutustumiseen, mutta ainakin aivot käy tutuksi jollain tasolla, Jos vertaa pintatreffejä, niitä saa olla aika monta ennen kuin ihmisen sisin alkaa aueta.

        Viimeksi olen ollut treffeillä 2012 eli yksi muiden joukossa ei ole minun juttuni, Sarjadeittailu on viimeinen asia mitä kokeilen.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Tuo riippuu myös siitä onko kirjottaja kirjautunut tai muuten signeeraa tekstinsä. Kun juttelet saman ihmisen kanssa yhdestä ja toisesta asiasta pidemmän aikaan, kyllä siinä jollain tasolla tutustuu jos ihminen kirjoittaa aidosti omana itsenään eikä trollina.

        Tutustuminen ei tietenkään ole milläänlailla verrattavissa irl tutustumiseen, mutta ainakin aivot käy tutuksi jollain tasolla, Jos vertaa pintatreffejä, niitä saa olla aika monta ennen kuin ihmisen sisin alkaa aueta.

        Viimeksi olen ollut treffeillä 2012 eli yksi muiden joukossa ei ole minun juttuni, Sarjadeittailu on viimeinen asia mitä kokeilen.

        Hmmmm..... 10 vuotta deiteistä. Mitenköhän tuo omalla kohdallani onkaan? En muista milloin olen ollut deiteillä. Paha sanoa; toivottavasti niistä ei ole noin kauan sentäs!

        Nettipalstakeskustelujen muoto on sirpaleinen. En usko, että kirjautuminen muuttaa tuota asetelmaa kuin hyvin pintapuolisesti. Siksi en itse vaivaudu kirjautumaan.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmmmm..... 10 vuotta deiteistä. Mitenköhän tuo omalla kohdallani onkaan? En muista milloin olen ollut deiteillä. Paha sanoa; toivottavasti niistä ei ole noin kauan sentäs!

        Nettipalstakeskustelujen muoto on sirpaleinen. En usko, että kirjautuminen muuttaa tuota asetelmaa kuin hyvin pintapuolisesti. Siksi en itse vaivaudu kirjautumaan.

        Deittien vähäisyyteen vaikuttaa se, että olen ollut 29v aikana (aika ensirakkaudesta tähän hetkeen):
        21v pitkissä parisuhteissa,
        1.5-2v lyhyemmissä (en jaksa laskea tarkasti)
        ~5v olen käyttänyt suhteista toipumiseen sinkkuna (en etsi-tila)

        Ja vain loppuaika on jäänyt deittailuun. Edelliset pari deittiä on 2012 (sama mies) ja sitä edelliset jossain ihan 2000-luvun alussa. Silloin noita kyllä olisi useampiakin.


    • Anonyymi

      6.ESTE; Kiukkuinen suomiakka huonolla historialla.

      Eli ei kannata edes hakea :D

      -harmiseikirj-

      • Emberizi

        Hakea mitä? Suomalaista? Mikset hae vaikka venäläistä tai ukrainalaista, jos osuu paremmin omiin toiveisiin?


      • Emberizi kirjoitti:

        Hakea mitä? Suomalaista? Mikset hae vaikka venäläistä tai ukrainalaista, jos osuu paremmin omiin toiveisiin?

        Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sopisi harmikselle. Ärhäkästi faktoista piittaamatta Äiti Venäjän puolesta.


      • Emberizi
        MaximiIIian kirjoitti:

        Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sopisi harmikselle. Ärhäkästi faktoista piittaamatta Äiti Venäjän puolesta.

        Eikun fanikirjettä Harmis vaan sitten vaan postiin!


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Eikun fanikirjettä Harmis vaan sitten vaan postiin!

        Marija taitaa olla varattu tai yh niin ei kiinnosta, noin muuten vaikuttaisi olevan topakka nainen :D

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Marija taitaa olla varattu tai yh niin ei kiinnosta, noin muuten vaikuttaisi olevan topakka nainen :D

        -harmiseikirj-

        Ikä ja ulkomuoto siis ON este.


    • Anonyymi

      Tuossa oli ihan liikaa tavaraa, karsin turhat pois.

      Karismaa, älykkyys, empatiakyky , spontaanisuus, sosiaaliset taidot, keskustelutaidot, läsnäolotaito, osittain omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, sopivasti korkea lipido, keskinäinen luottamus (myös vahva luottamus itseensä). Eloisa, osin unelmoiva, mutta silti jalat maassa oleva visionääri.

      AV

      • Emberizi

        Omilla tai toisen tunteilla ei ole merkitystä? Vai uskotko, että tunteet tulee kun alkaa öljyllä kroppaa voitelemaan. 😁


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Omilla tai toisen tunteilla ei ole merkitystä? Vai uskotko, että tunteet tulee kun alkaa öljyllä kroppaa voitelemaan. 😁

        On se tähän mennessä aika hyvin tehonnut.
        Ilman tunteita ei kai kannata alkaa edes voitelemaan, muutenhan ei kerkeisi muuta tekemäänkään.

        AV


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se tähän mennessä aika hyvin tehonnut.
        Ilman tunteita ei kai kannata alkaa edes voitelemaan, muutenhan ei kerkeisi muuta tekemäänkään.

        AV

        Kyllähän sinä minullekin olet voitelua, saippuoimista ja muistaakseni jotain aika intiimiä kylpyläreissua (kun olin ollut kirjautuneena 1 tai 2 vko), vaikket edes tunne minua irl ja et voi tietää miten tunteesi (ja halu) käyttäytyisi oikeassa elämässä. Ja silti olen nuo ”kutsut” kuullut.

        Olen täällä vain kunkin kirjoittajan omaan mielikuvitukseen perustuva mielikuva.

        Intiimikanssakäyminen tuo melkein aina tunteita, mutta se tunne on aika eri kaliberiltä kuin se miltä suuret ja syvät tunteet tuntuu (jo ennen voitelua).


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Kyllähän sinä minullekin olet voitelua, saippuoimista ja muistaakseni jotain aika intiimiä kylpyläreissua (kun olin ollut kirjautuneena 1 tai 2 vko), vaikket edes tunne minua irl ja et voi tietää miten tunteesi (ja halu) käyttäytyisi oikeassa elämässä. Ja silti olen nuo ”kutsut” kuullut.

        Olen täällä vain kunkin kirjoittajan omaan mielikuvitukseen perustuva mielikuva.

        Intiimikanssakäyminen tuo melkein aina tunteita, mutta se tunne on aika eri kaliberiltä kuin se miltä suuret ja syvät tunteet tuntuu (jo ennen voitelua).

        Suhteen aloittaminen on kuin projektityö joka etenee vaihe vaiheelta.
        Työn alle ei kannata ottaa sellaisia joista ei olisi kunnollista kokemusta, joten alussa kirjoittamani lista liittyy siihen.
        Rakkaus syttyy tai on syttymättä, ihmisenä vastapuolen tulisi edustaa lähinnä noita arvoja mitä kirjoitin. Jos toinen tuntuu ne täyttävän, olisi jo ihastunut.

        Huomasit varmaan etten kirjoittanut negatiivisia ollenkaan, siihenkin on syynsä.
        Ihmiset voivat muuttua, tunteet voivat muuttua. Negatiivisia asioita esiintyy joka suhteessa mutta niillä ei ole niin merkitystä, jos suhteen tukeva pohja olisi kunnossa, molemmin puolin.

        Et voi heti alussa saada kaikkea mitä haluat, koska kukaan ei voi toista tuntea niin hyvin. Alussahan jokainen esittää itsestään vain parhaita puolia, jättää ne huonommat myöhäisempään ajankohtaan, siihen kun olo olisi jo turvallinen.

        AV


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suhteen aloittaminen on kuin projektityö joka etenee vaihe vaiheelta.
        Työn alle ei kannata ottaa sellaisia joista ei olisi kunnollista kokemusta, joten alussa kirjoittamani lista liittyy siihen.
        Rakkaus syttyy tai on syttymättä, ihmisenä vastapuolen tulisi edustaa lähinnä noita arvoja mitä kirjoitin. Jos toinen tuntuu ne täyttävän, olisi jo ihastunut.

        Huomasit varmaan etten kirjoittanut negatiivisia ollenkaan, siihenkin on syynsä.
        Ihmiset voivat muuttua, tunteet voivat muuttua. Negatiivisia asioita esiintyy joka suhteessa mutta niillä ei ole niin merkitystä, jos suhteen tukeva pohja olisi kunnossa, molemmin puolin.

        Et voi heti alussa saada kaikkea mitä haluat, koska kukaan ei voi toista tuntea niin hyvin. Alussahan jokainen esittää itsestään vain parhaita puolia, jättää ne huonommat myöhäisempään ajankohtaan, siihen kun olo olisi jo turvallinen.

        AV

        Ja tuo, "et voi tietää miten tunteesi (ja halu) käyttäytyisi oikeassa elämässä."

        Kerro viisaana mitä menettää jos tutustuisi ja saippuoisi, saippuoidessa on hyvä tutustua? Tuon session jälkeen tietäisi kaiken tarvittavan tunteesta ja halusta, joskus jopa siitä miten halu muuttuu hellyydeksi, yhteenkuuluvuudeksi.

        Ole rohkeampi, älä ihastu helposti mutta kerää kokemuksia.

        Tällä hetkellä en saippuoi kun yhtä ihmistä itseni lisäksi, joskus tekee myös valintoja, jossa ei ajattele vain itseään, omia halujaan tai hae äärimmäisyyksiä must-sektorilta.

        AV


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suhteen aloittaminen on kuin projektityö joka etenee vaihe vaiheelta.
        Työn alle ei kannata ottaa sellaisia joista ei olisi kunnollista kokemusta, joten alussa kirjoittamani lista liittyy siihen.
        Rakkaus syttyy tai on syttymättä, ihmisenä vastapuolen tulisi edustaa lähinnä noita arvoja mitä kirjoitin. Jos toinen tuntuu ne täyttävän, olisi jo ihastunut.

        Huomasit varmaan etten kirjoittanut negatiivisia ollenkaan, siihenkin on syynsä.
        Ihmiset voivat muuttua, tunteet voivat muuttua. Negatiivisia asioita esiintyy joka suhteessa mutta niillä ei ole niin merkitystä, jos suhteen tukeva pohja olisi kunnossa, molemmin puolin.

        Et voi heti alussa saada kaikkea mitä haluat, koska kukaan ei voi toista tuntea niin hyvin. Alussahan jokainen esittää itsestään vain parhaita puolia, jättää ne huonommat myöhäisempään ajankohtaan, siihen kun olo olisi jo turvallinen.

        AV

        Kohdassa esteet on ne kaikken oleellisimmat negatiiviset asiat. Ja listassa on asioita, jotka moni kokee puutteeksi, vaikka itselle ne ei olisi kovinkaan merkittäviä juttuja.

        Ominaisuuksien lista ei ole täydellinen, vaan kokoelma itselle tärkeitä ja vähemmän tärkeitä juttuja mitä nyt sillä hetkellä väsyneenä tuli mieleen. Jotain aivan oleellisiakin oli jäänyt pois.

        En usko siihen, että keneen tahansa rakastuu kun vaan aloittaa seksielämän. Tai kyllä tiedän, että sillä tavalla pieni kiinnostus muuttuu hyvin helposti tunteiksi, mutta nuo läheisyyslähtöinen tunne on myös hyvin herkkä poistumaan kun kosketus, hellyys ja seksi jää pois. Ja lähes kaikissa parisuhteissa se tapahtuu ainakin väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti. Sen sijaan ennen seksiä vahvat tunteet pysyy, vaikka ei näkisi vuoteen, eikä lähde pois, vaikka sitä toivoisi. Siis kärjistäen.

        Nyt pitää lähteä töihin… On taas kuitenkin joku ratkaistava tulipalo odottamassa sammutushenkilöstöä….


    • Huhhuh...

      Nyt sua jokin ahistaa ja kunnolla. Näin mä koen. Jokin juttu vaan takertelee ja etsit siihen jotain ärsykettä, että se tulisi ulos....

      Mä koin noin sun aloituksen.

      Tjaa? Kysyttiinkös tässä jotain?

      1.MUST
      2. SHOULD
      3. Nice (plussaa muttei vaatimus)
      4. Ihan sama
      5. Not nice (miinusta muttei este)
      6. Este

      Vastaan noihin kaikkiin, etten tiedä etukäteen. Jos kenenkään lähestyvän ihmisen kohdalla pitäis jotain miettiä, se olisi 2. Should.... eikös se tarkoita pitäisi?

      Minusta pitäisi antaa mahdollisuus tulla lähelle, sanoa mitä on ja olla sitä mitä nyt siinä onkaan.

      Ehkä miehenä oon vähän jäävi sanomaan, mua ei kovin moni uhkaa. Mutta yllätyn, miten moni nainen uskaltaa tulla lähelle.

      Ja olenko väärässä jos väitän, että haluisit olla vielä rohkeampi?

      Juu... lukitsen tään vastauksen. 😁

      • Emberizi

        Tulkitset väärin ja oikein. Minua hyvin harvoin ahdistaa, mutta tällä viikolla sellainen (ohimenevä, tiedän) vaihe on ollut. Tai ahdisti, on oikeastaan jo ohi. Kun saan asiat paremmin omassa päässä järjestykseen, helpottaa.

        Loman jälkeen töihin paluu oli henkisesti haastavaa. Olin kerrankin loman ilman, että seuraan projektia, enkä tiennyt yhtään missä mennään. Tilanne oli yllättävän positiivinen, mutta muuten on tunnin töissä olon jälkeen joutunut hyppäämään suoraan ylinopeutta ajavan junan kyytiin ja arvioimaan, että junaa pysyy oikeilla raiteilla (onneksi en yksin) vaan yhteistyössä) ultranopeassa tempossa. Ja kun tosiaan oma tarvitsevuus iski taas maton alta itselle näkyväksi aiemmin mainitsemistani syistä, aloin pohtimaan omaa itseäni: mitä arvotan, arvotanko oikeita asioita, mikä on tärkeää ja mikä vain ihan kiva-osastoa jne? Pohdin myös omaa kelpaavuuytani, vaikka tiedän että sellaiselle joka minut joskus tulee haluaman kyllä kelpaan ja muista ei niin


      • Emberizi
        Emberizi kirjoitti:

        Tulkitset väärin ja oikein. Minua hyvin harvoin ahdistaa, mutta tällä viikolla sellainen (ohimenevä, tiedän) vaihe on ollut. Tai ahdisti, on oikeastaan jo ohi. Kun saan asiat paremmin omassa päässä järjestykseen, helpottaa.

        Loman jälkeen töihin paluu oli henkisesti haastavaa. Olin kerrankin loman ilman, että seuraan projektia, enkä tiennyt yhtään missä mennään. Tilanne oli yllättävän positiivinen, mutta muuten on tunnin töissä olon jälkeen joutunut hyppäämään suoraan ylinopeutta ajavan junan kyytiin ja arvioimaan, että junaa pysyy oikeilla raiteilla (onneksi en yksin) vaan yhteistyössä) ultranopeassa tempossa. Ja kun tosiaan oma tarvitsevuus iski taas maton alta itselle näkyväksi aiemmin mainitsemistani syistä, aloin pohtimaan omaa itseäni: mitä arvotan, arvotanko oikeita asioita, mikä on tärkeää ja mikä vain ihan kiva-osastoa jne? Pohdin myös omaa kelpaavuuytani, vaikka tiedän että sellaiselle joka minut joskus tulee haluaman kyllä kelpaan ja muista ei niin

        ole väliäkään (jatkuu).

        Minua ahdistaa noin kerran vuodessa ja nyt oli se hetki! Ahdistus tuli siitä, että pariutuminen on niin turhauttava prosessi ja vaatii luultavasti iterointeja (jos ei käy hyvä tuuri). Enkä jakso alkaa mitään sarjadeittailua vetämään, eikä elämäni siihen edes taivu. Turhaumaa aiheutta myös se, ettei edes lottoa, ja ”odottaa” silti päävoittoa.

        Olen kirjoittanut paljon ronskimpia aloituksia pari pv, mutta jättänyt julkaisematta,

        Olet väärässä siinä, ettei rohkeus ole ongelmani eikä haasteeni. Olen hyvinkin rohkea tarvittaessa. Silti käytän rohkeutta kohtuullisen hillitysti.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        ole väliäkään (jatkuu).

        Minua ahdistaa noin kerran vuodessa ja nyt oli se hetki! Ahdistus tuli siitä, että pariutuminen on niin turhauttava prosessi ja vaatii luultavasti iterointeja (jos ei käy hyvä tuuri). Enkä jakso alkaa mitään sarjadeittailua vetämään, eikä elämäni siihen edes taivu. Turhaumaa aiheutta myös se, ettei edes lottoa, ja ”odottaa” silti päävoittoa.

        Olen kirjoittanut paljon ronskimpia aloituksia pari pv, mutta jättänyt julkaisematta,

        Olet väärässä siinä, ettei rohkeus ole ongelmani eikä haasteeni. Olen hyvinkin rohkea tarvittaessa. Silti käytän rohkeutta kohtuullisen hillitysti.

        Mä en tykkää biologiasta. Eiks voitas puhua mieluummin käsitöistä. Niistä tykkäs kaikki.


      • Emberizi kirjoitti:

        ole väliäkään (jatkuu).

        Minua ahdistaa noin kerran vuodessa ja nyt oli se hetki! Ahdistus tuli siitä, että pariutuminen on niin turhauttava prosessi ja vaatii luultavasti iterointeja (jos ei käy hyvä tuuri). Enkä jakso alkaa mitään sarjadeittailua vetämään, eikä elämäni siihen edes taivu. Turhaumaa aiheutta myös se, ettei edes lottoa, ja ”odottaa” silti päävoittoa.

        Olen kirjoittanut paljon ronskimpia aloituksia pari pv, mutta jättänyt julkaisematta,

        Olet väärässä siinä, ettei rohkeus ole ongelmani eikä haasteeni. Olen hyvinkin rohkea tarvittaessa. Silti käytän rohkeutta kohtuullisen hillitysti.

        Sori, tuli eilen muuta menoa ja nää jäi mun aloituksen viestisuman alle.

        No pariutuminen on turhauttavaa ja stressaavaa, eikä se pääty edes siihen, että löytyis joku mukava ehdokas, vaan vielä on tutustuttava ja tutkittava toinen läpikotaisin ja silti on riski, että sydän särkyy ja koko elämä pitää kasata taas kerran.

        Sitä omaa tarvitsevuuttaan joutuu punnitsemaan, että onko oman tarpeensa tyydyttämiseen varaa...

        Mä saatan välillä innostua, että joo, voisin ehkä tuon ihmisen kanssa voida katsoo mitä tuleman pitää, mutta kohta jo joku takaraivossa lyö jarruja päälle. Että elä hyvä mies taas ajaudu johonkin sellaiseen, mistä et ehjänä enää pois pääse. :oD Mutta mä luulen, etten vaan tarpeeksi sit tarvitse/halua jotain sellaista, mitä toisesta saisin elämääni.

        Tietty oon miettinyt, että ehkä vaan toisaalta haluan niin paljon, että sitä ei ehkä kukaan täällä pystyiskään tarjoamaan? Vai onko se sitä, etten ymmärrä miten edes huomaan mitä se toinen milloinkin tarjoaa?

        Ja finaalina huomaan miettiväni aivan liikaa kaikkea... :oD


      • Emberizi kirjoitti:

        ole väliäkään (jatkuu).

        Minua ahdistaa noin kerran vuodessa ja nyt oli se hetki! Ahdistus tuli siitä, että pariutuminen on niin turhauttava prosessi ja vaatii luultavasti iterointeja (jos ei käy hyvä tuuri). Enkä jakso alkaa mitään sarjadeittailua vetämään, eikä elämäni siihen edes taivu. Turhaumaa aiheutta myös se, ettei edes lottoa, ja ”odottaa” silti päävoittoa.

        Olen kirjoittanut paljon ronskimpia aloituksia pari pv, mutta jättänyt julkaisematta,

        Olet väärässä siinä, ettei rohkeus ole ongelmani eikä haasteeni. Olen hyvinkin rohkea tarvittaessa. Silti käytän rohkeutta kohtuullisen hillitysti.

        Btw...

        Mitä sait tästä ketjusta? Tai saitko mitään ajatuksia herättävää? 😊

        Siis tarkoitan koko ketjua, en pelkästään mun tuumimisia. 😊


      • Emberizi
        Disseisback kirjoitti:

        Btw...

        Mitä sait tästä ketjusta? Tai saitko mitään ajatuksia herättävää? 😊

        Siis tarkoitan koko ketjua, en pelkästään mun tuumimisia. 😊

        Ketjussa on paljon ajatuksia avaavaa keskustelua ja varsinkin heillä, jotka avaavat miksi ajattelevat niin kuin ajattelevat. Kokonaisuutena ketju on taas rasittavaa ’pain in the ass’- osastoa. Taas muistin, miksi en ole tehnyt aloituksia pitkään aikaan…. Toisaalta oma moka kun lähden keskustelemaan eriäväisyyksiä aiheuttaneista näkemyksistä. Toisaalta jos toinen osaa perustella kantansa, ja kuuntelee myös minun kantani, se voi olla hyvinkin antoisaa (vaikka kumpikaan ei muuttaisi näkemyksiään), sitähän varten palsta on, mutta käytännössä se onnistuu vain osittain.

        Keskimääräinen lukija ei ymmärrä edes selityksen jälkeen, että kyseessä ei ole Tinder-lista vaan arvomatriisi. Aloituksessa oli listattu iso lista sekalaisia asioita, jotka pyydettiin arvottamaan oman näkemyksen mukaan. Fiksuimmat mietti asiaa itsekin ja lisäsi itsellekin tärkeitä asioita mukaan alkuperäiseen listaan tai pohti asioita. Sellaista on ilo lukea, koska se avaa omaakin näkemystä. Sitten taas osa lukija ymmärrä, että vaikka ’nice, muttei este’ ole suora vaatimus. Jos tekstiä on paljon, on vaatimukset jo sillä hirvittäviä.

        Sitten toinen turhauttava asia ketjussa on, se että moni tyrmää itselle erilaiset arvot ja vieläpä hyvin vaatimattomin perustein ja epäloogisin selityksiin, lähinnä tämä koskee osaa älykeskustelua. Jos vaikka 2 pitkän suhteen kumppanit on ollut selkeästi älykkäitä, on sen oltava eron syy… Riippumatta, että siitä että suhteideni loppumiselle on painava ja tavallista perustellumpi syy. Kun laskee kaikki 3kk-> suhteet/tapailut/parisuhteet historiasta tavallinen/älykäs jakauma on omalla kohdalla 43:57 (nuorena en osannut ajatella onko toinen sellainen, jonka kanssa viihtyisi lopun elämän). Älykkäiden jakaumasta lyhyeen/pitkään suhteeseen voi lähinnä päätellä, että suhde jatkuu pitkäksi todennäköisemmin älykkään kanssa. Jos huomiodaan vain yli 4kk ja yli 22v suhteet on suhde 0:100.


      • Emberizi kirjoitti:

        Ketjussa on paljon ajatuksia avaavaa keskustelua ja varsinkin heillä, jotka avaavat miksi ajattelevat niin kuin ajattelevat. Kokonaisuutena ketju on taas rasittavaa ’pain in the ass’- osastoa. Taas muistin, miksi en ole tehnyt aloituksia pitkään aikaan…. Toisaalta oma moka kun lähden keskustelemaan eriäväisyyksiä aiheuttaneista näkemyksistä. Toisaalta jos toinen osaa perustella kantansa, ja kuuntelee myös minun kantani, se voi olla hyvinkin antoisaa (vaikka kumpikaan ei muuttaisi näkemyksiään), sitähän varten palsta on, mutta käytännössä se onnistuu vain osittain.

        Keskimääräinen lukija ei ymmärrä edes selityksen jälkeen, että kyseessä ei ole Tinder-lista vaan arvomatriisi. Aloituksessa oli listattu iso lista sekalaisia asioita, jotka pyydettiin arvottamaan oman näkemyksen mukaan. Fiksuimmat mietti asiaa itsekin ja lisäsi itsellekin tärkeitä asioita mukaan alkuperäiseen listaan tai pohti asioita. Sellaista on ilo lukea, koska se avaa omaakin näkemystä. Sitten taas osa lukija ymmärrä, että vaikka ’nice, muttei este’ ole suora vaatimus. Jos tekstiä on paljon, on vaatimukset jo sillä hirvittäviä.

        Sitten toinen turhauttava asia ketjussa on, se että moni tyrmää itselle erilaiset arvot ja vieläpä hyvin vaatimattomin perustein ja epäloogisin selityksiin, lähinnä tämä koskee osaa älykeskustelua. Jos vaikka 2 pitkän suhteen kumppanit on ollut selkeästi älykkäitä, on sen oltava eron syy… Riippumatta, että siitä että suhteideni loppumiselle on painava ja tavallista perustellumpi syy. Kun laskee kaikki 3kk-> suhteet/tapailut/parisuhteet historiasta tavallinen/älykäs jakauma on omalla kohdalla 43:57 (nuorena en osannut ajatella onko toinen sellainen, jonka kanssa viihtyisi lopun elämän). Älykkäiden jakaumasta lyhyeen/pitkään suhteeseen voi lähinnä päätellä, että suhde jatkuu pitkäksi todennäköisemmin älykkään kanssa. Jos huomiodaan vain yli 4kk ja yli 22v suhteet on suhde 0:100.

        Heh. Löytyyks sulta exelistä taulukko? 🤣

        Joo. Vaikea täällä on tehdä niin täsmällistä aloitusta, etteikö tarttis selittää vielä rautalangan kanssa joillekin.
        Ja joitain sit osaa ärsyttää täsmällisyyskin. 😁


      • Emberizi
        Disseisback kirjoitti:

        Heh. Löytyyks sulta exelistä taulukko? 🤣

        Joo. Vaikea täällä on tehdä niin täsmällistä aloitusta, etteikö tarttis selittää vielä rautalangan kanssa joillekin.
        Ja joitain sit osaa ärsyttää täsmällisyyskin. 😁

        Joo ei ole exceliä… 😆 Tää ketju on niin massiivinen, että varmaan pitäis olla, jos haluaisi olla kunnon emäntä. Mutta en ole. enkä koe tarvetta olla. Pakko vaan ohittaa suurin osa, ettei syö oikeaa elämää ihan minimiin.


      • Emberizi kirjoitti:

        Joo ei ole exceliä… 😆 Tää ketju on niin massiivinen, että varmaan pitäis olla, jos haluaisi olla kunnon emäntä. Mutta en ole. enkä koe tarvetta olla. Pakko vaan ohittaa suurin osa, ettei syö oikeaa elämää ihan minimiin.

        Keksit tähänkin töistä tutun priorisoinnin. 😁

        Mut ei tunnepohjaisia juttuja voi lyödä exeliin. 😊

        Mä oon rationaalinen tunneihminrn, mutta parinvalinnassa joutuu rationaalisen lokeroijan vaan unohtamaan...tai sitten asetat kamman johon tarttuu paljon potentiaalisia.

        Ja vaikka teillä naisilla tiedetysti on tarjokkaita enempi, niin ei tunnu silti helpolta. 😁

        Myö miehinä jos taistellaan näkyvyydestä, niin naiset sit siitä mitä näkee. 😁


    • Anonyymi

      Teoreettisia pohdintoja sellaiselle jolla ei ole valinnanvaraa. Kuten minulle. Ei jaksa alkaa miettiä keneltä olisi kiva saada pakit.

      • Anonyymi

        En minäkään jaksa näitä miettiä. Sekin jolla oli alkuun kaikki parhaat ominaisuudet, muuttui ajan saatossa kohti "kaikki huonoimmat ominaisuudet". 😅

        Tilan pysyvyyden pitäminen on suurin ongelma. Se ei selviä kyselemällä. Ja kertooko kenenkään henkilöhistoria edes kaiken, vaikka selvittäisi taustat?


    • Anonyymi

      Noihin raameihin sopis aika moni, minäkin. Mutta voi olla, että olen väärän ikäinen, väärää sukupuolta ja mikä tärkeintä ehkä en rakastais tai rakastuis ap:hen. Ehkä kannattais jättää kaikki muu sälä pois kuin rakkaus. Oletan, että ap on mies.

      • Emberizi

        Älykkäitä on n.10-20% populaatiosta, joten yksi kriteeri on jo vaativa ja molemmin puoliset tunteet karsii myös rankasti.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Älykkäitä on n.10-20% populaatiosta, joten yksi kriteeri on jo vaativa ja molemmin puoliset tunteet karsii myös rankasti.

        Totta ap, älykkäitä on harvassa. Itse et vaikuta kovin älykkäältä, kun tuollaisia listoja rustaat, toivottavasti älykkyys ei ole kovin tärkeä vaatimus sille toiselle osapuolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta ap, älykkäitä on harvassa. Itse et vaikuta kovin älykkäältä, kun tuollaisia listoja rustaat, toivottavasti älykkyys ei ole kovin tärkeä vaatimus sille toiselle osapuolelle.

        Näin tutkitusti älykkäänä totean, että minusta aloittaja vaikuttaa varsin älykkäältä yksilöltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin tutkitusti älykkäänä totean, että minusta aloittaja vaikuttaa varsin älykkäältä yksilöltä.

        Ahaa, mitähän sinä ja älykkääksi mainitsemasi ap ovat tehneet älykkyydellä? Pelastaneet kehitysmaiden lapsia, auttaneet kansainvälisissä katastrofeissa, toimineet maapallon pelastamiseksi vai oletteko kenties vain keränneet itsellenne massia ja luksusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, mitähän sinä ja älykkääksi mainitsemasi ap ovat tehneet älykkyydellä? Pelastaneet kehitysmaiden lapsia, auttaneet kansainvälisissä katastrofeissa, toimineet maapallon pelastamiseksi vai oletteko kenties vain keränneet itsellenne massia ja luksusta.

        Senhän sinä varmasti haluaisit tietää. Vaan mitäpä se sulle kuuluu? Hoida ihan vaan omat tekemisesi.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, mitähän sinä ja älykkääksi mainitsemasi ap ovat tehneet älykkyydellä? Pelastaneet kehitysmaiden lapsia, auttaneet kansainvälisissä katastrofeissa, toimineet maapallon pelastamiseksi vai oletteko kenties vain keränneet itsellenne massia ja luksusta.

        Työni tulee pelastamaan ihmishenkiä ihan konkreettisesti. Työlläni on arvo.


      • Emberizi
        Emberizi kirjoitti:

        Työni tulee pelastamaan ihmishenkiä ihan konkreettisesti. Työlläni on arvo.

        Ja saattaa olla jo pelastanutkin?


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Työni tulee pelastamaan ihmishenkiä ihan konkreettisesti. Työlläni on arvo.

        Totta kai työllä on arvo. Etenkin käsityöllä.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta ap, älykkäitä on harvassa. Itse et vaikuta kovin älykkäältä, kun tuollaisia listoja rustaat, toivottavasti älykkyys ei ole kovin tärkeä vaatimus sille toiselle osapuolelle.

        Lue alustus uudestaan, niin ehkä ymmärrät paremmin miksi päädyin lajittelemaan eri ominaisuuksia. Siitähän tässä on kyse: miten arvotat eri ominaisuuksia mahdollisessa puolisossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta ap, älykkäitä on harvassa. Itse et vaikuta kovin älykkäältä, kun tuollaisia listoja rustaat, toivottavasti älykkyys ei ole kovin tärkeä vaatimus sille toiselle osapuolelle.

        Suurin osa ihmistä on aika älykkäitä, huippuälykkäitä on harvassa. Huippuälykkäät ovat usein myös huippuvaikeita ihmisinä.

        Tyhmää on korostaa älykkyyttä paljon muiden ominaisuuksien yläpuolelle.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin osa ihmistä on aika älykkäitä, huippuälykkäitä on harvassa. Huippuälykkäät ovat usein myös huippuvaikeita ihmisinä.

        Tyhmää on korostaa älykkyyttä paljon muiden ominaisuuksien yläpuolelle.

        Olen eri mieltä. huippuälykkäitä on harvassa (Mensa), mutta itsekin tunnen monta, joissa hyvin harva on huippuvaikeita tai edes vaikeita. Osa on, mutta niin kuin on vähempi älyisistäkin. Aivan tavallisia työelämässä menestyviä ihmisiä nuo on suurin osa.

        Noin puolen väestöstä saa ÄO lukemat 90-110 ja
        Lukemat 85-115 (1 sigma) saa ~68%. Noin 95% (2 sigma) väestöstä saa lukemat 70-130. Siis ~vain 2.5% ylittää Mensan rajan. Tuolla ketjussa aiemmin sanoin, etten hae Mensan jäsentä (ei ole haitta eikä plussa) vaan ihminen kuka on noin about ylimmässä 10-20% on sopiva. En kysele kenenkään tulosta tietenkään, eikä se edes kiinnosta, mutta se miten ihmisen aivot toimii tai ei toimi vaikuttaa aika vahvasti siihen syntyykö sama aaltopituus vai ei. Teen töitä ympäristössä, jossa tuo ylin 10-20% on aika normitaso eikä Mensan tyypitkään ole mitään poikkeuksia. Samoin täällä kyllä bongaa terävät kirjoittajat aika nopeasti. Voisin lyödä vetoa, että noita ylimmän 10-20% tyyppejä mahtuu tännekin useampi kuin kirjoittajien lukumäärän ja älykkyyden esiintyvyys voisi olettaa. En siis osaa nähdä tuota vaatimusta mitenkään liian poissulkevana omassa elinympäristössä toisin kuin vaikka baaritiskillä (missä en yleensä käy). Itseasiassa kahden ihmisen älykkyysero on se mikä ratkaisee 115-125 tai 125-135 on luultavasti on toimiva yhtälö, mutta 165-125 ja 125-85 parit turhautuisivat toisiinsa alle tunnissa.

        Minulle älykkyys on tärkeä ominaisuus ja itse pidän sitä vaikka sixpack, palkkaa, omaisuutta tai pituutta älyttömänä vaatimuksena kumppanille. Meitä on erilaisia, ei meidän pidä kelvata kaikille kunhan kelpaa sille yhdelle oikealle! Ja myös omat valinnat on tehtävä sen mukaan mikä on itselle tärkeää.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Olen eri mieltä. huippuälykkäitä on harvassa (Mensa), mutta itsekin tunnen monta, joissa hyvin harva on huippuvaikeita tai edes vaikeita. Osa on, mutta niin kuin on vähempi älyisistäkin. Aivan tavallisia työelämässä menestyviä ihmisiä nuo on suurin osa.

        Noin puolen väestöstä saa ÄO lukemat 90-110 ja
        Lukemat 85-115 (1 sigma) saa ~68%. Noin 95% (2 sigma) väestöstä saa lukemat 70-130. Siis ~vain 2.5% ylittää Mensan rajan. Tuolla ketjussa aiemmin sanoin, etten hae Mensan jäsentä (ei ole haitta eikä plussa) vaan ihminen kuka on noin about ylimmässä 10-20% on sopiva. En kysele kenenkään tulosta tietenkään, eikä se edes kiinnosta, mutta se miten ihmisen aivot toimii tai ei toimi vaikuttaa aika vahvasti siihen syntyykö sama aaltopituus vai ei. Teen töitä ympäristössä, jossa tuo ylin 10-20% on aika normitaso eikä Mensan tyypitkään ole mitään poikkeuksia. Samoin täällä kyllä bongaa terävät kirjoittajat aika nopeasti. Voisin lyödä vetoa, että noita ylimmän 10-20% tyyppejä mahtuu tännekin useampi kuin kirjoittajien lukumäärän ja älykkyyden esiintyvyys voisi olettaa. En siis osaa nähdä tuota vaatimusta mitenkään liian poissulkevana omassa elinympäristössä toisin kuin vaikka baaritiskillä (missä en yleensä käy). Itseasiassa kahden ihmisen älykkyysero on se mikä ratkaisee 115-125 tai 125-135 on luultavasti on toimiva yhtälö, mutta 165-125 ja 125-85 parit turhautuisivat toisiinsa alle tunnissa.

        Minulle älykkyys on tärkeä ominaisuus ja itse pidän sitä vaikka sixpack, palkkaa, omaisuutta tai pituutta älyttömänä vaatimuksena kumppanille. Meitä on erilaisia, ei meidän pidä kelvata kaikille kunhan kelpaa sille yhdelle oikealle! Ja myös omat valinnat on tehtävä sen mukaan mikä on itselle tärkeää.

        Otathan huomioon sen, että kaikki älykkäät eivät parisuhdeasioissa arvosta vain älykkyyttä tai näkevät sen vain yhtenä juttuna, mutta ei mitenkään erityisenä vaatimuksena. Onko muuten kovin älykästä korostaa omaa älykkyyttään. Omasta mielestäni semmoiset ihmiset ovat hieman pellejä. Älykkyyden huomaa monesta muusta asiasta. Jaksaako älykäskään ihminen jutella syvällisiä päivästä toiseen. Miksi kumppanin pitäisi olla näitä asioita täydentävä? Eikö näitä asioita voi käydä läpi työkaverien ym. kanssa. Mä voin kyllä suosiolla tunnustautua vähemmän älykkääksi, kun itse näkisin suhteessa hempeilyn tärkeänä, toisaalta eikö ole älykästä nähdä elämässä erilaisia värejä. Ihan sama, itse en jaksa paskantärkeitä ihmisiä.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otathan huomioon sen, että kaikki älykkäät eivät parisuhdeasioissa arvosta vain älykkyyttä tai näkevät sen vain yhtenä juttuna, mutta ei mitenkään erityisenä vaatimuksena. Onko muuten kovin älykästä korostaa omaa älykkyyttään. Omasta mielestäni semmoiset ihmiset ovat hieman pellejä. Älykkyyden huomaa monesta muusta asiasta. Jaksaako älykäskään ihminen jutella syvällisiä päivästä toiseen. Miksi kumppanin pitäisi olla näitä asioita täydentävä? Eikö näitä asioita voi käydä läpi työkaverien ym. kanssa. Mä voin kyllä suosiolla tunnustautua vähemmän älykkääksi, kun itse näkisin suhteessa hempeilyn tärkeänä, toisaalta eikö ole älykästä nähdä elämässä erilaisia värejä. Ihan sama, itse en jaksa paskantärkeitä ihmisiä.

        Jos parin älykkyys ero on liian suuri, arkielämä on hyvin turhauttavaa, toisen ymmärtäminen on vaikeaa ja kommunikaatio jatkuvaa rautalangasta vääntämistä. Eikö sitä aaltopituutta löydy eikä leikkisyyttä voi harjoittaa, kun toinen tippuu jatkuvasti kärryiltä, Tämä vahvasti kärjistäen, jotta ymmärrät miksi älykkyys voi olla tärkeä jollekin toiselle. Jos kuuluu porukkaan, johon noin puolet suomalaisista kuuluu 90-110, isoin osa muusta porukasta ei eroa älykkyydeltään liikaa itsestä. Jos on ÄO 160 tyyppi, voi jo vähemmän älykkäät mensan tyypit olla liian hitaita.

        Oman älykkyytensä tietäminen ei ole tyhmää, Ei se ole sen kummempi ominaisuus kun vaikka joku tietää olevansa kaunis (ei sen tietäminen tee rumaksi) tai vaikka jos on suomenmestari jossain urheilulajissa. Älykkyys on vain ominaisuus, joka jostain syystä aiheuttaa häpeää ihan tavallisillekin ihmisille.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Jos parin älykkyys ero on liian suuri, arkielämä on hyvin turhauttavaa, toisen ymmärtäminen on vaikeaa ja kommunikaatio jatkuvaa rautalangasta vääntämistä. Eikö sitä aaltopituutta löydy eikä leikkisyyttä voi harjoittaa, kun toinen tippuu jatkuvasti kärryiltä, Tämä vahvasti kärjistäen, jotta ymmärrät miksi älykkyys voi olla tärkeä jollekin toiselle. Jos kuuluu porukkaan, johon noin puolet suomalaisista kuuluu 90-110, isoin osa muusta porukasta ei eroa älykkyydeltään liikaa itsestä. Jos on ÄO 160 tyyppi, voi jo vähemmän älykkäät mensan tyypit olla liian hitaita.

        Oman älykkyytensä tietäminen ei ole tyhmää, Ei se ole sen kummempi ominaisuus kun vaikka joku tietää olevansa kaunis (ei sen tietäminen tee rumaksi) tai vaikka jos on suomenmestari jossain urheilulajissa. Älykkyys on vain ominaisuus, joka jostain syystä aiheuttaa häpeää ihan tavallisillekin ihmisille.

        Kärjistät asiaa, mutta on totta että hyvin älykkäiden ihmisten elämä on monesti vaikeaa, kun ei yksinkertaisesti löydy ihmisiä jotka ymmärtää heitä. Mutta aina homma ei parisuhteessa mene noin. Paras ymmärrys varmaan on, jos älykäs löytää älykkään, mutta kun ihmisten muutkin ominaisuudet ja mielenkiinnon kohteet määrittää asiaa. Yhtälailla voi sanoa, että taidemaalari voi olla vain taidemaalarin kanssa, kirjailija kirjailijan kanssa ja huippu-urheilija vain huippu-urheilijan kanssa. Huippu-urheilijat keskittyessään vahvasti urheiluun ja reissatessaan paljon, jos vielä on yhdessä toisen huippu-urheilijan kanssa, niin suhde voi kaatua etäisyyteen, ajanpuutteeseen ja kummankin oman edun tavoitteluun. Toisilla toimii, toisilla ei. Samoin taitelija, jos kaksi taiteilijaa yhdessä niin normielämä saattaa jäädä vähän turhankin kauas, kun taas erityyppinen puoliso voi maadoittaa taiteilijaa arkielämään.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kärjistät asiaa, mutta on totta että hyvin älykkäiden ihmisten elämä on monesti vaikeaa, kun ei yksinkertaisesti löydy ihmisiä jotka ymmärtää heitä. Mutta aina homma ei parisuhteessa mene noin. Paras ymmärrys varmaan on, jos älykäs löytää älykkään, mutta kun ihmisten muutkin ominaisuudet ja mielenkiinnon kohteet määrittää asiaa. Yhtälailla voi sanoa, että taidemaalari voi olla vain taidemaalarin kanssa, kirjailija kirjailijan kanssa ja huippu-urheilija vain huippu-urheilijan kanssa. Huippu-urheilijat keskittyessään vahvasti urheiluun ja reissatessaan paljon, jos vielä on yhdessä toisen huippu-urheilijan kanssa, niin suhde voi kaatua etäisyyteen, ajanpuutteeseen ja kummankin oman edun tavoitteluun. Toisilla toimii, toisilla ei. Samoin taitelija, jos kaksi taiteilijaa yhdessä niin normielämä saattaa jäädä vähän turhankin kauas, kun taas erityyppinen puoliso voi maadoittaa taiteilijaa arkielämään.

        Puolison ei tarvitse olla huippuälykkö, mutta liian iso ero tekee sen ettei toinen tajua mitä sanon ja olo on kuin keskustelisi lapsen kanssa (tosin omista lapsista osa on luultavasti tiukkaälyisempiä kuin itse, ja osaavat haastaa, mutta noin yleisesti). Tai koko ajan joutuu miettimään miten selitän, että tuo toinen pysyy kärryillä tai pari ei ole tasavertainen kun toista pystyisi halutessaan johdattelemaan ilman, että hän tajuaa sitä (vaikken sitä tekisi). Olen tavannut ihmisen, jonka ÄO on 160 ja voin sanoa, että ITSE olin se, joka ei pysynyt kärryillä ajatuksen virrassa ja jouduin keskittymään täysillä. Sama asia on siis kumpanakin suuntaan!

        Liian iso älykkyys ero Ei vaan toimi arjessa! Tuskin itsekkään olisin Mensassa (en tiedä kun en ole kokenut tarvetta mennä testiin), nettitestillä olen joskus kauan sitten naputellut tuloksia 122-136, siis yli ja ali ja sisarukseni on saanut virallisella testillä 125 joskus teininä.Kaikki ystävistäni ovat älykkäitä ja tiedän yhden saaneen 115 tuloksen (ylin 16% jos meni päässälasku oikein). En siis rajaa älykkyyttä Mensan rajaan tai testitulokseen, vaan oikean elämän kohtaamiseen. Pelkkä ÄO ei tietennkän ole mittari ja vaikka kielellinen lahjakkuus kompensoi paljon. Tiedän kuitenkin, että vaikka ÄO 100-tyypin kanssa en pystyisi tyytyväisenä elämään, koska vuorovaikutuksen toimivuus on itselleni yksi tärkeimpiä asioita suhteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otathan huomioon sen, että kaikki älykkäät eivät parisuhdeasioissa arvosta vain älykkyyttä tai näkevät sen vain yhtenä juttuna, mutta ei mitenkään erityisenä vaatimuksena. Onko muuten kovin älykästä korostaa omaa älykkyyttään. Omasta mielestäni semmoiset ihmiset ovat hieman pellejä. Älykkyyden huomaa monesta muusta asiasta. Jaksaako älykäskään ihminen jutella syvällisiä päivästä toiseen. Miksi kumppanin pitäisi olla näitä asioita täydentävä? Eikö näitä asioita voi käydä läpi työkaverien ym. kanssa. Mä voin kyllä suosiolla tunnustautua vähemmän älykkääksi, kun itse näkisin suhteessa hempeilyn tärkeänä, toisaalta eikö ole älykästä nähdä elämässä erilaisia värejä. Ihan sama, itse en jaksa paskantärkeitä ihmisiä.

        Täytyy todeta tähän, ettei "syvällisten puhuminen" ole ainakaan minusta mikään erityinen älykkyyden merkki.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Puolison ei tarvitse olla huippuälykkö, mutta liian iso ero tekee sen ettei toinen tajua mitä sanon ja olo on kuin keskustelisi lapsen kanssa (tosin omista lapsista osa on luultavasti tiukkaälyisempiä kuin itse, ja osaavat haastaa, mutta noin yleisesti). Tai koko ajan joutuu miettimään miten selitän, että tuo toinen pysyy kärryillä tai pari ei ole tasavertainen kun toista pystyisi halutessaan johdattelemaan ilman, että hän tajuaa sitä (vaikken sitä tekisi). Olen tavannut ihmisen, jonka ÄO on 160 ja voin sanoa, että ITSE olin se, joka ei pysynyt kärryillä ajatuksen virrassa ja jouduin keskittymään täysillä. Sama asia on siis kumpanakin suuntaan!

        Liian iso älykkyys ero Ei vaan toimi arjessa! Tuskin itsekkään olisin Mensassa (en tiedä kun en ole kokenut tarvetta mennä testiin), nettitestillä olen joskus kauan sitten naputellut tuloksia 122-136, siis yli ja ali ja sisarukseni on saanut virallisella testillä 125 joskus teininä.Kaikki ystävistäni ovat älykkäitä ja tiedän yhden saaneen 115 tuloksen (ylin 16% jos meni päässälasku oikein). En siis rajaa älykkyyttä Mensan rajaan tai testitulokseen, vaan oikean elämän kohtaamiseen. Pelkkä ÄO ei tietennkän ole mittari ja vaikka kielellinen lahjakkuus kompensoi paljon. Tiedän kuitenkin, että vaikka ÄO 100-tyypin kanssa en pystyisi tyytyväisenä elämään, koska vuorovaikutuksen toimivuus on itselleni yksi tärkeimpiä asioita suhteessa.

        Ja siis suuri älykkyysero on ongelma myös siihen toiseen suuntaan. Se "heikompi" osapuoli joutuu usein tuntemaan itsensä "tyhmäksi", eikä sekään pidemmän päälle ole mukava tunne. Vaikka toinen ei tekisi sitä tahallaan, vaan yrittäisi olla olematta liian korkealentoinen niin suuri ero on rasite parisuhteelle.

        Moni varmasti ihan vilpittömästi kuvittelee muuta, mutta vain kokemuksen kautta voi tajuta miten raskas kokemus suuri älyllinen ero voi olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis suuri älykkyysero on ongelma myös siihen toiseen suuntaan. Se "heikompi" osapuoli joutuu usein tuntemaan itsensä "tyhmäksi", eikä sekään pidemmän päälle ole mukava tunne. Vaikka toinen ei tekisi sitä tahallaan, vaan yrittäisi olla olematta liian korkealentoinen niin suuri ero on rasite parisuhteelle.

        Moni varmasti ihan vilpittömästi kuvittelee muuta, mutta vain kokemuksen kautta voi tajuta miten raskas kokemus suuri älyllinen ero voi olla.

        No, on teillä tosiaan ongelmat. Olen älykäs, mutta tulen ihan hyvin toimeen vähemmän älykkäidenkin kanssa ja löydän ihan hyviä keskustelun aiheitakin heidän kanssa. Se, että on tarve korostaa älykkyyttään, tehdä siitä ongelma on mielestäni suppeakatseisuutta ja jopa typerää. Tiedän useita epäsuhtaisia pareja älykkyyden suhteen. Muuten se, että tekee Mensan netti testin itsekseen kotona on ihan eri juttu kuin hikoilla virallinen testi valvonnan alla. Mitä tulee siihen, että ei niin älykäs tuntee huonommuutta älykkään kanssa niin se on enempi itsetunto kysymys. Mielestäni on kiva, jos arvostaa toisen älykkyyttää tai mitä lie hyvää ominaisuutta, mutta sitten ne ääliöt on asia erikseen, jotka parjaa ja jopa lyttää älykkäitä kuka mistäkin syystä huonommuuden tunteen vuoksi.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, on teillä tosiaan ongelmat. Olen älykäs, mutta tulen ihan hyvin toimeen vähemmän älykkäidenkin kanssa ja löydän ihan hyviä keskustelun aiheitakin heidän kanssa. Se, että on tarve korostaa älykkyyttään, tehdä siitä ongelma on mielestäni suppeakatseisuutta ja jopa typerää. Tiedän useita epäsuhtaisia pareja älykkyyden suhteen. Muuten se, että tekee Mensan netti testin itsekseen kotona on ihan eri juttu kuin hikoilla virallinen testi valvonnan alla. Mitä tulee siihen, että ei niin älykäs tuntee huonommuutta älykkään kanssa niin se on enempi itsetunto kysymys. Mielestäni on kiva, jos arvostaa toisen älykkyyttää tai mitä lie hyvää ominaisuutta, mutta sitten ne ääliöt on asia erikseen, jotka parjaa ja jopa lyttää älykkäitä kuka mistäkin syystä huonommuuden tunteen vuoksi.

        Miksi Mensan testin pitäisi hikoiluttaa? Olen vastaavan testin tehnyt myös työhönotossa valvotusti, eikä se minusta ollut mitenkään hikoiluttavaa. Pikemmin ajattelin, että olen mitä olen, teen testit itsenäni ja ottavat jos kelpaa. Ja tulos oli hyvin linjassa Mensan nettitestien kanssa mut olen joskus historiassa kokeillut.

        En näe miksi älykkyystestissä olisi lähtökohtaisesti paineita tai jännitystä, ei tulos mihinkään vaikuta! Ei tulos vaikuttaisi omaan kuvaani itsestäni eikä sillä olisi minulle merkitystä onko tulos yli vai ali rajan.


      • PALSTANVALTAAJA
        Emberizi kirjoitti:

        Miksi Mensan testin pitäisi hikoiluttaa? Olen vastaavan testin tehnyt myös työhönotossa valvotusti, eikä se minusta ollut mitenkään hikoiluttavaa. Pikemmin ajattelin, että olen mitä olen, teen testit itsenäni ja ottavat jos kelpaa. Ja tulos oli hyvin linjassa Mensan nettitestien kanssa mut olen joskus historiassa kokeillut.

        En näe miksi älykkyystestissä olisi lähtökohtaisesti paineita tai jännitystä, ei tulos mihinkään vaikuta! Ei tulos vaikuttaisi omaan kuvaani itsestäni eikä sillä olisi minulle merkitystä onko tulos yli vai ali rajan.

        Onko ne nettitestit miten luotettavia versus Mensan valvottu testi?

        Itse tein taannoin reilussa 10 minuutissa testin, ohitinkin kokonaan muutaman kysymyksen. Tulos oli 115. En ole älykkö, mutta en ihan kengänpohjakaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onko ne nettitestit miten luotettavia versus Mensan valvottu testi?

        Itse tein taannoin reilussa 10 minuutissa testin, ohitinkin kokonaan muutaman kysymyksen. Tulos oli 115. En ole älykkö, mutta en ihan kengänpohjakaan.

        ÄO-arvo 111 - 120

        Kyseessä on keskivertoa korkeampi älykkyys. Korkeakoulussa opiskelu ei tuota näille henkilöille ongelmia. Ahkeruudella voi tällainen henkilö saavuttaa poikkeuksellisen hyvän aseman työmarkkinoilla. Tällaisia arvoja saavuttavat ihmiset muodostavat väestöstä noin 12%.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onko ne nettitestit miten luotettavia versus Mensan valvottu testi?

        Itse tein taannoin reilussa 10 minuutissa testin, ohitinkin kokonaan muutaman kysymyksen. Tulos oli 115. En ole älykkö, mutta en ihan kengänpohjakaan.

        Edelleenkin mietin, että miksi kaikki asiat pitäisi aina testata? Lisäksi näen, että ongelmaksi jossain tapauksissa voi muodostua se, että elämää alkaa muokkaamaan johonkin tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi, jos tuommoisesta testistä saisit huonot pisteet voisit aina kaikessa vedota, että en pysty tuohon ja tuohon, kun oon niin surkea kaikessa ja sama tietysti toisin päin. Tähän voisi ottaa esimerkin vielä pari viikkoa sitten aamulehdessä olleesta jutusta geenitesteistä ja niiden tarpeellisuudesta, siinä oli yhtenä esimerkkinä geneettinen alttius syövälle ja esimerkkinä käytettiin keuhkosyöpää. Jos ihminen joka tupakoi saisi tietää, että hänellä on geneettinen alttius keuhkosyövälle, saisi tietää tämän, hän saattaisi toimia henkilöstä riippuen eri tavalla. Hän saattaisi ajatella, että paskaakos tässä nyt on enää väliä, syöpä tulee kuitenkin eli eikun pahimmillaan vetää tupakkaa kaksin verroin, kun taas joku toinen voisi pelästyä ja lopettaa tupakoinnin. No oikeesti älykkäät ei tietty tupakoi lainkaan, sillä he ymmärtävät että tupakointi lisää ihan jokaisella keuhkosyöpäriskiä kymmenien kertaiseksi. Oikeesti älykkäät eivät myöskään ole reilusti ylipainoisia, sillä he tietävät ylipainon huomattavat riskit. Oikeasti älykkäät eivät myöskään käytä turhia kosmeettisia tuotteita, he eivät mielellään asu saasteisissa kaupungeissa jne. Eli summa summarum älykkään ihmisen näkee jo ulkonäöstä: laiha, tupakoimaton, päihteetön, väritön, metsän korvessa elävä hippi. Vai olisiko oikeasti älykkäämpää elää lyhyt, mutta hullun hauska elämä? Ei kuormittaisi vanhusten huoltoa. Vetäis kaksin käsin viinaksia, herkuttelis ja vähät välittäis normeista. Ehkä se Mensan testi kertois, millainen oikeasti älykäs ihminen olis noiden suhteen. En muuten menis ennustajallekaan, sillä kyllä se vähän takaraivossa kummittelua, että alkaisiko elää elämäänsä ennustuksen suuntaan. Tyyliin, ensi kuussa tapaat tummahiuksisen tulevaisuuden kumppanisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleenkin mietin, että miksi kaikki asiat pitäisi aina testata? Lisäksi näen, että ongelmaksi jossain tapauksissa voi muodostua se, että elämää alkaa muokkaamaan johonkin tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi, jos tuommoisesta testistä saisit huonot pisteet voisit aina kaikessa vedota, että en pysty tuohon ja tuohon, kun oon niin surkea kaikessa ja sama tietysti toisin päin. Tähän voisi ottaa esimerkin vielä pari viikkoa sitten aamulehdessä olleesta jutusta geenitesteistä ja niiden tarpeellisuudesta, siinä oli yhtenä esimerkkinä geneettinen alttius syövälle ja esimerkkinä käytettiin keuhkosyöpää. Jos ihminen joka tupakoi saisi tietää, että hänellä on geneettinen alttius keuhkosyövälle, saisi tietää tämän, hän saattaisi toimia henkilöstä riippuen eri tavalla. Hän saattaisi ajatella, että paskaakos tässä nyt on enää väliä, syöpä tulee kuitenkin eli eikun pahimmillaan vetää tupakkaa kaksin verroin, kun taas joku toinen voisi pelästyä ja lopettaa tupakoinnin. No oikeesti älykkäät ei tietty tupakoi lainkaan, sillä he ymmärtävät että tupakointi lisää ihan jokaisella keuhkosyöpäriskiä kymmenien kertaiseksi. Oikeesti älykkäät eivät myöskään ole reilusti ylipainoisia, sillä he tietävät ylipainon huomattavat riskit. Oikeasti älykkäät eivät myöskään käytä turhia kosmeettisia tuotteita, he eivät mielellään asu saasteisissa kaupungeissa jne. Eli summa summarum älykkään ihmisen näkee jo ulkonäöstä: laiha, tupakoimaton, päihteetön, väritön, metsän korvessa elävä hippi. Vai olisiko oikeasti älykkäämpää elää lyhyt, mutta hullun hauska elämä? Ei kuormittaisi vanhusten huoltoa. Vetäis kaksin käsin viinaksia, herkuttelis ja vähät välittäis normeista. Ehkä se Mensan testi kertois, millainen oikeasti älykäs ihminen olis noiden suhteen. En muuten menis ennustajallekaan, sillä kyllä se vähän takaraivossa kummittelua, että alkaisiko elää elämäänsä ennustuksen suuntaan. Tyyliin, ensi kuussa tapaat tummahiuksisen tulevaisuuden kumppanisi.

        Ja vielä edelliseen lisäyksenä geenitestit on tietyissä tapauksissa todella tärkeitä ja voi vähentää huomattavasti inhimillistä kärsimystä eli tuo yllä oleva esimerkki oli karkea yleistys ja koski paljolti myös noita yksityisiltä vaikka netin kautta tilattavia testejä. Kannattaa myös miettiä, missä kaikkialla nuo testitulokset olisi sitten saatavilla, haluatko niitä mahdollisesti epämääräisille, ulkopuolisille tahoille.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleenkin mietin, että miksi kaikki asiat pitäisi aina testata? Lisäksi näen, että ongelmaksi jossain tapauksissa voi muodostua se, että elämää alkaa muokkaamaan johonkin tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi, jos tuommoisesta testistä saisit huonot pisteet voisit aina kaikessa vedota, että en pysty tuohon ja tuohon, kun oon niin surkea kaikessa ja sama tietysti toisin päin. Tähän voisi ottaa esimerkin vielä pari viikkoa sitten aamulehdessä olleesta jutusta geenitesteistä ja niiden tarpeellisuudesta, siinä oli yhtenä esimerkkinä geneettinen alttius syövälle ja esimerkkinä käytettiin keuhkosyöpää. Jos ihminen joka tupakoi saisi tietää, että hänellä on geneettinen alttius keuhkosyövälle, saisi tietää tämän, hän saattaisi toimia henkilöstä riippuen eri tavalla. Hän saattaisi ajatella, että paskaakos tässä nyt on enää väliä, syöpä tulee kuitenkin eli eikun pahimmillaan vetää tupakkaa kaksin verroin, kun taas joku toinen voisi pelästyä ja lopettaa tupakoinnin. No oikeesti älykkäät ei tietty tupakoi lainkaan, sillä he ymmärtävät että tupakointi lisää ihan jokaisella keuhkosyöpäriskiä kymmenien kertaiseksi. Oikeesti älykkäät eivät myöskään ole reilusti ylipainoisia, sillä he tietävät ylipainon huomattavat riskit. Oikeasti älykkäät eivät myöskään käytä turhia kosmeettisia tuotteita, he eivät mielellään asu saasteisissa kaupungeissa jne. Eli summa summarum älykkään ihmisen näkee jo ulkonäöstä: laiha, tupakoimaton, päihteetön, väritön, metsän korvessa elävä hippi. Vai olisiko oikeasti älykkäämpää elää lyhyt, mutta hullun hauska elämä? Ei kuormittaisi vanhusten huoltoa. Vetäis kaksin käsin viinaksia, herkuttelis ja vähät välittäis normeista. Ehkä se Mensan testi kertois, millainen oikeasti älykäs ihminen olis noiden suhteen. En muuten menis ennustajallekaan, sillä kyllä se vähän takaraivossa kummittelua, että alkaisiko elää elämäänsä ennustuksen suuntaan. Tyyliin, ensi kuussa tapaat tummahiuksisen tulevaisuuden kumppanisi.

        Heh, no ihan älykkäitä ihmisiä on kyllä kaiken kokoisissa ja näköisissä. En muotittaisi ihmisen habitusta yhteen älykkyyden kanssa. Moni älykäs ihminen toki on persoonallinen, mutta yhtä moni on kopio työkaverista mitä tulee habitukseen. :)


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, no ihan älykkäitä ihmisiä on kyllä kaiken kokoisissa ja näköisissä. En muotittaisi ihmisen habitusta yhteen älykkyyden kanssa. Moni älykäs ihminen toki on persoonallinen, mutta yhtä moni on kopio työkaverista mitä tulee habitukseen. :)

        Tuosta älykkyydestä on Emppua suomittu monessa kohtaa, aika jännää sikäli kun mitäs haittaakaan siitä on, jos viehättyy älystä? Minäkin koen olevani sapioseksuaali siinä määrin, että tykkään tietynlaisesta älykkyydestä, se on osa ihmisen karismaakin.

        Itse tykkään aina oppia jotain ihmissuhteissani ja ihmissuhteiktani, siksi miellyn helposti älykkäänä pitämääni ihmiseen. Jonka koen olevan vieläpä fiksumpi kun minä joissain asioissa, juuri siksi että opin häneltä ja pysyy mielenkiinto yllä, kun toinen ei ole täysin kopio itsestäni. Mutta itseäni hölmömpää en jaksa katsella kumppanina. Ikävää mutta totta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otathan huomioon sen, että kaikki älykkäät eivät parisuhdeasioissa arvosta vain älykkyyttä tai näkevät sen vain yhtenä juttuna, mutta ei mitenkään erityisenä vaatimuksena. Onko muuten kovin älykästä korostaa omaa älykkyyttään. Omasta mielestäni semmoiset ihmiset ovat hieman pellejä. Älykkyyden huomaa monesta muusta asiasta. Jaksaako älykäskään ihminen jutella syvällisiä päivästä toiseen. Miksi kumppanin pitäisi olla näitä asioita täydentävä? Eikö näitä asioita voi käydä läpi työkaverien ym. kanssa. Mä voin kyllä suosiolla tunnustautua vähemmän älykkääksi, kun itse näkisin suhteessa hempeilyn tärkeänä, toisaalta eikö ole älykästä nähdä elämässä erilaisia värejä. Ihan sama, itse en jaksa paskantärkeitä ihmisiä.

        Jos on Suomen mestari juoksussa, tekeekö se paskan tärkeäksi, jos siitä kertoo? Jos hyvä musiikissa ja aen kertoo, miten se tekee paakan tärkeäksi. Älykkyys ei pitäisi olla tabu, eikä se ole mikään asia, jota pitäisi pistää maton alle sen takia, että osalle se tuottaa ahdistusta, Oikeassa elämässä älyä ei tietenkään tuoda ilmi sanallisesti ainakaan selkeästi heikompi älyiselle (samalla tasolla olevaa älykkyys ei loukkaa). Tämä on kuitenkin keskustelupalsta, jossa pitäisi voida keskustella vapaasti mitä parisuhteelta sinkkuna tai varattuna odottaa.

        Äly ei poissulje hempeilyä. Eikä se, että listalla on älykkyys muiden joukossa poista värin näkemistä. En ymmärrä logiikkaasi, se ontuu. Aino mikä näkyy, että jonkun random tyypin vaatimus älystä ottaa kummallisen koville. Miksi älyä ei saisi odottaa?


    • Anonyymi

      Aika pitkään pitää ihminen tuntea ja hänen kanssaan elää, ennen kuin nuo listaamasi asiat saa varmuudella selville, jos silloinkaan

      • Emberizi

        Totta, Ihminen voi myös muuttua. Parin voi valita intuitiolla (joka voi tosin sokeutua vaikka progesteronin pitoisuudesta ja ihmisen henkisten vajeiden takia väliaikaisesti). Vaikka kaikinplisi täydellistä, ihmissuhde voi jäädä lyhyeksi. Silti, olen sitä mieltä, että jos onnistuu lähtökohtaisesti osumaan mahdollisimman lähelle tärkeitä asioita ja esteitä ei löydy, onnistumisen mahdollisuus on paljon korkeampi,


    • Anonyymi

      Hmm ... monta kohtaa, mutta yritetään. Lisään tuonne esteisiin kohdan liika on liikaa.

      1. MUST
      älykkyys, empatiakyky, kiltteys, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteenpiirteet, korkea lipido, sama aaltopituus, mukavuus, rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus, muuta -samanlainen huumorintaju

      2. SHOULD
      sosiaaliset taidot, lahjakkuus (jossain), keskustelutaidot, hyvä kuuntelija, rakastuminen (oma)

      3. Nice (plussaa muttei vaatimus)
      hyvä kroppa, kauniit/komeat kasvot, urheilullisuus, koulutus, musikaalisuus, matemaattisuus, liikunnallisuus

      4. Ihan sama
      pitkä, lyhyt, hoikkuus, lihavuus, iso palkka, omaisuus, menestys, karismaa, visuaalisuus, spontaanisuus

      5. Not nice (miinusta muttei este)
      rumat tai epäsymmetriset kasvot, lihavuus, riidanhaluisuus, mustavalkoisuus, ärhäkkyys, lievät mt-ongelmat, asperger, ADHD, elämänhallinnan ongelmat

      6. Este
      - jos liikaa: rumat tai epäsymmetriset kasvot, lihavuus, urheilullisuus, menestys, liikunnallisuus, riidanhaluisuus, spontaanisuus, mustavalkoisuus, korkea lipido, ärhäkkyys, ADHD, elämänhallinnan ongelmat
      - aina: aseksuaalisuus (tai matalat halut), vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, uskottomuus, muuta - väkivaltaisuus

      • Anonyymi

        Ja kuten huomasit, niin laitoin saman asian useampaan kohtaan, kun asiat eivät ole minulle mustavalkoisia. 😛


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kuten huomasit, niin laitoin saman asian useampaan kohtaan, kun asiat eivät ole minulle mustavalkoisia. 😛

        Eihän asiat ole koskaan joko tai vaan asian vakavuudella on toki merkitystä. Esim. Eron jälkeinen ohimenevä masennus on elämää, mutta masennus pysyvää tai toistuvaa työkyvyttömyyttä aiheuttavana sairautena on jo hyvin rankka puolisolle pitkällä aikajänteellä oli sitten ihminen kuinka ihana vaan.

        Yksi mielenkiintoinen valinta tuossa oli… Se, että toinen rakastaa on MUST, mutta sinulle ei ole välttämätöntä että rakastut/rakastat. Miksi noin?


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Eihän asiat ole koskaan joko tai vaan asian vakavuudella on toki merkitystä. Esim. Eron jälkeinen ohimenevä masennus on elämää, mutta masennus pysyvää tai toistuvaa työkyvyttömyyttä aiheuttavana sairautena on jo hyvin rankka puolisolle pitkällä aikajänteellä oli sitten ihminen kuinka ihana vaan.

        Yksi mielenkiintoinen valinta tuossa oli… Se, että toinen rakastaa on MUST, mutta sinulle ei ole välttämätöntä että rakastut/rakastat. Miksi noin?

        Koska mä olen puolivakavissani miettinyt, etten oikeastaan kaipaa koko rakastumista. Mä alan kyllä ajan myötä pitää hyvästä tyypistä ja rakastankin, vaikken koskaan sekopäisesti rakastuisi. Tavallaan mä voisin hyvin olla ihan tyytyväinen tietyntasoisessa "järkiliitossakin".

        Vaan toisen pitäisi minua rakastaa. Muutoin en edes harkitse mitään vakavaa. Olen itsekäs ja tiedän sen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska mä olen puolivakavissani miettinyt, etten oikeastaan kaipaa koko rakastumista. Mä alan kyllä ajan myötä pitää hyvästä tyypistä ja rakastankin, vaikken koskaan sekopäisesti rakastuisi. Tavallaan mä voisin hyvin olla ihan tyytyväinen tietyntasoisessa "järkiliitossakin".

        Vaan toisen pitäisi minua rakastaa. Muutoin en edes harkitse mitään vakavaa. Olen itsekäs ja tiedän sen.

        Mä olen ollut parissa parisuhteessa ja huomannut, että mun on hyvin helppo kaivaa itsiesiinestäni esiin se hempeä rakastamisen tunne, vaikka se parisuhde olisi oikeasti ihan viturallaankin. Siihen ei toiselta kauhean paljoa vaadita. Riittää, kun on ihminen ja näyttää ihmisyytensä, näyttää tunteensa ja päästää henkisesti lähelle. Mä olen empaatikko ja peilaan (liiankin) helposti toisen tunteita. Eli jos kaikki on hyvin ja toinen on oikeasti hyvä tyyppi, joka rakastaa minua niin ei mun tarvitse sitä rakkautta itsestäni kovin syvältä kaivaa.

        En kuitenkaan usko tuohon samaan kykyyn toisissa. En ole montaa ihmistä tavannut, jotka kykenisivät tuohon samaan kuin minä. Siksi sen toisen pitää ihan aidosti rakastua.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen ollut parissa parisuhteessa ja huomannut, että mun on hyvin helppo kaivaa itsiesiinestäni esiin se hempeä rakastamisen tunne, vaikka se parisuhde olisi oikeasti ihan viturallaankin. Siihen ei toiselta kauhean paljoa vaadita. Riittää, kun on ihminen ja näyttää ihmisyytensä, näyttää tunteensa ja päästää henkisesti lähelle. Mä olen empaatikko ja peilaan (liiankin) helposti toisen tunteita. Eli jos kaikki on hyvin ja toinen on oikeasti hyvä tyyppi, joka rakastaa minua niin ei mun tarvitse sitä rakkautta itsestäni kovin syvältä kaivaa.

        En kuitenkaan usko tuohon samaan kykyyn toisissa. En ole montaa ihmistä tavannut, jotka kykenisivät tuohon samaan kuin minä. Siksi sen toisen pitää ihan aidosti rakastua.

        Sinulle itsellesi riittää läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini ja dopamiini rakkaudeksi? Oletko koskaan rakastunut jäätävän kovaa?


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Sinulle itsellesi riittää läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini ja dopamiini rakkaudeksi? Oletko koskaan rakastunut jäätävän kovaa?

        Olen ja siksi en sitä kaipaakaan. Eikä minulle riitä nuo sanomasi "rakkaudeksi". Kuten sanoin, niin olen empaatikko. En mä oleta kovinkaan monen kykenevän sitä tajuamaan, mutta se menee kuten tuossa edellä sanoin. Mun on hyvin helppo kaivaa vaikka se "jäätävä rakastuminen" itsestäni ulos, jos tilanne olisi otollinen. Vaan rehellisesti sanoen olen mielummin ilman sitä tunnetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kuten huomasit, niin laitoin saman asian useampaan kohtaan, kun asiat eivät ole minulle mustavalkoisia. 😛

        Mutta mustavalkoset kuvat on kivoja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mustavalkoset kuvat on kivoja

        Harvemmin sellaisia näkee. Yleensä niissä on aina mukana todella paljon myös eriasteisia harmaita.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Sinulle itsellesi riittää läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini ja dopamiini rakkaudeksi? Oletko koskaan rakastunut jäätävän kovaa?

        Mä olen leikitellyt jopa sillä ajatuksella, että mä voisin luultavasti olla onnellinen vaikka järjestetyssäkin liitossa. Jos ne ihmiset, jotka sitä puuhaisivat, ihan aidosti tuntevat minut ja osaavat ottaa ne mun syvimmät tarpeeni huomioon siinä valinnassa, niin ihan varmasti olisin siinä onnellinen.

        En ole suuri länsimaisen romanttisen rakkauden ja "jäätävien rakastumisien" puolestapuhuja. En omassa henkilökohtaisessa elämässäni. Muille en lähde ohjeita antamaan. Mä en kaipaa rakastumista, mutta rakastamista kyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen leikitellyt jopa sillä ajatuksella, että mä voisin luultavasti olla onnellinen vaikka järjestetyssäkin liitossa. Jos ne ihmiset, jotka sitä puuhaisivat, ihan aidosti tuntevat minut ja osaavat ottaa ne mun syvimmät tarpeeni huomioon siinä valinnassa, niin ihan varmasti olisin siinä onnellinen.

        En ole suuri länsimaisen romanttisen rakkauden ja "jäätävien rakastumisien" puolestapuhuja. En omassa henkilökohtaisessa elämässäni. Muille en lähde ohjeita antamaan. Mä en kaipaa rakastumista, mutta rakastamista kyllä.

        Kukin tyylillään. Minulle merkityksellisimpiä ovat oleet suuret rakastumiset. Ei niinkään tasainen arki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukin tyylillään. Minulle merkityksellisimpiä ovat oleet suuret rakastumiset. Ei niinkään tasainen arki.

        Niin, mulle taas oleellista on nimenomaan se, että arki toimii. Suurilla tunteilla ja vuoristoradalla en tee mitään.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, mulle taas oleellista on nimenomaan se, että arki toimii. Suurilla tunteilla ja vuoristoradalla en tee mitään.

        Itse en taas tarvitse puoliso arjen takia, enkä voisi ajatella järkiliittoa tai pelkkään lähimmäiseen rakkauteen tai yksinäisyyteen perustuvaa liittoa.

        Minulla on läheisiä ja toimeentulo, mies teettää enemmän työtä kuin auttaa (eletyn elämän kokemus) enkä työn vähenemisen takia myöskään suhteeseen menisi tai isompien puitteidenkaan takia. Jos aloitan joskus suhteen, ainoa riittävä syy siihen on rakastuminen ja myöhemmin rakkaus.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Itse en taas tarvitse puoliso arjen takia, enkä voisi ajatella järkiliittoa tai pelkkään lähimmäiseen rakkauteen tai yksinäisyyteen perustuvaa liittoa.

        Minulla on läheisiä ja toimeentulo, mies teettää enemmän työtä kuin auttaa (eletyn elämän kokemus) enkä työn vähenemisen takia myöskään suhteeseen menisi tai isompien puitteidenkaan takia. Jos aloitan joskus suhteen, ainoa riittävä syy siihen on rakastuminen ja myöhemmin rakkaus.

        En kai mäkään sanonut tarvitsevani puolisoa arjen takia? On tässä nyt tullut jo kuusi vuotta oltua sinkkuna, että kovin vaikeaa olisi elämä, jos tähän jotain arjen takia tarvitsisi. Vaan sen arjen pitää toimia, yhdessäkin. Puoliso ei saa olla sellainen, joka aiheuttaisi vaikeuksia ja kitkaa arjen pyörimiseen. Homman pitää vaan toimia.

        Kuten sanottu, niin mulle ei tuota mitään ongelmaa rakastaa (ja rakastua, vaikkakaan ei sekopäisesti) ihmiseen, joka on hyvä tyyppi (josta siis aidosti pidän) ja jonka kanssa asiat pyörivät mallikkaasti. Huomaan kyllä tässäkin, että koko käsite on ilmeisen mahdoton monelle tajuta. Ei se yllätä, vaan tiedän kyllä olevani erikoisyksilö. En ole koskaan pitkässä parisuhteessakaan kokenut sitä paljon puhuttua arkipäiväistymistä, josta lähes kaikki muuta jauhavat. Mulla ei ole mitään tajua mistä he oikein puhuvat. Mä rakastan "loputtomiin", kun asiat ovat hyvin. Sitten jos asiat ovat tarpeeksi pitkää ja tarpeeksi huonosti niin se rakkaus vain jossain kohtaa loppuu ja katoaa kokonaan, ei se koskaan arkipäiväisty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kai mäkään sanonut tarvitsevani puolisoa arjen takia? On tässä nyt tullut jo kuusi vuotta oltua sinkkuna, että kovin vaikeaa olisi elämä, jos tähän jotain arjen takia tarvitsisi. Vaan sen arjen pitää toimia, yhdessäkin. Puoliso ei saa olla sellainen, joka aiheuttaisi vaikeuksia ja kitkaa arjen pyörimiseen. Homman pitää vaan toimia.

        Kuten sanottu, niin mulle ei tuota mitään ongelmaa rakastaa (ja rakastua, vaikkakaan ei sekopäisesti) ihmiseen, joka on hyvä tyyppi (josta siis aidosti pidän) ja jonka kanssa asiat pyörivät mallikkaasti. Huomaan kyllä tässäkin, että koko käsite on ilmeisen mahdoton monelle tajuta. Ei se yllätä, vaan tiedän kyllä olevani erikoisyksilö. En ole koskaan pitkässä parisuhteessakaan kokenut sitä paljon puhuttua arkipäiväistymistä, josta lähes kaikki muuta jauhavat. Mulla ei ole mitään tajua mistä he oikein puhuvat. Mä rakastan "loputtomiin", kun asiat ovat hyvin. Sitten jos asiat ovat tarpeeksi pitkää ja tarpeeksi huonosti niin se rakkaus vain jossain kohtaa loppuu ja katoaa kokonaan, ei se koskaan arkipäiväisty.

        Ja jos arki ei toimi, niin mitkään treffi-illat, yhteiset lomat ja laatuajat eivät korjaa tilannetta. Asiat ovat aivan yhtä päin veetä kuin aiemminkin, jos ne arjen ongelmat ilmestyvät heti takaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kai mäkään sanonut tarvitsevani puolisoa arjen takia? On tässä nyt tullut jo kuusi vuotta oltua sinkkuna, että kovin vaikeaa olisi elämä, jos tähän jotain arjen takia tarvitsisi. Vaan sen arjen pitää toimia, yhdessäkin. Puoliso ei saa olla sellainen, joka aiheuttaisi vaikeuksia ja kitkaa arjen pyörimiseen. Homman pitää vaan toimia.

        Kuten sanottu, niin mulle ei tuota mitään ongelmaa rakastaa (ja rakastua, vaikkakaan ei sekopäisesti) ihmiseen, joka on hyvä tyyppi (josta siis aidosti pidän) ja jonka kanssa asiat pyörivät mallikkaasti. Huomaan kyllä tässäkin, että koko käsite on ilmeisen mahdoton monelle tajuta. Ei se yllätä, vaan tiedän kyllä olevani erikoisyksilö. En ole koskaan pitkässä parisuhteessakaan kokenut sitä paljon puhuttua arkipäiväistymistä, josta lähes kaikki muuta jauhavat. Mulla ei ole mitään tajua mistä he oikein puhuvat. Mä rakastan "loputtomiin", kun asiat ovat hyvin. Sitten jos asiat ovat tarpeeksi pitkää ja tarpeeksi huonosti niin se rakkaus vain jossain kohtaa loppuu ja katoaa kokonaan, ei se koskaan arkipäiväisty.

        Samoin minulle on tärkeää, että parisuhde vain toimii (automaattisesti, ilman "työtä"), ja asiat pyörii mallikkaasti. Ja arkeahan sitä suurimmaksi osaksi eletään, arki on tärkein. On vähän nolo ilmaisu "suhde arkipäiväistyy". Arjessa on suurin rakkaus.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin minulle on tärkeää, että parisuhde vain toimii (automaattisesti, ilman "työtä"), ja asiat pyörii mallikkaasti. Ja arkeahan sitä suurimmaksi osaksi eletään, arki on tärkein. On vähän nolo ilmaisu "suhde arkipäiväistyy". Arjessa on suurin rakkaus.

        - Sheena

        Ihan samaa mäkin olen joskus miettinyt, että miten niin "arkipäiväistyy". Arkeahan elämä pääosin on, arki on tärkeää.


    • Anonyymi

      Lipido on oikeasti libido

      • Emberizi

        Lukihäiriö, sorry.


    • Anonyymi

      Mä rakastan ihmistä mun elämässä. Katsoin aloitusta, mutten jaksa edes miettiä, mitä odotuksia häntä kohtaan voisi olla. En muista myöskään oliko sellaisia koskaan, ainakaan tietoisina. Päätin ottaa selvää ajan kanssa, kuten olen tehnyt.

    • Anonyymi

      Ajattelin ohittaa turhat kysymykset ja tehdä sen oikean kysymyksen:
      Miksi et ala itse aktiiviseksi, kun kuitenkin puristaa? Näkeehän sen.

      Ja ainoa vastaus näihin on, että olen aina valinnut mutulla. Siihen ei tarvita listoja, teinimäisiä englanninkielisiä termejä tai hienoja sivistyssanoja vaan tuntemista.

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Ja tuntemiseen päästään olemalla tekemisissä sekä tarkkailemalla. Harvemmin luotan siihen mitä sanotaan tai kirjoitetaan, vaan teen johtopäätökseni toiminnan perusteella.

        Toiminnasta perille pääsemiseksi vaaditaan noita edellä mainittuja.

        -keinovaginamies-


      • Emberizi

        Ei näitä asioita ihmisen kansaa silmiin tuijottelemaan TIETENKÄÄN enää mieti!!! Tämä on vain kuivaharjoittelua. Mutu perustuu usein alitajuntaan, mutta vaikka halusi saada naista voi sotkea arviointikykysi ja mutu keskittyy sen jälkeen vain yhteen asiaan (ainakin putkiaivoilla).

        Sehän tässä se on ongelman ydin on, että saadakseen on pakko antaa ja olla itse aktiivinen. Prosessin turhauttavuus joku muu asia mitä en itse vielä tunnista jarruttaa. Koska käsijarru on ylhäällä, olen vielä paikoilla.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Ei näitä asioita ihmisen kansaa silmiin tuijottelemaan TIETENKÄÄN enää mieti!!! Tämä on vain kuivaharjoittelua. Mutu perustuu usein alitajuntaan, mutta vaikka halusi saada naista voi sotkea arviointikykysi ja mutu keskittyy sen jälkeen vain yhteen asiaan (ainakin putkiaivoilla).

        Sehän tässä se on ongelman ydin on, että saadakseen on pakko antaa ja olla itse aktiivinen. Prosessin turhauttavuus joku muu asia mitä en itse vielä tunnista jarruttaa. Koska käsijarru on ylhäällä, olen vielä paikoilla.

        Arviointikykyni ei ole koskaan näissä asioissa sumentunut. Olen oikeasti hyvin harkitsevainen tyyppi. Ei minun sänkyyni joka muija pääse, vaikka niin voisi juttujen perusteella kuvitella :)

        Palstalla ei ole arvoa, jos sillä ei ole viihdearvoa. Tämä on minun vankkumaton mielipiteeni. Enimmäkseen täällä eletään teorioiden tasolla, mikä on hyvin tylsää.

        Käsijarru voi käytännön elämässä myös ruostua jumiin.

        -keinovaginamies-


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arviointikykyni ei ole koskaan näissä asioissa sumentunut. Olen oikeasti hyvin harkitsevainen tyyppi. Ei minun sänkyyni joka muija pääse, vaikka niin voisi juttujen perusteella kuvitella :)

        Palstalla ei ole arvoa, jos sillä ei ole viihdearvoa. Tämä on minun vankkumaton mielipiteeni. Enimmäkseen täällä eletään teorioiden tasolla, mikä on hyvin tylsää.

        Käsijarru voi käytännön elämässä myös ruostua jumiin.

        -keinovaginamies-

        Joskus on parempi hetken levätä jarru päällä, ennen kuin suuntaa jonnekin minne ei oikeasti halua mennä. Jarrun saa kevyellä liikkellä auki, kun tahtoo (irl).


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Joskus on parempi hetken levätä jarru päällä, ennen kuin suuntaa jonnekin minne ei oikeasti halua mennä. Jarrun saa kevyellä liikkellä auki, kun tahtoo (irl).

        En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt ihmisiä joiden ratti kääntyy suuntaan jonne eivät lopulta halua, eli pelkällä hetkellisellä tunteella menijät. Minun mutu syntyy pitkän muhimisen jälkeen. Se on ns. hidas intuitio.

        Välillä on hyvä istua aloillaan ja harkita. Kannattaa kuitenkin varoa ettei rasvattomaan käsijarruvaijeriin lirahda vettä.

        Automatkailu on sitten erikseen. Silloin on jopa suotavaa eksyä ja pyörittää rattia miten sattuu.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arviointikykyni ei ole koskaan näissä asioissa sumentunut. Olen oikeasti hyvin harkitsevainen tyyppi. Ei minun sänkyyni joka muija pääse, vaikka niin voisi juttujen perusteella kuvitella :)

        Palstalla ei ole arvoa, jos sillä ei ole viihdearvoa. Tämä on minun vankkumaton mielipiteeni. Enimmäkseen täällä eletään teorioiden tasolla, mikä on hyvin tylsää.

        Käsijarru voi käytännön elämässä myös ruostua jumiin.

        -keinovaginamies-

        Citikassa on outo käsijarru siinä kojelaudassa keskellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt ihmisiä joiden ratti kääntyy suuntaan jonne eivät lopulta halua, eli pelkällä hetkellisellä tunteella menijät. Minun mutu syntyy pitkän muhimisen jälkeen. Se on ns. hidas intuitio.

        Välillä on hyvä istua aloillaan ja harkita. Kannattaa kuitenkin varoa ettei rasvattomaan käsijarruvaijeriin lirahda vettä.

        Automatkailu on sitten erikseen. Silloin on jopa suotavaa eksyä ja pyörittää rattia miten sattuu.

        -keinovaginamies-

        Citikan ratti kääntyy ohan mihin suuntaan tahansa. Siinähän ei oo kuin se yksi puola alaspäin. Missään muussa autossa ei oo noin tuhmän näköistä rattia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Citikassa on outo käsijarru siinä kojelaudassa keskellä.

        Fiat Ducatossa se vasta pöljä oli. Väärällä puolella ja liian alhaalla.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arviointikykyni ei ole koskaan näissä asioissa sumentunut. Olen oikeasti hyvin harkitsevainen tyyppi. Ei minun sänkyyni joka muija pääse, vaikka niin voisi juttujen perusteella kuvitella :)

        Palstalla ei ole arvoa, jos sillä ei ole viihdearvoa. Tämä on minun vankkumaton mielipiteeni. Enimmäkseen täällä eletään teorioiden tasolla, mikä on hyvin tylsää.

        Käsijarru voi käytännön elämässä myös ruostua jumiin.

        -keinovaginamies-

        Ja silti tulit valinneeksi väärin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja silti tulit valinneeksi väärin?

        En sanoisi noin. Harvemmat keski-ikäiset pariskunnat kestävät toisiaan yhtä hyvin kuin me muorin kanssa. Käytännössä olemme kimpassa 24/7 ja molemmilla on niin huono huumori, ettei toisen jutuille voi kun nauraa.

        Pidemmissä suhteissa ei voi alussa tietää kuinka toisen fysiikka vuosien saatossa muuttuu.

        Ainoita ongelmia suhteessamme on hänen liian kuiva nahkakolonsa ohentuneine limakalvoineen. Toki asiaan liittyy pari muutakin terveyteen ja tuntoherkkyyteen liittyvää juttua, mistä syystä umpitunneli ei ole käytössä yhtä usein kuin minä haluaisin. Onneksi nykyaikana näihin löytyy tekniset apuvälineratkaisut sekä sopimusmenettelyt.

        -keinovaginamies-


    • Jos lukee listaasi (21:39) huomaan että voisin itse arvottaa samat asiat samalla tavalla.
      Nämä ovat aika yleisiä mielipiteitä, enkä usko että poikkeat paljoakaan keskiverrosta.
      Ärhäkän älyn ihanointi oli jännä.

      Sitten tyhmä kysymys: Listassa luki "rintavuus (miehellä)"
      Oliko kyseessä man boobs vai oliko toiveita rintakehän koosta?

      • Emberizi

        Kun tein pitkää listaa ominaisuuksia en miettinyt itseäni vaan mitä nyt tuli mieleen ja kun aloin siirtämään noita eri laatikoihin totesin ettei miehen (olen hetero) suuret rinnat ole välttämättä suurin hot, mutten kuitenkaan loppujen lopuksi mitään vaikuta.

        Ärhäkkyys ja älykkyys välissä oli tarkoitus olla pilkku ja itsellä nuo kaksi meni eri paikkaan. 😁 Toki, jos ärhäkkä +’älykäs kiehtoo, saa nuo pitää kimpassa. Itse arvioisin, että älykäs + ärhäkkä on usein aika rasittava yhdistelmä. Tyhmää ärhäkkää voi kauniisti ohjata, älykästä ei.


      • Emberizi kirjoitti:

        Kun tein pitkää listaa ominaisuuksia en miettinyt itseäni vaan mitä nyt tuli mieleen ja kun aloin siirtämään noita eri laatikoihin totesin ettei miehen (olen hetero) suuret rinnat ole välttämättä suurin hot, mutten kuitenkaan loppujen lopuksi mitään vaikuta.

        Ärhäkkyys ja älykkyys välissä oli tarkoitus olla pilkku ja itsellä nuo kaksi meni eri paikkaan. 😁 Toki, jos ärhäkkä +’älykäs kiehtoo, saa nuo pitää kimpassa. Itse arvioisin, että älykäs + ärhäkkä on usein aika rasittava yhdistelmä. Tyhmää ärhäkkää voi kauniisti ohjata, älykästä ei.

        Kävin äsken ketjua läpi ja tosiaan ei siellä kukaan maininnut mitään ärhäkkäästä älykkyydestä.
        Taas olen lukenut ketjua silmät ristissä, väsyneenä, ajatus puolittain unessa.

        Tuo älykäs + ärhäkkä kuitenkin kuvaa sinua sillä tasolla, mitä näistä viesteistä yleisesti voi päätellä. Ehkä sun kannattaa valita rauhallinen, älykäs ja ennen kaikkea ymmärtävä mies, ettei tule liian paljon räiskettä parisuhteeseen.


      • Emberizi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Kävin äsken ketjua läpi ja tosiaan ei siellä kukaan maininnut mitään ärhäkkäästä älykkyydestä.
        Taas olen lukenut ketjua silmät ristissä, väsyneenä, ajatus puolittain unessa.

        Tuo älykäs + ärhäkkä kuitenkin kuvaa sinua sillä tasolla, mitä näistä viesteistä yleisesti voi päätellä. Ehkä sun kannattaa valita rauhallinen, älykäs ja ennen kaikkea ymmärtävä mies, ettei tule liian paljon räiskettä parisuhteeseen.

        Voin taata, ettei yksikään ex-puoliso, tapailu, ystävä tai työkaveri kuvailisi minua ärhäkkäänä älykkäänä. Ilman, etuliitettä ilmaisua olen joskus kuullut, viimeksi ma. Eikä yhdessäkään parisuhteessa ole ollut räiskettä reilu 20v aikana kertaakaan. Ja kun oli exex suhteessa 9kk pariterapiassa, ammattilaisen ohje oli minulle päin vastainen: minun pitäisi sanoittaa omia myös negatiivisia tunteitani enemmän ja mitä tarvitsen suhteessa enemmän.

        Näet temperamenttini (jota on), ehkä määrätietoisuuden (jota on) ja joka on täällä kuorrutettu sillä, että joskus reagoi tyhmyyksiin kärkkäästi (mitä en irl tee, vaan jätän kokonaan huomiotta, enkä palstallakaan saa noista mitään tunnereaktioita, vaikka reagoin kirjlalisesti). Tempperamenttini on kuitenkin aika erilaista, ja ulospäin hillitympää mitä temperamenttisuus yleensä mielletään.


      • Emberizi kirjoitti:

        Voin taata, ettei yksikään ex-puoliso, tapailu, ystävä tai työkaveri kuvailisi minua ärhäkkäänä älykkäänä. Ilman, etuliitettä ilmaisua olen joskus kuullut, viimeksi ma. Eikä yhdessäkään parisuhteessa ole ollut räiskettä reilu 20v aikana kertaakaan. Ja kun oli exex suhteessa 9kk pariterapiassa, ammattilaisen ohje oli minulle päin vastainen: minun pitäisi sanoittaa omia myös negatiivisia tunteitani enemmän ja mitä tarvitsen suhteessa enemmän.

        Näet temperamenttini (jota on), ehkä määrätietoisuuden (jota on) ja joka on täällä kuorrutettu sillä, että joskus reagoi tyhmyyksiin kärkkäästi (mitä en irl tee, vaan jätän kokonaan huomiotta, enkä palstallakaan saa noista mitään tunnereaktioita, vaikka reagoin kirjlalisesti). Tempperamenttini on kuitenkin aika erilaista, ja ulospäin hillitympää mitä temperamenttisuus yleensä mielletään.

        Onkohan tämä ollut sulle rasittava ketju. Täällä on muitakin nukkuneita kuin minä.😃
        Voisin ottaa sen linjan, etten lähde nukuksissa vastailemaan sun ketjuihin.

        Minä luulen että noiden listojen pääasiallisin tarkoitus on jäsentää omia ajatuksia.
        Aika tarkkaan sä olet ne ajattellut, niihin on vaikea keksiä mitään lisättävää.

        Jään kuitenkin miettimään, miksi tällaiset listat ovat joillekin tärkeitä ja millä lailla ne voisivat olla hyödyksi.


      • Emberizi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Onkohan tämä ollut sulle rasittava ketju. Täällä on muitakin nukkuneita kuin minä.😃
        Voisin ottaa sen linjan, etten lähde nukuksissa vastailemaan sun ketjuihin.

        Minä luulen että noiden listojen pääasiallisin tarkoitus on jäsentää omia ajatuksia.
        Aika tarkkaan sä olet ne ajattellut, niihin on vaikea keksiä mitään lisättävää.

        Jään kuitenkin miettimään, miksi tällaiset listat ovat joillekin tärkeitä ja millä lailla ne voisivat olla hyödyksi.

        Olet ymmärtänyt tarkoitukseni, sen lisäksi toivoin omien arvomatriisin peilausta muiden tärkeisiin asioihin. Peilaus, silloin kun teksti on luettu eikä lukija kuvittele kummallisia merkityksiä rivien väliin ja kunnioittaa erilaista näkökohtaa, on hyvin antoisaa. On mielenkiintoista kuulla miksi toinen on päätynyt erilaiseen arvoihin ja myös minulta saa kysyä miksi sinä kattelet noin, jos haluaa. Se taas, on huonoa keskustelua, että ei hyväksy erilaista arvomaailmaa. Vähän niin kuin ateisti ja kiihkouskovainen keskustelisi kumpi on oikeassa, vaikka kyseessä on mielipide ja arvot.

        Tämä on ollut RAUTALANKAKETJU. Kuusi rullaa ketjua on jo mennyt. Nyt ajattelin laittaa loput rullat kaappiin.

        Palstalla on niin vähän keskustelua, että kun joku aloittaa jotain sitten vastaajia on julmettu määrä. Itselle olisi riittänyt teidän tuttujen kirjoittajienkin kommentit, vaikka muutama antoisa anomuumi ketjuun on kyllä osallistunut.


      • Anonyymi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Onkohan tämä ollut sulle rasittava ketju. Täällä on muitakin nukkuneita kuin minä.😃
        Voisin ottaa sen linjan, etten lähde nukuksissa vastailemaan sun ketjuihin.

        Minä luulen että noiden listojen pääasiallisin tarkoitus on jäsentää omia ajatuksia.
        Aika tarkkaan sä olet ne ajattellut, niihin on vaikea keksiä mitään lisättävää.

        Jään kuitenkin miettimään, miksi tällaiset listat ovat joillekin tärkeitä ja millä lailla ne voisivat olla hyödyksi.

        Vastaan sivusta ... minulle tällaisten ajatteleminen on ollut tärkeää itsetuntemuksen kannalta. Oleellista on paitsi se mikä on mulle tärkeää niin myös se miksi se on tärkeää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vastaan sivusta ... minulle tällaisten ajatteleminen on ollut tärkeää itsetuntemuksen kannalta. Oleellista on paitsi se mikä on mulle tärkeää niin myös se miksi se on tärkeää.

        Itsereflektio on myös omassa elämässäni keskeinen asia. Persoonallisuus tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessa ja löydän itsestäni uusia puolia.

        Usein sitä miettii paljonko muut ihmiset käyttävät aikaa kehittääkseen omaa itsetuntemustaan.
        Joillakin itsetuntemus on jäänyt kokonaan intuitiiviselle tasolle, jolloin sitä on vaikea lähestyä rationaalisesti.


      • Emberizi kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt tarkoitukseni, sen lisäksi toivoin omien arvomatriisin peilausta muiden tärkeisiin asioihin. Peilaus, silloin kun teksti on luettu eikä lukija kuvittele kummallisia merkityksiä rivien väliin ja kunnioittaa erilaista näkökohtaa, on hyvin antoisaa. On mielenkiintoista kuulla miksi toinen on päätynyt erilaiseen arvoihin ja myös minulta saa kysyä miksi sinä kattelet noin, jos haluaa. Se taas, on huonoa keskustelua, että ei hyväksy erilaista arvomaailmaa. Vähän niin kuin ateisti ja kiihkouskovainen keskustelisi kumpi on oikeassa, vaikka kyseessä on mielipide ja arvot.

        Tämä on ollut RAUTALANKAKETJU. Kuusi rullaa ketjua on jo mennyt. Nyt ajattelin laittaa loput rullat kaappiin.

        Palstalla on niin vähän keskustelua, että kun joku aloittaa jotain sitten vastaajia on julmettu määrä. Itselle olisi riittänyt teidän tuttujen kirjoittajienkin kommentit, vaikka muutama antoisa anomuumi ketjuun on kyllä osallistunut.

        Kirjoitan myös nimimerkillä Gattino.
        Jo kuvasta voi päätellä, että Gattino ei ole yhtä sofistikoitu kuin minä, Carl-Gustaf.
        https://www.suomi24.fi/profiili/Gattino

        Tosin roolit menevät joskus sekaisin.


      • Anonyymi
        Carl-Gustaf kirjoitti:

        Kirjoitan myös nimimerkillä Gattino.
        Jo kuvasta voi päätellä, että Gattino ei ole yhtä sofistikoitu kuin minä, Carl-Gustaf.
        https://www.suomi24.fi/profiili/Gattino

        Tosin roolit menevät joskus sekaisin.

        Ahaa :D Kun sitä huomaa pitävänsä jonkun jutuista, niin se onkin sama henkilö. Kertooko se minun intuitiota, älystä vai peräti tyhmyydestä!? :)

        Olisi mukava nähdä, miten ulkoinen olemuksesi mielikuviani vastaaa. Uskoisin että yhtä vähän, kuten puheäänen omistajiensa kanssa, joita aina silloin tällöin kohtaan.

        Juttu meni nyt vähän aiheen ohi, aloittajalle sori :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa :D Kun sitä huomaa pitävänsä jonkun jutuista, niin se onkin sama henkilö. Kertooko se minun intuitiota, älystä vai peräti tyhmyydestä!? :)

        Olisi mukava nähdä, miten ulkoinen olemuksesi mielikuviani vastaaa. Uskoisin että yhtä vähän, kuten puheäänen omistajiensa kanssa, joita aina silloin tällöin kohtaan.

        Juttu meni nyt vähän aiheen ohi, aloittajalle sori :)

        Ai no sinä olet varmaan yhtä utelias kuin "se" mummo vainajan kissa :) Pidin Gattinoa nuorena miehenä, mutta puhuit tosiaankin miellyttävän pehmeällä tavalla.

        Noniin, menehän siitä, nyt tämä lähtee :) 🐾


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai no sinä olet varmaan yhtä utelias kuin "se" mummo vainajan kissa :) Pidin Gattinoa nuorena miehenä, mutta puhuit tosiaankin miellyttävän pehmeällä tavalla.

        Noniin, menehän siitä, nyt tämä lähtee :) 🐾

        lisätään vielä, että miellyttävän leikkisä..🐾😅


    • Anonyymi

      Kirjoitan mieluummin omat.

      1. MUST-korkea seksistamina, fyysinen yhteensopivuus, siisteys
      2. SHOULD-työssäkäynti ja terveet harrastukset
      3. Nice (plussaa muttei vaatimus)-hyvät tulot
      4. Ihan sama-hyvät tulot
      5. Not nice (miinusta muttei este)-lievä epärehellisyys,luonnehäiriöt
      6. Este-riippuvaisuus sosiaalisen ympäristön hyväksynnästä ja näiden vaatimusten tuominen parisuhteeseen, rikollisuus, fyysinen väkivaltaisuus

      Eli voi olla vähän psyko jos on hyvä sängyssä ja pitää huolta OMISTA asioistaan.

      • Anonyymi

        Mä oon hyvä sängyssä. Mä oon hyvä nukkuun. Ka huono nouseen aamulla ylös.


    • Must-osasto: tunteet puolin ja toisin, huumorintaju, lämmin/empaattinen tunneälykäs luonne, koukuttava iho..

      Esteet: kylmäkiskoisuus, itsekkyys, materialistiset arvot, huumorintajuttomuus, ei ole hulluna minuun 😎

      • Emberizi

        Itse en vaadi hulluna olemista, mutta en lähtisi suhteeseen tai suhteen alkuun, jossa toinen on oot ihan kiva, ja tää riitä ja odottelen tässä koska tunteet syttyy. Ensi tapaamisessa tai tapailussa ei nyt tunteita ehkä kannata miettiä, vaan käyttää läsnäolo kokonaan tutustumiseen. Jotkut ihmiset vaan kolahtaa heti, ja sen jälkeen tunne syvenee ja toiset ei kolahda koskaan.

        Toi tunneäly on hyvä lisäys listaan. Täysin tunneälyttömän kanssa menee hermo aika helposti ja taas tunneälykäs on hyvää seuraa ja osaa luovia tilanteissa. Lämpimyys on iso iso plussa (Should) ja ihon tuoksunkin unohdin (MUST). Tosin ilman tuoksua ei ole tunteita, eli periaattessa sama asia eri kantilta. Noissa esteissäkin on tärkeitä asioita, varsinkin itsekkyys/epäitsekkyys-pari pelkästään yksinään lisää/rajoittaa suhteen onnellisuutta.

        Sinulla ei ole yhtään ulkoista asiaa must tai este-listalla. Eikä esteitä myöskään mt-ongelmia, päihteitä, väkivaltaa tms. Olisiko ne oikeasti ok?


      • Emberizi kirjoitti:

        Itse en vaadi hulluna olemista, mutta en lähtisi suhteeseen tai suhteen alkuun, jossa toinen on oot ihan kiva, ja tää riitä ja odottelen tässä koska tunteet syttyy. Ensi tapaamisessa tai tapailussa ei nyt tunteita ehkä kannata miettiä, vaan käyttää läsnäolo kokonaan tutustumiseen. Jotkut ihmiset vaan kolahtaa heti, ja sen jälkeen tunne syvenee ja toiset ei kolahda koskaan.

        Toi tunneäly on hyvä lisäys listaan. Täysin tunneälyttömän kanssa menee hermo aika helposti ja taas tunneälykäs on hyvää seuraa ja osaa luovia tilanteissa. Lämpimyys on iso iso plussa (Should) ja ihon tuoksunkin unohdin (MUST). Tosin ilman tuoksua ei ole tunteita, eli periaattessa sama asia eri kantilta. Noissa esteissäkin on tärkeitä asioita, varsinkin itsekkyys/epäitsekkyys-pari pelkästään yksinään lisää/rajoittaa suhteen onnellisuutta.

        Sinulla ei ole yhtään ulkoista asiaa must tai este-listalla. Eikä esteitä myöskään mt-ongelmia, päihteitä, väkivaltaa tms. Olisiko ne oikeasti ok?

        Laiskana miehenä kirjoitin oleellisimmat vaan. Ei käy väkivalta, päihteiden väärinkäyttö eikä mt-ongelmat. Vaikeuksien kerjäämistä sellaisen kanssa seukkaaminen. Myöskään luiseva peppu ei ole suotava, tulee nirhaumia reisiin sylityksin 🫢

        Huumorintajuinen lämmin friidu on vahvoilla.


      • PALSTANVALTAAJA
        MaximiIIian kirjoitti:

        Laiskana miehenä kirjoitin oleellisimmat vaan. Ei käy väkivalta, päihteiden väärinkäyttö eikä mt-ongelmat. Vaikeuksien kerjäämistä sellaisen kanssa seukkaaminen. Myöskään luiseva peppu ei ole suotava, tulee nirhaumia reisiin sylityksin 🫢

        Huumorintajuinen lämmin friidu on vahvoilla.

        Hyvä lisäys tuo, luiseva peppu. Sama, mielummin muhkea kun luiseva peppu. Eikä muuteskaan luuranko, minusta naisessa saa olla vähän matskuakin. On mitä paijata. :)

        Keski-iässä harva on enää teinimäisen luiseva tai hoikkeliini, mikä on vaan plussaa kun liha tarttuu luihin ja vähän rasvaakin. Nam.


      • Emberizi
        MaximiIIian kirjoitti:

        Laiskana miehenä kirjoitin oleellisimmat vaan. Ei käy väkivalta, päihteiden väärinkäyttö eikä mt-ongelmat. Vaikeuksien kerjäämistä sellaisen kanssa seukkaaminen. Myöskään luiseva peppu ei ole suotava, tulee nirhaumia reisiin sylityksin 🫢

        Huumorintajuinen lämmin friidu on vahvoilla.

        Niin näen samoin, ongelmainen ihminen voi olla superihana tyyppi ja hänet voi hyväksyä täysin ihmisenä, mutta silti ongelmaisten puolisona oleminen on aikamoinen risti kannettavana. Tietysti ongelmia on eritasoisia, nykyisiä ja vanhoja ongelmia. Tämäkään asia ei ole täysin mustavalkoinen.


      • Anonyymi
        MaximiIIian kirjoitti:

        Laiskana miehenä kirjoitin oleellisimmat vaan. Ei käy väkivalta, päihteiden väärinkäyttö eikä mt-ongelmat. Vaikeuksien kerjäämistä sellaisen kanssa seukkaaminen. Myöskään luiseva peppu ei ole suotava, tulee nirhaumia reisiin sylityksin 🫢

        Huumorintajuinen lämmin friidu on vahvoilla.

        Kas, olen olettanut sinut mieheksi.


    • Anonyymi

      Ap, taidat olla etsimissä jotain täydellisyyttä, mutta herää jo todellisuuteen, että kukaan ihminen ei täytä näitä kriteeriä ja sen kertoo enemmän sinusta, mitä vaadit toiselta. Et sinäkään ole mikään taivaan lahja toiselle, jos näin kuvittelit? Joten jokaisessa ihmisessa on jotain hyvää, jos taas haluat saada sielunkumppanin, niin se tulee kohdalle tai sitten ei. Olen huomannut, että yhä nuoremmat vaativat enemmän itselleen kaikkea ja täydellisyyttä. Tämä netti on pullollaan kaikkia ihmisiä, jotka vaativat niin paljon, mutta eivät itse anna mitään.

      • Anonyymi

        Parisuhde on kahden toisiaan rakastavan suhde, eikä mikään toisen palvelemisen suhde. Ei kukaan jaksa sellaista, että vain toista pitäisi huomioida kaikessa ja toiselta ei saa mitään. Molemminpuolista toisen huomioimista, läheisyyttä ja asioiden jakamista.


      • Emberizi

        Aika monella tuntuu olevan haaste hahmottaa tekstiä tai sitten se mitä sanon on mennyt ihan ohi. Aloituksessa kysytään pohjimmiltaan miten lajittelisit eri ominaisuuksia kumppaniehdokkaassa. On tärkeitä asioita, on suhteen esteitä, on asioita, jotka on + tai -, mutta nuo eivät kuitenkaan merkitse.

        Kaikilla meillä on asioita, joita kumppanilta toivomme, ainakin normaalin itsetunnon omaavilla. Palaan omaan listaani, josta MUST puuttui oikean ihon tuoksu ja esteistä vahva itsekkyys (kiitos MM muistutuksesta).

        1. MUST eli pakolliset
        älykkyys, empatiakyky, sosiaaliset taidot, keskustelutaidot, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, sama aaltopituus, rakastuminen (oma), rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus

        6. Esteet
        riidanhaluisuus, aseksuaalisuus (tai matalat halut), ärhäkkyys, vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, elämänhallinnan ongelmat, uskottomuus (krooninen)

        Valitettavasti en pysty yhtään asiaa listalta poistamaan!!! Minusta nuo on ihan perusasioita, paitsi älykkyys, molemmin puoliset tunteet ja oikea ihon tuoksu (rajaavat rajusti). Mutta, koska en etsi ketä vaan, vaan haaveilen parisuhteesta, jossa voisin viihtyä pidempäänkin onnellisena, en näe mitään syytä miksi ottaisin jotain mikä ei kuitenakaan riitä tai generoi haastavan elämän.

        Vaikka haluan mahdolliselta kumppanilta, ettei alkoholi, elämänhallinta tai mt ole ongelma, se ei tarkoita etten hyväksy samaa ihmistä ihmisenä. Hän voi olla ihana, mutta en vain halua parisuhdetta hänen kanssaan.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Aika monella tuntuu olevan haaste hahmottaa tekstiä tai sitten se mitä sanon on mennyt ihan ohi. Aloituksessa kysytään pohjimmiltaan miten lajittelisit eri ominaisuuksia kumppaniehdokkaassa. On tärkeitä asioita, on suhteen esteitä, on asioita, jotka on + tai -, mutta nuo eivät kuitenkaan merkitse.

        Kaikilla meillä on asioita, joita kumppanilta toivomme, ainakin normaalin itsetunnon omaavilla. Palaan omaan listaani, josta MUST puuttui oikean ihon tuoksu ja esteistä vahva itsekkyys (kiitos MM muistutuksesta).

        1. MUST eli pakolliset
        älykkyys, empatiakyky, sosiaaliset taidot, keskustelutaidot, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, sama aaltopituus, rakastuminen (oma), rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus

        6. Esteet
        riidanhaluisuus, aseksuaalisuus (tai matalat halut), ärhäkkyys, vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, elämänhallinnan ongelmat, uskottomuus (krooninen)

        Valitettavasti en pysty yhtään asiaa listalta poistamaan!!! Minusta nuo on ihan perusasioita, paitsi älykkyys, molemmin puoliset tunteet ja oikea ihon tuoksu (rajaavat rajusti). Mutta, koska en etsi ketä vaan, vaan haaveilen parisuhteesta, jossa voisin viihtyä pidempäänkin onnellisena, en näe mitään syytä miksi ottaisin jotain mikä ei kuitenakaan riitä tai generoi haastavan elämän.

        Vaikka haluan mahdolliselta kumppanilta, ettei alkoholi, elämänhallinta tai mt ole ongelma, se ei tarkoita etten hyväksy samaa ihmistä ihmisenä. Hän voi olla ihana, mutta en vain halua parisuhdetta hänen kanssaan.

        Ihon tuoksu? En ole tiennytkään, että iho tuoksuu joltakin. Hitto! Olen tainnut missata jotakin??

        Tai no, hieltä tietysti iho voi haista.


    • Anonyymi

      Kannattaa valita naiskavereiksi vain sellaisia kauniita ja jotka ovat potentiaalisia elättäjiäsi :()

      Eli vakituisessa työssä käyviä, jne, no ei sentään niinkään, mutta kun...

      Törmäsin aika jänniin silmiin kun tuijotin vähän aikaa erästä uutta nuorta naista, aika siis erikoisen kauniit silmät jotenkin, mutta sitten vielä kaksi toista jotka olen nähnyt vain noin metrin etäisyydeltä pitää jutella heille.

      Voi myös olla mahdollista että noinnen noista kahdesta on sama joku vanha jos on värjännyt hiuksensa :D

    • Anonyymi

      Täällä on paljon varattuja. Niiltä voisi kysyä, että millaiseen valintaan kaikkien listojen jälkeen päädyit?

      • Emberizi

        Tämä ei ollut valintaan tähtäävä kysely, lue pohjustus uudestaan.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Tämä ei ollut valintaan tähtäävä kysely, lue pohjustus uudestaan.

        Näin on. mä vihaan yleensäkin valintoja. mä en osaa niitä tehdä. ja mut ois varmaan koulussakin laitettu nepsy luokalle, jos sellanen ois ollut. Älkää tehkä valintoja. Paitsi valinnaisaineet oli helppo valita eli teknistä työtä. Mä en haluais ollenkaan tehdä töitä vaan tehdä pelkkiä käsitöitä, eikä tehdä ikinä mitään valintoja.


    • Anonyymi

      Naisilla on melkoinen valinnanvara kun voivat edes miettiä vakavissaan tällaisia. Hyvähän se toki on mutta miehenä olen kateellinen.

    • En pysty tekemään vaatimusmäärittelyä niin, että osaisin tuolla tarkkuudella eritellä ominaisuuksia.

      Mutta MUST-osaston osaan jakaa kahteen komponenttiin, jotka ovat toisistaan riippumattomia mutta toisaalta myös sellaisia että ne liittyvät enemmän itseeni kuin kumppaniin. Tarkoitan ettei niitä muut voi objektiivisesti arvioida samalla tavalla.

      1. Mun pitää ymmärtää henkilö, osaan jotenkin ennakoida miten hän toimii ja mitä haluaa jne.
      2. Henkilö ei saa suunnattomasti ärsyttää minua vaikka oltaisiin pitkiäkin aikoja ihan vaan kahdestaan

      • Anonyymi

        Olisi pitänyt omaankin listaan lisätä esteenä tuo jatkuva huomionkerjääminen..

        Kertoonä paljon ihmisestä jossei pysty viihdyttämään itseään edes viittä minuuttia tai vaan olemaan hiljaa.


    • Anonyymi

      Raskasta settiä. Relaa vähän, kiristävä nuttura ja epätoivo ovat esteitä -osiossa. Jos ne näkyvät täällä, niin näkyvät muuallakin.

      • Emberizi

        Mitä raskasta itsensä ja toiveidensa hahmottamisessa on? Jos se ottaa koville, olemme kyllä äärierilaisia ihmisiä ja kovin pienestä saat itseesi tiltiin. Et ole lukenut aloitusta tai vaihtoehtoisesti ymmärtänyt lukemaasi, jos kuvittelet tämän ketjun olevan treffi-ilmoitus.

        Ajattelu ei ole epätoivoista vaan se, että kuka vaan ja millä tahansa ”ehdoilla” kelpaa.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Mitä raskasta itsensä ja toiveidensa hahmottamisessa on? Jos se ottaa koville, olemme kyllä äärierilaisia ihmisiä ja kovin pienestä saat itseesi tiltiin. Et ole lukenut aloitusta tai vaihtoehtoisesti ymmärtänyt lukemaasi, jos kuvittelet tämän ketjun olevan treffi-ilmoitus.

        Ajattelu ei ole epätoivoista vaan se, että kuka vaan ja millä tahansa ”ehdoilla” kelpaa.

        Raskaita ovat: loputon vatvominen, pitkät tekstiseinät, puuttuva huumorintaju, omien näkemysten jankkaaminen. Muun muassa.

        Tapa miten ja mitä kirjoitat huokuu epätoivoa. Tämä yleisenä kommenttina joitakin aiempiakin tekstejäsi lukeneena.

        Tämä on minun näkemykseni, pahoitteluni jos se loukkasi. Tuo että lähdit spekuloimaan etten ole lukenut tai ymmärtänyt aloitusta on hyvä esimerkki mainitsemastani raskaudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raskaita ovat: loputon vatvominen, pitkät tekstiseinät, puuttuva huumorintaju, omien näkemysten jankkaaminen. Muun muassa.

        Tapa miten ja mitä kirjoitat huokuu epätoivoa. Tämä yleisenä kommenttina joitakin aiempiakin tekstejäsi lukeneena.

        Tämä on minun näkemykseni, pahoitteluni jos se loukkasi. Tuo että lähdit spekuloimaan etten ole lukenut tai ymmärtänyt aloitusta on hyvä esimerkki mainitsemastani raskaudesta.

        Lisään että alkuperäisen kommenttini tarkoitus oli hieman ravistella, että heräisit tuosta vatvomisestasi ja lähtisit ihmisten pariin nauttimaan elämästä ja miehistä kun selvästi kovin miehenkipeä olet. Hyvä tarkoitus oli, mutta meni näköjään metsään.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raskaita ovat: loputon vatvominen, pitkät tekstiseinät, puuttuva huumorintaju, omien näkemysten jankkaaminen. Muun muassa.

        Tapa miten ja mitä kirjoitat huokuu epätoivoa. Tämä yleisenä kommenttina joitakin aiempiakin tekstejäsi lukeneena.

        Tämä on minun näkemykseni, pahoitteluni jos se loukkasi. Tuo että lähdit spekuloimaan etten ole lukenut tai ymmärtänyt aloitusta on hyvä esimerkki mainitsemastani raskaudesta.

        Olemme erilaisia ihmisiä, ja saammekin olla. Ei tuntemattoman arvio loukkaa millään tavalla, vain läheiset ihmiset merkitsee. Se mitä yritän selittää, on juuri etten reagoi ja elä kuten sinä. olen erilainen. Itselläni kirjoittaminen eikä tekstin pituus tai sisältö tuota yhtään ahdistusta tai ole raskasta, vaan lopputulos on päinvastainen.

        Tunnen kyllä kaltaisia ihmisiä mitä tälläinen asioiden pohdinta ahdistaa, myös luettuna tai kuultuna. Ystävissä ja läheisessä heitä ei ole, koska yleensä elämään jää ihmiset, joiden kanssa yhteistä löytyy. Esimerkiksi voimakas tosiasiallinen ja usein voimakas asia-ihminen xSTx kokee juuri usein juuri kuvauksesi mukaan.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Olemme erilaisia ihmisiä, ja saammekin olla. Ei tuntemattoman arvio loukkaa millään tavalla, vain läheiset ihmiset merkitsee. Se mitä yritän selittää, on juuri etten reagoi ja elä kuten sinä. olen erilainen. Itselläni kirjoittaminen eikä tekstin pituus tai sisältö tuota yhtään ahdistusta tai ole raskasta, vaan lopputulos on päinvastainen.

        Tunnen kyllä kaltaisia ihmisiä mitä tälläinen asioiden pohdinta ahdistaa, myös luettuna tai kuultuna. Ystävissä ja läheisessä heitä ei ole, koska yleensä elämään jää ihmiset, joiden kanssa yhteistä löytyy. Esimerkiksi voimakas tosiasiallinen ja usein voimakas asia-ihminen xSTx kokee juuri usein juuri kuvauksesi mukaan.

        En ole ahdistunut, kummallinen tulkinta.

        Ei minunkaan lähipiirini kuulu kaltaisiasi ihmisiä, jotka puheissaan vihjailevat älykkyydellään, mutta tosiasiassa käyttäytyvät erittäin epäloogisesti ja typerästi.


    • Jäävään itseni tästä keskustelusta, sillä en hae pitkäaikaista parisuhdetta. Minulle riittää, että tyyppi tuntuu hyvälle.

      • Anonyymi

        Tuo tuskin kuulostaa hyvältä pujiksen korvissa.. (tai silmissä..) Oikeastaan uskomattoman loukkaava töksäytys. Kaikki täällä kuitenkin tietävät hänet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tuskin kuulostaa hyvältä pujiksen korvissa.. (tai silmissä..) Oikeastaan uskomattoman loukkaava töksäytys. Kaikki täällä kuitenkin tietävät hänet.

        Ymmärtääkseni meillä on yhteisymmärrys aiheesta pujottelijan kanssa. Ei sit ehkä tullut mieleesi, ettei hänkään halua parisuhdetta kanssani vaan viettää kevyttä ja kivaa kanssani?

        Ällöttää tuollainen esiasetelma, että kaikki parittelevat naaraat haluavat parisuhteen tai että pitäisi olla jotenkin "yhdessä" jotta parittelu sallitaan.

        Tuollainen aloituksen kaltainen parinvalinta on yhtä kuin yksin oleminen. Valintakysymys.
        Minä olen valinnut toisin.

        Ja mitä pujottelijaan tulee, hän on minun rakastajani ja hyvä sellainen. Rakaskin, minkä hän tietää kyllä. Mutta parisuhde? Ei.


      • Emberizi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ymmärtääkseni meillä on yhteisymmärrys aiheesta pujottelijan kanssa. Ei sit ehkä tullut mieleesi, ettei hänkään halua parisuhdetta kanssani vaan viettää kevyttä ja kivaa kanssani?

        Ällöttää tuollainen esiasetelma, että kaikki parittelevat naaraat haluavat parisuhteen tai että pitäisi olla jotenkin "yhdessä" jotta parittelu sallitaan.

        Tuollainen aloituksen kaltainen parinvalinta on yhtä kuin yksin oleminen. Valintakysymys.
        Minä olen valinnut toisin.

        Ja mitä pujottelijaan tulee, hän on minun rakastajani ja hyvä sellainen. Rakaskin, minkä hän tietää kyllä. Mutta parisuhde? Ei.

        Olen kansasi samaa mieltä, että jos kaksi ihmistä haluaa aidosti samaa ja on tyytyväisiä, mitä väliä sillä on mitä muut ajattelee? Miksi pitäisi olla vain yksi malli?

        Tässäkin ketjussa on nähty, että joku ei halua kokea tunteita vaan ottaisi mielummin puolison vain järkisyistä. Toinen haluaa nimenomaan rakkausliittoa, Jonkun mielestä pitäs ”ottaa” kuka vaan ongelmista ja tunteista huolimatta ja olla vapaaehtoinen sairaanhoitaja. Ja taas jonkun toive on taas suhde ilman nimellistä sitoumusta joko ilman tunteita tai tunteilla. Ja joku taas haluaa vain yhdenillan juttuja.

        Mitä väliä sillä minkä muodon valitsee, kunhan kumpikin kannattaa samaa linjaa ja on linjansa kanssa sujut!


      • Emberizi kirjoitti:

        Olen kansasi samaa mieltä, että jos kaksi ihmistä haluaa aidosti samaa ja on tyytyväisiä, mitä väliä sillä on mitä muut ajattelee? Miksi pitäisi olla vain yksi malli?

        Tässäkin ketjussa on nähty, että joku ei halua kokea tunteita vaan ottaisi mielummin puolison vain järkisyistä. Toinen haluaa nimenomaan rakkausliittoa, Jonkun mielestä pitäs ”ottaa” kuka vaan ongelmista ja tunteista huolimatta ja olla vapaaehtoinen sairaanhoitaja. Ja taas jonkun toive on taas suhde ilman nimellistä sitoumusta joko ilman tunteita tai tunteilla. Ja joku taas haluaa vain yhdenillan juttuja.

        Mitä väliä sillä minkä muodon valitsee, kunhan kumpikin kannattaa samaa linjaa ja on linjansa kanssa sujut!

        Hyvin sanottu.. taas kerran osasit sanoittaa asiani fiksummin kuin minä. Mutta yhdyn mielipiteeseesi.


      • Anonyymi

        Haet kuitenkin lyhytaikaista suhdetta? Pujiksen kanssa ei riitä?


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ymmärtääkseni meillä on yhteisymmärrys aiheesta pujottelijan kanssa. Ei sit ehkä tullut mieleesi, ettei hänkään halua parisuhdetta kanssani vaan viettää kevyttä ja kivaa kanssani?

        Ällöttää tuollainen esiasetelma, että kaikki parittelevat naaraat haluavat parisuhteen tai että pitäisi olla jotenkin "yhdessä" jotta parittelu sallitaan.

        Tuollainen aloituksen kaltainen parinvalinta on yhtä kuin yksin oleminen. Valintakysymys.
        Minä olen valinnut toisin.

        Ja mitä pujottelijaan tulee, hän on minun rakastajani ja hyvä sellainen. Rakaskin, minkä hän tietää kyllä. Mutta parisuhde? Ei.

        Kyllä on parisuhde rakastajankin kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä on parisuhde rakastajankin kanssa.

        Tavallaan on. Mutta ei perinteisellä tavalla.


    • Anonyymi

      Eilisessä jamess bond- olokuvasa oli: uöo,eoseto l'ut't åej,e'l'rlo'so' öiotoeka. em l'ut' vaam lim ter'vo' ter'sl'lsolo' kptta vpovat ö'åost' vem'öaostem öiotoöoovotöööö _D

      lähdin nkkumaankin... Fulll-Steel-SJacket :D

    • Anonyymi

      "eri asioiden laittaminen järjestykseen saa omaa ajattelua kirkkaammaksi "

      Minua pikemminkin sekoittaa vaistoa. Olen hyvin vahvasti intuitiivinen ihminen. On täysin hyödytöntä ja etupäässä haitallista tehdä pitkää listaa unelmien kumppanista, miettiä ja pohtia sellaista mikä ei ole tässä ja nyt.

      Kaikenlisäksi on kovin epävarmaa, että yleensäkään mistään löytyisi omaa unelmien mielikuvituskumppania. Mikä hassuinta, kovin epävarmaa sekin haluaisiko itsekään ihannekumppaniaan, jos asioita olisi listannut ja laittanut järjestykseen 🤔. Tosiasia on se, että vaikka ko. itselle täsmäihminen periaatteessa löytyisi, jokin muu yllättävä asia hänen kanssaan voisi mättää, tai sitten yllättävä asia toisinpäin; oma listaus on tehty yllättävästi väärin eikä siinä ole huomioitu mitä tietty "huippuominaisuus" tuo tulleessaan ja vie mennessään.

      Jos olisin nyt kumppania vaille, niin kenties tekisin kuten kymmeniä vuosia ennenkin, eikä yksistään kumppanin valinnassa (vaan esimerkiksi myös ammatinvalinnassa). Miettisin mitä en ainakaan halua, esteet. Siinä on ehdottomana ykkösenä päihdeongelmat. Sen jälkeen sosiaaliset ongelmat ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Ei näitä kiitos.

      Se mitä pitää olla on suunnilleen samansuuntaiset tärkeimmät arvot, suurinpiirtein sama taajuus. Näistä voi parhaassa tapauksessa syttyä rakkaus.

      Rakastuminen on vaikea. Yleisesti ottaen en rakastu miehiin, joiden kanssa voisin edes harkita parisuhdetta. Heidän kanssaan voi kuitenkin olla ystävä, tai kaveri.

      - Sheena

      • Emberizi

        Olen myös vahvasti intuitiivinen, ei näiden asioiden pohtiminen etukäteen sitä estä tai poista. Kuten olen jo varmaan kymmenen kertaa tässä ketjussa toistanut, ei näitä asioita kelaa siinä kohtaa kun johonkin ihmiseen on tutustumassa. Silloin tärkeintä on läsnäolo ja koko asia häviää taustalta.

        Ymmärrän, ettei kukaan jaksa lukea enää näin pitkää ketjua ja siksi toistan saman mitä aiemmassa vastauksessani. Valitettavasti en pysty yhtään asiaa omalta must ja esteet listalta poistamaan, kaikki tarvitaan, jotta suhde voi toimia. En voi alkaa suhteeseen vaikka psykoosipotilaan tai narkin kanssa erinäisistä syistä. Minusta nuo on ihan perusasioita, paitsi älykkyys, molemmin puoliset tunteet ja oikea ihon tuoksu (rajaavat rajusti ja niin pitääkin, en etsi haaremia kun alan etsimään).

        1. MUST eli pakolliset
        älykkyys, empatiakyky, sosiaaliset taidot, keskustelutaidot, läsnäolotaito, omaan persoonan sopivat luonteen piirteet, sama aaltopituus, rakastuminen (oma), rakastuminen (toinen), keskinäinen luottamus, ihon oikea tuoksu

        6. Esteet
        riidanhaluisuus, aseksuaalisuus (tai matalat halut), ärhäkkyys, vakavat mt-ongelmat, päihteiden runsas tai ongelmakäyttö, elämänhallinnan ongelmat, uskottomuus (krooninen), vanha itsekkyys


      • Anonyymi

        Luin kirjoituksesi alusta loppuun ja olen jopa samoilla linjoilla, mutta levysoittimen neula jäi hyppimään kohtaan: "Rakastuminen on vaikea. Yleisesti ottaen en rakastu miehiin, joiden kanssa voisin edes harkita parisuhdetta. Heidän kanssaan voi kuitenkin olla ystävä, tai kaveri."
        Eli luetun ymmärtäminen tuossa kohtaa rupesi tökkimään, noh ei siinä mitään uutta ole sinänsä.
        Tulkinta: Voit olla siis vain kaveri miesten kanssa joihin rakastut ja miehiin joihin rakastut et huoli parisuhteeseen? Tartteekos minun nyt hommata jotain ajattelua avaavaa nestettä nautittavaksi , kahvia? tms jotain vastaavaa että tuo menee perille...Tietty tuolta löytyis myös valkaisuainetta, mutta sitä käytän vasta äärimmäisessä hädässä :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luin kirjoituksesi alusta loppuun ja olen jopa samoilla linjoilla, mutta levysoittimen neula jäi hyppimään kohtaan: "Rakastuminen on vaikea. Yleisesti ottaen en rakastu miehiin, joiden kanssa voisin edes harkita parisuhdetta. Heidän kanssaan voi kuitenkin olla ystävä, tai kaveri."
        Eli luetun ymmärtäminen tuossa kohtaa rupesi tökkimään, noh ei siinä mitään uutta ole sinänsä.
        Tulkinta: Voit olla siis vain kaveri miesten kanssa joihin rakastut ja miehiin joihin rakastut et huoli parisuhteeseen? Tartteekos minun nyt hommata jotain ajattelua avaavaa nestettä nautittavaksi , kahvia? tms jotain vastaavaa että tuo menee perille...Tietty tuolta löytyis myös valkaisuainetta, mutta sitä käytän vasta äärimmäisessä hädässä :)

        Ehkä hieman kryptisesti kirjoitettu...

        Meinasin, että silloin harvoin kun rakastun, niin se tapahtuu täysin intuitiivisesti "koska sydän sanoo niin". Sydän ei ajattele käytännön esteitäni parisuhteelle, se vaan toimii. Suurimpia esteistä on miehen runsas alkoholin käyttö, joten en anna itselleni lupaa viedä suhdetta ystävyyttä/kaveruutta pidemmälle, se olisi minua kohtaan väärin. Toisaalta näen tässä enimmäkseen hyviä puolia, joten nou hätä.

        Tiedän myös sielua ja kehoa raastavan intohimon piinan. Kun järki sanoo "ei tätä", vaikka tunne palavan vahvasti vaatii, niin silloin ei kyllä käy kaveruuskaan.

        - Sheena


    • Anonyymi

      Jestas, en lukenut alusta loppuun tätä ketjua, tunnustan. Henkilökohtaisesti itseäni hirvittää lokerointi, onhan se tietty siistiä ja järjestelmällistä -myönnetään. Mutta onko esim. ällilläkään tai muilla ominaisuuksilla / niiden puuttumisella nyt niin suurta merkitystä jos ns. kemiat kohtaa. Enkä nyt puhu mistään natriumin ja veden yhdistämisestä 😁, vaan enemmänkin tunnepohjaisesta luonnon ohjaamasta valinnasta mihin ei sisälly näitä köh, käytännön algoritmeja...
      Tämä ei ole sitten hyökkäys mitään tai ketään kohtaan, vain tälläinen manipuloimaton mielipide

      • Emberizi

        Kolmas kerta tässä ketjussa: kun ihmiseen tutustuu, huomio siirtyy läsnäoloon ei listoihin. Tämä aloituksessa oli kyse eri ominaisuuksien arvottamisesta. Mitä pidät mahdollisessa puolisossa tärkeänä ja mikä on toisisijaista, kullekin omakohtaisesti.

        Luonnonvalinta, myös ihon haju, ohjaa omalla kohdalla älykköjen luo, Lopputulos on todennäköisesti ihan sama. Paitsi… Luonnon ohjaama valinta ei välttämättä huomioi mielensairauksia tai narkomaania tai sitä, että vastapuoli on varattu, jos ihminen olisi muuten oikea. Niissä on oman elämän kannalta parempi tehdä ei kiitos-valinta.

        Yksinkertainen ominaisuuksien luokittelu ei ole algorytmiä nähnytkään. Enemmänkin tämä on alle 3v palikkatestin aikuisversio (mistä kolosta kukin palikka mahtuu laatikkoon).


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Kolmas kerta tässä ketjussa: kun ihmiseen tutustuu, huomio siirtyy läsnäoloon ei listoihin. Tämä aloituksessa oli kyse eri ominaisuuksien arvottamisesta. Mitä pidät mahdollisessa puolisossa tärkeänä ja mikä on toisisijaista, kullekin omakohtaisesti.

        Luonnonvalinta, myös ihon haju, ohjaa omalla kohdalla älykköjen luo, Lopputulos on todennäköisesti ihan sama. Paitsi… Luonnon ohjaama valinta ei välttämättä huomioi mielensairauksia tai narkomaania tai sitä, että vastapuoli on varattu, jos ihminen olisi muuten oikea. Niissä on oman elämän kannalta parempi tehdä ei kiitos-valinta.

        Yksinkertainen ominaisuuksien luokittelu ei ole algorytmiä nähnytkään. Enemmänkin tämä on alle 3v palikkatestin aikuisversio (mistä kolosta kukin palikka mahtuu laatikkoon).

        Onko painoarvo sitten käytännössä siellä, millä tehdään järkiperäiset ratkaisut?


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Kolmas kerta tässä ketjussa: kun ihmiseen tutustuu, huomio siirtyy läsnäoloon ei listoihin. Tämä aloituksessa oli kyse eri ominaisuuksien arvottamisesta. Mitä pidät mahdollisessa puolisossa tärkeänä ja mikä on toisisijaista, kullekin omakohtaisesti.

        Luonnonvalinta, myös ihon haju, ohjaa omalla kohdalla älykköjen luo, Lopputulos on todennäköisesti ihan sama. Paitsi… Luonnon ohjaama valinta ei välttämättä huomioi mielensairauksia tai narkomaania tai sitä, että vastapuoli on varattu, jos ihminen olisi muuten oikea. Niissä on oman elämän kannalta parempi tehdä ei kiitos-valinta.

        Yksinkertainen ominaisuuksien luokittelu ei ole algorytmiä nähnytkään. Enemmänkin tämä on alle 3v palikkatestin aikuisversio (mistä kolosta kukin palikka mahtuu laatikkoon).

        "Yksinkertainen ominaisuuksien luokittelu ei ole algorytmiä nähnytkään. Enemmänkin tämä on alle 3v palikkatestin aikuisversio (mistä kolosta kukin palikka mahtuu laatikkoon)."
        Joo, kyllähän jotakuinkin tuon ymmärsin 😀, mutta kun olen vähän sentyyppinen kaveri joka joskus kokeilee ihan huvikseen että meneekö se neliskulmainen palikka sittenkin siihen pyöreään aukkoon mihin sitä ei selvästikään ole tarkoitettu...ulkoilutan muumejani.
        Aikani kuluksi tässä turisen, enkä toivottavasti kenenkään suruksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yksinkertainen ominaisuuksien luokittelu ei ole algorytmiä nähnytkään. Enemmänkin tämä on alle 3v palikkatestin aikuisversio (mistä kolosta kukin palikka mahtuu laatikkoon)."
        Joo, kyllähän jotakuinkin tuon ymmärsin 😀, mutta kun olen vähän sentyyppinen kaveri joka joskus kokeilee ihan huvikseen että meneekö se neliskulmainen palikka sittenkin siihen pyöreään aukkoon mihin sitä ei selvästikään ole tarkoitettu...ulkoilutan muumejani.
        Aikani kuluksi tässä turisen, enkä toivottavasti kenenkään suruksi

        Konstaapeli hyvä 🤭


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko painoarvo sitten käytännössä siellä, millä tehdään järkiperäiset ratkaisut?

        Valinta tapahtuu tunteen ja intuition perustella ilman listoja (oma osuus): onko kiinnostusta irl vai ei. Jos on, sitten pitää vain toivoa ettei se ole yksipuolista ja jatkotreffit sovitaan .

        Tuo esteet lista on kuitenkin sellainen, mikä voi käydä esteeksi vaikka muuten kaikki on ok.


      • Anonyymi

        Minusta taas on tärkeä tiedostaa mikä on itselle tärkeää. Elämä on ainakin mulle opettanut jo mistä ei tule tulemaan minun kanssani mitään. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa sellaiseen tilanteeseen, jonka tietää jo alussa jonkin asian takia kestämättömäksi. Ei ainakaan, jos etsii jotain pysyvämpää. Tietysti jos etsii hetken huvia niin eihän näillä silloin juuri väliä ole. Kestää minkä kestää ja sitten uutta putkeen.

        Mä koen täysin valheiksi jokaisen sellaisen selityksen, etteikö "lista" olisi olemassa. Jokaisella, joka haluaa mitään pysyvämpää on lista. Jos ei ole, niin sitten ei tunnen lainkaan itseään. Useammin kyse on kuitenkin vaan hyveposeeraamisesta, kuinka itse "muka" on niin avomielinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta taas on tärkeä tiedostaa mikä on itselle tärkeää. Elämä on ainakin mulle opettanut jo mistä ei tule tulemaan minun kanssani mitään. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa sellaiseen tilanteeseen, jonka tietää jo alussa jonkin asian takia kestämättömäksi. Ei ainakaan, jos etsii jotain pysyvämpää. Tietysti jos etsii hetken huvia niin eihän näillä silloin juuri väliä ole. Kestää minkä kestää ja sitten uutta putkeen.

        Mä koen täysin valheiksi jokaisen sellaisen selityksen, etteikö "lista" olisi olemassa. Jokaisella, joka haluaa mitään pysyvämpää on lista. Jos ei ole, niin sitten ei tunnen lainkaan itseään. Useammin kyse on kuitenkin vaan hyveposeeraamisesta, kuinka itse "muka" on niin avomielinen.

        Toinen (ja mielestäni hyvin todennäköinen) vaihtoehto on se, että ihmiset mieltävät tällaiset listat eri tavalla. Joillekin ihmisille järjestelmällisyys on jo luonnostaan ihan kauhistus ja kaiken pitäisi mennä enemmän tai vähemmän hallitun kaaoksen kautta. Pelkkä ajatus tällaisesta listaamisesta tuntuu suorastaan paluulta koulunpenkille.

        Toinen on myös se miten listaa "käytetään". Tällä palstalla moni tuntuu ajattelevan ne deittipalveluissa oleviksi vaatimuslistoiksi, joiden ulkopuolelta ei kenenkään kanssa edes keskustella. Aloittaja kuitenkin mitä ilmeisimmin puhuu sisäisestä listasta, itsensä tuntemisesta. Siitä, että tiedostaa vaikkapa toisen runsaan alkoholinkäytön tulevan olemaan jatkossa itselle ongelma, eikä hieman tutustuttuaan laita itseään tilanteeseen, jossa tuo pitäisi todeta käytännön kautta. Tai jos tietää, ettei itse juurikaan seksiä halua, niin ei tietäen tunge itseään suhteeseen, jossa toisen suuri seksin tarve aiheuttaa ongelmia.

        Moni myös ilmeisesti ihan aidosti kuvittelee, että tällaisten asioiden selvittämiseen ja toiseen tutustumiseen menisi vuosia. Voi olla, että joillakuilla menee. Itse en vaan tajua mitä sen toisen seurassa oikein tehdään, jos ei tällaisia asioita toisesta opi.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta taas on tärkeä tiedostaa mikä on itselle tärkeää. Elämä on ainakin mulle opettanut jo mistä ei tule tulemaan minun kanssani mitään. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa sellaiseen tilanteeseen, jonka tietää jo alussa jonkin asian takia kestämättömäksi. Ei ainakaan, jos etsii jotain pysyvämpää. Tietysti jos etsii hetken huvia niin eihän näillä silloin juuri väliä ole. Kestää minkä kestää ja sitten uutta putkeen.

        Mä koen täysin valheiksi jokaisen sellaisen selityksen, etteikö "lista" olisi olemassa. Jokaisella, joka haluaa mitään pysyvämpää on lista. Jos ei ole, niin sitten ei tunnen lainkaan itseään. Useammin kyse on kuitenkin vaan hyveposeeraamisesta, kuinka itse "muka" on niin avomielinen.

        Hyvin selkeä ja kiteytetty kommentti! Olen samoilla linjoilla.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen (ja mielestäni hyvin todennäköinen) vaihtoehto on se, että ihmiset mieltävät tällaiset listat eri tavalla. Joillekin ihmisille järjestelmällisyys on jo luonnostaan ihan kauhistus ja kaiken pitäisi mennä enemmän tai vähemmän hallitun kaaoksen kautta. Pelkkä ajatus tällaisesta listaamisesta tuntuu suorastaan paluulta koulunpenkille.

        Toinen on myös se miten listaa "käytetään". Tällä palstalla moni tuntuu ajattelevan ne deittipalveluissa oleviksi vaatimuslistoiksi, joiden ulkopuolelta ei kenenkään kanssa edes keskustella. Aloittaja kuitenkin mitä ilmeisimmin puhuu sisäisestä listasta, itsensä tuntemisesta. Siitä, että tiedostaa vaikkapa toisen runsaan alkoholinkäytön tulevan olemaan jatkossa itselle ongelma, eikä hieman tutustuttuaan laita itseään tilanteeseen, jossa tuo pitäisi todeta käytännön kautta. Tai jos tietää, ettei itse juurikaan seksiä halua, niin ei tietäen tunge itseään suhteeseen, jossa toisen suuri seksin tarve aiheuttaa ongelmia.

        Moni myös ilmeisesti ihan aidosti kuvittelee, että tällaisten asioiden selvittämiseen ja toiseen tutustumiseen menisi vuosia. Voi olla, että joillakuilla menee. Itse en vaan tajua mitä sen toisen seurassa oikein tehdään, jos ei tällaisia asioita toisesta opi.

        Toiset vaan panee, ei ne ehdi ihmiseen tutustua henkisenä ja psyykkisenä olentona.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Toiset vaan panee, ei ne ehdi ihmiseen tutustua henkisenä ja psyykkisenä olentona.

        Kun haetaan se fiilis seksistä, niin ollaan ohuella jäällä. Sen ihmisen tarttis kyetä aiheuttamaan jees fiilis ilman seksiäkin. Sitten se voi kestääkkin.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toinen (ja mielestäni hyvin todennäköinen) vaihtoehto on se, että ihmiset mieltävät tällaiset listat eri tavalla. Joillekin ihmisille järjestelmällisyys on jo luonnostaan ihan kauhistus ja kaiken pitäisi mennä enemmän tai vähemmän hallitun kaaoksen kautta. Pelkkä ajatus tällaisesta listaamisesta tuntuu suorastaan paluulta koulunpenkille.

        Toinen on myös se miten listaa "käytetään". Tällä palstalla moni tuntuu ajattelevan ne deittipalveluissa oleviksi vaatimuslistoiksi, joiden ulkopuolelta ei kenenkään kanssa edes keskustella. Aloittaja kuitenkin mitä ilmeisimmin puhuu sisäisestä listasta, itsensä tuntemisesta. Siitä, että tiedostaa vaikkapa toisen runsaan alkoholinkäytön tulevan olemaan jatkossa itselle ongelma, eikä hieman tutustuttuaan laita itseään tilanteeseen, jossa tuo pitäisi todeta käytännön kautta. Tai jos tietää, ettei itse juurikaan seksiä halua, niin ei tietäen tunge itseään suhteeseen, jossa toisen suuri seksin tarve aiheuttaa ongelmia.

        Moni myös ilmeisesti ihan aidosti kuvittelee, että tällaisten asioiden selvittämiseen ja toiseen tutustumiseen menisi vuosia. Voi olla, että joillakuilla menee. Itse en vaan tajua mitä sen toisen seurassa oikein tehdään, jos ei tällaisia asioita toisesta opi.

        👍👍👍 Kuin lukisit ajatukseni ja kiteyttäisit ne.

        Jos ihminen on älykäs tai on tottunut kirjoittamana ja prosessoimaan asioita (kuten monessa akateemisessa ammatissa vaaditaan), se näkyy myös siinä että yhteinen ymmärrys ja tapa ilmaista asioita tulee luontevammin toisen samanlaisen kanssa. Jos lukeminen on vierasta, 5000 sanan kirjoitus voi olla mörkö ja ahdistava haaste. Silti, en itse pistä painoarvoa vaikka koulutukselle, koska erot ihmisyksilöiden välillä on isompia kuin mitä vaikka koulutus takaa.


      • Emberizi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kun haetaan se fiilis seksistä, niin ollaan ohuella jäällä. Sen ihmisen tarttis kyetä aiheuttamaan jees fiilis ilman seksiäkin. Sitten se voi kestääkkin.

        Samaa mieltä Jasu! Silloin kun tunne on vahva läksyt aikaakestävä jo ennen seksiä, silloin liitolla on paras mahdollisuus. Jos tunne on vain oksitosiinia, se häviää kun seksi loppuu ja on pois tarpeeksi pitkään.

        Tämä ei tietenkään tarkoita, että vahva ja syvä tunneyhteys olisi vaihtoehtoinen seksihalujen kanssa. Itse ole. koenut, että kun kolahtaa syvää, silloin myös seksuaalinen viehätys on voimakas (vaikkei seksiä olisi edes harrastettu). Silloin suorastaan piehtaroi haluissa. Ja veikkaan, että avain tuohon on feromonit eli geneettinen yhteensopivuus. Luonto joskus tietää paremmin kuin mitä omat tietoiset listat. Silti se lista on hyvä olla, ettei ajaudu vaikka väkivaltaisen narkin kanssa yhteen, jos kuuntelee pelkkää luonnon viestiä,


      • PALSTANVALTAAJA
        Emberizi kirjoitti:

        Samaa mieltä Jasu! Silloin kun tunne on vahva läksyt aikaakestävä jo ennen seksiä, silloin liitolla on paras mahdollisuus. Jos tunne on vain oksitosiinia, se häviää kun seksi loppuu ja on pois tarpeeksi pitkään.

        Tämä ei tietenkään tarkoita, että vahva ja syvä tunneyhteys olisi vaihtoehtoinen seksihalujen kanssa. Itse ole. koenut, että kun kolahtaa syvää, silloin myös seksuaalinen viehätys on voimakas (vaikkei seksiä olisi edes harrastettu). Silloin suorastaan piehtaroi haluissa. Ja veikkaan, että avain tuohon on feromonit eli geneettinen yhteensopivuus. Luonto joskus tietää paremmin kuin mitä omat tietoiset listat. Silti se lista on hyvä olla, ettei ajaudu vaikka väkivaltaisen narkin kanssa yhteen, jos kuuntelee pelkkää luonnon viestiä,

        Näinpä, silläpä ihmettelenkin ihmisiä jotka ei mitään muuta kaipaa kuin seksiä suhteen toiselta osapuolelta. Mietin, että onko se ihminen vaan pelkkä panopuu, eikä muuta väliä?

        Minusta kun on mahdotonta haluta seksiä ihmisen kanssa, josta en tiedä mitään edes pidänkö ihmisestä.. Taikka saati jos mikään muu ei yhdistä kuin seksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Konstaapeli hyvä 🤭

        Oho, kävi vahinko...täysin tiedostamatta, nuo palikkatestit on niin vaikeita 😀, ai nyt hokasin että vois palikka sopia sinne kolmioonkin, korjaisiko tämä virheen jutussa?
        Vai karkasivatko muumit täysin omille teilleen taas...😇


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Näinpä, silläpä ihmettelenkin ihmisiä jotka ei mitään muuta kaipaa kuin seksiä suhteen toiselta osapuolelta. Mietin, että onko se ihminen vaan pelkkä panopuu, eikä muuta väliä?

        Minusta kun on mahdotonta haluta seksiä ihmisen kanssa, josta en tiedä mitään edes pidänkö ihmisestä.. Taikka saati jos mikään muu ei yhdistä kuin seksi.

        Onhan noita pelkkää seksiä kaipaavia, mutta kyllä tuossakin on aina joskus näkökulmaharhaa. Toisen ihmisen ajatuksia on joskus vaikea tulkita, vaikka oisi samossa ajatuksissakin, kun itse katsoo asiaa ihan eri perspektiivistä.

        Esimerkiksi nyt tuo seksi. Mulla on pari kaveria, jotka sanovat, että heitä kiinnostaa miehessään vain muna. Muuten kuulemma mies saa hiihdellä ihan omia reittejään ja rouvia ei voisi vähempää kiinnostaa. Mulle tuo on täysin käsittämätön ajattelutapa. Kuitenkin minä olen selvästi noita kavereitani seksuaalisempi yksilö ja mulle seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta. Seksi on vähintään SHOULD tai jopa MUST, kun taas noille kavereilleni se taas on jotain tyyliin ihan kiva silloin tällöin.

        Jos siis lähdettäisiin ihan tuolta pohjalta, niin minut voisi oudompi vastauksen perusteella määrittää ihmiseksi, joka ei kaipaa suhteen toiselta osapuolelta kuin seksiä ja nuo kaverini, että heitä kiinnostaisi muukin. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin ihan päinvastoin. Minä haluan seksiä, koska tykkään toisesta kaikin puolin ja olen kiinostunut hänestä muutoinkin. Noita kavereitani taas ei tosiaan kiinnosta mikään muu miehessään kuin seksi ja se on ihan suoraan myös sanottu.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan noita pelkkää seksiä kaipaavia, mutta kyllä tuossakin on aina joskus näkökulmaharhaa. Toisen ihmisen ajatuksia on joskus vaikea tulkita, vaikka oisi samossa ajatuksissakin, kun itse katsoo asiaa ihan eri perspektiivistä.

        Esimerkiksi nyt tuo seksi. Mulla on pari kaveria, jotka sanovat, että heitä kiinnostaa miehessään vain muna. Muuten kuulemma mies saa hiihdellä ihan omia reittejään ja rouvia ei voisi vähempää kiinnostaa. Mulle tuo on täysin käsittämätön ajattelutapa. Kuitenkin minä olen selvästi noita kavereitani seksuaalisempi yksilö ja mulle seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta. Seksi on vähintään SHOULD tai jopa MUST, kun taas noille kavereilleni se taas on jotain tyyliin ihan kiva silloin tällöin.

        Jos siis lähdettäisiin ihan tuolta pohjalta, niin minut voisi oudompi vastauksen perusteella määrittää ihmiseksi, joka ei kaipaa suhteen toiselta osapuolelta kuin seksiä ja nuo kaverini, että heitä kiinnostaisi muukin. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin ihan päinvastoin. Minä haluan seksiä, koska tykkään toisesta kaikin puolin ja olen kiinostunut hänestä muutoinkin. Noita kavereitani taas ei tosiaan kiinnosta mikään muu miehessään kuin seksi ja se on ihan suoraan myös sanottu.

        Ymmärrän. Minuakin luullaan haluttomaksi ja seksuaalisesti omituiseksi, kun en lämpene ihmisille välittömästi heidät tavatessani, vaan sitten joskus aikanaan jos sittenkään.

        Ylipäönsä pidän harvaa seksuaalisesti kiinnostava, vaikka muutoin saatan ihmisestä ollakin ihan kiinnostunut. En vain mene seksin kautta kenenkään tuttavapiiriin.

        Enkä syty ilman tunteita.

        Mutta joo, me ihmiset ollaa niin monitahoisia. En itse voisi ikinä kiinnostua vain kenenkään sukuelimestä, se on viimeinen asia mistä kiinnostun, seksi. Mutta kun seksi on alkanut ko. ihmisen kanssa kiinnostaa, niin kyllä se sitten maittaa. Mutta haluijini vaikuttaa vahvasti suhteen koko tila ja miten voin suhteessa. Jos on jotain mikä hiertää, se heijastuu oitis niin että haluni hiipuvat.

        Ensin on selvitettävä kaikki muut kismat, että taas alkaa seksi maittamaan.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan noita pelkkää seksiä kaipaavia, mutta kyllä tuossakin on aina joskus näkökulmaharhaa. Toisen ihmisen ajatuksia on joskus vaikea tulkita, vaikka oisi samossa ajatuksissakin, kun itse katsoo asiaa ihan eri perspektiivistä.

        Esimerkiksi nyt tuo seksi. Mulla on pari kaveria, jotka sanovat, että heitä kiinnostaa miehessään vain muna. Muuten kuulemma mies saa hiihdellä ihan omia reittejään ja rouvia ei voisi vähempää kiinnostaa. Mulle tuo on täysin käsittämätön ajattelutapa. Kuitenkin minä olen selvästi noita kavereitani seksuaalisempi yksilö ja mulle seksi on todella tärkeä osa parisuhdetta. Seksi on vähintään SHOULD tai jopa MUST, kun taas noille kavereilleni se taas on jotain tyyliin ihan kiva silloin tällöin.

        Jos siis lähdettäisiin ihan tuolta pohjalta, niin minut voisi oudompi vastauksen perusteella määrittää ihmiseksi, joka ei kaipaa suhteen toiselta osapuolelta kuin seksiä ja nuo kaverini, että heitä kiinnostaisi muukin. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin ihan päinvastoin. Minä haluan seksiä, koska tykkään toisesta kaikin puolin ja olen kiinostunut hänestä muutoinkin. Noita kavereitani taas ei tosiaan kiinnosta mikään muu miehessään kuin seksi ja se on ihan suoraan myös sanottu.

        Tuo näkökulma on totta!


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Toiset vaan panee, ei ne ehdi ihmiseen tutustua henkisenä ja psyykkisenä olentona.

        Minä ajattelen, että seksi syntyy aivoissa, eli nimenomaan henkisyydestä ja psyykkisyydestä se lähtee, seksi on kommunikaatiota, vuorovaikutusta.

        - Sheena


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ajattelen, että seksi syntyy aivoissa, eli nimenomaan henkisyydestä ja psyykkisyydestä se lähtee, seksi on kommunikaatiota, vuorovaikutusta.

        - Sheena

        Mutta ventovieraan kanssa noin ei voi olla ikinä.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä ajattelen, että seksi syntyy aivoissa, eli nimenomaan henkisyydestä ja psyykkisyydestä se lähtee, seksi on kommunikaatiota, vuorovaikutusta.

        - Sheena

        Samaa mieltä, mutta VAIN hyvässä seksissä, jota voi myös rakasteluksi kutsua.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Samaa mieltä, mutta VAIN hyvässä seksissä, jota voi myös rakasteluksi kutsua.

        Seksi vain ei SAA olla huonoa.

        - Sheena


    • Anonyymi
    • Siis tämähän on lista mitä en ikinä käyttänyt.🤔 otin vaan miehen joka on fiksu.
      Ja koen korreloi haasteet.

    • Anonyymi

      no sen alkuvaiheen jälkeen toinen on sitten se elämänkumppani ja sitä ajatellen kannattaa miettiä miten haluaa vapaa-aikaansa käyttää, että haluaako yhteistä tekemistä vai riittääkö että toinen on se elämän tukipylväs tai mikä nyt onkaan siinä jossain taustalla, tarkoitan että jos toinen vaikka sattuu olemaan kovin seurallinen ja haluaa sen tyyppistä tehdä vapaallaan ja toinen sitten vaan odottaa kotona toimettomana, että samankaltaisuus kai se tärkein kuitenkin on, että saa elämästään eniten irti kumpikin, no täydentävä erilaisuus sekin tosin voi sopia että jos vaikka se kotona viihtyvä vartavasten kaipaa sitä yksinoloa, mut just että kumpikin saa suhteesta sitä mitä haluaa eikä tule ajatusta että on uhrannut liikaa, joka sekin voi tietenkin ajan kanssa sitten muuttua, ennen ihmiset vaan kasvoivat yhteen kun kestivät sinnillä toisiaan

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Johtopäätös tästä ketjusta on, että iso osa EI ymmärrä lukemaansa, 70% meni ohi mitä aloituksessa luki ja mikä aloituksen tarkoitus oli: omien arvojen kartoitus.Toinen johtopäätös on, että isoa osaa ahdistaa ominaisuuksien lajikointi. Miksi???

      Onko takana ahdistus, koska listalla on joku oma puute? Kaikissa meissä on puutteita ja vahvuuksia! Ei kukaan voi kelvata kaikille, vaikka päällänsä seisoisi ja on asioita, jotka on osalle este vaikka esim. yksinhuoltajuus (sama ei toista haittaa yhtään). Erityisesti älykkyys ja koulutus aiheuttaa monesti suuren poran, vaikka on kyse ihan samanlainen yksittäinen asia kuin mikä tahansa muu. Ehkä siksi, että moni kokee aivan turhaa alemmuuden tunnetta? Ei älykkyys ole ihmisarvon mittari, mutta silti se on yhtä tärkeä asia saman aaltopituuden ja sielunkumppanuuden löytymisen taustalla kuin luonne tai arvomaailma.

      • Anonyymi

        Entäs laikuus-näkökulma?

        Tiedän ihmistyypin joka ei jaksa lukea ja kirjoittaa noin pitkästi asioista jotka ovat itselle melkolailla päivänselviä ja tulevat käytännössä selkärangasta. Ei silloin tarvitse pyöritellä laatikoita, vaan käydä toimeen.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs laikuus-näkökulma?

        Tiedän ihmistyypin joka ei jaksa lukea ja kirjoittaa noin pitkästi asioista jotka ovat itselle melkolailla päivänselviä ja tulevat käytännössä selkärangasta. Ei silloin tarvitse pyöritellä laatikoita, vaan käydä toimeen.

        -keinovaginamies-

        Jos asia on selvä eikä keskustelun tarvetta tai tarvetta peilata omia vaatimuksiaan muihin ole, miksi ketju on näin järjettömän pitkä?

        Miksi itse olet osallistunut? Sanoaksesi, että asia on päivän selvä?

        Jos otetan vaikka alhainen seksihalukkuus ja -kyky esimerkiksi. Osalle se on ehdoton ei. Osalle se on alussa este, mutta pitkässä parisuhteessa asian hyväksyy mielummin kuin eroaa (arki on tärkeämpi). Osalle asia on samantekevä ja osalle taas plussa tai ehdoton vaatimus. Sanoisin, että jos asia on tietoisesti tärkeä, siihen alitajuisesti kiinnittää helpommin huomiota eikä lähde suhteen alkuun, jonka onnistumisen edellytykset on mitättömät.

        Jos tietoisesti tietää minne halua päätyä, on paljon paremmat edellytykset löytää kotiin, vaikka kulkisi intuition ohjaamana. Ainakin navigointi toimii paremmin kuin ’try and cry’-tekniikalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos asia on selvä eikä keskustelun tarvetta tai tarvetta peilata omia vaatimuksiaan muihin ole, miksi ketju on näin järjettömän pitkä?

        Miksi itse olet osallistunut? Sanoaksesi, että asia on päivän selvä?

        Jos otetan vaikka alhainen seksihalukkuus ja -kyky esimerkiksi. Osalle se on ehdoton ei. Osalle se on alussa este, mutta pitkässä parisuhteessa asian hyväksyy mielummin kuin eroaa (arki on tärkeämpi). Osalle asia on samantekevä ja osalle taas plussa tai ehdoton vaatimus. Sanoisin, että jos asia on tietoisesti tärkeä, siihen alitajuisesti kiinnittää helpommin huomiota eikä lähde suhteen alkuun, jonka onnistumisen edellytykset on mitättömät.

        Jos tietoisesti tietää minne halua päätyä, on paljon paremmat edellytykset löytää kotiin, vaikka kulkisi intuition ohjaamana. Ainakin navigointi toimii paremmin kuin ’try and cry’-tekniikalla.

        Muista en voi sanoa, mutta omalta osaltani keskustelen täällä viihteekseni eli tylsiin hetkiin.
        Usein en edes keskustele, vaan tuuppaan jotain älytöntä johonkin ajatuksen herättävään ketjuun (joita ei paljon ole) ja häivyn. Näin aamuisin ja lomalla olen hidas nousemaan, joten olen vielä kännyssä kiinni.

        Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. Kyllä, myös naisilla ikääntymisen myötä.

        -keinovaginamies-


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Muista en voi sanoa, mutta omalta osaltani keskustelen täällä viihteekseni eli tylsiin hetkiin.
        Usein en edes keskustele, vaan tuuppaan jotain älytöntä johonkin ajatuksen herättävään ketjuun (joita ei paljon ole) ja häivyn. Näin aamuisin ja lomalla olen hidas nousemaan, joten olen vielä kännyssä kiinni.

        Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. Kyllä, myös naisilla ikääntymisen myötä.

        -keinovaginamies-

        Tuntuu, että kun lapset on tehty niin vähenee kiinnostus seksiinkin kummasti. Ennen se taisikin olla alitajuinen lisääntymisvietti mikä ajoi äheltämään. Vaikkei sitä niin tiedostanut.

        Mutta nyt kun sekin asia on hoidossa on vuosi vuodelta vaan vähentynyt mielenkiinto kyhnyttää miehen kanssa. Ehkä siihen liittyy ikääntyminenkin, hormonaaliset muutokset. Menkat on jo pois, niin ei enää ole lisääntymisviettiäkään.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tuntuu, että kun lapset on tehty niin vähenee kiinnostus seksiinkin kummasti. Ennen se taisikin olla alitajuinen lisääntymisvietti mikä ajoi äheltämään. Vaikkei sitä niin tiedostanut.

        Mutta nyt kun sekin asia on hoidossa on vuosi vuodelta vaan vähentynyt mielenkiinto kyhnyttää miehen kanssa. Ehkä siihen liittyy ikääntyminenkin, hormonaaliset muutokset. Menkat on jo pois, niin ei enää ole lisääntymisviettiäkään.

        Ehkäpä tosiaan on miehen parempi vaihtaa nuorempaan ja viriilimpään naiseen. :D

        Jolla vielä on alitajuinen vietti viemässä.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä tosiaan on miehen parempi vaihtaa nuorempaan ja viriilimpään naiseen. :D

        Jolla vielä on alitajuinen vietti viemässä.

        Ja ehkä mieskin on tylsä niin ei siksikään vuosien pöyssäämisen jälkeen enää ole mitään uutta mikä innostaisi. Miehetkin vanhenee, niin asenteetkin jäykkenee.. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja ehkä mieskin on tylsä niin ei siksikään vuosien pöyssäämisen jälkeen enää ole mitään uutta mikä innostaisi. Miehetkin vanhenee, niin asenteetkin jäykkenee.. :)

        Ja niska 😁


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja niska 😁

        Ja jalat, köpöttää kun puuhevonen. :P


      • Anonyymi

        Ehkä niiden, jotka eivät osaa, pitää miettiä nämä asiat puhki ja poikki perusteellisesti. Ne, jotka ovat pariutuneet intuitiivisesti ja siinä onnistuneet, eivät luultavasti koe tarvetta miettiä asioita syvääluotaavasti. They just do it.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muista en voi sanoa, mutta omalta osaltani keskustelen täällä viihteekseni eli tylsiin hetkiin.
        Usein en edes keskustele, vaan tuuppaan jotain älytöntä johonkin ajatuksen herättävään ketjuun (joita ei paljon ole) ja häivyn. Näin aamuisin ja lomalla olen hidas nousemaan, joten olen vielä kännyssä kiinni.

        Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. Kyllä, myös naisilla ikääntymisen myötä.

        -keinovaginamies-

        " Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. "

        Hyvä -keinovaginamies-! Osuit naulan kantaan. Itselläni pisti silmään myös kovasti, että mietittiin mille perustuksille rakentuu nimenomaan pitkä suhde. Ihan kuin sitä kukaan etukäteen tietäisi mitä tapahtuu vuoden, kahden tai 10 vuoden päästä. Ymmärrän, että parikymppisenä haluaa ehdottomasti viriilin kumppanin, jos itselläkin on seksihaluja paljon. Jos seksihaluja on ollut paljon, ja niitä on edelleen viisikymppisenä, niin aivan satavarmaa on, ettei ne tule siitä nousemaan vaan vähenemään, seksikyky taatusti laskee. Tämä voi myös tapahtua aika nopealla aikataululla.

        Vanhemmiten tulee myös sairauksia. Pelkästään verenpaine lääkitys voi viedä seksikyvyn. Se on miehille etenkin kova paikka, etenkin jos ovat olleet hyvinkin aktiivisia seksin suhteen.

        Samoin ap laittoi esteeksi "uskottomuus (krooninen)"

        "Krooninen uskottomuus" liittyy erittäin vahvasti seksiriippuvuuteen. Itseasiassa se on sairaus myös kuten muutkin riippuvuudet. Jokatapauksessa seksiriippuvainen ihminen etsii jatkuvasti uusia seksikumppaneita. Seksi puolestaan ei onnistu ilman halua ja kykyä. Miten ap tunnistaa seksiaddiktin miehen? Ei mitenkään, se ei näy päällepäin. Kukaan ei myöskään kerro tarpeestaan etsiä jatkuvasti uusia seksikokemuksia ja valloituksia.

        Aplle: vaikutat älykkäältä naiselta. Siksi ihmettelen miksi otat niin surkeasti huomioon muutoksen ja sen, ettei lähellekään kaikki ihmiset ole sitä miltä sinusta näyttää ja tuntuu.

        Mitä pidempää listaa teet tarvittavista ominaisuuksista, sitä tarkemmin menee pieleen. Halutessaan vakinaisen tai tilapäisen suhteen erittäin älykäs mies näyttelee sitä mitä haluat. Ei aina edes tietoisesti. Itseäni häiritsee jollain tavalla tuo älykkyyden korostaminen. Onko kukaan koskaan sanonut "Haluan tyhmän miehen" ja kun sellaisen saa, sanoo saman miehelle itselleen? Pidät myös empaattisista miehistä. Eikö olisi varsin epäempaattisista itseltäsi sanoa toisen olevan tyhmä? Itse asiassa tuo juuri häiritsee. Puhut paljon empaattisuudesta, mutta kirjoituksesi eivät sitä kovasti paljon osoita muille palstailijoille, etenkään näissä miesasioissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. "

        Hyvä -keinovaginamies-! Osuit naulan kantaan. Itselläni pisti silmään myös kovasti, että mietittiin mille perustuksille rakentuu nimenomaan pitkä suhde. Ihan kuin sitä kukaan etukäteen tietäisi mitä tapahtuu vuoden, kahden tai 10 vuoden päästä. Ymmärrän, että parikymppisenä haluaa ehdottomasti viriilin kumppanin, jos itselläkin on seksihaluja paljon. Jos seksihaluja on ollut paljon, ja niitä on edelleen viisikymppisenä, niin aivan satavarmaa on, ettei ne tule siitä nousemaan vaan vähenemään, seksikyky taatusti laskee. Tämä voi myös tapahtua aika nopealla aikataululla.

        Vanhemmiten tulee myös sairauksia. Pelkästään verenpaine lääkitys voi viedä seksikyvyn. Se on miehille etenkin kova paikka, etenkin jos ovat olleet hyvinkin aktiivisia seksin suhteen.

        Samoin ap laittoi esteeksi "uskottomuus (krooninen)"

        "Krooninen uskottomuus" liittyy erittäin vahvasti seksiriippuvuuteen. Itseasiassa se on sairaus myös kuten muutkin riippuvuudet. Jokatapauksessa seksiriippuvainen ihminen etsii jatkuvasti uusia seksikumppaneita. Seksi puolestaan ei onnistu ilman halua ja kykyä. Miten ap tunnistaa seksiaddiktin miehen? Ei mitenkään, se ei näy päällepäin. Kukaan ei myöskään kerro tarpeestaan etsiä jatkuvasti uusia seksikokemuksia ja valloituksia.

        Aplle: vaikutat älykkäältä naiselta. Siksi ihmettelen miksi otat niin surkeasti huomioon muutoksen ja sen, ettei lähellekään kaikki ihmiset ole sitä miltä sinusta näyttää ja tuntuu.

        Mitä pidempää listaa teet tarvittavista ominaisuuksista, sitä tarkemmin menee pieleen. Halutessaan vakinaisen tai tilapäisen suhteen erittäin älykäs mies näyttelee sitä mitä haluat. Ei aina edes tietoisesti. Itseäni häiritsee jollain tavalla tuo älykkyyden korostaminen. Onko kukaan koskaan sanonut "Haluan tyhmän miehen" ja kun sellaisen saa, sanoo saman miehelle itselleen? Pidät myös empaattisista miehistä. Eikö olisi varsin epäempaattisista itseltäsi sanoa toisen olevan tyhmä? Itse asiassa tuo juuri häiritsee. Puhut paljon empaattisuudesta, mutta kirjoituksesi eivät sitä kovasti paljon osoita muille palstailijoille, etenkään näissä miesasioissa.

        Sivusta ...

        Minusta on aina yhtä outoa huomata miten palstalla ei (muka?) lainkaan tajuta eroa siinä mitä tarvitaan parisuhteen alkamiseen ja siinä mitä tarvitaan sen jatkumiseen ja kestämiseen. Ihanko tahallanne te jankutatte hölmöyksiä?

        Itse esimerkiksi olen hyvin seksuaalinen naisolento. Seksi ja läheisyys ovat minulle yksiä ehdottomasti tärkeimpiä asioita parisuhteessa. Minulle ei tulisi mieleenkään alkaa parisuhteeseen, jos seksi ei olisi alkuvaiheessa iso osa suhdetta. Tästä huolimatta olen ollut elämäni aikana parisuhteessa, jossa seksi oli viimeisen viisi vuotta todella kortilla miehen masennuksen takia. Eikä seksin puute ollut edes syy eroon, vaikakin toki osa sitä.

        Tuosta huolimatta, tai oikeastaan ehkä tuosta johtuen, en tosiaan ikinä alkaisi parisuhteeseen, jossa seksi olisi jo alussa kortilla. Niin ihmeellistä miesyksilöä ei ole, että muut ominaisuudet kompensoisivat seksin puutteen suhteen alussa. Tai no, ehkä joskus reilu kuusikymppisenä tai seitsenkymppisenä voisin olla tuollaisessakin tyytyväinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta ...

        Minusta on aina yhtä outoa huomata miten palstalla ei (muka?) lainkaan tajuta eroa siinä mitä tarvitaan parisuhteen alkamiseen ja siinä mitä tarvitaan sen jatkumiseen ja kestämiseen. Ihanko tahallanne te jankutatte hölmöyksiä?

        Itse esimerkiksi olen hyvin seksuaalinen naisolento. Seksi ja läheisyys ovat minulle yksiä ehdottomasti tärkeimpiä asioita parisuhteessa. Minulle ei tulisi mieleenkään alkaa parisuhteeseen, jos seksi ei olisi alkuvaiheessa iso osa suhdetta. Tästä huolimatta olen ollut elämäni aikana parisuhteessa, jossa seksi oli viimeisen viisi vuotta todella kortilla miehen masennuksen takia. Eikä seksin puute ollut edes syy eroon, vaikakin toki osa sitä.

        Tuosta huolimatta, tai oikeastaan ehkä tuosta johtuen, en tosiaan ikinä alkaisi parisuhteeseen, jossa seksi olisi jo alussa kortilla. Niin ihmeellistä miesyksilöä ei ole, että muut ominaisuudet kompensoisivat seksin puutteen suhteen alussa. Tai no, ehkä joskus reilu kuusikymppisenä tai seitsenkymppisenä voisin olla tuollaisessakin tyytyväinen.

        Realismissa ei ole mitään hölmöyttä. Olen itsekin erittäin seksuaalinen naisolento, joka yrittää himmailla enemmän seksin suhteen. Vaikka itse olen vielä kunnossa, mieheni ei ole, vaikka on minua nuorempi.


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. "

        Hyvä -keinovaginamies-! Osuit naulan kantaan. Itselläni pisti silmään myös kovasti, että mietittiin mille perustuksille rakentuu nimenomaan pitkä suhde. Ihan kuin sitä kukaan etukäteen tietäisi mitä tapahtuu vuoden, kahden tai 10 vuoden päästä. Ymmärrän, että parikymppisenä haluaa ehdottomasti viriilin kumppanin, jos itselläkin on seksihaluja paljon. Jos seksihaluja on ollut paljon, ja niitä on edelleen viisikymppisenä, niin aivan satavarmaa on, ettei ne tule siitä nousemaan vaan vähenemään, seksikyky taatusti laskee. Tämä voi myös tapahtua aika nopealla aikataululla.

        Vanhemmiten tulee myös sairauksia. Pelkästään verenpaine lääkitys voi viedä seksikyvyn. Se on miehille etenkin kova paikka, etenkin jos ovat olleet hyvinkin aktiivisia seksin suhteen.

        Samoin ap laittoi esteeksi "uskottomuus (krooninen)"

        "Krooninen uskottomuus" liittyy erittäin vahvasti seksiriippuvuuteen. Itseasiassa se on sairaus myös kuten muutkin riippuvuudet. Jokatapauksessa seksiriippuvainen ihminen etsii jatkuvasti uusia seksikumppaneita. Seksi puolestaan ei onnistu ilman halua ja kykyä. Miten ap tunnistaa seksiaddiktin miehen? Ei mitenkään, se ei näy päällepäin. Kukaan ei myöskään kerro tarpeestaan etsiä jatkuvasti uusia seksikokemuksia ja valloituksia.

        Aplle: vaikutat älykkäältä naiselta. Siksi ihmettelen miksi otat niin surkeasti huomioon muutoksen ja sen, ettei lähellekään kaikki ihmiset ole sitä miltä sinusta näyttää ja tuntuu.

        Mitä pidempää listaa teet tarvittavista ominaisuuksista, sitä tarkemmin menee pieleen. Halutessaan vakinaisen tai tilapäisen suhteen erittäin älykäs mies näyttelee sitä mitä haluat. Ei aina edes tietoisesti. Itseäni häiritsee jollain tavalla tuo älykkyyden korostaminen. Onko kukaan koskaan sanonut "Haluan tyhmän miehen" ja kun sellaisen saa, sanoo saman miehelle itselleen? Pidät myös empaattisista miehistä. Eikö olisi varsin epäempaattisista itseltäsi sanoa toisen olevan tyhmä? Itse asiassa tuo juuri häiritsee. Puhut paljon empaattisuudesta, mutta kirjoituksesi eivät sitä kovasti paljon osoita muille palstailijoille, etenkään näissä miesasioissa.

        Mistä päättelet minun sanovan miehelle, jota vaikka tapailisin, että hän on liian tyhmä, vaikka muuten ok? Ajatus on omasi!

        En tietenkään sano kenellekään, että hän on hidas tai tyhmä. Jos asia tulisi esteeksi, sanoisin jotain muuta. Tosin koska olen sapioseksuaali, en edes ihastu ihan tyhmiin. Tunteiden puuttuminen on tietysti validi asia sanoa ei-kiitos, jos ei ole muuta selkeää syytä (esim. päihteet, varattuna olo).

        Jos muutosta pelkää, ei parisuhteeseen voi alkaa. Ei elämää voi hallita ja kontrolloida! Usein intuitioni on varoittanut ongelmista ennen kuin ne on ollut näkyvillä. Aivot ja alitajunta näkee enemmän kuin silmät. Jos taas mitään näkyviä uhkia ei ole, miksi eläisi odottaen että kohta maa räjähtää. Elämä menisi murehtiessa! Silti näen järkeväksi välttää ennalta mahdollisia ongelmia, jos ne on tiedossa.

        Jos alan olla vaikka miehen kanssa, jonka tarve seksiin ja läheisyyteen on saman suuntainen kuin itsellä, ja sitten 10v päästä mies saa kivessyövän ja seksi loppuu, se on elämää johon ei voinut varautua. En tietenkään sellaisessa tilanteessa lähde (jolle mies ei voi mitään kumpikaan). Silti, koska mies oli alussa kiinnostunut läheisyydestä, hän luultavasti haluaa silti olle lähellä ja saada ja antaa hyväilyjä. Lähtökohtaisesti mies, jota ei kiinnosta seksi ja läheisyys, taas lopettaa molemmat kun alun miellyttämisvaihe on ohi.

        Seksiaddikti mies tuskin jaksaa olla yhden kanssa edes alussa ja selitykset on sen mukaista. Luultavasti kuitenkin seksiaddikti paljastuu vasta tapailussa/seurustelussa ja sekin on vain elämää. Joskus myös se ettei erojen jälkeen ole hetkeäkään ollut selibaatissa, voi hälyttää tai se, että vaikka pettää vaimon raskauden aikana. Usein sarjapettäjä on bipolaarinen, epävakaa tai hyvin impulsiivinen (mitkä on tunnistettavissa jollain tasolla, jos hoitotasapaino on huono). Itse alan intiimiin kanssakäymiseen vasta kun se omalta puolesta on luontevaa ja haluan sitä. Enkä ajattele ostavani sillä sitoutumista tai kiinnosta. Siis, jos suhteen alussa joutuu perääntymään, en näe mitenkään kauheana ajatusta, että suhde johti seksiin, vaikkei kestänyt lopunelämää.

        P.s. Tässä ketjussa olen moittinut muutamia sisälukutaidosta en tyhmyydestä (on 2 eri asiaa), ja sekin johtuu siitä, että minun suuhuni laitetaan kärjistysti sanoja, jota en ole sanonut missään kohtaa. Kirjoittaja vastaa omasta tulkinnastaan, jos sillä ei ole mitään pohjaa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tuntuu, että kun lapset on tehty niin vähenee kiinnostus seksiinkin kummasti. Ennen se taisikin olla alitajuinen lisääntymisvietti mikä ajoi äheltämään. Vaikkei sitä niin tiedostanut.

        Mutta nyt kun sekin asia on hoidossa on vuosi vuodelta vaan vähentynyt mielenkiinto kyhnyttää miehen kanssa. Ehkä siihen liittyy ikääntyminenkin, hormonaaliset muutokset. Menkat on jo pois, niin ei enää ole lisääntymisviettiäkään.

        Itselläni lapset eivät vaikuttaneet seksihaluihin. Tietysti synnytyksen jälkeen meni hetki ennenkuin jaksoin innostua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä niiden, jotka eivät osaa, pitää miettiä nämä asiat puhki ja poikki perusteellisesti. Ne, jotka ovat pariutuneet intuitiivisesti ja siinä onnistuneet, eivät luultavasti koe tarvetta miettiä asioita syvääluotaavasti. They just do it.

        Intuitiiviset miettivät kyllä asioita syvällisestikin, eivät vain tee siitä numeroa.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläni lapset eivät vaikuttaneet seksihaluihin. Tietysti synnytyksen jälkeen meni hetki ennenkuin jaksoin innostua.

        Ei mullakaan välittömästi. Mutta kyllähän se sektioista toipuminen kesti ja yksin kahta pientä hoidin yötäpäivää, niin väsymys teki tehtävänsä.

        Ja nyt taitaa vaikuttaa jo mummoutuminen, vaihdevuodet ja kyllähän toi mies osaa olla ihan vitun tympeekin välillä, niin ettei tee mieli lähennellä. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Realismissa ei ole mitään hölmöyttä. Olen itsekin erittäin seksuaalinen naisolento, joka yrittää himmailla enemmän seksin suhteen. Vaikka itse olen vielä kunnossa, mieheni ei ole, vaikka on minua nuorempi.

        Hölmöys olikin ihan muualla kuin realismissa. Realismiahan tuossa ei ollut tippaakaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei mullakaan välittömästi. Mutta kyllähän se sektioista toipuminen kesti ja yksin kahta pientä hoidin yötäpäivää, niin väsymys teki tehtävänsä.

        Ja nyt taitaa vaikuttaa jo mummoutuminen, vaihdevuodet ja kyllähän toi mies osaa olla ihan vitun tympeekin välillä, niin ettei tee mieli lähennellä. :)

        En ole hän, joka aiemmin sanoi samaa. Ei minullakaan lapset ole vaikuttaneet mitenkään seksihaluihin. Synnytys ja sektiokaan eivät vaikuttaneet haluihin, mutta kykyyn kyllä. Aikansa oli pakko kärvistellä ilman. Sektio varsinkaan ei mulla vaikuttanut mitään oikein mihinkään. Mäen oikein jaksanut aina edes muistaa, että mut oli vasta leikattu auki. Oli pakko olla ilman särkylääkkeitä, että edes kipu muistuttaisi asiasta. Eikä kyllä vauva-aikakaan vaikuttanut. Mä en ollut silloin lainkaan väsynyt vaan kuljin jollain ihan oudoilla energioilla.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole hän, joka aiemmin sanoi samaa. Ei minullakaan lapset ole vaikuttaneet mitenkään seksihaluihin. Synnytys ja sektiokaan eivät vaikuttaneet haluihin, mutta kykyyn kyllä. Aikansa oli pakko kärvistellä ilman. Sektio varsinkaan ei mulla vaikuttanut mitään oikein mihinkään. Mäen oikein jaksanut aina edes muistaa, että mut oli vasta leikattu auki. Oli pakko olla ilman särkylääkkeitä, että edes kipu muistuttaisi asiasta. Eikä kyllä vauva-aikakaan vaikuttanut. Mä en ollut silloin lainkaan väsynyt vaan kuljin jollain ihan oudoilla energioilla.

        Juu. Mä luulen, että jos oisin ollut nuorempi oisin jaksanut pikkusen paremmin sitä fyysistä koitosta. Tuntui, että oli ihan töttöröö ja zombi osan vuotta.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu. Mä luulen, että jos oisin ollut nuorempi oisin jaksanut pikkusen paremmin sitä fyysistä koitosta. Tuntui, että oli ihan töttöröö ja zombi osan vuotta.

        37v ja 39v on aika iäkäs jo lisääntymään. Raskaudet oli vielä rankkoja ja ravasin viikottain kontrolleissa.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole hän, joka aiemmin sanoi samaa. Ei minullakaan lapset ole vaikuttaneet mitenkään seksihaluihin. Synnytys ja sektiokaan eivät vaikuttaneet haluihin, mutta kykyyn kyllä. Aikansa oli pakko kärvistellä ilman. Sektio varsinkaan ei mulla vaikuttanut mitään oikein mihinkään. Mäen oikein jaksanut aina edes muistaa, että mut oli vasta leikattu auki. Oli pakko olla ilman särkylääkkeitä, että edes kipu muistuttaisi asiasta. Eikä kyllä vauva-aikakaan vaikuttanut. Mä en ollut silloin lainkaan väsynyt vaan kuljin jollain ihan oudoilla energioilla.

        Mullakin yllättävän hyvin hävis sektiokivut parissa päivässä, vaikka mulla on molemmat pystyviilloin tehty eli halki. Toisin kuin suunnitellut sektiot tehdään vaakaan joka paranee nopeammin.

        Sattui kyllä kun nosteli 2 vanhaa. Mutta oli pakko kun yksin olin 2v. ja vastasyntuneen kanssa. Isyyslomien jälkeen heti.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Mistä päättelet minun sanovan miehelle, jota vaikka tapailisin, että hän on liian tyhmä, vaikka muuten ok? Ajatus on omasi!

        En tietenkään sano kenellekään, että hän on hidas tai tyhmä. Jos asia tulisi esteeksi, sanoisin jotain muuta. Tosin koska olen sapioseksuaali, en edes ihastu ihan tyhmiin. Tunteiden puuttuminen on tietysti validi asia sanoa ei-kiitos, jos ei ole muuta selkeää syytä (esim. päihteet, varattuna olo).

        Jos muutosta pelkää, ei parisuhteeseen voi alkaa. Ei elämää voi hallita ja kontrolloida! Usein intuitioni on varoittanut ongelmista ennen kuin ne on ollut näkyvillä. Aivot ja alitajunta näkee enemmän kuin silmät. Jos taas mitään näkyviä uhkia ei ole, miksi eläisi odottaen että kohta maa räjähtää. Elämä menisi murehtiessa! Silti näen järkeväksi välttää ennalta mahdollisia ongelmia, jos ne on tiedossa.

        Jos alan olla vaikka miehen kanssa, jonka tarve seksiin ja läheisyyteen on saman suuntainen kuin itsellä, ja sitten 10v päästä mies saa kivessyövän ja seksi loppuu, se on elämää johon ei voinut varautua. En tietenkään sellaisessa tilanteessa lähde (jolle mies ei voi mitään kumpikaan). Silti, koska mies oli alussa kiinnostunut läheisyydestä, hän luultavasti haluaa silti olle lähellä ja saada ja antaa hyväilyjä. Lähtökohtaisesti mies, jota ei kiinnosta seksi ja läheisyys, taas lopettaa molemmat kun alun miellyttämisvaihe on ohi.

        Seksiaddikti mies tuskin jaksaa olla yhden kanssa edes alussa ja selitykset on sen mukaista. Luultavasti kuitenkin seksiaddikti paljastuu vasta tapailussa/seurustelussa ja sekin on vain elämää. Joskus myös se ettei erojen jälkeen ole hetkeäkään ollut selibaatissa, voi hälyttää tai se, että vaikka pettää vaimon raskauden aikana. Usein sarjapettäjä on bipolaarinen, epävakaa tai hyvin impulsiivinen (mitkä on tunnistettavissa jollain tasolla, jos hoitotasapaino on huono). Itse alan intiimiin kanssakäymiseen vasta kun se omalta puolesta on luontevaa ja haluan sitä. Enkä ajattele ostavani sillä sitoutumista tai kiinnosta. Siis, jos suhteen alussa joutuu perääntymään, en näe mitenkään kauheana ajatusta, että suhde johti seksiin, vaikkei kestänyt lopunelämää.

        P.s. Tässä ketjussa olen moittinut muutamia sisälukutaidosta en tyhmyydestä (on 2 eri asiaa), ja sekin johtuu siitä, että minun suuhuni laitetaan kärjistysti sanoja, jota en ole sanonut missään kohtaa. Kirjoittaja vastaa omasta tulkinnastaan, jos sillä ei ole mitään pohjaa.

        "En tietenkään sano kenellekään, että hän on hidas tai tyhmä. Jos asia tulisi esteeksi, sanoisin jotain muuta. Tosin koska olen sapioseksuaali, en edes ihastu ihan tyhmiin. Tunteiden puuttuminen on tietysti validi asia sanoa ei-kiitos, jos ei ole muuta selkeää syytä (esim. päihteet, varattuna olo)."

        Sama juttu minulla. Äly on se mihin minä ihastun. Äly on tarjokkaan tärkein ominaisuus, vaikka ei tietenkään ainoa oleellinen. Eniten muhun vetoaa ihan tietynlainen nopea tilanneäly, mutta on muullakin älyllä väliä. Tietyllä tavalla minunnon ihan turha "vaatia" älyä, sillä en mä tule ihastumaan sellaiseen, jolla sitä ei ole.

        Vaan tietenkään jos olen jo ihastunut ja rakastunut ja parisuhteeseen päätynyt, niin ei vaikkapa aivovamma tai jokin aivosairaus saisi minua häipymään. Se vaikuttaisi tietysti siihen miten sen oman kumppanin näkee, mutta ei se saisi jättämään. Varsinkin, jos päätyy ihan omaishoitajaksi niin dynamiikka on jo aivan jotain muuta kuin tasavertaisessa parisuhteessa.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        37v ja 39v on aika iäkäs jo lisääntymään. Raskaudet oli vielä rankkoja ja ravasin viikottain kontrolleissa.

        Mä olin 35 ja 37, elin en nyt ihan nuori minäkään. 🙂

        En tiedä mikä siinä olikin, että en kokenut sitä sektiohaavaa oikeastaan lainkaan kivuliaaksi. Osastolla oli samassa huoneessa pari muuta vähän aiemmin sektiossa olleita ja he olivat todella kipeitä. Ensimmäisenä aamuna yöllisen sektion jälkeen mä otin tarjotun särkylääkkeen ja kun sen vaikutus loppui niin tajusin, etten ollut varonut haavaa. Silloin sattui ja totesin, ilman lääkitystä on mulle parempi.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olin 35 ja 37, elin en nyt ihan nuori minäkään. 🙂

        En tiedä mikä siinä olikin, että en kokenut sitä sektiohaavaa oikeastaan lainkaan kivuliaaksi. Osastolla oli samassa huoneessa pari muuta vähän aiemmin sektiossa olleita ja he olivat todella kipeitä. Ensimmäisenä aamuna yöllisen sektion jälkeen mä otin tarjotun särkylääkkeen ja kun sen vaikutus loppui niin tajusin, etten ollut varonut haavaa. Silloin sattui ja totesin, ilman lääkitystä on mulle parempi.

        No et. :)

        Melkeen yhtä iäkäs äitiytyjä. Oliko sulla kipupumppua haavassa? Mulla oli ekat yöt ja sitten käskin ottaa sen pois. Mutta tokalla kertaa oli virhe, kipu oli ihan hirveä. Onneksi olin osastolla sen 3 päivää. Napapiikkien verran.

        Sain kipulääkettä.

        Yllättävän pian se kipu häviää, mutta haavakipu tulee kyllä jos jotenkin saa liikaa kirraamaan tai painetta haavaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No et. :)

        Melkeen yhtä iäkäs äitiytyjä. Oliko sulla kipupumppua haavassa? Mulla oli ekat yöt ja sitten käskin ottaa sen pois. Mutta tokalla kertaa oli virhe, kipu oli ihan hirveä. Onneksi olin osastolla sen 3 päivää. Napapiikkien verran.

        Sain kipulääkettä.

        Yllättävän pian se kipu häviää, mutta haavakipu tulee kyllä jos jotenkin saa liikaa kirraamaan tai painetta haavaan.

        Ei ollut. Kerran otin ihan tablettina annetun särkylääkkeen, silloin aamulla ja iltapäivällä totesin, että seuraavaa en ota.

        Ne jälkisupistukset oli monin verroin kivuliaampia kuin se itse haava. Imettäminen sattui kuin joku olisi lyönyt mahaa. Ne sektion jälkeiset jälkisupistukset oli sen koko touhun karmein kokemus ja ne loppui kokonaan vasta joskus kuukauden päästä. Siinä vaadittiin kaikki mun tahdonvoima, että ylipäänsä kykenin imettämään, kun sattui niin pirusti. Ne sattui melkeinpä enemmän kuin koko ensimmäinen ns. normaali synnytys.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut. Kerran otin ihan tablettina annetun särkylääkkeen, silloin aamulla ja iltapäivällä totesin, että seuraavaa en ota.

        Ne jälkisupistukset oli monin verroin kivuliaampia kuin se itse haava. Imettäminen sattui kuin joku olisi lyönyt mahaa. Ne sektion jälkeiset jälkisupistukset oli sen koko touhun karmein kokemus ja ne loppui kokonaan vasta joskus kuukauden päästä. Siinä vaadittiin kaikki mun tahdonvoima, että ylipäänsä kykenin imettämään, kun sattui niin pirusti. Ne sattui melkeinpä enemmän kuin koko ensimmäinen ns. normaali synnytys.

        Totta, ne oli kipeitä. Samoin toi imetys kun sai aikaan supistuksia.

        Oli ne sellasia kokemuksia, ettei kolmatta kertaa enää halunnut kokea. Vaikkei mitään traumaa jäänyt, mutta niin helvetin työlästä ja keho on kun mammutilla, lonkat vielä löysty niin ettei oikea lonkka ole palautunut vieläkään. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Totta, ne oli kipeitä. Samoin toi imetys kun sai aikaan supistuksia.

        Oli ne sellasia kokemuksia, ettei kolmatta kertaa enää halunnut kokea. Vaikkei mitään traumaa jäänyt, mutta niin helvetin työlästä ja keho on kun mammutilla, lonkat vielä löysty niin ettei oikea lonkka ole palautunut vieläkään. :)

        No mä voin raskausaikana varmaan parhaiten kuin koskaan muulloin elämässäni. En ole tainnut koskaan sitten lapsuuden nukkua niin hyvin kuin silloin. Vielä kun menkat ja niihin liittyneet kivut ja jatkuva anemia oli poissa (mulla oli raskausaikoina parhaat hemoglobiinit ikinä) viitisen vuotta putkeen, niin se oli tosi bueno. Ainoastaan alun pahoinvointi oli persiistä, mutta muutoin raskaana oleminen sopi mulle. 😀


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        No mä voin raskausaikana varmaan parhaiten kuin koskaan muulloin elämässäni. En ole tainnut koskaan sitten lapsuuden nukkua niin hyvin kuin silloin. Vielä kun menkat ja niihin liittyneet kivut ja jatkuva anemia oli poissa (mulla oli raskausaikoina parhaat hemoglobiinit ikinä) viitisen vuotta putkeen, niin se oli tosi bueno. Ainoastaan alun pahoinvointi oli persiistä, mutta muutoin raskaana oleminen sopi mulle. 😀

        Kiva kuulla, että noinkin päin. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kiva kuulla, että noinkin päin. :)

        Mä olen aina ollu huono nukkuja ja herkkäuninen. Silloin nukuin kuin tukki, läpi yön. En mä ole koskaan muulloin herännyt klo. 6 pirteänä.

        Meillä on ihan "sukuvika" että sikiöt on pienikokoisia. Molemmat syntyivät alle kolmekiloisina ja se tietenki vaikuttaa kovasti siihen millasta taakkaa sitä kantaa.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen aina ollu huono nukkuja ja herkkäuninen. Silloin nukuin kuin tukki, läpi yön. En mä ole koskaan muulloin herännyt klo. 6 pirteänä.

        Meillä on ihan "sukuvika" että sikiöt on pienikokoisia. Molemmat syntyivät alle kolmekiloisina ja se tietenki vaikuttaa kovasti siihen millasta taakkaa sitä kantaa.

        Ok. No on edes ollut ajanjakso milloin on ollut hyvä uni. Mä kyllä nukun kun tukki, pää hipasee tyynyä ja olen jo unessa, vaikka nukkuisin päiväunetkin.

        Unenlahjat on hyvät, mutta pirteä en varsinaisesti ole useinkaan.

        Pikkuisia. 💙


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tuntuu, että kun lapset on tehty niin vähenee kiinnostus seksiinkin kummasti. Ennen se taisikin olla alitajuinen lisääntymisvietti mikä ajoi äheltämään. Vaikkei sitä niin tiedostanut.

        Mutta nyt kun sekin asia on hoidossa on vuosi vuodelta vaan vähentynyt mielenkiinto kyhnyttää miehen kanssa. Ehkä siihen liittyy ikääntyminenkin, hormonaaliset muutokset. Menkat on jo pois, niin ei enää ole lisääntymisviettiäkään.

        Tämän huomasin jo nuorena miehenä, että on olemassa ihmisiä joita kiinnostaa seksi pääosin vain niin kauan kunnes mukulat ja perhe on saavutettu, ehkä jopa avioliitto oli listalla. Sen jälkeen mokoman puuhailun voi lopettaa tai korkeintaan kerran kuussa kumppanin mieliksi.

        Minulla ei ollut mitään asiaa heille :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä tosiaan on miehen parempi vaihtaa nuorempaan ja viriilimpään naiseen. :D

        Jolla vielä on alitajuinen vietti viemässä.

        Se on ikävää että niin monen naisen vietti on kiinni noista ja ikää myöden laskee.
        En ihmettele yhtään, että niin monet miehet katselevat nuoremman kenellä on siihen saumat :)

        Niiden nuorempien kanssa on sitten se piru, että kohtahan ne on raskaana tai vähintään sellaiseksi haluavat.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä niiden, jotka eivät osaa, pitää miettiä nämä asiat puhki ja poikki perusteellisesti. Ne, jotka ovat pariutuneet intuitiivisesti ja siinä onnistuneet, eivät luultavasti koe tarvetta miettiä asioita syvääluotaavasti. They just do it.

        Näinhän se on, että itelleen ihmiset täällä kirjoittavat, eli koettavat selvittää päätään.

        Itseäni minäkin täällä viihdytän.
        Mitä hemmettiä minäkin alan toisia neuvomaan? Ihan turhaa hommaa taas. Jokainen tekee kuitenkin niin kuin parhaaksi näkee.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Seksihalu ja -kyky esimerkissäsi et ottanut huomioon sitä seikkaa että ainakin kyky-osio voi muuttua pitkän suhteen aikana. "

        Hyvä -keinovaginamies-! Osuit naulan kantaan. Itselläni pisti silmään myös kovasti, että mietittiin mille perustuksille rakentuu nimenomaan pitkä suhde. Ihan kuin sitä kukaan etukäteen tietäisi mitä tapahtuu vuoden, kahden tai 10 vuoden päästä. Ymmärrän, että parikymppisenä haluaa ehdottomasti viriilin kumppanin, jos itselläkin on seksihaluja paljon. Jos seksihaluja on ollut paljon, ja niitä on edelleen viisikymppisenä, niin aivan satavarmaa on, ettei ne tule siitä nousemaan vaan vähenemään, seksikyky taatusti laskee. Tämä voi myös tapahtua aika nopealla aikataululla.

        Vanhemmiten tulee myös sairauksia. Pelkästään verenpaine lääkitys voi viedä seksikyvyn. Se on miehille etenkin kova paikka, etenkin jos ovat olleet hyvinkin aktiivisia seksin suhteen.

        Samoin ap laittoi esteeksi "uskottomuus (krooninen)"

        "Krooninen uskottomuus" liittyy erittäin vahvasti seksiriippuvuuteen. Itseasiassa se on sairaus myös kuten muutkin riippuvuudet. Jokatapauksessa seksiriippuvainen ihminen etsii jatkuvasti uusia seksikumppaneita. Seksi puolestaan ei onnistu ilman halua ja kykyä. Miten ap tunnistaa seksiaddiktin miehen? Ei mitenkään, se ei näy päällepäin. Kukaan ei myöskään kerro tarpeestaan etsiä jatkuvasti uusia seksikokemuksia ja valloituksia.

        Aplle: vaikutat älykkäältä naiselta. Siksi ihmettelen miksi otat niin surkeasti huomioon muutoksen ja sen, ettei lähellekään kaikki ihmiset ole sitä miltä sinusta näyttää ja tuntuu.

        Mitä pidempää listaa teet tarvittavista ominaisuuksista, sitä tarkemmin menee pieleen. Halutessaan vakinaisen tai tilapäisen suhteen erittäin älykäs mies näyttelee sitä mitä haluat. Ei aina edes tietoisesti. Itseäni häiritsee jollain tavalla tuo älykkyyden korostaminen. Onko kukaan koskaan sanonut "Haluan tyhmän miehen" ja kun sellaisen saa, sanoo saman miehelle itselleen? Pidät myös empaattisista miehistä. Eikö olisi varsin epäempaattisista itseltäsi sanoa toisen olevan tyhmä? Itse asiassa tuo juuri häiritsee. Puhut paljon empaattisuudesta, mutta kirjoituksesi eivät sitä kovasti paljon osoita muille palstailijoille, etenkään näissä miesasioissa.

        Enemmän pitäisi ihmisen osata elää hetkessä ja vaistolla. Tulevasta ei kuitenkaan tiedä. Huomenna voi olla kuollut :)

        -keinovaginamies-


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän huomasin jo nuorena miehenä, että on olemassa ihmisiä joita kiinnostaa seksi pääosin vain niin kauan kunnes mukulat ja perhe on saavutettu, ehkä jopa avioliitto oli listalla. Sen jälkeen mokoman puuhailun voi lopettaa tai korkeintaan kerran kuussa kumppanin mieliksi.

        Minulla ei ollut mitään asiaa heille :)

        -keinovaginamies-

        Juu. No en ole ihan noin ponneton kuiteskaan, kun tuo kuvauksesi. Saa äkkiä vähän väärän kuvan, kun ei vierestä seuraa parin elämää. Ja yrittää täällä kerrottua tulkita. :)

        Mutta en kyllä ole mikään maailman seksiorientunein ihminen ollut koskaan. On se myönnettävä.

        Se on kuin pääruoan lisuketta, ei pääruoka. :)


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ikävää että niin monen naisen vietti on kiinni noista ja ikää myöden laskee.
        En ihmettele yhtään, että niin monet miehet katselevat nuoremman kenellä on siihen saumat :)

        Niiden nuorempien kanssa on sitten se piru, että kohtahan ne on raskaana tai vähintään sellaiseksi haluavat.

        -keinovaginamies-

        Joo. Olen ajatellut asian niin, että jos en kykene olemaan riittävästi ittenäni, niin kaikinmokomin vaihtaa parempaan.

        Käy mulle. En estele. Mutta rinnakkaissuhteita en suvaitse. Se on sitten ero, eikä välimallia.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Joo. Olen ajatellut asian niin, että jos en kykene olemaan riittävästi ittenäni, niin kaikinmokomin vaihtaa parempaan.

        Käy mulle. En estele. Mutta rinnakkaissuhteita en suvaitse. Se on sitten ero, eikä välimallia.

        Mutta jos kovasti rakastaa miestään, eikä enää itse riittävällä tavalla kykene, niin silloinhan tietysti antaa luvan rakastajattaren hankintaan. :)

        Sehän on sitä tosirakkautta?

        -keinovaginamies-


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos kovasti rakastaa miestään, eikä enää itse riittävällä tavalla kykene, niin silloinhan tietysti antaa luvan rakastajattaren hankintaan. :)

        Sehän on sitä tosirakkautta?

        -keinovaginamies-

        No minusta hän saa sitten ottaa sen rakastajansa vakkarikseen ja mä joudan lähtemään.

        En ota riskiä mistään yaudeista ja ei se rakkaus sitten riitä enää mulle, rippeet jonkun muun jäljiltä. Ja kun en tartte talouden takia miestä, niin mitäpä mä tässä olisin, kun voisin asua muuallakin.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No minusta hän saa sitten ottaa sen rakastajansa vakkarikseen ja mä joudan lähtemään.

        En ota riskiä mistään yaudeista ja ei se rakkaus sitten riitä enää mulle, rippeet jonkun muun jäljiltä. Ja kun en tartte talouden takia miestä, niin mitäpä mä tässä olisin, kun voisin asua muuallakin.

        Rakkautta on päästä irtikin, kun yhdessäolon syyt ei enää täyty.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No minusta hän saa sitten ottaa sen rakastajansa vakkarikseen ja mä joudan lähtemään.

        En ota riskiä mistään yaudeista ja ei se rakkaus sitten riitä enää mulle, rippeet jonkun muun jäljiltä. Ja kun en tartte talouden takia miestä, niin mitäpä mä tässä olisin, kun voisin asua muuallakin.

        Lapsillehan se olis tietysti vaikeeta, jos asuttaisi erillään ja he kulkisi ees taas välimatkoja. Ainakin noin vanhemmista riippuvaisina vielä.

        Mä en välttämättä tartte ketään kumppanikseni. Varsinkaan, jos rakkaus on lässähtänyt ja mielenkiinto nolla mua kohtaan. Menköö sinne missä paremmin viihtyy. :)

        Mä viihdyn ja pärjään kyllä ilman miestäkin oikein hyvin. Ei hätää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enemmän pitäisi ihmisen osata elää hetkessä ja vaistolla. Tulevasta ei kuitenkaan tiedä. Huomenna voi olla kuollut :)

        -keinovaginamies-

        Aivan ja juuri siksi itseäni ei kiinnostakaan tuhlata aikaa tyhjänpäiväisyyksiin. Senkin ajan voi kuluttaa tehden jotain kivaa. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Intuitiiviset miettivät kyllä asioita syvällisestikin, eivät vain tee siitä numeroa.

        Tämäkin on totta.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Lapsillehan se olis tietysti vaikeeta, jos asuttaisi erillään ja he kulkisi ees taas välimatkoja. Ainakin noin vanhemmista riippuvaisina vielä.

        Mä en välttämättä tartte ketään kumppanikseni. Varsinkaan, jos rakkaus on lässähtänyt ja mielenkiinto nolla mua kohtaan. Menköö sinne missä paremmin viihtyy. :)

        Mä viihdyn ja pärjään kyllä ilman miestäkin oikein hyvin. Ei hätää.

        Hyvä hyvä. Pärjääviä naisia maailma tarvitsee.
        Jonkun vaan on pidettävä huoli noista tarvitsevistakin :)

        -keinovaginamies-


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä hyvä. Pärjääviä naisia maailma tarvitsee.
        Jonkun vaan on pidettävä huoli noista tarvitsevistakin :)

        -keinovaginamies-

        Jep. Oon aatellut, että kun vaan töistä saa palkan, sillä pitäs pärjätä.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Jep. Oon aatellut, että kun vaan töistä saa palkan, sillä pitäs pärjätä.

        Ja jos nyt asuu jossain vuokrallakin, rivarissakin vaikka. Niin eihän siellä asuessa tartte kovin kaksista osata. Tulee vaan äkkiä aika pitkäksi, kun siivotakkaan ei viitti 24/7..ja mitäs siellä muutakaan tekee? Laulaa ja lukee.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja jos nyt asuu jossain vuokrallakin, rivarissakin vaikka. Niin eihän siellä asuessa tartte kovin kaksista osata. Tulee vaan äkkiä aika pitkäksi, kun siivotakkaan ei viitti 24/7..ja mitäs siellä muutakaan tekee? Laulaa ja lukee.

        Menee kaikki taidot hukkaan. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja jos nyt asuu jossain vuokrallakin, rivarissakin vaikka. Niin eihän siellä asuessa tartte kovin kaksista osata. Tulee vaan äkkiä aika pitkäksi, kun siivotakkaan ei viitti 24/7..ja mitäs siellä muutakaan tekee? Laulaa ja lukee.

        Laitat seinälle grafiikkaa ja soitat jonku naisen kylään?

        Rivarin edessä on kuule tehty jarruremonttiakin.

        -keinovaginamies-


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitat seinälle grafiikkaa ja soitat jonku naisen kylään?

        Rivarin edessä on kuule tehty jarruremonttiakin.

        -keinovaginamies-

        Noniin, mä pääsen tekee jarrurempat porukoitten talliin. Ja sit kun en pääse, niin vien huoltamolle molle pärnäsen korjaamolle molle. :)

        Koruja vois toki tehdä, näpertelyä. Mutta en ihmettel jos kerrostaloasujat ja rivariasujat ravaa harrasteissa pitkin kyliä. Eihän niillä ole kotona mitään tekemistä. Pikkusen kämpän alle 100 neliöö siivookin hetkessä. Sitten on taas mitäs sitten tekis.

        Puuduttavaa.


      • PALSTANVALTAAJA
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Noniin, mä pääsen tekee jarrurempat porukoitten talliin. Ja sit kun en pääse, niin vien huoltamolle molle pärnäsen korjaamolle molle. :)

        Koruja vois toki tehdä, näpertelyä. Mutta en ihmettel jos kerrostaloasujat ja rivariasujat ravaa harrasteissa pitkin kyliä. Eihän niillä ole kotona mitään tekemistä. Pikkusen kämpän alle 100 neliöö siivookin hetkessä. Sitten on taas mitäs sitten tekis.

        Puuduttavaa.

        Ja se nainen, mistäs semmosen löytää? Ne on niin vaikeasti saavutettavia, ettei niitten perässä jaksa ravata.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Mistä päättelet minun sanovan miehelle, jota vaikka tapailisin, että hän on liian tyhmä, vaikka muuten ok? Ajatus on omasi!

        En tietenkään sano kenellekään, että hän on hidas tai tyhmä. Jos asia tulisi esteeksi, sanoisin jotain muuta. Tosin koska olen sapioseksuaali, en edes ihastu ihan tyhmiin. Tunteiden puuttuminen on tietysti validi asia sanoa ei-kiitos, jos ei ole muuta selkeää syytä (esim. päihteet, varattuna olo).

        Jos muutosta pelkää, ei parisuhteeseen voi alkaa. Ei elämää voi hallita ja kontrolloida! Usein intuitioni on varoittanut ongelmista ennen kuin ne on ollut näkyvillä. Aivot ja alitajunta näkee enemmän kuin silmät. Jos taas mitään näkyviä uhkia ei ole, miksi eläisi odottaen että kohta maa räjähtää. Elämä menisi murehtiessa! Silti näen järkeväksi välttää ennalta mahdollisia ongelmia, jos ne on tiedossa.

        Jos alan olla vaikka miehen kanssa, jonka tarve seksiin ja läheisyyteen on saman suuntainen kuin itsellä, ja sitten 10v päästä mies saa kivessyövän ja seksi loppuu, se on elämää johon ei voinut varautua. En tietenkään sellaisessa tilanteessa lähde (jolle mies ei voi mitään kumpikaan). Silti, koska mies oli alussa kiinnostunut läheisyydestä, hän luultavasti haluaa silti olle lähellä ja saada ja antaa hyväilyjä. Lähtökohtaisesti mies, jota ei kiinnosta seksi ja läheisyys, taas lopettaa molemmat kun alun miellyttämisvaihe on ohi.

        Seksiaddikti mies tuskin jaksaa olla yhden kanssa edes alussa ja selitykset on sen mukaista. Luultavasti kuitenkin seksiaddikti paljastuu vasta tapailussa/seurustelussa ja sekin on vain elämää. Joskus myös se ettei erojen jälkeen ole hetkeäkään ollut selibaatissa, voi hälyttää tai se, että vaikka pettää vaimon raskauden aikana. Usein sarjapettäjä on bipolaarinen, epävakaa tai hyvin impulsiivinen (mitkä on tunnistettavissa jollain tasolla, jos hoitotasapaino on huono). Itse alan intiimiin kanssakäymiseen vasta kun se omalta puolesta on luontevaa ja haluan sitä. Enkä ajattele ostavani sillä sitoutumista tai kiinnosta. Siis, jos suhteen alussa joutuu perääntymään, en näe mitenkään kauheana ajatusta, että suhde johti seksiin, vaikkei kestänyt lopunelämää.

        P.s. Tässä ketjussa olen moittinut muutamia sisälukutaidosta en tyhmyydestä (on 2 eri asiaa), ja sekin johtuu siitä, että minun suuhuni laitetaan kärjistysti sanoja, jota en ole sanonut missään kohtaa. Kirjoittaja vastaa omasta tulkinnastaan, jos sillä ei ole mitään pohjaa.

        Miten sinulla kävisi, jos tapailisit "tyhmää" miestä, ja myöhemmin sekstailisitkin hänen kanssaan. Seksi osoittautuisi äärimmäisen tyydyttäväksi. Pitäisitkö miestä edelleen "tyhmänä" ?

        - Sheena


      • Emberizi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinulla kävisi, jos tapailisit "tyhmää" miestä, ja myöhemmin sekstailisitkin hänen kanssaan. Seksi osoittautuisi äärimmäisen tyydyttäväksi. Pitäisitkö miestä edelleen "tyhmänä" ?

        - Sheena

        Olen sen jo tehnyt useammankin kanssa. Seksissä ei olut mitään vikaa. Mutta eipä meillä muuta yhteistä ollutkaan pidemmän päälle.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Olen sen jo tehnyt useammankin kanssa. Seksissä ei olut mitään vikaa. Mutta eipä meillä muuta yhteistä ollutkaan pidemmän päälle.

        Niinpä. Seksi ja parisuhde eivät varsinaisesti ole suoraan toisiinsa liittyviä asioita. Vaikka itse en suuremmin ole koskaan irtoseksiä harrastanut, niin on niitäkin kertoja tähän elämään pari mahtunut ja kriteerit ovat erit kuin parisuhteessa. Seksi on voinut olla hyvääkin, mutta ilman tunteita ei seksi ainakaan minulle ole koskaan "äärimmäisen tyydyttävää". Tunteeni taas eivät syty, jollei älyllinenkin puoli toimi erinomaisesti.


    • Anonyymi

      Yksi näkökohta, jonka (minusta häiritsevän) moni tuntuu lähes kokonaan aloituksessa ohittavan, on itsetuntemus. Ikäänkuin se, ettei omista lainkaan "vaatimuslistaa", olisi hyve. Mulle siitä tulee pikemmin olo, että tuo ihminen ei lainkaan tunne itseään tai sitten hän ei etsi lainkaan vakavissaan seuraa.

      Joskus törmää mm. ihmisiin, jotka vastaavat "en tiiä" tai "ehkä joskus" kysymykseen "haluatko lapsi". Siis anteeksi mitä? Mä voin vielä ymmärtää tuon vastauksen, jos ihminen on alle 25. Vaan aidosti aikuisen ihmisen kohdalla tuollainen vastaus saa kyllä kulmakarvani hieman kohoamaan ja jos itse olisin kumpaankaan suuntaan varma, niin en alkaisi sen pidemmälle tuota suhdetta testaamaan.

      Aloittaja sanoi myös tuossa aloitusviestinsä lopussa "Ja ehkä samalla saa kuvaa täyttääkö itse omat kriteerinsä". Tuo on minusta tosi olennainen juttu. Jos etsin kilttiä ja mukavaa ihmistä, niin olenko minä itse kiltti ja mukava? Jos etsin ihmistä, joka olisi kanssani samalla aaltopituudella, niin tiedänkö mitä se oikeasti tarkoittaa. Kokevatko he, joiden minä koen olevan kaltaisiani, olevansa minun kaltaisiani? Miksi joku asia on minulle tärkeää ja miksi jokin asia ei ole? Minusta tämä näkökulma on ketjussa jätetty ihan liian vähälle huomiolle ja keskitytty (taas) liikaa siihen mten hyi hyi ei saisi esittää "vaatimuksia". 🤔

      • Anonyymi

        Ja siis jos minä vaikka sanoisin, että "en halua kumppania, joka tupakoi". Niin miksi moni tupakoija alkaa ensimmäisenä mouhota miten epäreilua vaatia sellaista? No ok tupakoijat nyt ovat jo pitkälti tämän "vaatimuksen" hyväksyneet, mutta tilalle voi vaihtaa mitä vaan. Paljon järkevämpi tulkinta (minun mielestäni) on tulkita tuo "vaatimus" siten, että kerron siinä itsestäni jotain hyvin olennaista. Jos olet tupakoija niin varaudu siihen, että nalkuttaisin siitä asiasta joka käänteessä. Kuka täysjärkinen ihminen sellaista seuraa haluaisi tietentahtoen valita?


      • Anonyymi

        Koko keskustelu tuntuu jonkinlaiselta leuhkimiselta että "minullapa on niin paljon kysyntää että taidanpa pistää ne ihmiset mielessäni tällaiseen jonoon. Millaisen jonon te ajattelitte omista ihailijoistanne muodostaa?"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko keskustelu tuntuu jonkinlaiselta leuhkimiselta että "minullapa on niin paljon kysyntää että taidanpa pistää ne ihmiset mielessäni tällaiseen jonoon. Millaisen jonon te ajattelitte omista ihailijoistanne muodostaa?"

        Kysymykseksi jääkin, että jos on paljon kysyntää ja itsekin on miehenkipeä, niin miksi ei vaan toimi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko keskustelu tuntuu jonkinlaiselta leuhkimiselta että "minullapa on niin paljon kysyntää että taidanpa pistää ne ihmiset mielessäni tällaiseen jonoon. Millaisen jonon te ajattelitte omista ihailijoistanne muodostaa?"

        Tuo kertoo sinun asenteestasi asiaan. En mä sille mitään mahda. Minulle ei tule lainkaan tuollainen tunne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymykseksi jääkin, että jos on paljon kysyntää ja itsekin on miehenkipeä, niin miksi ei vaan toimi?

        Kyllä jokainen saa, jos niin kovin miehenkipeä on. Siinä ei ole mitään leuhkittavaa. Eri juttu on, että kiinnostaako se. Mitä ilmeisimmin alottajaa ei kiinnosta. Eikä kyllä kinnostaisi minuakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko keskustelu tuntuu jonkinlaiselta leuhkimiselta että "minullapa on niin paljon kysyntää että taidanpa pistää ne ihmiset mielessäni tällaiseen jonoon. Millaisen jonon te ajattelitte omista ihailijoistanne muodostaa?"

        "Millaisen jonon te ajattelitte omista ihailijoistanne muodostaa?"

        Se on harvinaisen lyhyt jono. Itse olen kiinnostunut tasan yhdestä kerrallaan ja asiat katsotaan kunnolla loppuun saakka, jos kerran kiinnostaa. Lopuille sanotaan heti suoraan, että suksi kuuseen. Norkoilemaan ei kannata jäädä, kun mahdollisudet ovat tasan nolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymykseksi jääkin, että jos on paljon kysyntää ja itsekin on miehenkipeä, niin miksi ei vaan toimi?

        Ja vastaukseksi jää, että oikeasti sitä kysyntää ei ole ainakaan järkevältä taholta.
        Lähes viiskyt vee ja pikkulapsi kotona. Kuka järkevä vanhempi mies lähtee vielä siihen koitokseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jokainen saa, jos niin kovin miehenkipeä on. Siinä ei ole mitään leuhkittavaa. Eri juttu on, että kiinnostaako se. Mitä ilmeisimmin alottajaa ei kiinnosta. Eikä kyllä kinnostaisi minuakaan.

        Aloittajan kirjoitusten perusteella vaikuttaa, että on kovinkin kiinnostunut, mutta ei voi sitä itselleen myöntää. Intuitiivinen tieto pitää verhota jos jonkinlaisiin järjen kieputuksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajan kirjoitusten perusteella vaikuttaa, että on kovinkin kiinnostunut, mutta ei voi sitä itselleen myöntää. Intuitiivinen tieto pitää verhota jos jonkinlaisiin järjen kieputuksiin.

        No tää on just! Mitä mä olen hänestä ajatellut!


      • Emberizi